Ahvenanmaa

[adam7]

Niinhän sillä on. Mutta ei tieten tarvi niitä mihinkään, kun detskumiehet hilloavat vastustajan maihinnousukaluston kasapanoksilla.

Gotlanti ja Oolanti ovat kovin erilaisia maantiedoltaan.

Gotlanti on suureksi osaksi tasaista ja avointa maastoa. Puolet on harvaa metsää, mutta kangasmaastolla. Ahvenanmaa on gneissi- ja graniittisaarta jolle on muodostunut pehmeää ainesta.

Tee välillä jotain rakentavaa äläkä koko ajan irvi passiivissa muiden tai maailman asioita.

 

[baikal]

Gotlanti ja Oolanti ovat kovin erilaisia maantiedoltaan.

Gotlanti on suureksi osaksi tasaista ja avointa maastoa. Puolet on harvaa metsää, mutta kangasmaastolla. Ahvenanmaa on gneissi- ja graniittisaarta jolle on muodostunut pehmeää ainesta.

Tee välillä jotain rakentavaa äläkä koko ajan irvi passiivissa muiden tai maailman asioita.

Kuule adam. Jos vaikkapa Ahvenanmaalle toteutettaisiin laaja ja rankka maihinnousu -yllättäen- niin on aivan se ja sama millainen maasto siellä on. Se on suloisen samantekevää. Koska puollllustajia ollee tasan nolla kpl. Jos taas yllätystä ei ole, asia muuttuu toiseksi ja tuolloin saarella on varmasti myös rautakuorista kalustoa. Jos Gotlantiin suuntautuu yllätyksellinen laaja maihinnousu, niin on aivan suloisen sama onko saarella ne 12 tankkia vai ei. Eri tietojen mukaan kierrossa on kerrallaan noin 80 sotilasta....pinnanmuodostus voi olla vaikka talkkunaa, se on se ja sama.

Jos taas näille mainioille saarille kohdistuu joku muu kuin laaja maihinnousu asia on kokonaan toinen. Mutta silloinkaan pinnanmuodostus ei merkkaa lasta ei p...aa.

Kokonaan toinen tarina on se, miten hanakka esim. Venäjä on lähtemään tällaiseen operaatioon. Toki vailla puolllustusta olevat saaret ovat niin pehmeitä kohteita, että niihin verrattuna vaahtokarkki on suorastaan jautaa. Pakkoko niitä on pitää vailla puolllustusta, jos ne ovat niiiiiin vaaranalttiita.....eli moni asia ei tässä skenaariokehittelyssä taaskaan stemmaa. Julkisuuteen nostetut skenaariot ovat kuin juosten kustuja satuja ja tarinoita.

Kannattaa näitä skenaarioita lukiessa säilyttää edes ripaus itsekunnioitusta ja koettaa miettiä vähän itsekin. Eikä ryystää -arvovaltaisten- kirjoittajien antia kuin vasikka kurrisankkoa. Puhtaiden ja kirkasotsaisten jauhojen seassa voi olla myös akanoita.

 

[J0h1F]

Mietin kahta yksittäistä vaunua. Se on vahvasti jo aikonaan Guderianin prinsiippiä vastaan, jota @CV9030FIN taannoin korosti. Vaunuja pitäisi käyttää vahva painopiste muodostaen ja vahvoina keskittyminä. "Lorauksittain, ei lirauksittain" kuten tämä saksalainen visionääri aikoinaan sanoi.

Meinaan, kaksi Leopardia joutuu sitten lopulta kuitenkin herkästi kaiken pst-tulen keskityksen alle. Lisäksi veikkaisin että Ahvenanmaalle tulevat joukot eivät olisi koulutukseltaan ja varustukseltaan heppoisia vaan todennäköisesti aseistettaisiin parhaimmalla mahdollisella pst-ohjusaseilla, jotka voisivat aihettaa tiettyä huolestumista noissa kahden Leo-miehistöissä.

