Taistelu rakennetulla alueella (ent. Asutuskeskustaisteluketju)

[baikal]

Joskus muistelen lukeneeni kallioon louhittujen tilojen hinnaksi 100-300€ kuutiolta. Sijainti ja viimeistely vaikuttavat. Rahasta ei ole tuokaan touhu Suomessa kiinni.

Pääkaupunkiseudulla ja useassa muussakin paikassa Suomessa kallioon rakentaminen on HALVEMPAA kuin maan pinnalle rakentaminen. Johtuu juurikin tuosta mahdollisuudesta rakentaa monia kerroksia, eikä "tonttimaasta" ole mitään pulaa, kun sisäänkäynti voidaan tehdä jonnekin hornan kuuseen ja isot tilat sitten sinne maan alle.

SE, mikä minua ihmetyttää suuresti on, että miksei kalliorakentamista käytetä vieläkin enemmän JA erityisesti, miksi KAIKKIA kallioon rakennettuja tiloja ei lain mukaan VAADITA tarjoavan väestönsuojan. Käsittääkseni väestönsuojan kustannukset "tavalliseen" rakentamiseen verrattuna ovat vain muutamia prosentteja. Esimerkiksi Turkuun rakennettiin aivan kaupungin keskustaan Louhi-parkkihalli. Iso, kaksi kerrosta, useita sisään - ja uloskäyntejä. Mahdollisuus olisi myös ollut liittää tuo muihin maanalaisiin rakennelmiin keskusta-alueella. No, EIVÄT sitten tehneet tuosta samalla väestönsuojaa! Hullua tilan haaskausta. Pienillä muutoksilla tuosta olisi saatu hyvä väestönsuoja ja ehkäpä yhdistellä sitä muihinkin vastaaviin tiloihin.

Aika äkkiä kai tuollainen yhteys rakentuu, jos niikseen tulee.

 

[Pullosorsa]

Joskus muistelen lukeneeni kallioon louhittujen tilojen hinnaksi 100-300€ kuutiolta. Sijainti ja viimeistely vaikuttavat. Rahasta ei ole tuokaan touhu Suomessa kiinni.

Pääkaupunkiseudulla ja useassa muussakin paikassa Suomessa kallioon rakentaminen on HALVEMPAA kuin maan pinnalle rakentaminen. Johtuu juurikin tuosta mahdollisuudesta rakentaa monia kerroksia, eikä "tonttimaasta" ole mitään pulaa, kun sisäänkäynti voidaan tehdä jonnekin hornan kuuseen ja isot tilat sitten sinne maan alle.

SE, mikä minua ihmetyttää suuresti on, että miksei kalliorakentamista käytetä vieläkin enemmän JA erityisesti, miksi KAIKKIA kallioon rakennettuja tiloja ei lain mukaan VAADITA tarjoavan väestönsuojan. Käsittääkseni väestönsuojan kustannukset "tavalliseen" rakentamiseen verrattuna ovat vain muutamia prosentteja. Esimerkiksi Turkuun rakennettiin aivan kaupungin keskustaan Louhi-parkkihalli. Iso, kaksi kerrosta, useita sisään - ja uloskäyntejä. Mahdollisuus olisi myös ollut liittää tuo muihin maanalaisiin rakennelmiin keskusta-alueella. No, EIVÄT sitten tehneet tuosta samalla väestönsuojaa! Hullua tilan haaskausta. Pienillä muutoksilla tuosta olisi saatu hyvä väestönsuoja ja ehkäpä yhdistellä sitä muihinkin vastaaviin tiloihin.

Aika äkkiä kai tuollainen yhteys rakentuu, jos niikseen tulee.

Ehkäpä väestönsuojalle ei ollut tarvetta, kun laki määrää muutenkin pitämään huolen siitä että kaikille paikka löytyy. Kustannukset kasvaisivat aika paljon jos kaikki kalliotilat muutettaisiin väestönsuojiksi.

Suomi on muuten Sveitsin ohella ainoa Euoroopan maa jossa laki velvoittaa rakentelemaan väestönsuojia asuintaloihin. Nykyisin lakia on vähän höllennetty, mutta vielä muutama vuosi sitten piti kaikkiin kerrosalaltaan yli 600 m2 rakennuksiin rakentaa väestönsuoja. Pienessä taloyhtiössä jopa 10% rakennuskustannuksista, siis asunnon hinnasta, johtui suoraan väestönsuojasta. Nykyisellään väestönsuojat uusissa rakennuksissa voidaan ottaa normioloissa muuhun käyttöön, kunhan ylimääräiset rakennelmat on purettavissa 24 h aikana käskystä asettaa suoja valmiiksi. Suojille on asetettu kohtuullisen kovat vaatimukset mm ilmatiiviyden osalta ja ihan syystä. Käytännössä useimmat suojat eivät niitä kuitenkaan koskaan sellaisenaan täytä, mikä on ihan hanurista, vaan koeponnistuksen ajaksi kaikki ovet ja luukut liimataan kiinni, jotta saavutetaan riittävä tiiveys viranomaisia varten. Näin ei voida menetellä tosipaikan tullen ja todennäköisesti sisällä olevat ihmiset kuolevat hapenpuutteeseen jos lähellä on suuri palo. Siis pysykää itse kaivamissanne poteroissa! Mm toisen maailmansodan soorpommituksissa suurimmat uhrimäärät tulivat juuri edellä kuvatun kaltaisiin suojiin tukehtuneista ihmisistä.

 

[noska]

Yleisimmin noissa suljetuissa tiloissa on kyllä kuolinsyynä hiilidioksidimyrkytys jo paljon ennen hapenpuutteen tappavaa rajaa.

 

[Mosuri]

Suomi on muuten Sveitsin ohella ainoa Euoroopan maa jossa laki velvoittaa rakentelemaan väestönsuojia asuintaloihin. Nykyisin lakia on vähän höllennetty, mutta vielä muutama vuosi sitten piti kaikkiin kerrosalaltaan yli 600 m2 rakennuksiin rakentaa väestönsuoja. Pienessä taloyhtiössä jopa 10% rakennuskustannuksista, siis asunnon hinnasta, johtui suoraan väestönsuojasta. Nykyisellään väestönsuojat uusissa rakennuksissa voidaan ottaa normioloissa muuhun käyttöön, kunhan ylimääräiset rakennelmat on purettavissa 24 h aikana käskystä asettaa suoja valmiiksi. Suojille on asetettu kohtuullisen kovat vaatimukset mm ilmatiiviyden osalta ja ihan syystä. Käytännössä useimmat suojat eivät niitä kuitenkaan koskaan sellaisenaan täytä, mikä on ihan hanurista, vaan koeponnistuksen ajaksi kaikki ovet ja luukut liimataan kiinni, jotta saavutetaan riittävä tiiveys viranomaisia varten. Näin ei voida menetellä tosipaikan tullen ja todennäköisesti sisällä olevat ihmiset kuolevat hapenpuutteeseen jos lähellä on suuri palo. Siis pysykää itse kaivamissanne poteroissa! Mm toisen maailmansodan soorpommituksissa suurimmat uhrimäärät tulivat juuri edellä kuvatun kaltaisiin suojiin tukehtuneista ihmisistä.

