Taistelu rakennetulla alueella (ent. Asutuskeskustaisteluketju)

Mosuri kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Aika hyvin muuten Israelin väestö älysi pysyä pois ravintoloiden nurkilta, kun ammoin scuddeja Saddam laitteli tulemaan. Tosin lentomatka oli pitkä ja Irakin päällä satelliitteja ruuhkaksi asti ja siihen päälle awacsia ja muuta silmää. Mutta ymmärtääkseni väestönsuojelu toimi hyvin ja ihmiset myös toimivat pääsääntöisesti oikein.

Mielenkiintoinen juttu- israelilaiset muuten päätyivät ensimmäisen persianlahden kahinan jälkeen väestönsuojelun militarisointiin ja perustivat Home Front Commandin vuonna 1992.

http://en.wikipedia.org/wiki/Home_Front_Command

Kyseisen organisaation sivuilta löytyy ohjeita myös ohjushyökkäyksen varalle. Kovin pitkää varoaikaa eivät lupaa...

How to Identify Missile Fire:

On hearing a siren or an explosion. The warning span is at most one minute.

http://www.oref.org.il/308-en/PAKAR.aspx


Keskustelu on ehkä hieman eteentynyt ketjun varsinaisesta aiheesta. Voisiko tämän ilmapuolustus/väestönsuojelu jutun siirtää omaksi ketjukseen?

En minä osaa siirrellä mitään, vaikka aihettakin olisi.

Joo, tiedän ja kaivoit hyvän linkin. Tuo kertoo realitya siitä, mitä on ohjushyökkäyksiltä suojautuminen ja paljonko siihen on aikaa OIKEASTI. Minusta on naurettavaa luulla, etteikö kohtuuhintaiset tykistöohjukset ole SE juttu, jota käytettäisiin tulevaisessa, niiden kantomatka on passeli ja osumatarkkuus riittävä. Ja niitä ainakin on olemassa. Foorumilla voidaan makustella ja pauhata lentopommituksista, joita mattona syöstetään Inkoon pelloille, "ku on harhautettu niin viksusti tms." ihan hulaa se vain on. Ohjukset ovat SE juttu. Ei tarvi olla Sokea Reettaa kummempi näkijä tässä kohtaa.
 
SJ kirjoitti:
Einomies1 kirjoitti:
baikal kirjoitti:
noska kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
Epäilen kuitenkin, että esim. Tampere ei ole niitä ensimmäisiä paikkoja maailmassa joita ryhdytään useilla megatonniluokan pintaräjähdyksillä moukaroimaan.
Valitettavasti ei ole. Kyllä saisi olla. EIkä tarvittaisi oikeastaan mitään sotaakaan syyksi.
Varsinkin kun planetaarinen tuulijärjestelmä on sellainen, että Suomen alueella tuulet mitä todennäköisimmin puhaltavat idästä ja työntäisivät "bunkkerintuhoamisessa" syntyneen ydinpaskan suoraan venäjälle?
Öö, mun käsittääkseni idästä puhaltavat tuulet työntää ne nimenomaan pois päin Venäjältä eli Ruotsiin vai uiko tuo syntynyt ydinpaska jotenkin vastavirtaan?

Erityisolosuhteissa vallitsevat tuulet ovat länsi-lounas-voittoisia, jos ei nyt ILMASTONMUUTOS tahi globaali kvartaalitalous ole jo muuttaneet tätäkin asiaa. Persujen vaalivoitollakin voi olla jotain tekemistä asian kanssa.

Vaikuttaako suojautumiseen mitenkään seuraavat asiat:

Toisen ms:n aikaan homma meni näin. IV-lotta hönkäisi puhelimeen tuupovaaralaiselta tähystystornilta: "Nyt se tulloo, nyt se tulloo"! Ja kas, niin tulla lorpotti iso koneenrakkineparvi kohti länttä, vauhtia 180 km/h. Muutaman minuutin kuluttua sireenit soivat sisäsuomessa, kirkonkellot paukuttivat ja triangelit helkkivät.

Kolmas rietas maailmanpalo: homma meneekin näin: sensori havaitsee tykistöohjusryppään jo nousussa, se ilmoittaa: now is danger situation. Jäätävällä koneäänellä se ilmoittaa saman asian, kuin reipas lotta susiturkissaan silloin ammoin.