Lisäksi kaksi erillistä vaunua ajaisi niiden käytön todennäköisesti myös jalkaväen tulitukivaunujen rooliin, jossa Leon kaltainen vaunu ei ole parhaimmillaan. Olisiko kuitenkin riittävän vahva osasto CV:itä parempi keveitä vaunuja ja jalkaväkeä vastaan?

Olisiko tässä ainoa kotoinen käyttökohde AMV:n rynnäkkötykkiversiolle eli 105 mm tykillä varustetulle AMV:lle? Se on uintikykyinen ja kykenee antamaan tulitukea jalkaväelle kaikenlaisia venäläisiä kevyempiä vaunuja ym. vastaan.

 

[Benelli]

Tuli mieleen kun tässä nyt luki tuosta naapurin LAR (Lethal Autonomous Robot) projektista että edessä tulee olemaan aika milloin saaren valtaaminen voidaan suorittaa roboteilla ja täten eliminoida suurin osa ruoka huollosta. Riittää että on ydinjoukko joka huoltaa vehkeet ja suojaa paikalla olevat mahdolliset dronekuskit ja cyberoperaattorit. Porukka on hyvin koulutettu ja resursseihin on panostettu. Joukko mahdollisesti mahtuu yhteen roroon alueaseineen, jos nuo robotit pysyvät kokoluokkassa pikkuauto (mini).

Ruokahuolto ei taitaisi olla suurimpia huolia miehittävälle joukolle.
Apropos huolto, mitenkähän Ahvenanmaan majoitus ja lauttayhteydeyt kuormittuisivat jos soittokiertojen jälkeen pistetään sellainen 1500 ukkoa menemään kerralla, siviilit päällä ja varusteet laukuissa/peräkontissa?

Kuule adam. Jos vaikkapa Ahvenanmaalle toteutettaisiin laaja ja rankka maihinnousu -yllättäen- niin on aivan se ja sama millainen maasto siellä on. Se on suloisen samantekevää. Koska puollllustajia ollee tasan nolla kpl. Jos taas yllätystä ei ole, asia muuttuu toiseksi ja tuolloin saarella on varmasti myös rautakuorista kalustoa. Jos Gotlantiin suuntautuu yllätyksellinen laaja maihinnousu, niin on aivan suloisen sama onko saarella ne 12 tankkia vai ei. Eri tietojen mukaan kierrossa on kerrallaan noin 80 sotilasta....pinnanmuodostus voi olla vaikka talkkunaa, se on se ja sama.

Jos taas näille mainioille saarille kohdistuu joku muu kuin laaja maihinnousu asia on kokonaan toinen. Mutta silloinkaan pinnanmuodostus ei merkkaa lasta ei p...aa.

Väliin mahtuu ääretön määrä eri skenaarioita ja niiden eri variaatioita. Ja edes yksi vaunu joka estää raskaan kaluston viemisen lentokentälle voi muuttaa sodan kulun.
Pinnanmuodostus on samantekevää ainostaan avaruus- ja cybersodassa.

 

[vastarannankiiski]

Olisiko tässä ainoa kotoinen käyttökohde AMV:n rynnäkkötykkiversiolle eli 105 mm tykillä varustetulle AMV:lle? Se on uintikykyinen ja kykenee antamaan tulitukea jalkaväelle kaikenlaisia venäläisiä kevyempiä vaunuja ym. vastaan.

No joku tämmöinen. Vaikka sitten 122mm psh74 jos ei muuta. Harva asia tuottaa rakennukseen linnoittautuneelle joukolle enempää kalsaripyykkiä kun a) panssaroitu ajoneuvo sinko- ja lyhyen kantaman ohjusaseiden kantaman ulkopuolella ja b) siinä on iso kanuuna tai haupitsi!

Vaikka siellä möyrisi wanha ISU-152 ja sen miehistä alkaisi työntämään hyvän näkyvyyden ja suoran ampumalinjan päässä, siellä 2km etäisyydellä murkulaa putkeen ja ottamaan rakennusta piikille, niin kyllä minä uskon että aika monella tulisi edelleenkin äitiä ikävä nykypäivänäkin.