Suojan käyttöönottokokeet suorittaa viranomainen joten vähän ihmetyttää jos katselevat vilunkipeliä siihen puuttumatta? Toisaalta mikä estää poikkeusoloissa käyttämästä vaikka liimaa ja teippiä jos saumat falskaa? Suojan tiiviys on tärkeää koska suojan sisälle pitää saada ylipaine. Suojaan siis yleensä pumpataan ilmaa suodatinlaitteiston läpi ja ylipaine pitää huolen siitä, että taistelukaasut eivät tunkeudu suojan rakosista sisään.

Väestönsuojissahan on mahdollisuus sulkutilaan jossa suojaan ei oteta ilmaa sisään edes suodattimen kautta. Tuossa tilanteessa ovia ja luukkuja voi aivan rauhassa tilkitä lisää. Jos väestönsuojassa on maksimimäärä ihmisiä ilman pitäisi riittää kahdeksi tunniksi ennen kuin hiilidioksidi pitoisuus nousee liian suureksi.

Vähän ihmetyttää myös noi kommentit, että tulimyrskyn sattuessa olisi paremmassa turvassa poterossa??? Tästäkin suvusta on mennyt kaksi miestä häkämyrkytyksessä metsäpaloja sammuttaessa. Jos koko kaupunginosa roihuaa, niin ei muuta kuin sulut kiinni. Parin kolmen tunnin päästä voi poistua jo hätäuloskäynnistä sitte kokeilemaan onneaan ulko-ilmassa.

Todettakoon tässä nyt lopuksi sellainen asia, että esim. Hampurin tulimyrskyssä useimmat suojiin tukahtuneet kuolivat rakennusten normaaleissa varasto- tai hiilikellareissa jotka oli hätäisesti muunnettu väestönsuojiksi. Usein heikkoutena oli myös se, että kellarit oli liitetty toisiinsa joten häkä pääsi tunkeutumaan viereisestä tuhoutuneesta kellarista toiseen ehjänä säilyneeseen. Saksalaisten tarkoitusta varten rakentamat suojat antoivat hyvän suojan. Esimerkiksi Winkel tyyppisistä tornibunkkereista peräti yksi kappale tuhoutui pommin osumista. Kerrottakoon, että noita Winkeleitä oli 200 rakennettuna.

Tässä olisi amerikkalaisten sodan jälkeen tekemä raportti saksan väestönsuojelusta- ja ilmasuojelusta.

http://babel.hathitrust.org/cgi/pt?id=mdp.39015008513882

Yllättävän vähän saksalaisia kuoli pommituksiin vaikka lähes kaikkiin vähänkin suurempiin kaupunkeihin oli suunnattu pommituksia ja heti sodan jälkeen otetuista valokuvista paljastuu lohduton rauniomeri.

Jokainen voi ihan itse päätellä kuinka hyvän suojan potero antaa tulimyrskyltä. Ylipäätänsä Suomessa on saatu väestönsuojelu edes nykyiselle tasolle pitkäjänteisellä yli 50 vuotta kestäneellä työllä. Huomattavia resursseja ihmisten, laitteiden ja tilojen muodossa on varattu poikkeusoloja varten. Metsään juokseminen ja makaaminen liikkumattomana hangessa ei ole nykypäivää ainakaan suomalaisissa kaupungeissa.

 

[Pullosorsa]

Suomi on muuten Sveitsin ohella ainoa Euoroopan maa jossa laki velvoittaa rakentelemaan väestönsuojia asuintaloihin. Nykyisin lakia on vähän höllennetty, mutta vielä muutama vuosi sitten piti kaikkiin kerrosalaltaan yli 600 m2 rakennuksiin rakentaa väestönsuoja. Pienessä taloyhtiössä jopa 10% rakennuskustannuksista, siis asunnon hinnasta, johtui suoraan väestönsuojasta. Nykyisellään väestönsuojat uusissa rakennuksissa voidaan ottaa normioloissa muuhun käyttöön, kunhan ylimääräiset rakennelmat on purettavissa 24 h aikana käskystä asettaa suoja valmiiksi. Suojille on asetettu kohtuullisen kovat vaatimukset mm ilmatiiviyden osalta ja ihan syystä. Käytännössä useimmat suojat eivät niitä kuitenkaan koskaan sellaisenaan täytä, mikä on ihan hanurista, vaan koeponnistuksen ajaksi kaikki ovet ja luukut liimataan kiinni, jotta saavutetaan riittävä tiiveys viranomaisia varten. Näin ei voida menetellä tosipaikan tullen ja todennäköisesti sisällä olevat ihmiset kuolevat hapenpuutteeseen jos lähellä on suuri palo. Siis pysykää itse kaivamissanne poteroissa! Mm toisen maailmansodan soorpommituksissa suurimmat uhrimäärät tulivat juuri edellä kuvatun kaltaisiin suojiin tukehtuneista ihmisistä.

Suojan käyttöönottokokeet suorittaa viranomainen joten vähän ihmetyttää jos katselevat vilunkipeliä siihen puuttumatta? Toisaalta mikä estää poikkeusoloissa käyttämästä vaikka liimaa ja teippiä jos saumat falskaa? Suojan tiiviys on tärkeää koska suojan sisälle pitää saada ylipaine. Suojaan siis yleensä pumpataan ilmaa suodatinlaitteiston läpi ja ylipaine pitää huolen siitä, että taistelukaasut eivät tunkeudu suojan rakosista sisään.

Väestönsuojissahan on mahdollisuus sulkutilaan jossa suojaan ei oteta ilmaa sisään edes suodattimen kautta. Tuossa tilanteessa ovia ja luukkuja voi aivan rauhassa tilkitä lisää. Jos väestönsuojassa on maksimimäärä ihmisiä ilman pitäisi riittää kahdeksi tunniksi ennen kuin hiilidioksidi pitoisuus nousee liian suureksi.

Vähän ihmetyttää myös noi kommentit, että tulimyrskyn sattuessa olisi paremmassa turvassa poterossa??? Tästäkin suvusta on mennyt kaksi miestä häkämyrkytyksessä metsäpaloja sammuttaessa. Jos koko kaupunginosa roihuaa, niin ei muuta kuin sulut kiinni. Parin kolmen tunnin päästä voi poistua jo hätäuloskäynnistä sitte kokeilemaan onneaan ulko-ilmassa.

Todettakoon tässä nyt lopuksi sellainen asia, että esim. Hampurin tulimyrskyssä useimmat suojiin tukahtuneet kuolivat rakennusten normaaleissa varasto- tai hiilikellareissa jotka oli hätäisesti muunnettu väestönsuojiksi. Usein heikkoutena oli myös se, että kellarit oli liitetty toisiinsa joten häkä pääsi tunkeutumaan viereisestä tuhoutuneesta kellarista toiseen ehjänä säilyneeseen. Saksalaisten tarkoitusta varten rakentamat suojat antoivat hyvän suojan. Esimerkiksi Winkel tyyppisistä tornibunkkereista peräti yksi kappale tuhoutui pommin osumista. Kerrottakoon, että noita Winkeleitä oli 200 rakennettuna.

