Äänestys: Mikä rynnäkkövaunu pitäisi Suomi hankkia vionna 2000 ?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hejsan
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

Äänestys: Mikä rynnäkköpanssarivaunu sinä halusit että Suomi ostii vuonna 2000 ?


  • Äänestäjiä yhteensä
    38
  • Äänestys suljettu .
Pelkäänpä pahoin, että uusi hallitus tulee leikkaamaan budjettia oikein kunnolla.
Vaikka käytettyä CV kalustoa liikenisi myyntiin esimerkiksi Ruotsista, niin rahaa ei ole niitä enää ostella. Alan epäillä Leojenkin päivitystä. Kenties jokin Patrian itse kehittämä lisäpanssarointi. Tämä minun aatokseni.
 
Hejsan kirjoitti:
Taas äänestys :)

Mikä rynnäkköpanssarivaunu pitäisi Suomi hankkia vuonna 2000 ?

CV9030 http://fi.wikipedia.org/wiki/CV90
250px-CV9030_finnish.png


Pituus: 6,63 m
Leveys: 3,20 m
Korkeus: 2,85 m
Paino:27 t
Nopeus:69 km/h (eteen) 43 km/h (taakse)
Pääase:Bushmaster II mk 44, 30 mm psvk
Lisäaseistus:PKT 7,62 mm psvkk
Miehistö: 3 (+ 8 matkustajaa)

Mowag Trojan http://kr.blog.yahoo.com/shinecommerce/4492.html?p=3&pm=l&tc=223&tt=1155813995
img_7_4492_1


M2 Bradley http://fi.wikipedia.org/wiki/M2_Bradley
300px-1BFV01.jpg


Pituus pelkkä runko 6,55 m
Leveys 3,6 m
Korkeus 2,98 m
Taistelupaino 30,4 t
Pääase 25 mm M242-konetykki
Muu aseistus TOW-panssarintorjuntaohjuksen ampumalaite 7,62 mm M240 -konekivääri
Panssarointi vaunun runko alumiinia
Miehistö 3 + 6

Warrior 2000
warrior2000001jj9.jpg

With Rheinmetall E4 turret

warrior2000002ti1.jpg

With GM Defense Delco ifv-30 turret

Warrior 2000. This was a new version developed for the Swiss Army. It did not enter production. It featured an all-welded aluminium hull, increased armour, digital fire control system and more powerful engine. It was fitted with the Delco turret, or a Land Systems Hagglunds E30 turret with Alliant Techsystems Bushmaster II Mk 44 30 mm cannon.

ASCOD http://fi.wikipedia.org/wiki/ASCOD
632px-SPZ_Ulan_frontview.jpg


Miehistö 3+8
Aseistus 25 mm automaattikanuuna, 7,62 mm konekivääri, 2 kpl 6 savunheittimen patteria
Pituus: 6.986 m
Leveys: 3.15 m
Korkeus: 2.653 m
Maavara: 0.45 m
Taistelumassa 27.500 kg

BMP-3 http://fi.wikipedia.org/wiki/BMP-3
800px-2008_Moscow_May_Parade_Rehearsal_-_BMP-3.JPG

Weight 18.7 tonnes (18.4 LT; 20.6 ST)
Length 7.14 m (23 ft 5 in)
Width 3.2 m (10 ft 6 in)
Height 2.4 m
Crew 3 (commander, gunner, driver) 7 troopers (+ 2 additional seats)
Primary armament 100 mm gun/launcher 2A70, 30 mm autocannon 2A72
Secondary armament 3×7.62 mm PKT machine guns

Aanestin BMP-3:n puolesta (http://fi.wikipedia.org/wiki/BMP-3 . Lahinna siksi jotta oikeasti tuolla laitteella on saatavissa lahitukea JV:lle (100 mm) seka tarvittaessa turpaan anto valineet vastustajan ryntovaunuille (30 mm auto). Ukkojakin mahtuu riittavasti; vaikka sitten huomioidaan uudet suunnitelmat taisteluryhmalle.
 
BMP-3:een saa myös lisäpanssarin
bmp3m.jpg
 
Onko ne tyhjiä laatikoita?, sisältääkö ne jotain ?
 
Hejsan kirjoitti:
Onko ne tyhjiä laatikoita?, sisältääkö ne jotain ?

Ei ne tyhjia ole; ERA jarjestelman kilkkeita ( http://en.wikipedia.org/wiki/Reactive_armour . ARENAssa on vahan toinen systeemi
(http://en.wikipedia.org/wiki/Arena_%28countermeasure%29
 
Joo kiitos Veffeade

Tässä on se kit, paino 4150 kg
http://warfare.ru/?lang=&linkid=2391&catid=245
 
veffeade kirjoitti:
Mitenkas rynnakkopanssarivaunu virallisesti maaritellaan?

Jos kone täyttää seuraavat kriteerit niin kyseesä on rynnäkköpanssarivaunu
- panssaroitu
- liikkuu telaketjuin
- pääaseistuksena tykki tai konetykki, lisänä voi olla pst-ohjusta ja konekivääriä
- omaa kuljetustilan jalkaväelle

eikos kaikki miehistovaunut ole rynnakkovaunuja jos niilla paattomasti rynnataan keltaisen A2:sen karkea vastaan?. Siis reipas rynnakko allitallilla ja pasilla vastustajan asemiin ja jopas; firma sai lisaa rynnakkovaunuja :D

Eikö Mosin Nagant 1891-30 ole rynnäkkökivääri, kun 70 vuotta sitten iivana kännissä rynnäköi rotanhäntäpistin tanassa ympäri maita ja mantuja?
Jos jääkärikomppania siirtyy polkupyörin, niin onko kyseessä mekanisoitu jääkärikomppania, koska polkupyörä on mekaaninen laite...
:D

Hessukessu kirjoitti:
Ei CV:kään niitä kestä, varsinkaan sivuilta ja varsinkin, kun mukana satelee vielä pst-ohjuksia ja panssarivaunujen ammuksia. Parempi olisi siksi ollut ostaa enemmän Leo2A4 ja MTLB-V, koska 1x Leo2A4 + 4x MTBL-V on tulivoimaisempi ja kuljetuskykyisempi ja tarjoaa enemmän suojaa kuin 1x CV9030FIN...ja maksavat saman verran!

