Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Aarne "Marokon kauhu" Juutilainen

Viestiketju osiossa 'Menneet sodat ja sotahistoria' , aloittaja Leaderdog, 27.04.2017.

  1. Leaderdog

    Leaderdog Kenraali Lahjoittaja

    Liittynyt:
    05.01.2016
    Viestejä:
    2,013
    Tykkäykset:
    4,307
    Pisteet:
    636
    Kapteeni Aarne Juutilainen – Marokon kauhu

    [​IMG]

    Helmikuussa 1940 kapteeniksi ylennetty Aarne Edvard Juutilainen oli monessa suhteessa poikkeuksellinen ihminen. Hän syntyi Sortavalassa 18. lokakuuta 1904. Isä oli rautatieläinen. Aarne kävi seitsemän luokkaa Sortvalan lseota, sillä tuohon aikaan Kadettikouluun ei tarvittu ylioppilastodistusta. Hän oli valinnut sotilaan ammatin ja työskenteli ainoastaan sitä silmällä pitäen.

    Aarne väärensi 14-vuotiaana isänsä nimen päästäkseen mukaan Aunuksen retkelle. Värvääjät tarkistivat todistuksen ja allekirjoitusten aitouden ja heittivät Aarnen pihalle herjasanojen saattelemana.
    Juutilainen suoritti varusmiespalveluksensa Viipurin Rykmentissä ja aloitti opinnot Kadettikoulussa heti asevelvollisuuden jälkeen 9. maaliskuuta 1927. Vajaa vuosi myöhemmin hänet siirrettiin Polkupyöräpataljoona 3:een vänrikkinä hoitamaan nuoremman upseerin virkaa. Iloinen ja seurallinen karjalaisluonne oli aiheuttanut kolme vakavaa merkintää rangaistuspäiväkirjaan, ja Juutilainen erotettiin vuodeksi Kadettikoulusta.

    Palvelu joukko-osastossa ei sekään sujunut täysin moitteettomasti, ja kun Juutilainen aloitti jälleen oppilaana Kadettikoulussa tammikuun alussa 1928, saapuivat häntä koskevat paperit perässä hitaasti mutta sitäkin varmemmin. Päätös Aarne Juutilaisen uudesta kohtalosta julkaistiin Kadettikoulun päiväkäskyssä numero 2, pykälä 5, päivättynä 2.2.1928.
    Koska kadetti Juutilainen, jonka Sotaväen Päällikkö tammikuussa 1927 erotti yhdeksi vuodeksi koulusta, ei ole koulutsta erossaoloaikanansa nuhteettomasti palvellut joukko-osastossa, vaan saanut kolme eri kertaa päävartioarestia, joten viimeinen rangaistus 30 vrk vielä on kärsimättä, on Sotaväen päällikkö koulun esityksestä hänet koulusta erottanut.

    Kesäkuussa 1930 Juutilainen pakkasi tavaransa ja matkusti Pariisiin, jossa värväytyi Ranskan Muukalaislegioonaan. Hänet hyväksyttiin heti. Hän oli Suomen armeijan reservinupseeri, entinen kadetti, ja erinomaisessa fyysisessä kunnossa, vaikka silmät hieman verestivätkin illallisten juhlien jäljiltä.

    Höyrylaiva kuljetti uudet alokkaat Afrikkaan Oranin satamaan, jossa muutaman tunnin junamatkan päässä sijaiti Sidi-hel-Abbes, legioonan huomattavin keskus. Miehet sijoitettiin parakkeihin, Juutilainen heidän joukossaan. Aikanaan hän vannoi uskollisuutta legioonan lipulle. Legioonasta muodostui Aarne Juutilaisen uusi elämä ja perhe viideksi vuodeksi.


    Tavallista raskaamman harjoituksen jälkeen Juutilaiselle ja viereisellä vuoteella olleella italialaisella olivat hermot niin pinnalla, että yksi poikkipuolinen ärähdys johti toiseen, ja viimein asioista otettiin selvää nyrkkien avulla. Italialainen jäi alakynteen, jolloin hän turvautui veitseen. Juutilainen nappasi jakkaran käteens ja kumautti vieruskumppaniltaan tajun kankaalle. Tappelu legionalaisten kesken oli ankarasti kielletty ja Juutilainen sai kyseenalaisen kunnian tutustua jälleen kerran putkan sisätiloihin.
    Alokaskoulutuksen jälkeen miehet siirrettiin Marokkoon. Atlas-vuoristossa Juutilainen sai tulikasteensa. Hän huomasi heti ensimmäisessä taistelussa syntyneensä sotilaaksi.