Tässä olisi amerikkalaisten sodan jälkeen tekemä raportti saksan väestönsuojelusta- ja ilmasuojelusta.

http://babel.hathitrust.org/cgi/pt?id=mdp.39015008513882

Yllättävän vähän saksalaisia kuoli pommituksiin vaikka lähes kaikkiin vähänkin suurempiin kaupunkeihin oli suunnattu pommituksia ja heti sodan jälkeen otetuista valokuvista paljastuu lohduton rauniomeri.

Jokainen voi ihan itse päätellä kuinka hyvän suojan potero antaa tulimyrskyltä. Ylipäätänsä Suomessa on saatu väestönsuojelu edes nykyiselle tasolle pitkäjänteisellä yli 50 vuotta kestäneellä työllä. Huomattavia resursseja ihmisten, laitteiden ja tilojen muodossa on varattu poikkeusoloja varten. Metsään juokseminen ja makaaminen liikkumattomana hangessa ei ole nykypäivää ainakaan suomalaisissa kaupungeissa.

Ajattelin lahinnä tilannetta jossa suojaan on kiire, esim pommikoneiden lähestyessä. Siinä ei paljon ehdi liimamassan kuivumista odotella. Varmaan sinne se ylipaine saadaankin jos joku jaksaa vaan veivata. Hiilidioksiidikaan ei ehdi uhkaamaan kun hataran suojan ympärillä on suuri tulipalo, joka imaisee hapet minuutissa suojasta ja uutta ei niistä pikkurakosista tule. Avopoterossa sen sijaan ilma liikkuu ja mahdollisuus haukata happea välillä on paljon parempi. Poterosta on myös mahdollisuus siirtyä pois nopeasti, palavan talon sisässä olevasta hapettomasta surmanloukosta ei lähdetä kuin jalat edellä. Tietenkään poteroa ei pidä kaivaa mihin sattuu...

 

[skärdis]

Jokainen voi ihan itse päätellä kuinka hyvän suojan potero antaa tulimyrskyltä.

Kuinka suuri sitten pommituksista johtuvan tulimyrskyn syntyminen on nykyaikaisten kivitalojen ympäröimänä?

Uskallan väittää, että riski on häviävän pieni verrattuna esim. kivitalojen sortumiin. WWII:n aikaan kaupungit olivat vielä puuta ja muutoinkaan keski-eurooppalaisten miljoonakaupunkien tilannetta ei juurikaan kannata verrata äärimmäisen harvaan asuttuun härmään.

Toiseksi, vain pieni osa suomalaisista asuu tiiviisti ruutukaavaan rakennetuissa kaupunginosissa. Kerrostaloasukkaistakin merkittävä enemmistö asuu betonilähiöissä, joissa taloja on siellä täällä harvakseltaan, eikä minkäänlaista tulimyrskyä pääse syntymään vaikka mikä olisi.

Sotien jälkeen rakennetut kerrostalot kun ovat kiveä myös välipohjiltaan, joten tilanne on täysin toinen kuin vuosisadan alussa rakennettujen "kivitalojen", joissa välipohjat olivat puuta. Niissä tulimyrskyjen riski on todellinen, kun jokaisessa talossa on palokuormaa suunnattomat määrät, eikä mikään rajoita tulen leviämistä kerroksesta, rapusta ja talosta toiseen.

Metsään juokseminen ja makaaminen liikkumattomana hangessa ei ole nykypäivää ainakaan suomalaisissa kaupungeissa.

Jokaisessa lähiössä on metsä juoksuetäisyydellä ja se tarjonnee useimmiten paremman suojan kuin pommariin linnoittautuminen.

Kun betonilähiöiden lisäksi lasketaan vielä rivi- ja omakotitaloissa asuvien määrä ja lisätään siihen vielä maalaispitäjissä asuvat, niin uskallan väittää 4 miljoonan suomalaisen asuvan sellaisissa paikoissa, joissa metsään suojautuminen on ainoa tai käyttökelpoisin toimenpide pommikoneita pelättäessä.

 

[kimmo.j]

Jokainen voi ihan itse päätellä kuinka hyvän suojan potero antaa tulimyrskyltä.

Kuinka suuri sitten pommituksista johtuvan tulimyrskyn syntyminen on nykyaikaisten kivitalojen ympäröimänä?

Uskallan väittää, että riski on häviävän pieni verrattuna esim. kivitalojen sortumiin. WWII:n aikaan kaupungit olivat vielä puuta ja muutoinkaan keski-eurooppalaisten miljoonakaupunkien tilannetta ei juurikaan kannata verrata äärimmäisen harvaan asuttuun härmään.

Toiseksi, vain pieni osa suomalaisista asuu tiiviisti ruutukaavaan rakennetuissa kaupunginosissa. Kerrostaloasukkaistakin merkittävä enemmistö asuu betonilähiöissä, joissa taloja on siellä täällä harvakseltaan, eikä minkäänlaista tulimyrskyä pääse syntymään vaikka mikä olisi.

Sotien jälkeen rakennetut kerrostalot kun ovat kiveä myös välipohjiltaan, joten tilanne on täysin toinen kuin vuosisadan alussa rakennettujen "kivitalojen", joissa välipohjat olivat puuta. Niissä tulimyrskyjen riski on todellinen, kun jokaisessa talossa on palokuormaa suunnattomat määrät, eikä mikään rajoita tulen leviämistä kerroksesta, rapusta ja talosta toiseen.

Metsään juokseminen ja makaaminen liikkumattomana hangessa ei ole nykypäivää ainakaan suomalaisissa kaupungeissa.

Jokaisessa lähiössä on metsä juoksuetäisyydellä ja se tarjonnee useimmiten paremman suojan kuin pommariin linnoittautuminen.

Kun betonilähiöiden lisäksi lasketaan vielä rivi- ja omakotitaloissa asuvien määrä ja lisätään siihen vielä maalaispitäjissä asuvat, niin uskallan väittää 4 miljoonan suomalaisen asuvan sellaisissa paikoissa, joissa metsään suojautuminen on ainoa tai käyttökelpoisin toimenpide pommikoneita pelättäessä.

Ottamatta kantaa tulimyrskyn vaatimista palokuorman määräistä, totean nykyisten asuntojen sisältävän entisaikoihin verrattuna huomattavasti suuremman palokuorman. Emme vain aina huomaa kuinka asunnoissamme olevat materiaalit muodostavat merkittävän uhan huoneiston syttyessä tuleen. Sisutuksessa ja huonekaluissa käytettään synteettisiä materiaaleja, kuten muoveja. Kellarit ja ullakot pullottavat autonrenkaita ja muita kiivaasti palavia öljytuotteita. synteettisistä kuidoista tehdyt tekstiilit kuuluvat samaan ryhmään. Huonekaluissa käytetty lastulevy tuottaa palaessaan hyvin myrkyllistä ja syttymisherkkää palokaasua. Listaa voisi jatkaa pitkälle.