Joo, myös CV on rikottavissa, kuten kaikki sotakoneet. Se kuitenkin pystyy rikkomaan naapurin vaunuja, toisin kuin Älli.
Jos Älli kohtaa BMP-2 (tai BMP-3) tai CV90 rynnäkköpanssarivaunun taistelukentällä jää vaunumiehistön vaihtoehdoiksi ajaa karkuun tai kokea sankarikuolema.

Itänaapuri aivan varmasti käyttää ryntövaunuja, vaikka suomalaiset varustaisivat panssarijääkärikomppaniansa kuljetuspanssarivaunuin, joissa "tulivoimaista" aseistusta edustaa 7.62 konekivääri.
Pasin aseistus on tehokkaampi kuin Ällin, mutta kukaan ei voi tosissaan ehdottaa, että joukko, jonka tarkoitus on pystyä menestykselliseen kohtaamistaisteluun rynnäkköpanssarivaunuja vastaan varustettaisiin niillä.

Sekin olisi huima kehitys verratuna siihen, että kun rahat on tuhlattu CV:hen, ei ole suurimmalle osalle joukkoja antaa MITÄÄN panssaroitua suojaa. Siinä sitten kulkevat pakettiautossa tai kuormurissa (jos siinäkään).
Olen samaa mieltä siinä, että muillekkin tarvittaisiin panssariajoneuvoja.
Nykyrahoituksella se ei onnistu ja pitää valita varustetaanko pieni porukka siten, että se pystyy hyökkäämään panssaroitua vihollista vastaan vai ostetaanko kaikille panssaroidut miehistänkuljetusajoneuvot, joissa ei ole tulivoimaa eikä siten kykyä hyökkäystaisteluun.

Kaikkein paras vaihtoehtohan olisi, että kaikki SA-joukot voitaisiin varustaa panssarikalustolla (joko teloin tai pyörin).
Nykytilanne huomioiden tuon toteutuminen vaan taitaisi edellyttää sitä, että Venäjä miehittää Suomen ja mobilisoi suomalaisreserviläiset uuteen "Suomen tasavallan armeijaan".
 
pstsika kirjoitti:
Joo, myös CV on rikottavissa, kuten kaikki sotakoneet. Se kuitenkin pystyy rikkomaan naapurin vaunuja, toisin kuin Älli. Jos Älli kohtaa BMP-2 (tai BMP-3) tai CV90 rynnäkköpanssarivaunun taistelukentällä jää vaunumiehistön vaihtoehdoiksi ajaa karkuun tai kokea sankarikuolema.
Miksi koko ajan unohdat, että minä EN ole kannattanut PELKÄSTÄÄN mtlb-v:n ostamista, vaan siihen kimppaan Leo2A4 ostoa? Leo2A4 pieksee 10-0 naapurin vaunut ryntövaunut ja 1-1 naapurin tst-vaunutkin...ja on halvempi kuin CV, joka pieksee 2-1 naapurin ryntövaunut ja ottaa turpiin 0-10 naapurin tst-vaunuilta.

Koeta nyt vihdoin vastata asiaan siten, että muistat nuo Leo2A4:t. Muuten kanssasi keskustelu on pään hakkaamista seinään.

Nykyrahoituksella se ei onnistu ja pitää valita varustetaanko pieni porukka siten, että se pystyy hyökkäämään panssaroitua vihollista vastaan vai ostetaanko kaikille panssaroidut miehistänkuljetusajoneuvot, joissa ei ole tulivoimaa eikä siten kykyä hyökkäystaisteluun.
EIKÖ Leopard 2A4 kykene hyökkäämään panssaroitua vihollista vastaan? Jopa paremmin kuin CV9030?
 
hessukessu kirjoitti:
Miksi koko ajan unohdat, että minä EN ole kannattanut PELKÄSTÄÄN mtlb-v:n ostamista, vaan siihen kimppaan Leo2A4 ostoa? Leo2A4 pieksee 10-0 naapurin vaunut ryntövaunut ja 1-1 naapurin tst-vaunutkin...ja on halvempi kuin CV, joka pieksee 2-1 naapurin ryntövaunut ja ottaa turpiin 0-10 naapurin tst-vaunuilta.

En ole unohtanut tuota Leo-juttua, vaan kritisoin sitä, että tuonkaltainen kauppa, jossa ryntövaunut jätetään ostamatta tuhoaa loput jo muutenkin heikoista suomalaisista panssarijoukoista.

Jos mekanisoitujen taisteluosastojen ja Karjalan jääkäriprikaatin taisteluajoneuvot olisivat Ällejä ja Leoja koko suomalainen panssaritaistelutaktiikka ja kokoonpanot joutuisivat todella ison muutoksen kouriin.
Ja todennäköisesti siinä kävisi niin, että taistelupanssarivaunuja jouduttaisiin pysyvästi liittämään panssarijääkärijoukkueisiin tekemään rynnäkköpanssarivaunujen tehtäviä (eli tukemaan jalkaväkeä ja ampumaan vihollisen ryntövaunuja).
En kannata ajatusta, jossa taistelupanssarivaunu kuohitaan pelkästään jalkaväen tukivaunuksi.

