JR49
Respected Leader
Olimme kymmenkunta vuotta sitten melomassa Pärjänjoen yläjuoksulla Taivalkoskella tms. sillä suunnalla, niin ollessamme kanooteissa tauolla kosken niskalla, neljä Hornettia alkoi pitää matalalla kaartotaisteluharjoituksia yllämme. Tai matalalla ja matalalla, kai siinä kilometri-pari oli väliä, mutta unohtumaton kokemus niin ikään. Jälkipolttimet kun oli meihin päin, niin tuntui, ett tukka lähtis päästä. Kiinnitimme huomiota, että koneiden nokassa jonkinlainen valo väpätti aina, kun nokka osoitti edellä kaartavaa kohti. Jonkinlaista kk-kameran tapaista silloin veikkailtiin joukolla.Lasten harrastusten perässä laukkomisesta saattaa löytyä joskus yllättäviä lisähyötyjä. Kisareissun varsinaisen ohjelman lomassa saattaa tulla tehdyksi tarkastuskierros sun toinenkin kentän lähistöllä. Mukavahan noita olisi nähdä livenä.
Olin lapposena 80-luvun taitteessa kyydissä pienkoneessa (Cesna Skymaster) matkalla Hampurista Syltin saarelle, josta lennettiin illempana takaisin. Samaan aikaan oli meneillään NATOn ilmasotaharjoitus ja koneet lensivät enimmäkseen alemmilla (ja osin myös ylemmillä) lentopinnoilla - ja niitä oli paljon! Tornadot, Phantomit, Alpha-Jetit, Hawkit jne. painelivat 2-8 koneen osastoina ristiin rastiin eri nopeuksilla ja suhahtelivat sinne tänne. Jotkut jahtasivat selvästi toisia ja kiihdyttivät jälkipoltto päällä karkulaisten perään. Samaan aikaan saattoi nähdä kymmenittäin koneita ilmassa, myös muita kuin pelkkiä hävittäjiä. Unohtumaton kokemus, jota on vaikea kuvata sanoilla.
Suomen eteläisimmän tunturin tienoilla vaaramaisemen yllä on joskus käyty kurvatappeluharjoituksia jopa noin 10 koneen kesken. Selkeällä säällä touhu on hiihtoreissulla ollessa ollut mukavaa seurattavaa ja hienon näköistä erityisesti silloin kun tiivistysjuovat alkavat punoa valkoista lankakerää taivaalle.
Samoin on lapsena jäänyt mieleen, kun kotitalon läheisyydessä meni Mig-21 tiukassa kaarrossa matalalla, ja kaksi Drakenia perässä.