Suomessa kerrostaloasunto muodostaa oman paloosastonsa, mutta pommien/krnaattien tuhotessa osastojen välisiä seiniä, pääsee palo leviämään. Tulipalojen käytöksestä tuollaisissa olosuhteissa ei ole todellista tietoa.

 

[Pullosorsa]

Jokainen voi ihan itse päätellä kuinka hyvän suojan potero antaa tulimyrskyltä.

Kuinka suuri sitten pommituksista johtuvan tulimyrskyn syntyminen on nykyaikaisten kivitalojen ympäröimänä?

Uskallan väittää, että riski on häviävän pieni verrattuna esim. kivitalojen sortumiin. WWII:n aikaan kaupungit olivat vielä puuta ja muutoinkaan keski-eurooppalaisten miljoonakaupunkien tilannetta ei juurikaan kannata verrata äärimmäisen harvaan asuttuun härmään.

Toiseksi, vain pieni osa suomalaisista asuu tiiviisti ruutukaavaan rakennetuissa kaupunginosissa. Kerrostaloasukkaistakin merkittävä enemmistö asuu betonilähiöissä, joissa taloja on siellä täällä harvakseltaan, eikä minkäänlaista tulimyrskyä pääse syntymään vaikka mikä olisi.

Sotien jälkeen rakennetut kerrostalot kun ovat kiveä myös välipohjiltaan, joten tilanne on täysin toinen kuin vuosisadan alussa rakennettujen "kivitalojen", joissa välipohjat olivat puuta. Niissä tulimyrskyjen riski on todellinen, kun jokaisessa talossa on palokuormaa suunnattomat määrät, eikä mikään rajoita tulen leviämistä kerroksesta, rapusta ja talosta toiseen.

Metsään juokseminen ja makaaminen liikkumattomana hangessa ei ole nykypäivää ainakaan suomalaisissa kaupungeissa.

Jokaisessa lähiössä on metsä juoksuetäisyydellä ja se tarjonnee useimmiten paremman suojan kuin pommariin linnoittautuminen.

Kun betonilähiöiden lisäksi lasketaan vielä rivi- ja omakotitaloissa asuvien määrä ja lisätään siihen vielä maalaispitäjissä asuvat, niin uskallan väittää 4 miljoonan suomalaisen asuvan sellaisissa paikoissa, joissa metsään suojautuminen on ainoa tai käyttökelpoisin toimenpide pommikoneita pelättäessä.

Ottamatta kantaa tulimyrskyn vaatimista palokuorman määräistä, totean nykyisten asuntojen sisältävän entisaikoihin verrattuna huomattavasti suuremman palokuorman. Emme vain aina huomaa kuinka asunnoissamme olevat materiaalit muodostavat merkittävän uhan huoneiston syttyessä tuleen. Sisutuksessa ja huonekaluissa käytettään synteettisiä materiaaleja, kuten muoveja. Kellarit ja ullakot pullottavat autonrenkaita ja muita kiivaasti palavia öljytuotteita. synteettisistä kuidoista tehdyt tekstiilit kuuluvat samaan ryhmään. Huonekaluissa käytetty lastulevy tuottaa palaessaan hyvin myrkyllistä ja syttymisherkkää palokaasua. Listaa voisi jatkaa pitkälle.


Suomessa kerrostaloasunto muodostaa oman paloosastonsa, mutta pommien/krnaattien tuhotessa osastojen välisiä seiniä, pääsee palo leviämään. Tulipalojen käytöksestä tuollaisissa olosuhteissa ei ole todellista tietoa.

Entäs pihalla olevat autot

 

[SJ]

Jokainen voi ihan itse päätellä kuinka hyvän suojan potero antaa tulimyrskyltä.

Kuinka suuri sitten pommituksista johtuvan tulimyrskyn syntyminen on nykyaikaisten kivitalojen ympäröimänä?

Uskallan väittää, että riski on häviävän pieni verrattuna esim. kivitalojen sortumiin. WWII:n aikaan kaupungit olivat vielä puuta ja muutoinkaan keski-eurooppalaisten miljoonakaupunkien tilannetta ei juurikaan kannata verrata äärimmäisen harvaan asuttuun härmään.

Toiseksi, vain pieni osa suomalaisista asuu tiiviisti ruutukaavaan rakennetuissa kaupunginosissa. Kerrostaloasukkaistakin merkittävä enemmistö asuu betonilähiöissä, joissa taloja on siellä täällä harvakseltaan, eikä minkäänlaista tulimyrskyä pääse syntymään vaikka mikä olisi.

Sotien jälkeen rakennetut kerrostalot kun ovat kiveä myös välipohjiltaan, joten tilanne on täysin toinen kuin vuosisadan alussa rakennettujen "kivitalojen", joissa välipohjat olivat puuta. Niissä tulimyrskyjen riski on todellinen, kun jokaisessa talossa on palokuormaa suunnattomat määrät, eikä mikään rajoita tulen leviämistä kerroksesta, rapusta ja talosta toiseen.

Metsään juokseminen ja makaaminen liikkumattomana hangessa ei ole nykypäivää ainakaan suomalaisissa kaupungeissa.

Jokaisessa lähiössä on metsä juoksuetäisyydellä ja se tarjonnee useimmiten paremman suojan kuin pommariin linnoittautuminen.

Kun betonilähiöiden lisäksi lasketaan vielä rivi- ja omakotitaloissa asuvien määrä ja lisätään siihen vielä maalaispitäjissä asuvat, niin uskallan väittää 4 miljoonan suomalaisen asuvan sellaisissa paikoissa, joissa metsään suojautuminen on ainoa tai käyttökelpoisin toimenpide pommikoneita pelättäessä.

Ottamatta kantaa tulimyrskyn vaatimista palokuorman määräistä, totean nykyisten asuntojen sisältävän entisaikoihin verrattuna huomattavasti suuremman palokuorman. Emme vain aina huomaa kuinka asunnoissamme olevat materiaalit muodostavat merkittävän uhan huoneiston syttyessä tuleen. Sisutuksessa ja huonekaluissa käytettään synteettisiä materiaaleja, kuten muoveja. Kellarit ja ullakot pullottavat autonrenkaita ja muita kiivaasti palavia öljytuotteita. synteettisistä kuidoista tehdyt tekstiilit kuuluvat samaan ryhmään. Huonekaluissa käytetty lastulevy tuottaa palaessaan hyvin myrkyllistä ja syttymisherkkää palokaasua. Listaa voisi jatkaa pitkälle.


Suomessa kerrostaloasunto muodostaa oman paloosastonsa, mutta pommien/krnaattien tuhotessa osastojen välisiä seiniä, pääsee palo leviämään. Tulipalojen käytöksestä tuollaisissa olosuhteissa ei ole todellista tietoa.

Entäs pihalla olevat autot

Riippuu tietenkin autojen iästä ja polttoaineen määrästä, mutta uskoisin palokuorman olevan rajallinen ja yleensä (ei aina) parkkipaikat ovat jo käytännöllisyyden takia irti rakennuksista.

 

[Pullosorsa]

Vieläkö nykyisin käytetään palopommeja tms? Georgiassa pommitetut siviilikohteet eivät olleet palaneet suuremmin, mutta miten olisi asian laita jos kyseessä olisi isompi kähinä?