Millaiset kokoonpanot olisivat sinun mielestäsi toimivia, jotta kuljetuspanssarivaunujen ja taistelupanssarivaunujen muodostama joukko pystyy suoriutumaan tehtävistä, joita kohtaamistaistelussa on? Eli jalkaväen kuljettaminen, sen tukeminen suora-ammunnalla, vihollisen panssarikaluston ja elävän voiman tuhoaminen.

On pelkästään hyvä asia, että Ällejä ostetiin Ruotsista lisää, mutta niiden paikka ei ole keihään kärjessä korvaamassa rynnäkköpanssarivaunuja. Muille joukoille ne ovat erittäin sopivia vehkeitä.

Taistelupanssarivaunu vaatii kumppanikseen rynnäkköpanssarivaunuja ja panssarijalkaväkeä.
Kaikille löytyy omat tehtävänsä ja omat maalinsa taistelukentällä.
Taistelupanssarivaunut eivät yksinkertaisesti sovi kaikkiin tehtäviin ominaisuuksiensa vuoksi ja kuljetuspanssarivaunuissa on sama asia. Taistelupanssarivaunun ja kuljetuspanssarivaunun väliin tarvitaan rynnäkköpanssarivaunu, joka yhdistää molempien hyviä puolia. Sekään ei sovi kaikkiin tehtäviin. Yksi niistä on taistelupanssarivaunujen tuhoaminen.

Miten esimerkiksi panssaritiedustelu hoidettaisiin jos kalustona olisi pelkällä konekiväärillä aseistettu kuljetuspanssarivaunu tai täysikokoinen taistelupanssarivaunu?
Vai lähtisikö kahden panssaritiedusteluryhmän (2 rynnpsv) sijaan matkaan 2 Älliä ja 2 Leoa?

Jos rynnäkköpanssarivaunuista luovuttaisiin ja ne korvattaisiin kuljetuspanssareilla (ja lisä-Leoilla) niin millä aseistuksella ps-kalusto vaikuttaisi elävään voimaan esimerkiksi 500 metrin etäisyydellä?

Minun mielestäni 30 mm automaattikanuuna sirpalelaukauksilla on parempi vaihtoehto kuin 120 mm taisteluvaunukanuuna joko ontelokranaatilla tai alikalilla tai kuljetusvaunun 7.62 kk.

EIKÖ Leopard 2A4 kykene hyökkäämään panssaroitua vihollista vastaan? Jopa paremmin kuin CV9030?

Retorinen kysymys, mutta vastaan kuitenkin kun alan päästä vauhtiin. Kyllä se kykenee ja niin kuuluukin.
Sehän on taistelupanssarivaunu ja lähtökohtaisesti sen tulee voittaa kaksintaistelussa rynnäkköpanssarivaunu.
 
En ole koskaan onnistunut ymmärtämään seuraavaa: on taistelukenttä, jossa vaikuttaa helvetin iso määrä raskaita vaunuja osapuolella V. Toinen osapuoli (f) kurvaa paikalle koko reklementillään. Miten osapuoli f panee yhtään mihinkään tehtävään rynnäkkövaunua (siis aikuusten oikeesti), jos lähtökohta on taatusti se, että törmätään joka tapauksessa ja aivan armotta Kaverin raskaisiin vaunuihin?

Raskaan vaunukanuunan osuma tekee hilloa taatusti niin cv:sta kuin ällistäkin, se voi rikkoa jopa maataloustraktorinkin. D.

Miten tst-kenttä "järjestellään" meidän mielemme mukaiseksi, jotta saadaan eri osapuolet taistelemaan keskenään? tankit tankkeja vastaan, rynnäkkövaunut verrokkien kera, miehistövaunut keskenään, soppatykit keskenään ja lopulta eri tasojen jalkaväki siten, että löytyy oikea joukkue vastaan??????

Yhtä suuri mahdollisuus on cv:n törmätä raskaaseen tankkiin (erityisolosuhteissa) kuin verrokkiin.

Mulla on erittäin vahva käsitys siitä, että asevelvolliset eivät oikeasti tiedä meikäläistä tankkien ja muun ps-orkesterin käyttötapaa, sanokaa sanoneen. Ps-asevelvollisille opetetaan jotkut perustemput ja niitä hierotaan käsikirjoitetuissa harjoituksissa ja OIKEASTI, se varsinainen suunniteltu käyttötapa pidetään visua tiukemmin kantaväen tiedossa.

Olen wanhana velvollisena törmännyt tähän tosiasiaan omassakin aselajissani, epäilen sen saman jutun lyövän läpi koko kenttäarmeijan kirjon.
 
baikal kirjoitti:
En ole koskaan onnistunut ymmärtämään seuraavaa: on taistelukenttä, jossa vaikuttaa helvetin iso määrä raskaita vaunuja osapuolella V. Toinen osapuoli (f) kurvaa paikalle koko reklementillään. Miten osapuoli f panee yhtään mihinkään tehtävään rynnäkkövaunua (siis aikuusten oikeesti), jos lähtökohta on taatusti se, että törmätään joka tapauksessa ja aivan armotta Kaverin raskaisiin vaunuihin?

Raskaan vaunukanuunan osuma tekee hilloa taatusti niin cv:sta kuin ällistäkin, se voi rikkoa jopa maataloustraktorinkin. D.

Miten tst-kenttä "järjestellään" meidän mielemme mukaiseksi, jotta saadaan eri osapuolet taistelemaan keskenään? tankit tankkeja vastaan, rynnäkkövaunut verrokkien kera, miehistövaunut keskenään, soppatykit keskenään ja lopulta eri tasojen jalkaväki siten, että löytyy oikea joukkue vastaan??????

