Venäjän talous

[SuomiKP]

Kiinahan ei ole kyllä mikään ihmisoikeuksien tai maantieteellisten vääryksien oikaisija. On aika harhaista meininkiä, jos palstalla rupeaa sellaisia mielipiteitä esiintymään, että Kiina olisi joku hyväntekijä.

Ei kait minun tarvitse kuin mainita vain kaksi asiaa, niin muistunee kaikille mieliin mikä on Kiina: Tiibet ja Pohjois-Korea. Kummassakaan mestassa ei mene hyvin ja sopan pääkokki on Kiina.

 

[SJ]

Kiinahan ei ole kyllä mikään ihmisoikeuksien tai maantieteellisten vääryksien oikaisija. On aika harhaista meininkiä, jos palstalla rupeaa sellaisia mielipiteitä esiintymään, että Kiina olisi joku hyväntekijä.

Ei kait minun tarvitse kuin mainita vain kaksi asiaa, niin muistunee kaikille mieliin mikä on Kiina: Tiibet ja Pohjois-Korea. Kummassakaan mestassa ei mene hyvin ja sopan pääkokki on Kiina.

Toisaalta ei venäjä ole kiinaan liittymässäkään.

 

[kausaliteetti]

Toisaalta ei venäjä ole kiinaan liittymässäkään.

Pietari Suuri, yksi Putinin esikuvista, oli "pakkoeurooppalaistaja" hänen aikanaan Venäjästä tuli Eurooppalainen suurvalta.Putin voisi olla "vaivihkaa-aasialaistaja". Pietari haki oppia lännestä, Putin hakee oppia idästä.Tuossa juttu Putinin vierailusta Shaolinin temppelissä 2003:
http://en.people.cn/200603/31/eng20060331_255008.html

 

[Sardaukar]

Venäjä pelkää ja vihaa Kiinaa paljon enemmän kuin Ukrainaa tai länsimaita tai NATOa...joten poliittista liittoutumista on turha ajatella. On se niin venäläisillä selkärangassa.

 

[fulcrum]

'Suurvalloilla ei ole ystäviä vaan intressejä'. Kiina ja Venäjä kaveeraavat niin kauan kuin se molemmille sattuu sopimaan.

 

[s91]

Hmm. Jotenkin tässä käppyrässä on korrelaatio ylläolevaan Päättyy 2012, joten viimeisin droppi ei näy. Ei tarvi ihmetellä, miksi Venäjällä meni huonosti v. 98, kun silloin oli historian alhaisin öljyn hinta...

Kuten tuosta näet, öljyn hinta oli suunnilleen vakiona (n. $30/tynnyri) Putinin hallinnon ensimmäiset 4 vuotta (1999-2003). Samaan aikaan talous kuitenkin kasvoi suunnilleen samaa vauhtia kuin se kasvoi sitten seuraavina viitenä vuonna (2003-2008), kun öljyn hinta nelinkertaistui. Kyllä öljyn hinnalla varmasti on vaikutusta Venäjän talouteen, mutta sillä yksinään koko Putinin kauden talouskasvun selittäminen ei nyt vaan pidä paikkaansa. Alkuvaiheessa sillä, että NL:n hajoamista seurannut kaaos saatiin jonkinlaiseen järjestykseen, oli merkitystä talouteen. Yksi syy, miksi Putin oli lännen suosikki valtansa alkuvaiheessa, oli juuri se, että hän toteutti talousuudistuksia, joilla oli vaikutusta siihen, että Venäjän talous lähti kasvu-uralle. Tämän lisäksi koko globaalin nousukauden (IT-kuplan puhkeamisesta Lehman Brothersiin, 2000-2007) Venäjällä oli tiukka budjettikuri, jonka aikana valtio teki ylijiäämää. Kuulisin mielelläni ryhmän talousnerojen kommentteja siitä, mitä Venäjän olisi pitänyt tuona aikana tehdä toisin kuin mitä se Putinin johdolla teki.

Tietenkin Venäjän taloudella on edelleen suuria ongelmia, jotka ovat peräisin neuvostoajalta ja sen jälkeisestä romahduksesta, kuten esim. kaikkialla vallitseva korruptio, mutta jos eteen lyötäisiin tilanne, josta Putin lähti liikkeelle, niin aika nero olisi saanut olla, jos olisi talouspolitiikan hoitanut paljonkin paremmin kuin mitä hän teki. Tietenkin juuri nyt voi sanoa, että Ukrainan sotaretki on taloudellisesti Venäjälle hyvin vaarallinen ja siitä iso vastuu on luonnollisesti juuri Putinilla, mutta minusta typerästä ulkopolitiikasta seuraavat talousongelmat on vähän eri asia kuin itse huonosta taloudenpidosta.

 

[letkuspede]

Miten venäläiset yhtiöt aikovat suoriutua yli 130 miljardin veloistaan, jotka laukeavat maksettavaksi tulevan 12 kuukauden aikana?