 

[skärdis]

Jokainen voi ihan itse päätellä kuinka hyvän suojan potero antaa tulimyrskyltä.

Kuinka suuri sitten pommituksista johtuvan tulimyrskyn syntyminen on nykyaikaisten kivitalojen ympäröimänä?

Uskallan väittää, että riski on häviävän pieni verrattuna esim. kivitalojen sortumiin. WWII:n aikaan kaupungit olivat vielä puuta ja muutoinkaan keski-eurooppalaisten miljoonakaupunkien tilannetta ei juurikaan kannata verrata äärimmäisen harvaan asuttuun härmään.

Toiseksi, vain pieni osa suomalaisista asuu tiiviisti ruutukaavaan rakennetuissa kaupunginosissa. Kerrostaloasukkaistakin merkittävä enemmistö asuu betonilähiöissä, joissa taloja on siellä täällä harvakseltaan, eikä minkäänlaista tulimyrskyä pääse syntymään vaikka mikä olisi.

Sotien jälkeen rakennetut kerrostalot kun ovat kiveä myös välipohjiltaan, joten tilanne on täysin toinen kuin vuosisadan alussa rakennettujen "kivitalojen", joissa välipohjat olivat puuta. Niissä tulimyrskyjen riski on todellinen, kun jokaisessa talossa on palokuormaa suunnattomat määrät, eikä mikään rajoita tulen leviämistä kerroksesta, rapusta ja talosta toiseen.

Metsään juokseminen ja makaaminen liikkumattomana hangessa ei ole nykypäivää ainakaan suomalaisissa kaupungeissa.

Jokaisessa lähiössä on metsä juoksuetäisyydellä ja se tarjonnee useimmiten paremman suojan kuin pommariin linnoittautuminen.

Kun betonilähiöiden lisäksi lasketaan vielä rivi- ja omakotitaloissa asuvien määrä ja lisätään siihen vielä maalaispitäjissä asuvat, niin uskallan väittää 4 miljoonan suomalaisen asuvan sellaisissa paikoissa, joissa metsään suojautuminen on ainoa tai käyttökelpoisin toimenpide pommikoneita pelättäessä.

Ottamatta kantaa tulimyrskyn vaatimista palokuorman määräistä, totean nykyisten asuntojen sisältävän entisaikoihin verrattuna huomattavasti suuremman palokuorman. Emme vain aina huomaa kuinka asunnoissamme olevat materiaalit muodostavat merkittävän uhan huoneiston syttyessä tuleen. Sisutuksessa ja huonekaluissa käytettään synteettisiä materiaaleja, kuten muoveja. Kellarit ja ullakot pullottavat autonrenkaita ja muita kiivaasti palavia öljytuotteita. synteettisistä kuidoista tehdyt tekstiilit kuuluvat samaan ryhmään. Huonekaluissa käytetty lastulevy tuottaa palaessaan hyvin myrkyllistä ja syttymisherkkää palokaasua. Listaa voisi jatkaa pitkälle.


Suomessa kerrostaloasunto muodostaa oman paloosastonsa, mutta pommien/krnaattien tuhotessa osastojen välisiä seiniä, pääsee palo leviämään. Tulipalojen käytöksestä tuollaisissa olosuhteissa ei ole todellista tietoa.

Entäs pihalla olevat autot

Riippuu tietenkin autojen iästä ja polttoaineen määrästä, mutta uskoisin palokuorman olevan rajallinen ja yleensä (ei aina) parkkipaikat ovat jo käytännöllisyyden takia irti rakennuksista.

Otetaan kuva tyypillisestä suomalaisesta lähiöstä eli toimikoon Tsadin Kontula esimerkkinä:

Ei tuonne millään synny sellaista tulimyrskyä kuin puiseen Dresdeniin, ei vaikka vanja kuinka pommittaisi. Talojen etäisyydet ovat liian suuria. Pitäisi olla umpikortteleita ja sisäpihatkin vielä täyteen rakennettuja puutaloja.

Jos sellaisia määriä murkuloita sataa taivaalta, että kaikki palo-osastoinnit menettävät merkityksensä, niin siltikin valtaosa räjähdekuormasta möyhentää maaperää eikä rakennuksia. Näin siis perinteisten aseiden suhteen.

Toki ydinräjähteiden lämpövaikutuksella saataisiin palo-osastoinneista riippumatta hiillostettua kaikki kämpät ja siinä samalla metsät, autot ja pommarissa kyyhöttävät ihmisetkin. Mutta talosuojat eivät ole edes tarkoitettu napakymppiin osuvilta ydinräjähdyksiltä suojaamaan. Sellaisiakin kalliosuojia toki on, mutta ne ovat sitten viranomaisten rakennuttamia ja ylläpitämiä.

 

[Mosuri]

Ajattelin lahinnä tilannetta jossa suojaan on kiire, esim pommikoneiden lähestyessä. Siinä ei paljon ehdi liimamassan kuivumista odotella. Varmaan sinne se ylipaine saadaankin jos joku jaksaa vaan veivata. Hiilidioksiidikaan ei ehdi uhkaamaan kun hataran suojan ympärillä on suuri tulipalo, joka imaisee hapet minuutissa suojasta ja uutta ei niistä pikkurakosista tule. Avopoterossa sen sijaan ilma liikkuu ja mahdollisuus haukata happea välillä on paljon parempi. Poterosta on myös mahdollisuus siirtyä pois nopeasti, palavan talon sisässä olevasta hapettomasta surmanloukosta ei lähdetä kuin jalat edellä. Tietenkään poteroa ei pidä kaivaa mihin sattuu...

En ole paloinsinööri mutta erinäisiä luentoja on tullut kuunneltua aiheista kuten palontorjunta, sammutustyö ja polttotaisteluaseet. Palojen sammutusta on tullut sitten harjoiteltua ja palon alkuja sammutettuakin. Kyllähän se irtipäässyt tuli on vaarallinen mutta vähän vaikea kuvitella, että palava rakennus imisi hapet suojasta "minuutissa". Olen jutellut mm. yhden kaverin kanssa joka oli ulkomailla joutunut hotellipaloon. Onneksi kyseinen huoneen ovi ei ollut mitään aivan täyttä hötöä ja kaveri sai märillä pyyhkeillä oven tilkittyä vaikka käytävässä roihusi.Oli kuulemma vähän pieni hätä kun oven ja kynnyksen välistä tursusi savua huoneeseen. Mitään imuilmiötä kaveri ei havainnut? Tuntuu vain noi tosielämän palot olevan sellaisia, että savu ja kuumennut ilma tunkeutuu huoneistoihin ja useimmiten savu sekä kuumennut ilma vielä tapaa hönkiä ylöspäin eikä kellariin?