 

[vastarannankiiski]

Ruokahuolto ei taitaisi olla suurimpia huolia miehittävälle joukolle.
Apropos huolto, mitenkähän Ahvenanmaan majoitus ja lauttayhteydeyt kuormittuisivat jos soittokiertojen jälkeen pistetään sellainen 1500 ukkoa menemään kerralla, siviilit päällä ja varusteet laukuissa/peräkontissa?


Väliin mahtuu ääretön määrä eri skenaarioita ja niiden eri variaatioita. Ja edes yksi vaunu joka estää raskaan kaluston viemisen lentokentälle voi muuttaa sodan kulun.
Pinnanmuodostus on samantekevää ainostaan avaruus- ja cybersodassa.

Noista lukemattomista skenaarioista vielä.

Ei pidä unohtaa saarelle jäävää siviiliväestöä ja kesäaikana vielä turisteja päälle. Jos saarelle ulotetaan sotatoimia ja se laitetaan tämän seurauksena täydelliseen saartoon jonkun pelaajan toimesta, niin siinä alkaa myös uhkaamaan humitäärinen katastrofi. Elintarvikkeet, lääkkeet, sähkö, polttoaineet ainakin tulevat hupenemaan. Ja varsin nopeasti, jos saarta miehittävä suurempi sotilasjoukko käyttää ikiaikaista taktiikkaa, että alkaa heinäsirkkaparven tapaan huoltamaan itseään takavarikoimalla tarvitsemansa siviiliväestöltä. Tällä saattaa olla merkitystä kriisin ratkaisua ajatellen tai ainakin luoda sille painetta.

 

[adam7]

Kuule adam. Jos vaikkapa Ahvenanmaalle toteutettaisiin laaja ja rankka maihinnousu -yllättäen- niin on aivan se ja sama millainen maasto siellä on. Se on suloisen samantekevää. Koska puollllustajia ollee tasan nolla kpl. Jos taas yllätystä ei ole, asia muuttuu toiseksi ja tuolloin saarella on varmasti myös rautakuorista kalustoa. Jos Gotlantiin suuntautuu yllätyksellinen laaja maihinnousu, niin on aivan suloisen sama onko saarella ne 12 tankkia vai ei. Eri tietojen mukaan kierrossa on kerrallaan noin 80 sotilasta....pinnanmuodostus voi olla vaikka talkkunaa, se on se ja sama.

Jos taas näille mainioille saarille kohdistuu joku muu kuin laaja maihinnousu asia on kokonaan toinen. Mutta silloinkaan pinnanmuodostus ei merkkaa lasta ei p...aa.

Kokonaan toinen tarina on se, miten hanakka esim. Venäjä on lähtemään tällaiseen operaatioon. Toki vailla puolllustusta olevat saaret ovat niin pehmeitä kohteita, että niihin verrattuna vaahtokarkki on suorastaan jautaa. Pakkoko niitä on pitää vailla puolllustusta, jos ne ovat niiiiiin vaaranalttiita.....eli moni asia ei tässä skenaariokehittelyssä taaskaan stemmaa. Julkisuuteen nostetut skenaariot ovat kuin juosten kustuja satuja ja tarinoita.

Kannattaa näitä skenaarioita lukiessa säilyttää edes ripaus itsekunnioitusta ja koettaa miettiä vähän itsekin. Eikä ryystää -arvovaltaisten- kirjoittajien antia kuin vasikka kurrisankkoa. Puhtaiden ja kirkasotsaisten jauhojen seassa voi olla myös akanoita.

Sulla on 2 eri juttua "kuule.." opetuksessa.

1) Aggression todennäköisyys

Ei, en pidä sitä kovinkaan todennäköisenä. Vaikka emme kuulu Natoon, kuulumme Euroopan Unioniin ja aggressio maksaisi maltaita poliittisesti, riippumatta sotilastoimista

2) Jos kuitenkin tällainen tapaus sattuisi, joudumme keskustelemaan taktisesta toiminnasta. Olen ymmärtänyt että tämä säie koskee sitä.