Yhtä suuri mahdollisuus on cv:n törmätä raskaaseen tankkiin (erityisolosuhteissa) kuin verrokkiin.


Tätä samaa olen ihmetellyt. On aivan selvää, ettei meidän joukkojemme terävintä kärkeä lähetetä mihinkään toissijaiseen kahinaan. Se lykätään kuumimpaan paikkaan ja siellä tulee panssarivaunut vastaan pienimmälläkin uralla.

Vastaava havaittiin jo kesän 1944 taistelussa. T-26 ja BT-42 vaunut olivat aivan turhaan panssaridivisioonassa. Painopisteessä niillä ei ollut mitään virkaa. Niitä olisi voinut käyttää korkeintaan jossain rauhallisella sivustalla jalkaväen tukena. Sellaiseen rooliin ei kuitenkaan kalliita vaunuja kannata hankkia.


baikal kirjoitti:
Mulla on erittäin vahva käsitys siitä, että asevelvolliset eivät oikeasti tiedä meikäläistä tankkien ja muun ps-orkesterin käyttötapaa, sanokaa sanoneen. Ps-asevelvollisille opetetaan jotkut perustemput ja niitä hierotaan käsikirjoitetuissa harjoituksissa ja OIKEASTI, se varsinainen suunniteltu käyttötapa pidetään visua tiukemmin kantaväen tiedossa.

Olen wanhana velvollisena törmännyt tähän tosiasiaan omassakin aselajissani, epäilen sen saman jutun lyövän läpi koko kenttäarmeijan kirjon.


Minulla taas on käsitys, että hankinnasta päättäneillä ei ollut mitään käsitystä panssarikaluston oikeasta käyttötavasta. :dodgy: CV:t hankittiin ajankohtana jolloin muutaman tst-hekon piti hoitaa sotiminen ja panssareille oli varattu jalkaväen tulitukivaunun rooli. Tosin taisihan siinä olla vuosi tai pari, jolloin oli tarkoitus hankkiutua panssareista kokonaan eroon, kunnes yhtäkkiä ilmoitettiin Leopardien hankinnasta. Mahtoi sekin kauppa olla hyvin valmisteltu.
 
baikal kirjoitti:
En ole koskaan onnistunut ymmärtämään seuraavaa: on taistelukenttä, jossa vaikuttaa helvetin iso määrä raskaita vaunuja osapuolella V. Toinen osapuoli (f) kurvaa paikalle koko reklementillään. Miten osapuoli f panee yhtään mihinkään tehtävään rynnäkkövaunua (siis aikuusten oikeesti), jos lähtökohta on taatusti se, että törmätään joka tapauksessa ja aivan armotta Kaverin raskaisiin vaunuihin?

Raskaan vaunukanuunan osuma tekee hilloa taatusti niin cv:sta kuin ällistäkin, se voi rikkoa jopa maataloustraktorinkin. D.

Miten tst-kenttä "järjestellään" meidän mielemme mukaiseksi, jotta saadaan eri osapuolet taistelemaan keskenään? tankit tankkeja vastaan, rynnäkkövaunut verrokkien kera, miehistövaunut keskenään, soppatykit keskenään ja lopulta eri tasojen jalkaväki siten, että löytyy oikea joukkue vastaan??????

Yhtä suuri mahdollisuus on cv:n törmätä raskaaseen tankkiin (erityisolosuhteissa) kuin verrokkiin.

Mulla on erittäin vahva käsitys siitä, että asevelvolliset eivät oikeasti tiedä meikäläistä tankkien ja muun ps-orkesterin käyttötapaa, sanokaa sanoneen. Ps-asevelvollisille opetetaan jotkut perustemput ja niitä hierotaan käsikirjoitetuissa harjoituksissa ja OIKEASTI, se varsinainen suunniteltu käyttötapa pidetään visua tiukemmin kantaväen tiedossa.

Olen wanhana velvollisena törmännyt tähän tosiasiaan omassakin aselajissani, epäilen sen saman jutun lyövän läpi koko kenttäarmeijan kirjon.

Jatkaa vain ihmettelyänne,
Ne jotka asiasta saattaa jotain tietää eivät tällä foorumilla voi asiaan vastata vaan viestit pannaan "luiskaan"...Koska kyllähän toki Reserviläinen tietää ammattilaista paremmin mikä on salatavaa tietoa ja mikä ei...
 
hessukessu kirjoitti:
Ei mitään. Sen sijaan ostaa helvetillinen läjä MTLB-V vaunuja. Niillä olisi varustanut huomattavasti suuremman joukon teloille ja panssarin suojaan. Kaupan päälle vielä Leopard 2A4 vaunuja säästyneillä rahoilla. Leo2 + 4x MTLB-V voittaa aina taistelussa 1x CV90, vaikka maksavatkin saman verran.
Tähän on tarkentavana kysymyksenä nyt pakko kysyä, että onko tässä visio että Leoista, ja Ällitälleistä tehtäisiin joku joukko osasto missä ne suorittaisivat jotain yhteistoimintaa, vai että ne jaoteltaisiin esim. eri Prikaateihin? Sillä yleisellä tasolla olen tuon pstsian kanssa samoilla linjoilla, että kaljaa ja mansikkahilloa, niin kuin niitä rakastankin, ei pidä mennä sekoittamaan samaan aikaan.

baikal kirjoitti:
Miten tst-kenttä "järjestellään" meidän mielemme mukaiseksi, jotta saadaan eri osapuolet taistelemaan keskenään? tankit tankkeja vastaan, rynnäkkövaunut verrokkien kera, miehistövaunut keskenään, soppatykit keskenään ja lopulta eri tasojen jalkaväki siten, että löytyy oikea joukkue vastaan??????