370 miljardin valuuttavarannon sijasta asiantuntijoiden piirissä käsitys on se että Venäjän valuuttavarannot saattavat olla jopa alle 200 miljardia. Venäjän Keskuspankki on todennäköisesti yliarvioinut sen käytössä olevat valuuttareservit.Venäjän kansallinen öljy-yhtiö Rosneft on jo ehtinyt pyytää apua keskuspankilta velkojensa suorittamiseksi, mutta jos Keskuspankki pelastaa Rosneftin, jonossa on nopeasti suuri määrä ylivelkaantuneita muita yrityksiä. Osa niistä menee konkurssiin ja Rosneftistä myydään nyt n. 25% sijottajille.

On huolestuttavaa, että Suomessa tätä kehitystä ei seurata vaan haastatellaan ”Venäjän tutkijoita" (HS 05.12), jotka eivät seuraa ammattitaitoisesti taloutta ehkä siksi, että siitä ei osata löytää olennaisia ja oikeita tietoja. On syytä kysyä: millaiset taloudelliset riskit liittyvät Rosatom-yhteistyöhön? On syytä olettaa että Rosneft saa osuuden ydinenergiatuotannostamme ilman sitoumuksia koska Venäjän talous on heikompi kuin on kerrottu.
http://www.alporusi.fi/ajankohtaista/venajan-taloudellisista-riskeista-suomen-kannalta

Juu-u ja kuinka paljon varannoista on irrotettavissa, kun paljon on sidottu kuitenkin erilaisiin infraprojekteihin.

 

[G.Lavanche]

Nopea vastaus s91 kysymykseen on se, että nimenomaan korruptio on se asia, joka on tuonut Venäjän tähän tilanteeseen ja Putinin "korruption vastainen sota" koski vain vastapelureita siinä missä hän itse kumppaneineen on kyllä pominut kirsikat kakusta. Lisäksi vapaan kilpailutuksen puolella juurikin Putinin "vahva Venäjä" asenteesta johtuen ei ole Venäjälle saatu kunnollisia ja kestäviä kansanvälisiä markkinoita, joka on omalta osaltaan pitänyt Venäjän teollisuuden pysähtyneessä tilassa ja vähentänyt myös infran kehittymistä koko maassa vähenteän jo olemassa olevan teollisuuden kustannustehokkuutta ja laatua.

Venäjän kaaostila Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen on pitkälti paisuteltu legenda. Valtioiden talous tuppaa mullistuksien jälkeen tekemään häränpyllyltä näyttäviä temppuja, mutta kapitalismin ainoa hienous on se, että kysyntä ja tarjonta alkaavat jossain vaiheessa aina kohtaamaan ja silloin talous lähtee kasvuun varsinkin jos tukena on öljy niminen resurssi. Putinille toki kaikki kunnia siitä, että teki aluksi muutamia uudistuksia, jotka länsimaistivat Venäjän markkinoita, mutta ei Putin mikään sateentekijä ollut, jos vertaa nyt vaikka Puolaan, jolla mitään sen ihmeellisempiä resursseja ei neuvostoliitosta eroamisen jälkeen ollut.

 

[Mustaruuti]

Kuten tuosta näet, öljyn hinta oli suunnilleen vakiona (n. $30/tynnyri) Putinin hallinnon ensimmäiset 4 vuotta (1999-2003). Samaan aikaan talous kuitenkin kasvoi suunnilleen samaa vauhtia kuin se kasvoi sitten seuraavina viitenä vuonna (2003-2008), kun öljyn hinta nelinkertaistui. Kyllä öljyn hinnalla varmasti on vaikutusta Venäjän talouteen, mutta sillä yksinään koko Putinin kauden talouskasvun selittäminen ei nyt vaan pidä paikkaansa. Alkuvaiheessa sillä, että NL:n hajoamista seurannut kaaos saatiin jonkinlaiseen järjestykseen, oli merkitystä talouteen. Yksi syy, miksi Putin oli lännen suosikki valtansa alkuvaiheessa, oli juuri se, että hän toteutti talousuudistuksia, joilla oli vaikutusta siihen, että Venäjän talous lähti kasvu-uralle. Tämän lisäksi koko globaalin nousukauden (IT-kuplan puhkeamisesta Lehman Brothersiin, 2000-2007) Venäjällä oli tiukka budjettikuri, jonka aikana valtio teki ylijiäämää. Kuulisin mielelläni ryhmän talousnerojen kommentteja siitä, mitä Venäjän olisi pitänyt tuona aikana tehdä toisin kuin mitä se Putinin johdolla teki.