Tuossa tapauksessa, ja olettaen ettei Paavo ja Erkki päätä asioista, niin ryhdytään sotilastoimiin. Siinä tilanteessa Oolanti on taktiselta toimintaympäristöltään kovin erilainen kuin Gotlanti .

Merisaaristo on kiva kesällä veneillä, mutta jos sinne joutuisi taistelemaan, niin se ei taaskaan ole mikään mukava paikka. Gotlanti taas on iso tasainen saari jonka ympärillä ei juuri ole saaristoa.

Aiemmin kirjoitin "taaskaan" koska saaristossa käytiin katkeria taisteluja jo Krimin sodan aikana ja edelleen 1941 Hangon seudulla.

Vaikka suoritin asevelvollisuuden Dragsvikissä, olimme saaristossa ainoastaan talvella kun meri oli jäässä, ja se ei ole pahin vuodenaika siellä. Silloin oltiin maavoimia, ei laivaston osaa.

Summa summarum, taktisesti Oolanti on ihan eri jutska kuin Gotlanti..

 

[SJ]

No joku tämmöinen. Vaikka sitten 122mm psh74 jos ei muuta. Harva asia tuottaa rakennukseen linnoittautuneelle joukolle enempää kalsaripyykkiä kun a) panssaroitu ajoneuvo sinko- ja lyhyen kantaman ohjusaseiden kantaman ulkopuolella ja b) siinä on iso kanuuna tai haupitsi!

Eikä välttämättä edes tarvitse olla PST:n kantaman ulkopuolella, tarvitaan vain tarpeeksi ukkoja pitämään ne siellä rakennuksen sisällä olijat matalana. Mikä olisi varmaankin tarkoitus järjestää muutenkin jos niille rakennuksen sisällä oleville vihollisille oli alkujaankin tarkoitus tehdä jotakin, oli käytössä PSH tai ei.


Mitä taas tulee Ahvenanmaahan, niin en välttämättä laskisi noiden ajoneuvojen uintikyvyn varaan, harvemmin se uintikyky on meriolosuhteisiin suunniteltu.

 

[vastarannankiiski]

Eikä välttämättä edes tarvitse olla PST:n kantaman ulkopuolella, tarvitaan vain tarpeeksi ukkoja pitämään ne siellä rakennuksen sisällä olijat matalana. Mikä olisi varmaankin tarkoitus järjestää muutenkin jos niille rakennuksen sisällä oleville vihollisille oli alkujaankin tarkoitus tehdä jotakin, oli käytössä PSH tai ei.


Mitä taas tulee Ahvenanmaahan, niin en välttämättä laskisi noiden ajoneuvojen uintikyvyn varaan, harvemmin se uintikyky on meriolosuhteisiin suunniteltu.

Juu samaa mieltä. Tuolla kantomatkan ulkopuolelle sijoittumisella lähinnä hain sitä että jos joukolla ei ole asejärjestelmää millä vaikuttaa panssaroituun ajoneuvoon niin siinä vaiheessa vastapuolen wanhempikin kalusto alkaa olla ahdistava vastus. Vaikka T34/85 tai ISU152. Jos itselläni on tuliasemassa vaikka kessi tai kaksi kourassa, ja vastapuolella vaikka panssarimuseosta haettu T34/85 kolistelee ampuma-asemiin 1km päässä niin kyllä siinä alkaa silmäkulma ja kalsarinpuntti kostumaan. Haluaako herra niskaansa suorasuuntauksella tarjoiltua, massavanhentunutta mutta toimivaa 85mm sirpalekranaattia? Juu ei kiitos.