Yhtä suuri mahdollisuus on cv:n törmätä raskaaseen tankkiin (erityisolosuhteissa) kuin verrokkiin.
Näin kuriositeettina mainittakoon, että suomalaisessa CV. tai AMV kalustossa ei ole pst ohjuksia, vaikka maailmalla se tuntuu olevan sangen mediaseksikäs käytäntö. Käsittääkseni siksi, että ei haluta kyseisten ajoneuvojen rupeavan ”Käyttäytymään” kuin pst yksikkö.

baikal kirjoitti:
Mulla on erittäin vahva käsitys siitä, että asevelvolliset eivät oikeasti tiedä meikäläistä tankkien ja muun ps-orkesterin käyttötapaa, sanokaa sanoneen. Ps-asevelvollisille opetetaan jotkut perustemput ja niitä hierotaan käsikirjoitetuissa harjoituksissa ja OIKEASTI, se varsinainen suunniteltu käyttötapa pidetään visua tiukemmin kantaväen tiedossa.

Olen wanhana velvollisena törmännyt tähän tosiasiaan omassakin aselajissani, epäilen sen saman jutun lyövän läpi koko kenttäarmeijan kirjon.
Taktisella vai strategisella tasolla? Eikähän sotasalaisuus olisi salisuus jos sen kaikki tietäisivät. Se on varma että ihan jokaista temppua ei haluta ääneen toitottaa. Ja osa tempuista voi olla aika ”isojakin”
 
CV9030FIN kirjoitti:
baikal kirjoitti:
En ole koskaan onnistunut ymmärtämään seuraavaa: on taistelukenttä, jossa vaikuttaa helvetin iso määrä raskaita vaunuja osapuolella V. Toinen osapuoli (f) kurvaa paikalle koko reklementillään. Miten osapuoli f panee yhtään mihinkään tehtävään rynnäkkövaunua (siis aikuusten oikeesti), jos lähtökohta on taatusti se, että törmätään joka tapauksessa ja aivan armotta Kaverin raskaisiin vaunuihin?

Raskaan vaunukanuunan osuma tekee hilloa taatusti niin cv:sta kuin ällistäkin, se voi rikkoa jopa maataloustraktorinkin. D.

Miten tst-kenttä "järjestellään" meidän mielemme mukaiseksi, jotta saadaan eri osapuolet taistelemaan keskenään? tankit tankkeja vastaan, rynnäkkövaunut verrokkien kera, miehistövaunut keskenään, soppatykit keskenään ja lopulta eri tasojen jalkaväki siten, että löytyy oikea joukkue vastaan??????

Yhtä suuri mahdollisuus on cv:n törmätä raskaaseen tankkiin (erityisolosuhteissa) kuin verrokkiin.

Mulla on erittäin vahva käsitys siitä, että asevelvolliset eivät oikeasti tiedä meikäläistä tankkien ja muun ps-orkesterin käyttötapaa, sanokaa sanoneen. Ps-asevelvollisille opetetaan jotkut perustemput ja niitä hierotaan käsikirjoitetuissa harjoituksissa ja OIKEASTI, se varsinainen suunniteltu käyttötapa pidetään visua tiukemmin kantaväen tiedossa.

Olen wanhana velvollisena törmännyt tähän tosiasiaan omassakin aselajissani, epäilen sen saman jutun lyövän läpi koko kenttäarmeijan kirjon.

Jatkaa vain ihmettelyänne,
Ne jotka asiasta saattaa jotain tietää eivät tällä foorumilla voi asiaan vastata vaan viestit pannaan "luiskaan"...Koska kyllähän toki Reserviläinen tietää ammattilaista paremmin mikä on salatavaa tietoa ja mikä ei...

Eiköhän foorumin väki ole täällä ihan asian raiteilla.
Ja arvaahan sen, että CV kouluttajat toitottavat sitä tornilegendaa vaunumiehistöille. Kuinka ylivoimainen ja maailman paras vaunu se on. Kuinka montaa sataa niitä on lisäksi piilossa lisää jos ryssä hyökkää.
Saunaillassa kapiukot sitten kiroavat keskenään oman duuninsa ja haikailevat ties mitä hankintoja. Ties vaikka lukisivat tätä foorumiakin.
 
Valmiusprikaatithan jäi tavallaan tyngäksi koska niitä kopteriosastoja ei sitten tullutkaan. Tämä selittää sen kolmeen pataljoonaan siirtymisen.

Itse asiassa puolustusvoimat ilmoitti 90-luvulla, että se hankkimassa aivan uudentyyppisiä taisteluajoneuvoja! Eli piti saada jotain niin uskomattoman hienoa, ettei edes rynnäkköpanssarivaunun nimeä voinut käyttää.

CV:n puutteena on tietenkin se pst-ohjusten puute. Käytännössä vaunu ei voi puolustautua vastapuolen panssarivaunuja vastaan. T-72 taas voi ampua Suomen olosuhteissa oletusasetuksilla alle 1000 metrin etäisyydelle ilman etäisyydenmittauksia ja ennakot liikkuvaan maaliinkin ovat niin pienet, että osumiakin tulee.

Ihme ja kumma sellaiset mekanisoidun sodan taitajat kun israelilaiset eivät ole nähneet tarpeellikseksi hankkia rynnäkkövaunuja. Panssarijalkavaki saa edelleen painella joko M-113 vaunuilla tai sitten raskailla miehistönkuljetusvaunuila jotka on muunnettu panssareista. Jostain kumman syystä israelilaiset eivät näe ongelmaa siinä ettei vihollisen jalkaväkeen saada kohdistettua tulta konetykeillä? Varsinkin nykyaikana tuo on melko mitätön ongelma, Suomen lyhyillä ampuamaetäisyyksillä kun vastaava tulivoima voidaan tuoda vaika panssareiden tai miehistönkuljetusvanujen kranaattikonekivääreiden muodossa.