    Juutilainen palasi kotimaahan kesällä 1935 ja sai nuoremman upseerin viran Viipurin Rykmentistä, joka oli siirretty Huuhanmäelle lähelle Jaakkimaa. Täysin uudenaikaiset kasarmit kohosivat kauniin Pälkjärvven rannalla.
    Maaliskuussa 1937 Juutilainen ylennettiin luutnantiksi. Jo aiemmin hänelle oli annettu lempinimi Marokon Kauhu hänen legioonassa viettämiensä vuosien takia. Kauhusta pitivät kaikki, niin esimiehet kuin alaiset.

    Kahden vuoden kuluttua Juutilaisella oli jälleen lähtö siviliin. Uuvuttavan sotaharjoituksen päätteeksi kaikkensa antanut upseri nukahti ensimmäisen krokin jälkeen upseerikerhon pöytään. Kukaan muu tuskin olisi asiaa edes huomannut, mutta sisään marssivatkin kenraalit Hugo Östman ja Harald öhqvist, joista ensiksi mainittu oli kaiken lisäksi Sotaväen päällikkö. Oöstemanin sikari oli murtua huulten puristuessa ohueksi viivaksi, ja armeijakunnan komentajan kireät piirteet jännittyivät entisestään.

    Näillä miehillä oli ratkaisuvalta silloin, kun päätettiin vakinaisessa väessä ylimääräisenä palvelevien reservinupseerien uran jatkumisesta tai päättymisestä. Sotilasuran katkettua Juutilainen työskenteli rakennusmiehenä, ja päätös legioonaan palaamisesta tuntui päivä päivältä paremmalta ajatukselta. Hän oli toteuttamassa aikeensa, kun hänelle syksyllä 1939 tuotiin kotiin valkoinen kortti. Siinä määrättiin Aarne Edvard Juutilainen ilmoittautumaan palvelukseen Viipurin rykmentin kasarmeilla Huuhanmäellä.Ilmoittautumisen tuli tapahtua 12 tunnin sisällä.

    Juutilainen määrättiin Ville Teittisen komentaman Jalkaväkirykmentin 24:n II Pataljoonan 6. Komppanian päälliköksi. Vihollisuuksien alettua 30 marraskuuta Kauhun Komppania otti maahan tunkeutuvat venäläiset vastaan ollen puolustusasemissa Suvilahden hautausmaan aidan kupeessa. Vihollisen jalkaväki lähestyi nelijonossa marssien ja äänekkäästi laulaen. Sekä marssin että laulun katkaisi suomalainen konekivääri, jonka kahvoihin Juutilainen oli itse asettunut. Suvilahdesta vetäydyttiin pienen jokipahasen varteen. Joen nimi oli Kollaa.

    Aarne Juutilaisesta tuli yksi talvisodan hengen luojista. Hän oli mitään pelkäämätön komppanianpäällikkö, joka kantoi keinutuolin asemiin ja istui siinä kranaatinsirpaleiden surratessa vihaisesti ympärillä. Näin hän omalla esimerkillään kannusti usein epätoivon valtaan joutuneita alaisiaan.

    Aarne Juutilainen
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Aarne_Juutilainen

    Aarne Juutilainen, ”Marokon kauhu”
    http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/aarne_juutilainen_marokon_kauhu_32315.html#media=32318

    Aarne Juutilainen – Marokon kauhu
    http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/a...ien-legenda-joka-ei-pelannyt-kuolemaa/5595178

    Aarne Juutilaisen haastattelu Kollaalla 1939


    Kollaan kylmäpää
    http://www.iltalehti.fi/talvisota/2009120410612846_ts.shtml

    Marokon kauhu

    http://www.jaakkimansanomat.net/Marokonkauhu.php
    Lähdeaineisto Talvisodan sankarit ISBN 951-584-630-7

    Lähettänyt Erkki Aho klo 22.54

    Edittiä,Youtube + MTV:n linkki päivitetty toimivaksi 27.04.2017 by mie.
     
    Viimeksi muokattu: 27.04.2017
    Erkki, tulikomento, MeriTJ ja 5 muuta jäsentä tykkää tästä.
  2. arix

    arix Kersantti

    Liittynyt:
    07.08.2016
    Viestejä:
    271
    Tykkäykset:
    432
    Pisteet:
    16
    Yrjö Keinonen kirjoitti kirjassaan "Kärkijoukkona syvärille" Juutilaisesta: Vaikean kriisin aikana Kauhu oli tehokas johtaja, mutta ajan mittaan yhteistoiminta hänen kanssaan olisi käynyt raskaaksi.

    Viina maistui Juutilaiselle turhan hyvin rintamaoloissakin
     
    JPS, Erkki, Old Boy ja 3 muuta jäsentä tykkää tästä.
  3. Mainos



  4. YliKoo

    YliKoo Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    25.08.2014
    Viestejä:
    3,360
    Tykkäykset:
    6,623
    Pisteet:
    1,286
    Dokumentti Simunasta tuli juuri ja siinä asetettiin Juutilainen vähän outoon valoon. Talvisodan aikainen taistelulähetti Kertoi, että Juutilaisen tapa johtaa oli miesten hengille hupaa. Muukalaislegioonassa oli saanut miehiä frangeilla joten niitä ei tarvinnut säästää.