Tietenkin Venäjän taloudella on edelleen suuria ongelmia, jotka ovat peräisin neuvostoajalta ja sen jälkeisestä romahduksesta, kuten esim. kaikkialla vallitseva korruptio, mutta jos eteen lyötäisiin tilanne, josta Putin lähti liikkeelle, niin aika nero olisi saanut olla, jos olisi talouspolitiikan hoitanut paljonkin paremmin kuin mitä hän teki. Tietenkin juuri nyt voi sanoa, että Ukrainan sotaretki on taloudellisesti Venäjälle hyvin vaarallinen ja siitä iso vastuu on luonnollisesti juuri Putinilla, mutta minusta typerästä ulkopolitiikasta seuraavat talousongelmat on vähän eri asia kuin itse huonosta taloudenpidosta.

Ohessa pidempi aikajänne, ja molemmat samassa kuvassa.

Putin valittiin pääministeriksi ja Presidentin perijäksi juuri kun sekä öljyn hinta että Venäjän talous olivat tippuneet pohjamutiinsa.

Öljyn hinnan nousu aivan varmasti on muodostanut valtaosan Venäjän talouskasvusta. Lisäksi, taloudelle on normaalia kasvu, iso osa Putinin ajan kasvua oli vain syvästä kuopasta palautumista.

Putinin kauden alussa pyrittiin asioita kehittämään, mutta pian sen jälkeen vauhti hiipui ja sitten on menty alamäkeä.

Sanoisin, että ensin voisit laittaa jotain lähteitä siitä, että Putin on ollut myös talousnero, ennen kuin jaksaisi erityisesti perustella, että ei ole ollut. Yleensä en näin tee, mutta en vain ole koskaan kuullut kenenkään ylistävän Putinin talouspuolen ansioita - päinvastoin sen sijaan paljon.

 

[artti]

Miten venäläiset yhtiöt aikovat suoriutua yli 130 miljardin veloistaan, jotka laukeavat maksettavaksi tulevan 12 kuukauden aikana?

370 miljardin valuuttavarannon sijasta asiantuntijoiden piirissä käsitys on se että Venäjän valuuttavarannot saattavat olla jopa alle 200 miljardia. Venäjän Keskuspankki on todennäköisesti yliarvioinut sen käytössä olevat valuuttareservit.Venäjän kansallinen öljy-yhtiö Rosneft on jo ehtinyt pyytää apua keskuspankilta velkojensa suorittamiseksi, mutta jos Keskuspankki pelastaa Rosneftin, jonossa on nopeasti suuri määrä ylivelkaantuneita muita yrityksiä. Osa niistä menee konkurssiin ja Rosneftistä myydään nyt n. 25% sijottajille.

On huolestuttavaa, että Suomessa tätä kehitystä ei seurata vaan haastatellaan ”Venäjän tutkijoita" (HS 05.12), jotka eivät seuraa ammattitaitoisesti taloutta ehkä siksi, että siitä ei osata löytää olennaisia ja oikeita tietoja. On syytä kysyä: millaiset taloudelliset riskit liittyvät Rosatom-yhteistyöhön? On syytä olettaa että Rosneft saa osuuden ydinenergiatuotannostamme ilman sitoumuksia koska Venäjän talous on heikompi kuin on kerrottu.
http://www.alporusi.fi/ajankohtaista/venajan-taloudellisista-riskeista-suomen-kannalta

Juu-u ja kuinka paljon varannoista on irrotettavissa, kun paljon on sidottu kuitenkin erilaisiin infraprojekteihin.

Elikkäs

"Yrityksiä ei tule johtaa harhaan katteettomilla analyyseillä, puhumattakaan tukeutumalla trollitehtaiden hämääviin ja harhaanjohtaviin asiantuntijoihin."

Konsultit nähtävästi omaavat vahvan oman agendan.

"Kun Eduskunta perjantaina 5.12.2014 äänesti Fennovoiman luvasta kansanedustajien olisi tullut käsitellä perusteellisesti Venäjän taloudellista tilannetta. Keskustelusta uupui tämä analyysi."

Öljyn hinnanlasku vie Venäjän bruttokansantuotteesta lähes 6 prosenttia. Lisäksi Venäjän valtion valuuttavarannot on ilmeisesti yliarvioitu. Valuuttavarannoilla on nyt Venäjän taloudessa uusi tärkeä rooli, koska pakotteet ovat sulkeneet venäläisten yhtiöiden tarvitsemat lainahanat lännessä. Rahoittaakseen toimintaansa yhtiöt tarvitsevat kiperästi lainaa jota ne eivät enää lännestä saa. Miten venäläiset yhtiöt aikovat suoriutua yli 130 miljardin veloistaan, jotka laukeavat maksettavaksi tulevan 12 kuukauden aikana?

Tämä huoli kävi ilmi presidentti Vladimir Putinin kanskunnan tilaa käsitelleestä puheesta Kremlin Yrjön salissa. Hän oli nyt selvästi huolissaan valuuttakadosta. Presidentti Putin alleviivasi jo 13.11, että Venäjä hoitaa kulta - ja valuuttavarantonsa hallitusti, harkitusti ja säästäväisesti. Putin on joko väärässä taikka häntä ei ole informoitu oikein. Pelkästään menneenä vuotena Venäjän vaihdettavan valuutan arvo on laskenut n. 20%, koska keskuspankki on joutununut tekemään ruplan tukiostoksia. Marraskuussa valuuttavaranto oli virallisesti n. 370 miljardia (Usd).