Itse asiassa IDF:n viimeinen sota hessuja vastaan ei vakuuttanut israelilaisia rynnäkkövaunujen tarpeellisuudesta vaikka siellä sodittiin lähes pelkästään jalkaväkeä vastaan. Päinvastoin Namer ohjelmaa kiihdytettiin entisestään ja aseiksi näytää edelleen riittävän kranaattikonekivääri ja konekiväärit.
 
CV9030FIN kirjoitti:
baikal kirjoitti:
En ole koskaan onnistunut ymmärtämään seuraavaa: on taistelukenttä, jossa vaikuttaa helvetin iso määrä raskaita vaunuja osapuolella V. Toinen osapuoli (f) kurvaa paikalle koko reklementillään. Miten osapuoli f panee yhtään mihinkään tehtävään rynnäkkövaunua (siis aikuusten oikeesti), jos lähtökohta on taatusti se, että törmätään joka tapauksessa ja aivan armotta Kaverin raskaisiin vaunuihin?

Raskaan vaunukanuunan osuma tekee hilloa taatusti niin cv:sta kuin ällistäkin, se voi rikkoa jopa maataloustraktorinkin. D.

Miten tst-kenttä "järjestellään" meidän mielemme mukaiseksi, jotta saadaan eri osapuolet taistelemaan keskenään? tankit tankkeja vastaan, rynnäkkövaunut verrokkien kera, miehistövaunut keskenään, soppatykit keskenään ja lopulta eri tasojen jalkaväki siten, että löytyy oikea joukkue vastaan??????

Yhtä suuri mahdollisuus on cv:n törmätä raskaaseen tankkiin (erityisolosuhteissa) kuin verrokkiin.

Mulla on erittäin vahva käsitys siitä, että asevelvolliset eivät oikeasti tiedä meikäläistä tankkien ja muun ps-orkesterin käyttötapaa, sanokaa sanoneen. Ps-asevelvollisille opetetaan jotkut perustemput ja niitä hierotaan käsikirjoitetuissa harjoituksissa ja OIKEASTI, se varsinainen suunniteltu käyttötapa pidetään visua tiukemmin kantaväen tiedossa.

Olen wanhana velvollisena törmännyt tähän tosiasiaan omassakin aselajissani, epäilen sen saman jutun lyövän läpi koko kenttäarmeijan kirjon.

Jatkaa vain ihmettelyänne,
Ne jotka asiasta saattaa jotain tietää eivät tällä foorumilla voi asiaan vastata vaan viestit pannaan "luiskaan"...Koska kyllähän toki Reserviläinen tietää ammattilaista paremmin mikä on salatavaa tietoa ja mikä ei...

Kun kerran tiedät niin kirjoita. Nyt kun tiedän sinun olevan kantaväkeä, en taatusti luiskaa ainuttakaan kirjainta.
 
CV9030FIN kirjoitti:
baikal kirjoitti:
En ole koskaan onnistunut ymmärtämään seuraavaa: on taistelukenttä, jossa vaikuttaa helvetin iso määrä raskaita vaunuja osapuolella V. Toinen osapuoli (f) kurvaa paikalle koko reklementillään. Miten osapuoli f panee yhtään mihinkään tehtävään rynnäkkövaunua (siis aikuusten oikeesti), jos lähtökohta on taatusti se, että törmätään joka tapauksessa ja aivan armotta Kaverin raskaisiin vaunuihin?

Raskaan vaunukanuunan osuma tekee hilloa taatusti niin cv:sta kuin ällistäkin, se voi rikkoa jopa maataloustraktorinkin. D.

Miten tst-kenttä "järjestellään" meidän mielemme mukaiseksi, jotta saadaan eri osapuolet taistelemaan keskenään? tankit tankkeja vastaan, rynnäkkövaunut verrokkien kera, miehistövaunut keskenään, soppatykit keskenään ja lopulta eri tasojen jalkaväki siten, että löytyy oikea joukkue vastaan??????

Yhtä suuri mahdollisuus on cv:n törmätä raskaaseen tankkiin (erityisolosuhteissa) kuin verrokkiin.

Mulla on erittäin vahva käsitys siitä, että asevelvolliset eivät oikeasti tiedä meikäläistä tankkien ja muun ps-orkesterin käyttötapaa, sanokaa sanoneen. Ps-asevelvollisille opetetaan jotkut perustemput ja niitä hierotaan käsikirjoitetuissa harjoituksissa ja OIKEASTI, se varsinainen suunniteltu käyttötapa pidetään visua tiukemmin kantaväen tiedossa.

Olen wanhana velvollisena törmännyt tähän tosiasiaan omassakin aselajissani, epäilen sen saman jutun lyövän läpi koko kenttäarmeijan kirjon.

Jatkaa vain ihmettelyänne,
Ne jotka asiasta saattaa jotain tietää eivät tällä foorumilla voi asiaan vastata vaan viestit pannaan "luiskaan"...Koska kyllähän toki Reserviläinen tietää ammattilaista paremmin mikä on salatavaa tietoa ja mikä ei...

Ote Wikipediasta:
298 RsRakh 06 Hankintapäätös perustuu eduskunnassa käsiteltyyn valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon, minkä mukaan maavoimien iskukykyä kehitetään hankkimalla raskaita raketinheittimiä asevaikutuksen ulottamiseksi vastustajan operatiiviseen syvyyteen.