Suurvallat on muuten testanneet napalmin vaikutusta mm. panssarivaunuihin ja eikä niistä ole ilmat imeytyneet pihalla vaikka ovat jääneet hetkellisesti napalmi pommin luoman paloalueen sisään? Toki joillekkin intissä nohevat kouluttajat ovat kertoilleet tarinoita siitä kuinka napalmi tappaa tankkien miehistöt ilmanpuutteeseen. Nuo jutut ei pidä paikkaansa - kuulemma kokeissa panssareiden moottoritkin ovat usein jatkaneet käymistään. Toki aivan paskaa eivät kouluttajat puhuneet- Suojelun käsikirjassa todetaan, että jalkautuneet joukot voivat selviytyä vain jos ovat suojautuneet korsuun. Ikävä fakta mutta ei taaskaan tue sitä "imuteoriaa".

Täytyy nyt vähän muutenkin ihmetellä noita surmanloukku juttuja. Väestönsuojissahan on aina se lakisääteinen hätäpoistumisreitti sortuma-alueen ulkopuolelle ja sen käyttö olisi varmaankin järkevää mikäli suojassa oleskelu on mahdotonta?

 

[noska]

Ajattelin lahinnä tilannetta jossa suojaan on kiire, esim pommikoneiden lähestyessä. Siinä ei paljon ehdi liimamassan kuivumista odotella. Varmaan sinne se ylipaine saadaankin jos joku jaksaa vaan veivata. Hiilidioksiidikaan ei ehdi uhkaamaan kun hataran suojan ympärillä on suuri tulipalo, joka imaisee hapet minuutissa suojasta ja uutta ei niistä pikkurakosista tule. Avopoterossa sen sijaan ilma liikkuu ja mahdollisuus haukata happea välillä on paljon parempi. Poterosta on myös mahdollisuus siirtyä pois nopeasti, palavan talon sisässä olevasta hapettomasta surmanloukosta ei lähdetä kuin jalat edellä. Tietenkään poteroa ei pidä kaivaa mihin sattuu...

Sinulla on varmaan tilastotietoa siitä kuinka paljon ihmisiä yleensä tulipaloissa kuolee hapenpuutteeseen. MInä kun olen aina luullut että kuolevat enemmän savukaasumyrkytyksiin ja palovammoihin. Jos liekit meinaan polttavat kaiken hapen minuutissa niin nehän sammuvat aika nopeaan itse hapen puutteeseen. Vai imaisevatko ne seuraavaksi naapurikaupunginosan hapet? Minulla on varmaan aivan väärä käsitys tulipaloista. Onneksi luen foorumia niin viisaammat minua opastavat.

 

[noska]

Jokaisessa lähiössä on metsä juoksuetäisyydellä ja se tarjonnee useimmiten paremman suojan kuin pommariin linnoittautuminen.

Kun betonilähiöiden lisäksi lasketaan vielä rivi- ja omakotitaloissa asuvien määrä ja lisätään siihen vielä maalaispitäjissä asuvat, niin uskallan väittää 4 miljoonan suomalaisen asuvan sellaisissa paikoissa, joissa metsään suojautuminen on ainoa tai käyttökelpoisin toimenpide pommikoneita pelättäessä.

On se kumma kun tässä tapauksessa se metsä antaa täydellisen suojan lämpötähystimiltä, mutta sitä pitäjän erkin sissiä se ei suojaa vaikka kuinka yrittäisi. Meinaan jotta keltaisen lentäjät tuntien en ihmettelisi jos lämpötähtäimen näyttäessä ihmishahmoja metsässä livahtaisi pommi tai pari sinnekin kyselemättä onko kyseessä siviilejä vai ei.

 

[baikal]

Jokaisessa lähiössä on metsä juoksuetäisyydellä ja se tarjonnee useimmiten paremman suojan kuin pommariin linnoittautuminen.

Kun betonilähiöiden lisäksi lasketaan vielä rivi- ja omakotitaloissa asuvien määrä ja lisätään siihen vielä maalaispitäjissä asuvat, niin uskallan väittää 4 miljoonan suomalaisen asuvan sellaisissa paikoissa, joissa metsään suojautuminen on ainoa tai käyttökelpoisin toimenpide pommikoneita pelättäessä.

On se kumma kun tässä tapauksessa se metsä antaa täydellisen suojan lämpötähystimiltä, mutta sitä pitäjän erkin sissiä se ei suojaa vaikka kuinka yrittäisi. Meinaan jotta keltaisen lentäjät tuntien en ihmettelisi jos lämpötähtäimen näyttäessä ihmishahmoja metsässä livahtaisi pommi tai pari sinnekin kyselemättä onko kyseessä siviilejä vai ei.

:a-laugh::a-laugh:

Sinäpä sen sanoit. Pitäjän erkki-ressukka se on maailman uhanalaisin eliölaji, jos sota syttyy, toista se on siviilit, toista moista, heidän ei tarvi kuin hypätä puiston kuusen alle niin ei ole pelkoa laisin mistään. Ammotika jos sattuvat löytämään penkin, jonka alle suoriutua tahi jätekontin, Terijoen salava se vasta lieneekin valovoimainen kasvi suojamielessä.

Huomasit sitten ihan saman pointin kuin minäkin. Nauroin tänä aamuna kahvimuki kourassa lähes rullalle taipuneena. Siviili kun suojautuu tosiaan ruusupensaaseen, ei häntä polta napalmi ei fosfori, ei tulimyrskyt kärvennä kannikoita ei. Van se Pitäjän Erkki, se se kuolee 12 minuutissa siitä, kun eka tst-ajoneuvo on tullut dead-zonelle. :a-laugh:

 

[Einomies1]

Suomi on muuten Sveitsin ohella ainoa Euoroopan maa jossa laki velvoittaa rakentelemaan väestönsuojia asuintaloihin. Nykyisin lakia on vähän höllennetty, mutta vielä muutama vuosi sitten piti kaikkiin kerrosalaltaan yli 600 m2 rakennuksiin rakentaa väestönsuoja. Pienessä taloyhtiössä jopa 10% rakennuskustannuksista, siis asunnon hinnasta, johtui suoraan väestönsuojasta. Nykyisellään väestönsuojat uusissa rakennuksissa voidaan ottaa normioloissa muuhun käyttöön, kunhan ylimääräiset rakennelmat on purettavissa 24 h aikana käskystä asettaa suoja valmiiksi. Suojille on asetettu kohtuullisen kovat vaatimukset mm ilmatiiviyden osalta ja ihan syystä. Käytännössä useimmat suojat eivät niitä kuitenkaan koskaan sellaisenaan täytä, mikä on ihan hanurista, vaan koeponnistuksen ajaksi kaikki ovet ja luukut liimataan kiinni, jotta saavutetaan riittävä tiiveys viranomaisia varten. Näin ei voida menetellä tosipaikan tullen ja todennäköisesti sisällä olevat ihmiset kuolevat hapenpuutteeseen jos lähellä on suuri palo. Siis pysykää itse kaivamissanne poteroissa! Mm toisen maailmansodan soorpommituksissa suurimmat uhrimäärät tulivat juuri edellä kuvatun kaltaisiin suojiin tukehtuneista ihmisistä.

Suojan käyttöönottokokeet suorittaa viranomainen joten vähän ihmetyttää jos katselevat vilunkipeliä siihen puuttumatta? Toisaalta mikä estää poikkeusoloissa käyttämästä vaikka liimaa ja teippiä jos saumat falskaa? Suojan tiiviys on tärkeää koska suojan sisälle pitää saada ylipaine. Suojaan siis yleensä pumpataan ilmaa suodatinlaitteiston läpi ja ylipaine pitää huolen siitä, että taistelukaasut eivät tunkeudu suojan rakosista sisään.