Noin 170 miljardia dollaria Venäjän valuuttareserveistä makaa kahdessa suuressa omaisuusrahastossa: (1) Reservirahastossa, sekä (2.) Kansallisessa omaisuusrahastossa (82 miljardia Usd.). Yleinen käsitys kansainvälisissä pankkipiireissä on, että suuri osa näistä varoista rahastoissa ei ole likviidejä varoja taikka eivät välittömästi irroitettavia varoja esim. lyhytaikaista rahoitusta varten. Nyt lännessä asuvat venäläiset (useimmat Putinia paenneet) asiantuntijat väittävät Kansallisen omaisuusrahaston varojen olevan sidottuina lainoina pitkäaikaisiin infrastruktuuriprojekteihin eri puolella Venäjää. Tämä rahasto rahoitti myös Venäjän Investointipankkia, kun se rahoitti kaikki Sotchin olympialaisten rakennus- ja infrastruktuuriprojektit. Näiden lainojen takaisinmaksut Kansalliselle omaisuusrahastolle ovat "viivästyneet" ja ne on nyt jouduttu "uudelleenjärjestämään" kuten termi kuuluu.

Lännen pankkipiireissä on ainakin osittain voitu todistaa Sotchin rakennusprojekteihin tarkoitettujen varojen häipyneen urakoitsijoiden ja jobbareiden taskuihin. Varat on varastettu ja siksi Kansallisen omaisuusrahaston uskotaan olevan kyvytön tukemaan ja auttamaan Venäjän hallitusta. 370 miljardin valuuttavarannon sijasta asiantuntijoiden piirissä käsitys on se että Venäjän valuuttavarannot saattavat olla jopa alle 200 miljardia. Venäjän Keskuspankki on todennäköisesti yliarvioinut sen käytössä olevat valuuttareservit.Venäjän kansallinen öljy-yhtiö Rosneft on jo ehtinyt pyytää apua keskuspankilta velkojensa suorittamiseksi, mutta jos Keskuspankki pelastaa Rosneftin, jonossa on nopeasti suuri määrä ylivelkaantuneita muita yrityksiä. Osa niistä menee konkurssiin ja Rosneftistä myydään nyt n. 25% sijottajille.

On huolestuttavaa, että Suomessa tätä kehitystä ei seurata vaan haastatellaan ”Venäjän tutkijoita" (HS 05.12), jotka eivät seuraa ammattitaitoisesti taloutta ehkä siksi, että siitä ei osata löytää olennaisia ja oikeita tietoja. On syytä kysyä: millaiset taloudelliset riskit liittyvät Rosatom-yhteistyöhön? On syytä olettaa että Rosneft saa osuuden ydinenergiatuotannostamme ilman sitoumuksia koska Venäjän talous on heikompi kuin on kerrottu.

Mikäli Venäjän nykyinen taloudellinen tilanne heikkenee ja pakotteet purevat kuten tähän asti, Venäjän valuuttavarat riittävät suoriutumaan tuontimaksuistaan noin kolmeksi - viideksi kuukaudeksi tästä eteenpäin. Koska tilanne joka tapauksessa on vakava, on ymmärrettävää, että Putin torstain puheessaan (04.12-14) lupasi "armahtaa" kaikki ne jotka palauttavat varansa Venäjälle. Kovassanaisesta ja mahtipontisesta puheesta huolimatta Putinin puhe kansalaisilleen oli paljastava ja huolestunut. Venäjän taloudellinen tila on jo saanut kovan kolauksen ja talous tulee edelleen heikkenemään. Siksi keskustelu Rosatomin osallistumisesta Fennovoima-projektiin osakkaana on syytä tarkastaa myös toimitusten turvallisuuden kannalta. Projektin rahoittaminen saattaa tulla arvaamattoman kalliiksi. Kyse ei siten ole vain Suomen ja Venäjän taloudellisen riippuvuuden poliittsista ulottuvuuksista.

Tämän tekijä on kirjassaan Etupiirin ote korostanut, että Suomen ja Venäjän suhteita tulee osata säädellä. Kirjoittaessani en osannut arvioida, että kyse on aiempaa tärkeämmästä kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Tämä ei tarkoita, että Suomen ja Venäjän suhteita ei tulisi kehittää, monipuolistaa ja jopa laajentaa. On kuitenkin arvioitava politiikkaratkaisuja ajassa ja kyettävä ennakoimaan tulevaa. Yrityksiä ei tule johtaa harhaan katteettomilla analyyseillä, puhumattakaan tukeutumalla trollitehtaiden hämääviin ja harhaanjohtaviin asiantuntijoihin."