Paljonko on aikaero siitä, kun mäiske käy, jos vertaa noita kahta eri aikakautta keskenään? Entäs jos varoitus-johtamis-tilannekuvajärjestelmä ei toimikaan sodan oloissa niinkuin amerikkalaisessa elokuvassa? Entäs jos se toinen osapuoli ei tyydykään olemaan vikuuttamatta toisen järjestelmiä?

Vaan miten oli silloin jos se IV-Lotta nukahti rankan päivystysrupeaman takia tai pilvinen sää esti havainnot tai kenttäpuhelimen piuha oli poikki? Eiköhän ongelmat ole mahdollisia niin ennen, kuin nyt vaikka systeemit on muuttaneet muotoaan. Tärkeintä on rakentaa toimiva ja päällekkäinen sekä mahdollisimman paljon toistaan varmentava sensoriverkko, jolloin 1 tai 2 piuhan aiheuttama oikkari ei aiheuta katastrofia.

Sikäli kun olen käsittänyt, niin siellä valvontavuorossa ei seisota yksinään, vaan vuorossa on aina useampi tähystäjä. Myöskin nuo valvonta-asemat käsittääkseni olivat sen verran tiheässä, että homma ei ole yhden aseman varassa, eli puhelinkaapelin katkeaminen tuskin haittaa. Pilvinen sää ainakin sota-aikaan haittasi enemmän vihollisen pommittajia ja sama on nykyäänkin, jos käytössä on yhtään vanhempi kalusto.

No halotaan hiuksia niin siitä vaan! Pointtina oli se että joka valvonta- ja varoitusjärjestelmässä on heikot lenkkinsä oli kyseessä sensoriverkkoon perustuva tai ihmisaisteihin. Mitään täydellistä ei ole olemassa johon vastapuoli ei voisi mitenkään vaikuttaa.

Tässäkin asiassa tiettyihin muuttujiin yhtälössä voidaan vaikuttaa ja tietyihin ei. Tärkeintä on pyrkiä minimoimaan muuttujien lukumäärä.
 
SJ kirjoitti:
Sikäli kun olen käsittänyt, niin siellä valvontavuorossa ei seisota yksinään, vaan vuorossa on aina useampi tähystäjä. Myöskin nuo valvonta-asemat käsittääkseni olivat sen verran tiheässä, että homma ei ole yhden aseman varassa, eli puhelinkaapelin katkeaminen tuskin haittaa. Pilvinen sää ainakin sota-aikaan haittasi enemmän vihollisen pommittajia ja sama on nykyäänkin, jos käytössä on yhtään vanhempi kalusto.

No sikäli kun minulle on iv-kurssilla opetettu ja mitä olen tiedustellessa havainnoinut niin kyllä kussakin tornissa on pääsääntöisesti yksi tähystäjä. Kun yksi ryhmä pyörittää yhden tornin valvontaa, omia vartiopaikkoja ja kipinävuoroa nin ei siinä ehdi moni jannu nukkua kerralla. Jos vielä tornissa pidetään tähystäjäparia (mikä voi toki tapahtua aivan kuten vartioiden vahventaminenkin) niin lepo jää tosi vähiin.
 
Terve

Rakennetaanko asutuskeskustaitelua varten minkäänlaisa "harjoituskyliä". Miten priorisoitu tämä alue on. Huomasin nimittäin että länsinaapurimme juuri valmisti heidän suurrimman Aketuskeskuksen jossa samanaikaisesti pystyy harjoittelemaan 600-800 miestä. Alue on yli 4 hektaaria ja erillaisia huoneita on (elleen väärin muista) useita satoja. Eri rakennukset koostuu pienistö taloista monikerroksisiin taloihin yli 5-6 kerrosta. Kaikkiin taloihin tulee kalustoa. Alueen keskeisimmät talot on kovapanostaloja joissa voi harjoitella kovilla ammuksilla. Lisäksi aluelle tulee 15 miljoonan eruron arvoinen teknologia järjestelmä johon kuuluu valvontakameroita joille voi seurata ja tallentaa harjoitukset. Taloihin tulle myös Saab KASI tyyppinen järjestelmä (nämä laaser lähettimet jotka kiinnitetään aseisiin) elikkä kun ammut rakkennukseen seinään KASI singolla tämä lähettää signaalit huoneisiin jossa liivit lähtee soimaan. Etapin ensimmäinen vaihe maksoi noin 30 miljoonaa euroa ja valmistautui juuri. Tämän jälkeen on takoitus tulla 2 rakennusetappia lisää jotka yhteensä on lähes 60 miljoonan euron arvoisa. Silloin alueela voi harjoitella tehtaan kemiallisten onnettomuuksien "siivoaminen" yms.