PSH:ta en tässä tilanteessa edes alunperin ajatellut amfibioajoneuvona, mutta nyt kun sanoit, ei siitäkään ominaisuudesta koskaan haittakaan olisi. Pääseehän sillä jonkun pienen ja seesteisen lätäkön yli ja jos sitä ominaisuutta ei käytä niin ei siitä haittaakaan ole muussa toiminnassa.

Amfibioajoneuvoista puheenollen, Kaliningradiin sijoitetuilla joukoilla on ilmeisesti ollut käytössä ihan viime vuosiin saakka vanhaa PT-76:sta uudemman kaluston puutteessa. Onko kenelläkään paremmin asiaan perehtyneellä tietoa, vieläkö näitä on rivissä vai onko jo korvaantunut uudemmalla kalustolla?

 

[SJ]

Juu samaa mieltä. Tuolla kantomatkan ulkopuolelle sijoittumisella lähinnä hain sitä että jos joukolla ei ole asejärjestelmää millä vaikuttaa panssaroituun ajoneuvoon niin siinä vaiheessa vastapuolen wanhempikin kalusto alkaa olla ahdistava vastus. Vaikka T34/85 tai ISU152. Jos itselläni on tuliasemassa vaikka kessi tai kaksi kourassa, ja vastapuolella vaikka panssarimuseosta haettu T34/85 kolistelee ampuma-asemiin 1km päässä niin kyllä siinä alkaa silmäkulma ja kalsarinpuntti kostumaan. Haluaako herra niskaansa suorasuuntauksella tarjoiltua, massavanhentunutta mutta toimivaa 85mm sirpalekranaattia? Juu ei kiitos.

Senhän pitäisi olla kaikilla selkärangassa, että tavan JV osaston ei pitäisi ikinä asettua asemiin siten, että PSV pystyy ampumaan omien PST-aseiden kantaman ulkopuolelta, juurikin tuosta mainitsemastasi syystä.

Ja jos vihollinen tekee tuon virheen tai sitten niillä ei ole PST-aseita, niin silloin niille saa tehtyä varsin kauheita asioita vaikka vanhalla Komsomolets traktorilla. Toki komsomolets vaunun DT konekivääri ei juurikaan tehoaisi kivitaloon asettuneeseen viholliseen, mutta se oli nyt esimerkkinä ehkä mitättömimpänä uhkana taistelukentällä.

 

[SJ]

Amfibioajoneuvoista puheenollen, Kaliningradiin sijoitetuilla joukoilla on ilmeisesti ollut käytössä ihan viime vuosiin saakka vanhaa PT-76:sta uudemman kaluston puutteessa. Onko kenelläkään paremmin asiaan perehtyneellä tietoa, vieläkö näitä on rivissä vai onko jo korvaantunut uudemmalla kalustolla?

Jos kalustoa on uusittu, niin uusi ajoneuvo lienee BMP-3. Tai ainakin sen soveltuvuutta merijalkaväen käyttöön on kehuttu.

 

[vastarannankiiski]

Senhän pitäisi olla kaikilla selkärangassa, että tavan JV osaston ei pitäisi ikinä asettua asemiin siten, että PSV pystyy ampumaan omien PST-aseiden kantaman ulkopuolelta, juurikin tuosta mainitsemastasi syystä.

Ja jos vihollinen tekee tuon virheen tai sitten niillä ei ole PST-aseita, niin silloin niille saa tehtyä varsin kauheita asioita vaikka vanhalla Komsomolets traktorilla. Toki komsomolets vaunun DT konekivääri ei juurikaan tehoaisi kivitaloon asettuneeseen viholliseen, mutta se oli nyt esimerkkinä ehkä mitättömimpänä uhkana taistelukentällä.

Samaa taktiikkaa noudatten, naapurihan käytti vastaavaa taktiikkaa ainakin tsetseniassa, kuten aikaisemmin on puhuttu. Kevyesti aseistautuneet sissit linnoittautuneena kerrostaloon tai kylään, aseistuksena RPG-7:ja ja RPG-18:sta ja kantavimmillaan x54R patuunaa ampuvia aseita.