Rusi siis osoitti tekstissään, että Venäjän federaatio siis on kleptokratia ja sellaisethan ovat taloudellisesti ja poliittisesti epävakaita ja, josta syystä kleptokratiat ovat myös sotilaallisesti hyvin agressiivisia vaikka niillä ei todellisuudessa ole sellaista sotilaallista voimaa minkä niiden määrärahat antaisivat ymmärtää koska sekin raha on kleptokratiassa puhallettu.

 

[s91]

Öljyn hinnan nousu aivan varmasti on muodostanut valtaosan Venäjän talouskasvusta. Lisäksi, taloudelle on normaalia kasvu, iso osa Putinin ajan kasvua oli vain syvästä kuopasta palautumista.

Putinin kauden alussa pyrittiin asioita kehittämään, mutta pian sen jälkeen vauhti hiipui ja sitten on menty alamäkeä.

Niin, kuten kirjoitin, Putinin alkuajan (-2004) talouskasvua ei voi öljyn hintakehityksellä selittää. Samoin en ryhtyisi tätä viimeajan talouskaaosta Putinin talousosaamisella (tai siis sen puutteella) selittämään, ulkopolitiikan kylläkin (yhdistettynä tietenkin öljyn hinnan romahdukseen).

Sanoisin, että ensin voisit laittaa jotain lähteitä siitä, että Putin on ollut myös talousnero, ennen kuin jaksaisi erityisesti perustella, että ei ole ollut. Yleensä en näin tee, mutta en vain ole koskaan kuullut kenenkään ylistävän Putinin talouspuolen ansioita - päinvastoin sen sijaan paljon.

Minä en ole esittänyt, että Putin on talousnero. Liityin keskusteluun jurpin kirjoitettua:"Putin oli talousasioista ulkona kuin lintulauta..". Olen tälle väitteelle odottanut todisteita, etenkin siis haluaisin nähdä selityksen sille, että jos Putin oli talousasioista "ulkona kuin lintulauta", mikä oli se tekijä, joka veti Venäjän taloutta ylöspäin ensimmäiset 4 vuotta hänen ollessa puikoissa ja öljyn hinnan ollessa melko lailla vakaasti $30/tynnyriä koko sen ajan. Jos Suomen talous jollain aikavälillä kasvaisi samaa prosentuaalista vauhtia kuin Venäjä välillä 1999-2003 (ilman mitään erityistä ulkoista vaikutinta), niin olisin varsin ihmeissäni, jos sen ajan poliittisen johdon talousosaamista kuvailtaisiin sanoilla "ulkona kuin lintulauta". Jos siis Putin on "ulkona kuin lintulauta" talousasioista, niin missä Katainen/Stubb on? Maata kiertävällä radalla?

 

[jurppi]

Venäjä pelkää ja vihaa Kiinaa paljon enemmän kuin Ukrainaa tai länsimaita tai NATOa...joten poliittista liittoutumista on turha ajatella. On se niin venäläisillä selkärangassa.

Ohessa pidempi aikajänne, ja molemmat samassa kuvassa.

Putin valittiin pääministeriksi ja Presidentin perijäksi juuri kun sekä öljyn hinta että Venäjän talous olivat tippuneet pohjamutiinsa.

Öljyn hinnan nousu aivan varmasti on muodostanut valtaosan Venäjän talouskasvusta. Lisäksi, taloudelle on normaalia kasvu, iso osa Putinin ajan kasvua oli vain syvästä kuopasta palautumista.

Putinin kauden alussa pyrittiin asioita kehittämään, mutta pian sen jälkeen vauhti hiipui ja sitten on menty alamäkeä.

Sanoisin, että ensin voisit laittaa jotain lähteitä siitä, että Putin on ollut myös talousnero, ennen kuin jaksaisi erityisesti perustella, että ei ole ollut. Yleensä en näin tee, mutta en vain ole koskaan kuullut kenenkään ylistävän Putinin talouspuolen ansioita - päinvastoin sen sijaan paljon.

Hieno grammi- kiitos.

Tässä on oikavallinen yhteenveto Venäjän talouden kehityssuunnista.

Ilman suurempia tutkimuksia voisi sanoa että Neuvostoliiton osalta talouden kasvukehitystä nostaa II-maailmansodan jälkeen se että monet aiemmin varsin kehittyneet Keski-Eurooppalaiset maat joutuvat Venäjän satelliiteiksi. Niiden teollisuuden integrointi Neuvostoliittoon edisti myös taloudellista kehittymistä. Samoin kuin tietysti ne maat jotka liitettiin suoraan osaksi Neuvostoliittoa.

Lähes kaikki näistä , nykyään itsenäisistä valtioista, ovat kehittynyt taloudellisesti huomattavasti paremmin (laskettuna BKT/asukas) itsenäistymisensä aikana kuin Venäjä. Ilman että niillä olisi erityisemmin öljyvaroja.