Joten takaisin kysymykseen panostetaanko tähän alueeseen tarpeeksi ja jos ei niin miksi.
 
noska kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Sikäli kun olen käsittänyt, niin siellä valvontavuorossa ei seisota yksinään, vaan vuorossa on aina useampi tähystäjä. Myöskin nuo valvonta-asemat käsittääkseni olivat sen verran tiheässä, että homma ei ole yhden aseman varassa, eli puhelinkaapelin katkeaminen tuskin haittaa. Pilvinen sää ainakin sota-aikaan haittasi enemmän vihollisen pommittajia ja sama on nykyäänkin, jos käytössä on yhtään vanhempi kalusto.

No sikäli kun minulle on iv-kurssilla opetettu ja mitä olen tiedustellessa havainnoinut niin kyllä kussakin tornissa on pääsääntöisesti yksi tähystäjä. Kun yksi ryhmä pyörittää yhden tornin valvontaa, omia vartiopaikkoja ja kipinävuoroa nin ei siinä ehdi moni jannu nukkua kerralla. Jos vielä tornissa pidetään tähystäjäparia (mikä voi toki tapahtua aivan kuten vartioiden vahventaminenkin) niin lepo jää tosi vähiin.

No eikös siellä silti ole kuitenkin tarpeeksi sakkia, että on melko varmaa, että kukaan ei ainakaan kovin kauaa nuku siellä tornissa?
 
Tässä olisi niitä Helsingin maanalaisia tiloja. Helsingissähän on poikkeuksellisesti maanalainen kaava.


http://www.hel.fi/static/ksv/www/Projektialueet/Maanalainen/MAYK_Selostus_Liitteet.pdf


Ps. Hyvät puolustusvoimien työntekijät. Jos haluatte antaa vaikutelman siitä ettei luolasto ole käytössä polttakaa ne tupakat siellä käytävässä tai viekää ainakin se tuhkis takaisin sisälle. Pienet asiat on isoja asioita. GRU toimii edelleenkin.
 
Moose kirjoitti:
Terve

Rakennetaanko asutuskeskustaitelua varten minkäänlaisa "harjoituskyliä". Miten priorisoitu tämä alue on. Huomasin nimittäin että länsinaapurimme juuri valmisti heidän suurrimman Aketuskeskuksen jossa samanaikaisesti pystyy harjoittelemaan 600-800 miestä. Alue on yli 4 hektaaria ja erillaisia huoneita on (elleen väärin muista) useita satoja. Eri rakennukset koostuu pienistö taloista monikerroksisiin taloihin yli 5-6 kerrosta. Kaikkiin taloihin tulee kalustoa. Alueen keskeisimmät talot on kovapanostaloja joissa voi harjoitella kovilla ammuksilla. Lisäksi aluelle tulee 15 miljoonan eruron arvoinen teknologia järjestelmä johon kuuluu valvontakameroita joille voi seurata ja tallentaa harjoitukset. Taloihin tulle myös Saab KASI tyyppinen järjestelmä (nämä laaser lähettimet jotka kiinnitetään aseisiin) elikkä kun ammut rakkennukseen seinään KASI singolla tämä lähettää signaalit huoneisiin jossa liivit lähtee soimaan. Etapin ensimmäinen vaihe maksoi noin 30 miljoonaa euroa ja valmistautui juuri. Tämän jälkeen on takoitus tulla 2 rakennusetappia lisää jotka yhteensä on lähes 60 miljoonan euron arvoisa. Silloin alueela voi harjoitella tehtaan kemiallisten onnettomuuksien "siivoaminen" yms.

Joten takaisin kysymykseen panostetaanko tähän alueeseen tarpeeksi ja jos ei niin miksi.

Ai on niillä tehtynä jo uus versio. Niin eihän Rosengårdissa ole kasi-järjestelmää, mutta tapoppioiden simuloiminen on toteutettu sielläkin sangen realistisesti.
 