Raskas raketinheitinjärjestelmä on myös osa jalkaväkimiinoja korvaavien järjestelmien kehittämistä...

Kuinka jos ei tiedustelulla (Kaukopartio, tutkat, lennokit, jne) saada tietoa vihollisen operatiivisessa syvyydessä olevista kohteista sekä vihollisen liikkeistä. Ts kuva vihollista.
http://www.tietokone.fi/lehti/tietokone_7_2004/armeijan_tietotekniikan_tilannekuva_2921

Tottahan vihollinenkin tiedustelee saman metoodin avulla hakien kuvaa vastustajastaan. Oikein muistaakseni israelilaiset aikoinaan kiinnittivät 10 tst-vaunun taakse parruja ketjuilla. Onnistuneella harhautuksella viholliselle annettiin kuva sadasta hyökkäävästä vaunusta ja pakenevan vihollisen asemat vallattiin taisteluitta. Tuo vain esimerkkinä tiedustelusta jolla ei ollut syvyyttä.

Mikäli kiinteä puolustuslinja olisi todellisuutta, ei vihollisen liikkeen haittaamisella olisi suurta merkitystä. Vihollista seurataan, hidastetaan, kulutetaan... siis miksi? Saattaisiko syynä olla vihollisen heikentäminen sekä ajan voittaminen jotta puolustaja kykenisi suorittamaan asian mukaiset riittävät siirrot alueelle jossa tarkoin kartoitetulle viholliselle on päätetty antaa laajamittaisempi tuntuvampi isku tehtävän mukaisesti suutaroidulla taisteluosastolla. Samanaikaisesti 298 RsRakh 06 voi iskea oletettuihin vihollisen liikettä tukeviin patteristoihin, komentoportaisiin, suorittaa miinoituksia, jne.
 
Mosuri kirjoitti:
Jostain kumman syystä israelilaiset eivät näe ongelmaa siinä ettei vihollisen jalkaväkeen saada kohdistettua tulta konetykeillä?

Ehkä selittävänä tekijänä on se, että Israelilla on pelkästään eri sukupolvien Merkava-taistelupanssarivaunuja yli 13 kertainen määrä suomalaisten taistelupanssarivaunuihin nähden. Merkavien lisäksi ”luolista” löytyy pahanpäivän varalle +1500 muuta taistelupanssarivaunua.
Tuolla määrällä tulivoima on joka tapauksessa ”riittävä”, vaikkei käytösssä olisi konetykkejä.

Israelilla on myös mahdollisuus tuhota vihollinen ilmavoimien avulla.

Mitä Suomella on?
124 Leoa, joista osa on muutettu pioneerivaunuiksi. 62 torjuntahävittäjää, jotka eivät toistaiseksi pysty maamaaleja vastaan hyökkäämään.
Suomen ja Israelin tilanne on täysin erilainen.

Itse asiassa IDF:n viimeinen sota hessuja vastaan ei vakuuttanut israelilaisia rynnäkkövaunujen tarpeellisuudesta vaikka siellä sodittiin lähes pelkästään jalkaväkeä vastaan. Päinvastoin Namer ohjelmaa kiihdytettiin entisestään ja aseiksi näytää edelleen riittävän kranaattikonekivääri ja konekiväärit.

Rohkenen epäillä, että huonosti koulutetulla, mekanisoimattomalla terroristijoukolla on merkittävä ero venäläiseen mekanisoituun joukkoon verrattuna.
Israelin armeijan ja jihadistien välisissä otteluissa ei kohtaa kaksi järjestynyttä armeijaa vaan armeija ja terroristiryhmittymä.

Iipoilla oli 2009 vuoden rähinässä käytössään:

- F16 hävittäjiä
- AH-64 helikoptereja
- tiedustelukoneita
- +130 Merkava taistelupanssarivaunua
- erilaisia panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja
- voimakas epäsuora tuli (tykistöä ja heittimiä eri kaliipereissa)
- panssarintorjuntaohjuksia
- tavanomaista jalkaväen kevyttä aseistusta

Jihadisteilla oli käytössä:

- raketinheittimiä
- panssarintorjuntaohjuksia
- kranaatinheittimiä
- olalta ammuttavia lähi-ilmatorjuntaohjuksia
- itsemurhapommittajia
- tavanomaista jalkaväen kevyttä aseistusta

Kyseinen kahinahan hoidettiin ainakin tappiolukujen perusteella aika pitkälti pommittamalla.
Israelin tappiot 536, joista 449 sotilaita. Kaatuneita sotilaita 10. Kuolleita siviileitä 3.
Jihadistien tappiot +6700, josta siviilejä yli 3300. Näistä lapsia 2327.
 
pstsika kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
Jostain kumman syystä israelilaiset eivät näe ongelmaa siinä ettei vihollisen jalkaväkeen saada kohdistettua tulta konetykeillä?

Ehkä selittävänä tekijänä on se, että Israelilla on pelkästään eri sukupolvien Merkava-taistelupanssarivaunuja yli 13 kertainen määrä suomalaisten taistelupanssarivaunuihin nähden. Merkavien lisäksi ”luolista” löytyy pahanpäivän varalle +1500 muuta taistelupanssarivaunua.
Tuolla määrällä tulivoima on joka tapauksessa ”riittävä”, vaikkei käytösssä olisi konetykkejä.

Israelilla on myös mahdollisuus tuhota vihollinen ilmavoimien avulla.

Mitä Suomella on?
124 Leoa, joista osa on muutettu pioneerivaunuiksi. 62 torjuntahävittäjää, jotka eivät toistaiseksi pysty maamaaleja vastaan hyökkäämään.
Suomen ja Israelin tilanne on täysin erilainen.