Väestönsuojissahan on mahdollisuus sulkutilaan jossa suojaan ei oteta ilmaa sisään edes suodattimen kautta. Tuossa tilanteessa ovia ja luukkuja voi aivan rauhassa tilkitä lisää. Jos väestönsuojassa on maksimimäärä ihmisiä ilman pitäisi riittää kahdeksi tunniksi ennen kuin hiilidioksidi pitoisuus nousee liian suureksi.

Vähän ihmetyttää myös noi kommentit, että tulimyrskyn sattuessa olisi paremmassa turvassa poterossa??? Tästäkin suvusta on mennyt kaksi miestä häkämyrkytyksessä metsäpaloja sammuttaessa. Jos koko kaupunginosa roihuaa, niin ei muuta kuin sulut kiinni. Parin kolmen tunnin päästä voi poistua jo hätäuloskäynnistä sitte kokeilemaan onneaan ulko-ilmassa.

Todettakoon tässä nyt lopuksi sellainen asia, että esim. Hampurin tulimyrskyssä useimmat suojiin tukahtuneet kuolivat rakennusten normaaleissa varasto- tai hiilikellareissa jotka oli hätäisesti muunnettu väestönsuojiksi. Usein heikkoutena oli myös se, että kellarit oli liitetty toisiinsa joten häkä pääsi tunkeutumaan viereisestä tuhoutuneesta kellarista toiseen ehjänä säilyneeseen. Saksalaisten tarkoitusta varten rakentamat suojat antoivat hyvän suojan. Esimerkiksi Winkel tyyppisistä tornibunkkereista peräti yksi kappale tuhoutui pommin osumista. Kerrottakoon, että noita Winkeleitä oli 200 rakennettuna.

Tässä olisi amerikkalaisten sodan jälkeen tekemä raportti saksan väestönsuojelusta- ja ilmasuojelusta.

http://babel.hathitrust.org/cgi/pt?id=mdp.39015008513882

Yllättävän vähän saksalaisia kuoli pommituksiin vaikka lähes kaikkiin vähänkin suurempiin kaupunkeihin oli suunnattu pommituksia ja heti sodan jälkeen otetuista valokuvista paljastuu lohduton rauniomeri.

Jokainen voi ihan itse päätellä kuinka hyvän suojan potero antaa tulimyrskyltä. Ylipäätänsä Suomessa on saatu väestönsuojelu edes nykyiselle tasolle pitkäjänteisellä yli 50 vuotta kestäneellä työllä. Huomattavia resursseja ihmisten, laitteiden ja tilojen muodossa on varattu poikkeusoloja varten. Metsään juokseminen ja makaaminen liikkumattomana hangessa ei ole nykypäivää ainakaan suomalaisissa kaupungeissa.

Ajattelin lahinnä tilannetta jossa suojaan on kiire, esim pommikoneiden lähestyessä. Siinä ei paljon ehdi liimamassan kuivumista odotella. Varmaan sinne se ylipaine saadaankin jos joku jaksaa vaan veivata. Hiilidioksiidikaan ei ehdi uhkaamaan kun hataran suojan ympärillä on suuri tulipalo, joka imaisee hapet minuutissa suojasta ja uutta ei niistä pikkurakosista tule. Avopoterossa sen sijaan ilma liikkuu ja mahdollisuus haukata happea välillä on paljon parempi. Poterosta on myös mahdollisuus siirtyä pois nopeasti, palavan talon sisässä olevasta hapettomasta surmanloukosta ei lähdetä kuin jalat edellä. Tietenkään poteroa ei pidä kaivaa mihin sattuu...

Hölynpölypuhetta! Luuletko olevasi sitten siinä avopoterossa hapenpuutteelta, savukaasuilta ja häkäkaasulta pidempään ja paremmin suojassa jos lähellä todella on se nykyään varsin epätodennäköinen Dresden II? Paras mahdollinen suoja väestölle on vartavasten rakennettu ja suunniteltu väestönsuoja joka suojaa muiltakin vaaroilta kuin savulta.
Ilmassa lentää vähän muutakin jos olet näitä viime-aikojen sotien pommituksia katsellut. Avopotero ei suojaa sirpalepommeilta (varsinkaan rypäle- ja ilmarajähteisiltä), painepommeilta (thermobaric, DIME-tyyppiset räjähteet) tai fosforipommeilta. Väestönsuoja antaa hyvän suojan näitä aseita vastaan, pl. suora osuma.

Talvisodassa mummoni kantoi vastasyntynyttä isääni (syntyi talvisodan alkamispäivänä) pyykkikorissa lähimetsään suojaan kun pommikoneet lähestyivät. Nykyajan kaupungeissa ja nykyajan aseilla tuohon ei vaan pystytä eikä ole järkeä lähteä jos on parempia ratkaisuja kuten väestönsuojat taloyhtiöissä. Ei Helsinginkään puistot riitä jos niitä hyödyttömiä kuoppia aletaan kaivelemaan kiireessä.
Minkähänlainen kuoppa riittäisi vaikka 4 hengen perheelle omakotitalon pihalla, lähiössä jossa asutaan postimerkin kokoisilla tonteilla?

 

[SJ]

Jokaisessa lähiössä on metsä juoksuetäisyydellä ja se tarjonnee useimmiten paremman suojan kuin pommariin linnoittautuminen.

Kun betonilähiöiden lisäksi lasketaan vielä rivi- ja omakotitaloissa asuvien määrä ja lisätään siihen vielä maalaispitäjissä asuvat, niin uskallan väittää 4 miljoonan suomalaisen asuvan sellaisissa paikoissa, joissa metsään suojautuminen on ainoa tai käyttökelpoisin toimenpide pommikoneita pelättäessä.

On se kumma kun tässä tapauksessa se metsä antaa täydellisen suojan lämpötähystimiltä, mutta sitä pitäjän erkin sissiä se ei suojaa vaikka kuinka yrittäisi. Meinaan jotta keltaisen lentäjät tuntien en ihmettelisi jos lämpötähtäimen näyttäessä ihmishahmoja metsässä livahtaisi pommi tai pari sinnekin kyselemättä onko kyseessä siviilejä vai ei.

:a-laugh::a-laugh:

Sinäpä sen sanoit. Pitäjän erkki-ressukka se on maailman uhanalaisin eliölaji, jos sota syttyy, toista se on siviilit, toista moista, heidän ei tarvi kuin hypätä puiston kuusen alle niin ei ole pelkoa laisin mistään. Ammotika jos sattuvat löytämään penkin, jonka alle suoriutua tahi jätekontin, Terijoen salava se vasta lieneekin valovoimainen kasvi suojamielessä.