SJ kirjoitti:
noska kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Sikäli kun olen käsittänyt, niin siellä valvontavuorossa ei seisota yksinään, vaan vuorossa on aina useampi tähystäjä. Myöskin nuo valvonta-asemat käsittääkseni olivat sen verran tiheässä, että homma ei ole yhden aseman varassa, eli puhelinkaapelin katkeaminen tuskin haittaa. Pilvinen sää ainakin sota-aikaan haittasi enemmän vihollisen pommittajia ja sama on nykyäänkin, jos käytössä on yhtään vanhempi kalusto.

No sikäli kun minulle on iv-kurssilla opetettu ja mitä olen tiedustellessa havainnoinut niin kyllä kussakin tornissa on pääsääntöisesti yksi tähystäjä. Kun yksi ryhmä pyörittää yhden tornin valvontaa, omia vartiopaikkoja ja kipinävuoroa nin ei siinä ehdi moni jannu nukkua kerralla. Jos vielä tornissa pidetään tähystäjäparia (mikä voi toki tapahtua aivan kuten vartioiden vahventaminenkin) niin lepo jää tosi vähiin.

No eikös siellä silti ole kuitenkin tarpeeksi sakkia, että on melko varmaa, että kukaan ei ainakaan kovin kauaa nuku siellä tornissa?

Maksimissaan oman vuoronsa.
 
noska kirjoitti:
SJ kirjoitti:
noska kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Sikäli kun olen käsittänyt, niin siellä valvontavuorossa ei seisota yksinään, vaan vuorossa on aina useampi tähystäjä. Myöskin nuo valvonta-asemat käsittääkseni olivat sen verran tiheässä, että homma ei ole yhden aseman varassa, eli puhelinkaapelin katkeaminen tuskin haittaa. Pilvinen sää ainakin sota-aikaan haittasi enemmän vihollisen pommittajia ja sama on nykyäänkin, jos käytössä on yhtään vanhempi kalusto.

No sikäli kun minulle on iv-kurssilla opetettu ja mitä olen tiedustellessa havainnoinut niin kyllä kussakin tornissa on pääsääntöisesti yksi tähystäjä. Kun yksi ryhmä pyörittää yhden tornin valvontaa, omia vartiopaikkoja ja kipinävuoroa nin ei siinä ehdi moni jannu nukkua kerralla. Jos vielä tornissa pidetään tähystäjäparia (mikä voi toki tapahtua aivan kuten vartioiden vahventaminenkin) niin lepo jää tosi vähiin.

No eikös siellä silti ole kuitenkin tarpeeksi sakkia, että on melko varmaa, että kukaan ei ainakaan kovin kauaa nuku siellä tornissa?

Maksimissaan oman vuoronsa.

En ole tiennytkään, että iv-hommissa voi olla noin mielenkiintoista.
Omat kokemukset ovat lähempänä merivalvontaa.
Onkohan noissa nyt niin paljon eroja ?
 
vehamala kirjoitti:
noska kirjoitti:
SJ kirjoitti:
noska kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Sikäli kun olen käsittänyt, niin siellä valvontavuorossa ei seisota yksinään, vaan vuorossa on aina useampi tähystäjä. Myöskin nuo valvonta-asemat käsittääkseni olivat sen verran tiheässä, että homma ei ole yhden aseman varassa, eli puhelinkaapelin katkeaminen tuskin haittaa. Pilvinen sää ainakin sota-aikaan haittasi enemmän vihollisen pommittajia ja sama on nykyäänkin, jos käytössä on yhtään vanhempi kalusto.

No sikäli kun minulle on iv-kurssilla opetettu ja mitä olen tiedustellessa havainnoinut niin kyllä kussakin tornissa on pääsääntöisesti yksi tähystäjä. Kun yksi ryhmä pyörittää yhden tornin valvontaa, omia vartiopaikkoja ja kipinävuoroa nin ei siinä ehdi moni jannu nukkua kerralla. Jos vielä tornissa pidetään tähystäjäparia (mikä voi toki tapahtua aivan kuten vartioiden vahventaminenkin) niin lepo jää tosi vähiin.

No eikös siellä silti ole kuitenkin tarpeeksi sakkia, että on melko varmaa, että kukaan ei ainakaan kovin kauaa nuku siellä tornissa?

Maksimissaan oman vuoronsa.

En ole tiennytkään, että iv-hommissa voi olla noin mielenkiintoista.
Omat kokemukset ovat lähempänä merivalvontaa.
Onkohan noissa nyt niin paljon eroja ?