Venäjän talouskasvu puolestaan perustuu (lähes) täysin öljyn ja kaasun myyntiin Eurooppaan.
Hiilivedyt muodostaa liki 70%:ia Venäjän valtion budjetin tuotoista ja EU:n osuus Venäjän öljyn ja kaasun myynnistä (ja saaduista tuloista) on myös n. 70%:ia.

Kaikista näistä voi tehdä karkealla tasolla johtopäätöksiä Venäjän talouden rakenteista ja kehityksestä. Todennäköisesti Putin ja hänen puolueensa eivät kovin mielellään salli tällaisten vertailujen esittelemistä kansalaisilleen.

 

[letkuspede]

Artti, halusin kiinnittää päähuomion valuuttavarantoihin siksi en lähtenyt copypastee koko juttua, lisäksi puhelimella vähän tökeröä

 

[s91]

Ohessa pidempi aikajänne, ja molemmat samassa kuvassa.

Kommentoisin tätä kuvaa vielä sen verran, että katso aikaa 2. maailmansota - 1980. NL:n talous kasvoi koko ajan (pieniä nytkähdyksiä oli matkassa), vaikka öljyn hinta ei juuri muuttunut mihinkään, eikä talouskasvukäyrässä näy oikeastaan mitenkään öljykriisien vaikutusta. Sitten öljyn hinnan ollessa huipussaan, 1980, NL:n talous kääntyi laskuun, mutta toisaalta sitten hinnan pudotessa n. neljännekseen huipputasoltaan talous kasvoi hissun kissun. Sitten yhtäkkiä 1991 tapahtui täydellinen romahdus, vaikkei öljyn hinta ollut muuttunut mihinkään vuosikausiin. Tämä oli NL:n poliittinen hajoaminen (yhdistettynä vielä globaaliin taantumaan). Sitten talous oli lievässä laskussa vuodesta 1994 Venäjän (ja Kauko-idän) talouskriisiin, joka päättyi n. 1998. Sen jälkeen talous lähti hyvin ripeään kasvuun, vaikkei öljyn hinta ollutkaan lähtenyt vielä nousuun. Talouskasvu toki kiihtyi öljyn hinnan tempaistessa jyrkkään nousuun.

Eli kyllä, öljyn hinnalla on jotain vaikutusta Venäjän talouteen, mutta sen kokonaan selittäminen tällä yhdellä tekijällä menee kyllä pahemman kerran metsään.

 

[artti]

Niin, kuten kirjoitin, Putinin alkuajan (-2004) talouskasvua ei voi öljyn hintakehityksellä selittää. Samoin en ryhtyisi tätä viimeajan talouskaaosta Putinin talousosaamisella (tai siis sen puutteella) selittämään, ulkopolitiikan kylläkin (yhdistettynä tietenkin öljyn hinnan romahdukseen).

Minä en ole esittänyt, että Putin on talousnero. Liityin keskusteluun jurpin kirjoitettua:"Putin oli talousasioista ulkona kuin lintulauta..". Olen tälle väitteelle odottanut todisteita, etenkin siis haluaisin nähdä selityksen sille, että jos Putin oli talousasioista "ulkona kuin lintulauta", mikä oli se tekijä, joka veti Venäjän taloutta ylöspäin ensimmäiset 4 vuotta hänen ollessa puikoissa ja öljyn hinnan ollessa melko lailla vakaasti $30/tynnyriä koko sen ajan. Jos Suomen talous jollain aikavälillä kasvaisi samaa prosentuaalista vauhtia kuin Venäjä välillä 1999-2003 (ilman mitään erityistä ulkoista vaikutinta), niin olisin varsin ihmeissäni, jos sen ajan poliittisen johdon talousosaamista kuvailtaisiin sanoilla "ulkona kuin lintulauta". Jos siis Putin on "ulkona kuin lintulauta" talousasioista, niin missä Katainen/Stubb on? Maata kiertävällä radalla?

Putin on käsittääkseni neuvostoliiton KGB propagandaosastolta. Tai en tarkkaan tiedä, mutta luulen kuvittelevani, että Putinin taustat eivät ole talouspuolella ainakaan!! Eli kuka sen Venäjän talousnousun teki. Varmaankin Kudrin ja kaverit, jotka nyt ovat paenneet ulkomaille oltuaan liian hyviä hommassaan, joka luonnollisesti sai silovikit poloniummyrkyn kateellisiksi.

 

[s91]

Ilman suurempia tutkimuksia voisi sanoa että Neuvostoliiton osalta talouden kasvukehitystä nostaa II-maailmansodan jälkeen se että monet aiemmin varsin kehittyneet Keski-Eurooppalaiset maat joutuvat Venäjän satelliiteiksi. Niiden teollisuuden integrointi Neuvostoliittoon edisti myös taloudellista kehittymistä. Samoin kuin tietysti ne maat jotka liitettiin suoraan osaksi Neuvostoliittoa.