    Tämä oli kertojan näkemyksen mukaan osasyynä Juutilaisen komppanian suuriin tappioihin.
     
    Erkki, tulikomento, Leaderdog ja 2 muuta jäsentä tykkää tästä.
  5. vastarannankiiski

    vastarannankiiski Majuri

    Liittynyt:
    05.01.2017
    Viestejä:
    1,471
    Tykkäykset:
    2,054
    Pisteet:
    156
    Mielenkiintoinen näkemys ja havainto. Kauhu oli ristiriitainen hahmo. Rauhan aikana varmasti vaikea ja hankala alainen ja kollega niin ennen sotaa kun sodan jälkeenkin. Ja viinakin maistui enemmän kun vastuullisessa tehtävässä olevalle miehelle pitäisi. Ja vielä arveluttavin seurauksin.

    Mielestäni ehkä parhaassa sotiamme käsittelevässä kirjassa, Knut Pippingin sosiologian väitöskirjassa "Komppania pienoisyhteiskuntana" hän käsittelee myös miehistön suhdetta esivaltaan ja johtajiin. Siinä hän mainitsee että johtaja saattoi saada kantaakseen maineen miesten tapattajana, jos tällaiseen johtamistapaan tai tyyliin oli taipumusta.

    Saiko Kauhu tällaisen johtajamaineen? Tai oliko riskissä saada?

    Lisäksi tulee kaksi asiaa mieleen. Ensimmäinen on se, että talvisodan Kollaa oli paha paikka ja suurille tappioille oli riskinsä. Toinen on ehdottoman tärkeä asia muistaa. Pahoissa paikoissa vaaditaan Kauhun kaltaisia vahvoja johtajia, toisinaan hypnoottisiakin ja originelleja hengenluojia, jotka saavat osastonsa miehet taistelemaan vaikeissa paikoissa ja vakuutettua taistelutehtävänsä merkityksestä.
     
    Erkki, Old Boy, tulikomento ja 3 muuta jäsentä tykkää tästä.
  6. YliKoo

    YliKoo Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    25.08.2014
    Viestejä:
    3,360
    Tykkäykset:
    6,623
    Pisteet:
    1,286
    Myös tämä tuotiin esille
     
    vastarannankiiski tykkäsi tästä.
  7. vastarannankiiski

    vastarannankiiski Majuri

    Liittynyt:
    05.01.2017
    Viestejä:
    1,471
    Tykkäykset:
    2,054
    Pisteet:
    156
    Nyt en Kauhun komppanian vaiheita muista tarkalleen, mutta en pitäisi sitäkään tavattomana että tätä hyvähenkistä ja lujaa komppaniaa oltaisiin käytetty tarpeen mukaan "palokuntana" ja pahoissa paikoissa puolustusta lujittamassa. Jos näin on tehty niin se on myös omiaan tappioita kasvattamaan.
     
    MeriTJ, YliKoo ja Leaderdog tykkäsivät tästä.
  8. tulikomento

    tulikomento Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    27.01.2015
    Viestejä:
    7,402
    Tykkäykset:
    22,599
    Pisteet:
    1,286
    Pitääkö paikkansa että 1941 lopussa Syvärin rintamalla käydyn Goran taistelun aikana Juutilainen olisi painellut karkuun ? Itse taisteluhan oli äärimmäisen kova ja Tuntemattomassa Sotilaassa tätä kuvaa se kohtaus, jossa Lahtinen kaatuu.
     
    Leaderdog ja vastarannankiiski tykkäsivät tästä.
  9. vastarannankiiski

    vastarannankiiski Majuri

    Liittynyt:
    05.01.2017
    Viestejä:
    1,471
    Tykkäykset:
    2,054
    Pisteet:
    156
    Mielenkiintoisia juttuja. Jatkosota on jäänyt Kauhun osalta vähän tuntemattomammaksi. Olisi mielenkiintoista tietää myös tekemisista kesältä -44 jolloin mies taisi taas olla komppanianpäällikkönä kannaksella.
     
  10. Erkki

    Erkki Majuri Lahjoittaja

    Liittynyt:
    25.02.2014
    Viestejä:
    1,491
    Tykkäykset:
    2,472
    Pisteet:
    156
    Erästä veteraania siteeraten: "Ei se ollut jatkosodan aikana enää mikään. Siitä oli tullut arka mies." Mene ja tiedä. Kertoja oli ollut Kauhun naapurikomppaniassa.
     
    Leaderdog ja tulikomento tykkäsivät tästä.

Jaa tämä sivu