Oman kokemuksen mukaan on. Merivalvojat eivät tiedäkään kuinka "mielenkiintoista" aisti-ilmavalvonta on.
Itselläni oli kurssilla ryhmä jossa itseäni lukuunottamatta oli kaikilla muilla sama sukunimi (osa jopa sukua keskenään) ja ryhmänjohtajana tärkein tehtäväni oli pitää huoli ettei kipinä nukahda vuoroonsa ja toiseksi tärkein oli ettei tornivuorossa tai vartiovuorossa olevat nukahda ja kolmantena ettei kipinä päästä kamiinaa sammumaan ja jäljelle jäi vielä yksi tärkeä tehtävä eli huolehtia että kaikki saivat sapuskaa. Ensisijaisesti opin, että vierekkäisten tornien havainnot heittivät toisistaan saman verran kuin liikenneonnettomuuden silminnäkijöiden (eli täysin) ja toisekseen että kestää varmasti kauan ennenkuin valvoja oppii tekemään ilmoituksen sillä nopeudella ja tarkkuudella että siitä on jotain hyötyä.
Jos saa valita niin milloin tahansa valitsen sijoituksen suojelu- tai merivalvonta-asemalta mielummin kuin aisti-ilmavalvonnasta.
 
Suomen puolustusvoimissa asutuskeskustaistelukoulutusta antavat Santahaminaan sijoitettu Kaartin Jääkärirykmentti ja Utin Jääkärirykmentti. Uudenmaan prikaati ja Porin prikaati antavat myös jossakin määrin asutuskeskustaistelukoulutusta, minkä lisäksi ainakin sotilaspoliiseille sekä esikuntatehtäviin koulutetuille koulutetaan asutuskeskustaistelun perusteet kuten kohteen haltuunotto ja tarkastaminen sekä liikkuminen rakennetulla alueella.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Asutuskeskustaistelu

Perttu Puska - Joukkueen ja ryhmän hyökkäyksestä kaupungissa
http://users.tkk.fi/~ppuska/mout.pdf
 
Onko jossain hyvää koulutusmateriaalia mielellään kuvien tai jopa videoiden kera taistelusta rakennetulla alueella? Lähinnä liittyen yksittäisen taistelijan ja ryhmän toimintaan/taistelutekniikoihin, eli miten kasaannutaan oviaukolle (mitä merkkejä annetaan valmiudesta, etäisyydet, suunnat jne), tunkeudutaan sisään (järjestys, suunnat, kuka avaa oven, kuka ensimmäisenä sisään, rappuset jne) ammutaan kulman takaa (kuka menee polvelle, missä seuraavan piippu on), aseenkäsittely jne..

Ei oikein tahdo löytyä inerneetin syövereistä hyvää materiaalia. Taisteluun metikössä löytyykin sitten kaikki etenemismuodot jne, mutta aketukseen ei oikein löydä mitään.

Ps. onkohan tämä liian vanha ketju postaamiseen? En viittinyt uuttakaan aloittaa.

Tällainen kirja löytyisi, mutta hieman hintava.. Jari Tiilikka - Kaupunkitaistelija 1 -58€

Englanniksi löytyisi tällainen http://www.globalsecurity.org/military/library/policy/army/fm/3-06-11/ch3.htm#fig3-31
Onkohan kuinka lähellä suomessa opetettuja tekniikoita?
 
Viimeksi muokattu:
Järkevää on nimenomaan postata mahdollisuuksien mukaan jo olemassaoleviin viestiketjuihin, olivat ne sitten vuodelta -25 EPVUUD tai eilen luotuja.