Itse asiassa IDF:n viimeinen sota hessuja vastaan ei vakuuttanut israelilaisia rynnäkkövaunujen tarpeellisuudesta vaikka siellä sodittiin lähes pelkästään jalkaväkeä vastaan. Päinvastoin Namer ohjelmaa kiihdytettiin entisestään ja aseiksi näytää edelleen riittävän kranaattikonekivääri ja konekiväärit.

Rohkenen epäillä, että huonosti koulutetulla, mekanisoimattomalla terroristijoukolla on merkittävä ero venäläiseen mekanisoituun joukkoon verrattuna.
Israelin armeijan ja jihadistien välisissä otteluissa ei kohtaa kaksi järjestynyttä armeijaa vaan armeija ja terroristiryhmittymä.

Iipoilla oli 2009 vuoden rähinässä käytössään:

- F16 hävittäjiä
- AH-64 helikoptereja
- tiedustelukoneita
- +130 Merkava taistelupanssarivaunua
- erilaisia panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja
- voimakas epäsuora tuli (tykistöä ja heittimiä eri kaliipereissa)
- panssarintorjuntaohjuksia
- tavanomaista jalkaväen kevyttä aseistusta

Jihadisteilla oli käytössä:

- raketinheittimiä
- panssarintorjuntaohjuksia
- kranaatinheittimiä
- olalta ammuttavia lähi-ilmatorjuntaohjuksia
- itsemurhapommittajia
- tavanomaista jalkaväen kevyttä aseistusta

Kyseinen kahinahan hoidettiin ainakin tappiolukujen perusteella aika pitkälti pommittamalla.
Israelin tappiot 536, joista 449 sotilaita. Kaatuneita sotilaita 10. Kuolleita siviileitä 3.
Jihadistien tappiot +6700, josta siviilejä yli 3300. Näistä lapsia 2327.

No eikö sitten kannattaisi ostaa oikeita panssarivaunuja jos niiden riittävällä määrällä voidaan korvata rynnäkkövaunut? Ne pystyisivät panssareihin törmätessä tekemään muutakin kuin savuttamaan ja peruuttamaan.

Tässä juuri Hejsan postaili Suomen lähialueelle sijoitettujen motorisoitujen prikaatien vahvuuksia. Panssaripataljoona löytyy mutta ei rynnäkkövaunuja? Vai onko tässä nyt taas kyse siitä, että sekä israelilaiset että venäläiset eivät ymmärrä rynnäkkövaunujen arvoa?

Tuo ajatus siitä, että toimitaan jalkaväkeä vastaan on myös jännä. Todennäköisesti kärjessä tulevat ne T-90 tai T-80 vaunut. Jos taas onnistutaan iskemään hyökkäävän prikaatin sivustaan niin todennäköisesti ensimmäisenä törmätään sivustaa suojaaviin pst-joukkoihin. Ja taas on muutama vaunu tulessa ennen kuin jalkaväki on puhdistanut alueen. Olisiko sittenkin niin, että kyseessä on vähän turhan tyyris taistelutaksi jääkäriryhmän siirtelyyn?

Kylmä tosiasia on, että mitä tulee pst-ryhmien tai vaikka jalkaväen hätyyttelyyn niin Leopardiin tai vaikka MT-LB:hen asennettu kranaattikonekivääri hoitaa homman. Varsinkin jos leon kranaattikonekivääri on asennettu niin että se pystyy hyväksikäyttämään lämpökameraa maalinosoitukseen.

Mitä taas tulee noiden hessujen kouluttamattomuuteen niin eiköhän homma mennyt niin, että israelin panssarinyrkki löi tyhjää ja sai verisen nenän. Israelhan sai sodan päätökseen lähinnä pommittamalla naapurimaan infraa paskaksi- samalla kun israelin oma väestö kipitti väestönsuojiin suojaan rakettitulelta. Kun vielä ottaa huomioon ettei pohjois Libanonin maasto tarjoa juurikaan ilmasuojaa niin suoritus on vieläkin ihmeellisempi. Kylmä tosiasia on, että kun suurvallan mekanisoitu hyökkäys törmää huolella valmisteltuihin puolustusasemiin ja miinoitteisiin sekä pst-ohjusten ja sinkojen ristituleen niin se on vaikeuksissa.
 
Mosuri kirjoitti:
Tässä juuri Hejsan postaili Suomen lähialueelle sijoitettujen motorisoitujen prikaatien vahvuuksia. Panssaripataljoona löytyy mutta ei rynnäkkövaunuja? Vai onko tässä nyt taas kyse siitä, että sekä israelilaiset että venäläiset eivät ymmärrä rynnäkkövaunujen arvoa?

Venäläisillä on BMD-2 ja 3 mallin vaunuja yli 2800. Ja +10 000 BMP-sarjan vaunua.

Eli itänaapuri ei todellakaan ole ajanut rynnäkköpanssarien avulla liikkuvaa panssariaselajin jalkaväkeä alas eikä kyseessä ole ymmärtämättömyys rynnäkköpanssarivaunujen toimintaedellytyksiä tai arvoa kohtaan.
Se, että moottoroitu prikaati ei käytä rynnäkköpanssarivaunuja ei merkitse vielä mitään. Panssariprikaatit kyllä käyttävät.
Moottorisoidun prikaatin ja panssariprikaatin välillä on muitakin eroja. Yksi ratkaiseva ero on kyky kohtaamistaisteluun. Koska molemmissa on taistelupanssarivaunuja se tasoittaa tilannetta, mutta ryntövaunuin varustettu ps-prikaati on kovempi pala kuin kuljetuspanssarivaunuin varustettu motorisoitu prikaati.
 
Back
Top