No, kyllä nyt jotain todisteita voisit sille esittää, että 2. maailmansodan jälkeinen NL:n talouskasvu voitaisiin jotenkin selittää noilla satelliiteilla. DDR ja Tshekkoslovakia lienivät teollisesti kehittyneimmät maat, muttei niiden volyymi mitenkään riitä vetämään jotain NL:n kokoista maata talouskasvuun. Ja etenkään tuo teoria ei toimi tuon useita vuosikymmeniä kestäneen kasvun selittämiseen, vaikka sillä olisikin jotain selitysvoimaa heti sodan jälkeiseen kasvuun (vaikka senkin selittäminen on varsin vaikeaa ottaen huomioon, että nuo muutkin maat olivat varsin tuhoutuneita sodan vaikutuksesta).

Lähes kaikki näistä , nykyään itsenäisistä valtioista, ovat kehittynyt taloudellisesti huomattavasti paremmin (laskettuna BKT/asukas) itsenäistymisensä aikana kuin Venäjä. Ilman että niillä olisi erityisemmin öljyvaroja.

Kysyn sinulta uudestaan, kun sinä olit se "Putin on talousasioista ulkona kuin lintulauta" -lauseen esittäjä, että mitkä maat kehittyivät Putinin ensimmäisten neljän vuoden aikana (kun öljyn hinta oli suht vakaasti $30/tynnyri) nopeammin kuin Venäjä?

Muutenkaan en täysin ymmärrä, miten öljyvarat voisivat selittää talouskasvua. Jos maalla on öljyvaroja, niin se on tietenkin todennäköisesti rikas (kuten vaikkapa Norja tai UAE, muttei tietenkään välttämättä, kuten Nigeria tai Venezuela), mutta miten öljyvarat selittäisivät talouskasvua enää aikana, jolloin uusia öljylöytöjä ei tehdä?

Venäjän talouskasvu puolestaan perustuu (lähes) täysin öljyn ja kaasun myyntiin Eurooppaan.
Hiilivedyt muodostaa liki 70%:ia Venäjän valtion budjetin tuotoista ja EU:n osuus Venäjän öljyn ja kaasun myynnistä (ja saaduista tuloista) on myös n. 70%:ia.

Vaikka hyväksyisin sen, että nousevien hintojen aikaan tuolla tavoin voisi selittää talouskasvua, niin odotan edelleen sitä, että esität, miten 1999-2003 talouskasvu suht vakaan öljynhinnan aikaan selittyy öljyn ja kaasun myynnillä.

Kaikista näistä voi tehdä karkealla tasolla johtopäätöksiä Venäjän talouden rakenteista ja kehityksestä. Todennäköisesti Putin ja hänen puolueensa eivät kovin mielellään salli tällaisten vertailujen esittelemistä kansalaisilleen.

No, esitä nyt niitä johtopäätöksiä, etenkin siis vuosien 1999-2003 suhteen, kun menit laukomaan sen "Putin on talousasioista ulkona kuin lintulauta".

 

[s91]

Putin on käsittääkseni neuvostoliiton KGB propagandaosastolta. Tai en tarkkaan tiedä, mutta luulen kuvittelevani, että Putinin taustat eivät ole talouspuolella ainakaan!!

Ja minkä maan johtajan taustat sitten ovat? Kyllä se on ennemminkin erittäin harvinainen poikkeus kuin sääntö, että jonkun maan johtoon nousee taloustieteilijä. Tuskinpa jurppi tarkoitti sitä, että jokainen poliittinen johtaja, jolla ei ole taustaa talouspuolella, on "talousasioista ulkona kuin lintulauta".

Eli kuka sen Venäjän talousnousun teki.

Tietenkään poliittiselle johdolle ei koskaan voi antaa 100%:sta kunniaa talouskasvusta kuten niitä ei voi syyttää 100%:sti talouden sakkaamisestakaan, mutta kyllä minusta silloin, kun kansantalous kasvaa ripeästi ilman, että mitään merkittävää ulkoista tekijää voi käyttää selittäjänä, on poliittiselle johdolle annettava nyt jonkinlainen tunnustus siitä. Vähintäänkin nyt se, etteivät ole tehneet tyhmiä päätöksiä, jotka olisivat muuten pysäyttäneet yksityisen puolen ajaman kasvuprosessin.

 

[artti]

Ja minkä maan johtajan taustat sitten ovat? Kyllä se on ennemminkin erittäin harvinainen poikkeus kuin sääntö, että jonkun maan johtoon nousee taloustieteilijä. Tuskinpa jurppi tarkoitti sitä, että jokainen poliittinen johtaja, jolla ei ole taustaa talouspuolella, on "talousasioista ulkona kuin lintulauta".



Tietenkään poliittiselle johdolle ei koskaan voi antaa 100%:sta kunniaa talouskasvusta kuten niitä ei voi syyttää 100%:sti talouden sakkaamisestakaan, mutta kyllä minusta silloin, kun kansantalous kasvaa ripeästi ilman, että mitään merkittävää ulkoista tekijää voi käyttää selittäjänä, on poliittiselle johdolle annettava nyt jonkinlainen tunnustus siitä. Vähintäänkin nyt se, etteivät ole tehneet tyhmiä päätöksiä, jotka olisivat muuten pysäyttäneet yksityisen puolen ajaman kasvuprosessin.