Tarvitsetko materiaalia kouluttajana, vai aihe kiinnostaa muuten? Jokunen pintapuolinen sana aiheesta on mm. yleisesti saatavilla olevassa Taistelijan käsikirja 2013:ssa, mutta siinä ei käsitellä varsinaisesti noita Ryhmän PTM:iä TRA:ssa. (Ohjesääntö- ja tietopankki PV:n sivuilla: http://tinyurl.com/3zhzmfo ) Mahdollisuuksien mukaan kehotan hakeutumaan MPK:n kautta TRA-kouluttajakursseille, uskoisin sitä kautta perusteiden avautuvan sen verran, että itseopiskelumateriaaleista saa asiaa täydennettyä sen jälkeen. Noita ohjesääntöjä tuijottaessa kannattaa pitää mielessä, että ne ovat työkaluja, joita SOVELTAVASTI käyttäen voitat pelin. Jotta ohjesäännön mukaiset TRA-menetelmät hyödyttävät taisteluasi, niiden harjoitteluun pitää käyttää runsaasti aikaa ja kouluttajasta lähtien kaikkien pitää ymmärtää MIKSI asiat tehdään tietyllä tavalla (Ja se syy ei saa ikinä olla tasoa "koska näin minulle on opetettu"). 75% näkemistäni ressujen TRA-koulutuksista on toteutettu sen kantavan idean päälle, että toiminnan pitää NÄYTTÄÄ tältä ja tältä, mutta pintaa syvemmälle raaputtaessa vastassa on ammottava tyhjyys: Kenelläkään ei ole mitään hajua siitä mikä on minkäkin tekniikan syy ja hyöty. Tämä ei lähtökohtaisesti ole näiden heppujen omaa syytä, vaan organisaatiossa mättää jokin.

Oma lukunsa on sitten se, mitä kompromisseja opetettavissa tekniikoissa on tehty RA-palvelusturvallisuuden vuoksi. Näihin älyttömyyksiin törmää jo yksittäisen taistelijan tasolla, mutta ne korostuvat partion toiminnassa. Onneksi kouluttajat usein muistavat mainita näistä, jos heillä on homman pointti oikeasti hallussa.

Lähtökohtaisesti aseenkäsittelyn ei pitäisi huomattavasti erota AKE- ja muiden maasto-olosuhteiden välillä, sillä jos näin on, on jokin pielessä. Yksittäisen taistelijan liikkuminen pohjaa nimenomaan terveeseen järkeen (suojankäyttö, uhkasuunnat, tilannetietoisuus) ja osa TRA-koulutuksesta onkin ihan pelkkiin tosiasioihin herättelyä.

Suosittelen tuota Tillikan kirjaa lämpimästi, mutta mikäli sinulla on mahdollisuus hakeutua Puolustusvoimien/MPK:n järjestämään koulutukseen aiheesta, näkisin sen ensimmäiseksi askeleeksi tässä asiassa.
 
Laitetaan nyt tännekkin kun tuossa näkyy hyvin miten tunnin sisällä iipot pistää lähiön uuteen uskoon pioneerityön kustannuksella. Se on eräänlainen vastaus siihen notta jätetäänkö rakennukset pystyyn vai saako kaikkea käyttää kun rakennettu alue puhdistetaan vihulaisista.

 
Järkevää on nimenomaan postata mahdollisuuksien mukaan jo olemassaoleviin viestiketjuihin, olivat ne sitten vuodelta -25 EPVUUD tai eilen luotuja.

Tarvitsetko materiaalia kouluttajana, vai aihe kiinnostaa muuten? Jokunen pintapuolinen sana aiheesta on mm. yleisesti saatavilla olevassa Taistelijan käsikirja 2013:ssa, mutta siinä ei käsitellä varsinaisesti noita Ryhmän PTM:iä TRA:ssa. (Ohjesääntö- ja tietopankki PV:n sivuilla: http://tinyurl.com/3zhzmfo ) Mahdollisuuksien mukaan kehotan hakeutumaan MPK:n kautta TRA-kouluttajakursseille, uskoisin sitä kautta perusteiden avautuvan sen verran, että itseopiskelumateriaaleista saa asiaa täydennettyä sen jälkeen. Noita ohjesääntöjä tuijottaessa kannattaa pitää mielessä, että ne ovat työkaluja, joita SOVELTAVASTI käyttäen voitat pelin. Jotta ohjesäännön mukaiset TRA-menetelmät hyödyttävät taisteluasi, niiden harjoitteluun pitää käyttää runsaasti aikaa ja kouluttajasta lähtien kaikkien pitää ymmärtää MIKSI asiat tehdään tietyllä tavalla (Ja se syy ei saa ikinä olla tasoa "koska näin minulle on opetettu"). 75% näkemistäni ressujen TRA-koulutuksista on toteutettu sen kantavan idean päälle, että toiminnan pitää NÄYTTÄÄ tältä ja tältä, mutta pintaa syvemmälle raaputtaessa vastassa on ammottava tyhjyys: Kenelläkään ei ole mitään hajua siitä mikä on minkäkin tekniikan syy ja hyöty. Tämä ei lähtökohtaisesti ole näiden heppujen omaa syytä, vaan organisaatiossa mättää jokin.