Huomasit sitten ihan saman pointin kuin minäkin. Nauroin tänä aamuna kahvimuki kourassa lähes rullalle taipuneena. Siviili kun suojautuu tosiaan ruusupensaaseen, ei häntä polta napalmi ei fosfori, ei tulimyrskyt kärvennä kannikoita ei. Van se Pitäjän Erkki, se se kuolee 12 minuutissa siitä, kun eka tst-ajoneuvo on tullut dead-zonelle. :a-laugh:

Itse tuota aikaisempaa kommenttia ihmettelin, että luuleeko joku, että "täydellinen suoja" on mahdollinenkaan? Siis eihän kukaan oleta, että metsä antaisi huomattavaa suojaa, mutta sen etu on hajautuksessa, etenkin silloin kun tätä hajautettua maalia ei tosissaan edes haeta ja sen ampuminenkin tapahtuu lähinnä lentäjän päähänpistosta tai vahingossa. Väestönsuojelussa tarkoituhan ei sinällään ole pelastaa kaikkia, vaan minimoida vahingot.

 

[skärdis]

Talvisodassa mummoni kantoi vastasyntynyttä isääni (syntyi talvisodan alkamispäivänä) pyykkikorissa lähimetsään suojaan kun pommikoneet lähestyivät. Nykyajan kaupungeissa ja nykyajan aseilla tuohon ei vaan pystytä eikä ole järkeä lähteä jos on parempia ratkaisuja kuten väestönsuojat taloyhtiöissä. Ei Helsinginkään puistot riitä jos niitä hyödyttömiä kuoppia aletaan kaivelemaan kiireessä.
Minkähänlainen kuoppa riittäisi vaikka 4 hengen perheelle omakotitalon pihalla, lähiössä jossa asutaan postimerkin kokoisilla tonteilla?

Mihinkäs ne omakotitalojen asukkaat sitten menevät?

Valtaosalle väestöä ei ole tarjolla minkäänlaista suojaa. Isommissa taloyhtiöissä on omat pommarit ja suurkaupungeissa on yleisiä väestönsuojia kohtuullisen pienelle joukolle kaupunkilaisia.

Keskimääräiselle omakotitalossa asuvalle 4 hengen perheelle ei ole tarjolla minkäänlaista suojapaikkaa. Siis muuta kuin maalle lähteminen.

 

[skärdis]

Itse tuota aikaisempaa kommenttia ihmettelin, että luuleeko joku, että "täydellinen suoja" on mahdollinenkaan? Siis eihän kukaan oleta, että metsä antaisi huomattavaa suojaa, mutta sen etu on hajautuksessa, etenkin silloin kun tätä hajautettua maalia ei tosissaan edes haeta ja sen ampuminenkin tapahtuu lähinnä lentäjän päähänpistosta tai vahingossa. Väestönsuojelussa tarkoituhan ei sinällään ole pelastaa kaikkia, vaan minimoida vahingot.

Aivan, koko kansaa ei milloinkaan ole ollut tarkoitus suojatakaan, eikä niin suunnitella tehtävän nykyisinkään.

On myös kohtuullisen vanhanaikainen kuva sodasta, jossa vihollisen linnut lentävät pitkin ja poikin isänmaamme salomaita, jossa turkkiin ja nahkapäähineeseen sonnustaunut viholliskoneen ampuja tulittaa takasillalta kaikkia lämpökameralla havaitsemiaan suomalaisia. :a-rolleyes:

Uskon, että isänmaamme on polvillaan jo paljon ennen tuota vaihetta. Kun infrastruktuuri on lamautettu strategisilla iskuilla ja erikoisjoukot ovat vallanneet Helsingin keskustan, niin lienee yhdentekevää, mitä jossakin kälviäläisellä, kauhajokisella ja vaikka paltamolaisella omakotialueilla puuhataan. :a-wink:

Ilmahälytyksen tullessa kauhajokisille pientalojen asukkaille lienee turvallisinta paeta metsään, josta vihollinen voi sitten halutessaan napsia koko pitäjän asukkaat napalmilla ja muilla taktisilla keinoilla. Voin vakuuttaa, ettei sellaiseen ole vihollisella halua eikä aikaakaan. Jos neukkujen ikeeseen joudutaan, niin kauhajokisten terrorisointi hoidetaan sitten Terijoen hallituksen ja NKVD:n kautta. Siinä vaiheessa ei pommaritkaan auta, kun väkeä lastataan Kurikan asemalta karjavaunuihin.

 

[Mosuri]

Mihinkäs ne omakotitalojen asukkaat sitten menevät?

Valtaosalle väestöä ei ole tarjolla minkäänlaista suojaa. Isommissa taloyhtiöissä on omat pommarit ja suurkaupungeissa on yleisiä väestönsuojia kohtuullisen pienelle joukolle kaupunkilaisia.

Keskimääräiselle omakotitalossa asuvalle 4 hengen perheelle ei ole tarjolla minkäänlaista suojapaikkaa. Siis muuta kuin maalle lähteminen.

Missä omakotitalojen asukkaat käy kakalla tai laittaa ruokaa kun valtio tai kunta ei rakenna niille keittiötä tai vessoja?

Oma tupa - oma lupa - oma vastuu.

Tilanne on käytännössä se, kerrostalo asujat ovat viimeiset 50 vuotta maksaneet oman väestönsuojansa joko osakkeen hinnassa tai sitten korkeampina vuokrina. Ne kerrostalot joissa ei ole omaa tilaa joutuvat maksamaan osuutensa yhteiskäyttösuojasta kuten esim. lähiöön louhitusta suuresta väestönsuojasta.

Ylipäätänsä koko omakotiasujien asenne väestönsuojelua kohtaan iljettää ajoittain. Esimerkiksi Helsingissä sellainen tavallinen omakotitalokin maksaa satoja tuhansia. Väestönsuojelu pitäisi sitten rahoittaa muiden veromaksajien yhteisestä pussista?

Käytännössähän omakotiasujat voivat rakennuttaa itselleen vaikka sellaisen K-luokan suojan. Jos ei halua rakennuttaa niin voi vahvistaa kellarin tai sitten voi vaikka jonkun talon sisäosissa olevan huoneen voi linnoittaa hiekkasäkeillä sirpale/säteilysuojaksi. Myös pihalle voi kyhätä harmaan vaiheen iskiessä vaikka katetun kaivannon.

Ylipäätänsä väestönsuojaamis strategiassa on nykyisin päädytty siihen, että väestönsuojan pitäisi olla lähellä asuntoa. (Kas kummaa saksmanni päätyi jo edellisessä maailmanpalossa siihen, että suojan pitäisi sijaita korkeintaan minuutin hölkkämatkan päässä.) Joten on turha jäädä unelmoimaan, että yhteiskunnan rahoilla louhittaisiin omakotighettoon mitään kalliosuojia.

Eli käytännössä Suomesta löytyy kolmenlaisia väestönsuojia.

-Kiinteistöjen omat väestönsuojat asukkaille, työntekijöille ja asiakkaille.

-Yhteissuojat useiden kiinteistöjen ja yritysten/laitosten henkilökunnalle.

-Yleiset väestönsuojat esim. kaupunkien keskustoissa asioiville tai vieraileville ihmisillie.

Osa suojista voi tosin olla samanaikaisesti sekä yleisiä että yhteissuojia.