Aluksi Putin ilmeisesti ei ollut pysäyttämässä yksityisen puolen ajamaa talouden kasvuprosessia. Alussa oli toivoa, mutta kun aika kului niin alkoi olla yhä selvemmin nähtävissä, että Putin ei sittenkään aio toteuttaa tiettyjä talouden kasvuprosessille tärkeitä olosuhteiden luomista, ja nyt on sitten toivo mennyt ja roima laskukurssi alkanut. Tämän ratkaisee vain ja ainoastaan Putinin välitön ero!!! ja talousihmisen nostaminen valtaan!!! Itse en tiedä toivonko minä Venäjän vahvistumista vai en!!! Pähkäilen tätä kysymystä!!! Jos Venäjä saa kehittää voimaa niin se käyttää sitä suurvaltaisesti!!!

 

[Taitolaji]

Ja minkä maan johtajan taustat sitten ovat? Kyllä se on ennemminkin erittäin harvinainen poikkeus kuin sääntö, että jonkun maan johtoon nousee taloustieteilijä. Tuskinpa jurppi tarkoitti sitä, että jokainen poliittinen johtaja, jolla ei ole taustaa talouspuolella, on "talousasioista ulkona kuin lintulauta".



Tietenkään poliittiselle johdolle ei koskaan voi antaa 100%:sta kunniaa talouskasvusta kuten niitä ei voi syyttää 100%:sti talouden sakkaamisestakaan, mutta kyllä minusta silloin, kun kansantalous kasvaa ripeästi ilman, että mitään merkittävää ulkoista tekijää voi käyttää selittäjänä, on poliittiselle johdolle annettava nyt jonkinlainen tunnustus siitä. Vähintäänkin nyt se, etteivät ole tehneet tyhmiä päätöksiä, jotka olisivat muuten pysäyttäneet yksityisen puolen ajaman kasvuprosessin.

Jep, Wincapita Venäjän malliin. Toimii kuin leikki, kunnes totuus iskee!

 

[SuomiKP]

Muutamia (oikaisevia) tosiseikkoja:

Putinin ura KGB:ssä koostuu pätkistä: vastavakoiluosastolla harjoittelijapoikana, ulkomaisten asiamiesten ym. tarkkailusta Venäjällä sekä loppuvaiheessa suoranaisesta illegaalitoiminnasta, mm. vakoilun järjestäminen ja myyrien rekrytointi sekä "vierihoito" länsimaissa. Lähde http://en.wikipedia.org/wiki/Vladimir_Putin#KGB_career
Tokihan hän on voinut tehdä jotain aivan muuta - 100% salaisesta hys-hys-organisaatiosta kun sattuu olemaan kyse - mutta tuo on se käsitys Putinin KGB urasta, mikä hänestä on tiedossa meille taviksille. Kannattaa muuten etsiä Juutuupasta pätkä, jossa Putin puhuu saksaa. Ei ole kuulkaa huono saksantaito tuolla sedällä. Ilmiselvästi KGB:n vakoojaosaston kouluttama mies.

Putinin rooli Venäjän (valtion) talouden nousussa ei ole pelkkää sattumaa. Ehkä hän ei ole Nobelin seuraavan talouspalkinnon pokkaaja, mutta hän karskisti kansallisti ja nappasi takaisin hiilivetysektorin valtion hellään huomaan. Ei kokonaan, mutta isoilta osin. Toisaalta hän myös piti huolen siitä, että loputon perseily energiasektorin rahoilla loppui - ja kirstun pohjalle rupesi jäämään jotain valtiollekin jaettavaa/säästettävää. Eihän siellä muuten olisi näitä satojen miljoonien vararahastoja olisi ollut. Kannattaa muistaa, että Jeltsinin aikanakin öljyn hinta oli ihan mallikkaissa lukemissa. Valtiolle siitä ei vain jäänyt mitään kun oligarkit ja ulkomaiset rosvoparoonit ryöstivät. Sille touhulle Putin pisti stopin.

Toisaalta voidaan todeta niinkin, että öljyn hinnan takavuosien kehityksellä jokainen idiootista seuraava olisi "onnistunut" Venäjän talouden ohjastelussa. Poislukien tuo ryöstelyn lopettaminen, niin Putin ei sitten kyennyt taloutta mitenkään uudistamaan tai monipuolistamaan. Mutta mitään erityistä taitoa rahan keruu Venäjän hiilivetysektorin avulla ei ole ollut. Se on vähän kuin saisi viinakauppamonopolin pito-oikeuden Suomeen: hölmö pitää olla, että siitä onnistuu tappiollista liiketoimintaa tekemään.