Oma lukunsa on sitten se, mitä kompromisseja opetettavissa tekniikoissa on tehty RA-palvelusturvallisuuden vuoksi. Näihin älyttömyyksiin törmää jo yksittäisen taistelijan tasolla, mutta ne korostuvat partion toiminnassa. Onneksi kouluttajat usein muistavat mainita näistä, jos heillä on homman pointti oikeasti hallussa.

Lähtökohtaisesti aseenkäsittelyn ei pitäisi huomattavasti erota AKE- ja muiden maasto-olosuhteiden välillä, sillä jos näin on, on jokin pielessä. Yksittäisen taistelijan liikkuminen pohjaa nimenomaan terveeseen järkeen (suojankäyttö, uhkasuunnat, tilannetietoisuus) ja osa TRA-koulutuksesta onkin ihan pelkkiin tosiasioihin herättelyä.

Suosittelen tuota Tillikan kirjaa lämpimästi, mutta mikäli sinulla on mahdollisuus hakeutua Puolustusvoimien/MPK:n järjestämään koulutukseen aiheesta, näkisin sen ensimmäiseksi askeleeksi tässä asiassa.

Hei! Kesti hieman vastaus kesälomien takia. Arkeen taas palattu.

Ihan omaan käyttöön tarvitsisin matskua. Ymmärrän toki, ettei ohjekirjojen perusteella voida toimia, vaan tilanteen mukaan sovelletaan. Haluaisin vain jonkun pohjatiedon aiheesta, ennen kuin Maakk:n kautta luultavasti pääsen asiaan enemmän perehtymään. Tykkään olla yleensä valmistautunut asiaan, ennen opetusta, jotta voisin saada kaiken opin irti koulutuksesta. Mpk voisi olla yksi vaihtoehto, mutta oma kokemus mpk:sta ei ole kovin kaksinen. Täytyy ehkä antaa uusi mahdollisuus..

Onko mitään hyviä videoita netissä, missä näytettäisiin kulmatekniikat, vyörytykset, valaisimen käyttö aseessa jne?
 
Onko mitään hyviä videoita netissä, missä näytettäisiin kulmatekniikat, vyörytykset, valaisimen käyttö aseessa jne?

Youtubista löytyy roppakaupalla. Jotkut videot voi olla hyvinkin vanhoja, jotkin menevät kahdensankyt luvun loppuun, yhdeksänkyt luvun alkuun, minkä jälkeen eri taktiikoita on taas muutettu niin ettei juuri vanhoista videoista kuin viitteeksi.
 
Kun taktiikoista puhutaan, niin välttämättä ei ole hyvä katsella liikaa videoita ja varsinkaan ottaa niistä oppia. Niiden opit kun voivat olla lähes päinvastaiset siihen teille opetettavaan nähden ja sitten onkin poisopittava siitä hienosta erikoisjoukkotaktiikasta.
 
Hei! Kesti hieman vastaus kesälomien takia. Arkeen taas palattu.

Ihan omaan käyttöön tarvitsisin matskua. Ymmärrän toki, ettei ohjekirjojen perusteella voida toimia, vaan tilanteen mukaan sovelletaan. Haluaisin vain jonkun pohjatiedon aiheesta, ennen kuin Maakk:n kautta luultavasti pääsen asiaan enemmän perehtymään. Tykkään olla yleensä valmistautunut asiaan, ennen opetusta, jotta voisin saada kaiken opin irti koulutuksesta. Mpk voisi olla yksi vaihtoehto, mutta oma kokemus mpk:sta ei ole kovin kaksinen. Täytyy ehkä antaa uusi mahdollisuus..

Onko mitään hyviä videoita netissä, missä näytettäisiin kulmatekniikat, vyörytykset, valaisimen käyttö aseessa jne?

On ihan kotimaista opaskirjallisuuttakin, mutta en tiedä onko niitä tarkoitettu julkiseen käyttöön. Jorma Jussilan Käsiase ammattikäytössä ja Otso Vainion Käytännön ampumataito antavat kuitenkin perusteet valon käytölle, vaikka niissä ei taistelutekniikkaa avatakkaan.
 
Tuli tilattua tuo tiilikan kirja. Toivottavasti on hintansa veroinen. Myös Vainion kirja näyttää hyvältä. Kun kerkeisi kaikilta kiireiltä vielä lukemaankin. :D
 
Back
Top