Venäläiset ajoivat vähintään 122mm patterin suorasuuntausasemiin riittävän pitkän matkan päähän ja ampuivat suorasuuntauksella talon ja pesäkkeen kerrallaan paskaksi kaikessa rauhassa. Koko kylä tai kaupunginosa isoksi kasaksi pieniä kiviä. Yksinkertaisimmillaan tähän käytettiin vanhentunutta, naftaliinista ja koipalloista kaivettua 85mm pst-tykkikalustoa. Tykit ja a-tarvikkeet tuliasemaan ja ammutettiin iso määrä varastoissa ollutta kranaattia pois. Kuulemma jopa niinkin tehtiin että kranaattien loputtua tykeistä irroitettiin lukot ja muuten ne hylättiin taivasalle ruostumaan asemiinsa. Mitäs niitä takaisinkaan viemään ja hinaamaan, jos kranaatitkin on ammuttu pois? Melko venäläistä meininkiä...

 

[vastarannankiiski]

Jos kalustoa on uusittu, niin uusi ajoneuvo lienee BMP-3. Tai ainakin sen soveltuvuutta merijalkaväen käyttöön on kehuttu.

BTR82A:n tulemisesta on puhuttu myös ja lupailtu, kun "vaivaiselle ..ttua". Se vähä mitä näitä on mennyt joukoille niin kai Murmanskiin sekä Mustanmeren joukoille? Veikkaan että joukkojen kaluston uusiminen ei ole mennyt ihan siinä aikataulussa kun on puhuttu... No, joka tapauksessa sodan aikaa varten perustettaville taisteluosastoille ja erikoistoimintajoukoille voidaan antaa melkein mitä tahansa käyttöön. Haalitaan jostain muualta se mitä tarvitaan, jos sitä kalustoa on vapaana ylipäätänsä jossain.

 

[Fencer]

Hyvä kirjoitus Hesarin Kari Huhdalta.

"Ahvenanmaalaisilla on aivan oma käsityksensä turvallisuusuhista, minkä takia pääesikunta joutui kieltämään venäläislaivan pääsyn Maarianhaminaan
Ahvenmanmaalaiset näkevät helpommin asemaansa kohdistuvia uhkia Suomesta kuin Venäjältä, kirjoittaa Kari Huhta

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005343223.html
Julkaistu: 28.8. 11:25

Mannersuomalaisille voi olla vaikea ymmärtää, miksi Ahvenanmaan hallinto on valmis toivottamaan tervetulleiksi 164 venäläistä merikadettia, mutta protestoisi voimakkaasti yhdenkään suomalaisen varusmiehen käyntiä vastaan. Selitys löytyy historiasta,joka on muokannut ahvenanmaalaisille hyvin omanlaisena käsityksen turvallisuudesta.

Hufvudstadsbladet kertoi maanantaina, että puolustusministeriö on estänyt syyskuun puoliväliin kaavaillun venäläisen koululaiva Kruzenšternin Maarianhaminan-käynnin, jonka Ahvenanmaan on hallinto olisi sallinut. Kruzenštern on näyttävä nelimastoinen parkki.

Ahvenanmaalla koetaan, että maakunnan itsehallintoon kohdistuvat uhat nousevat useimmiten Ahvenanmaan asemaa koskevasta keskustelusta manner-Suomessa. Samaan aikaan Venäjän Maarianhaminassa sijaitseva konsulaatti, jossa on enemmän väkeä kuin mihinkään päivänvaloa kestävään toimintaan tarvittaisi, koetaan eräänlaiseksi saarten erityisaseman vahvistukseksi.

Tunnekuohua Maarianhaminassa nostattavat kommentit koskevat useimmiten saarten demilitarisoitua statusta, joka on peräisin sopimuksesta vuodelta 1856. Sen lisäksi, että saaria ei saa linnoittaa, on ne myös neutralisoitu, eli ne pidetään sotatoimien ulkopuolella.

Suomalaiskommenttien mukaan demilitarisointi on ristiriidassa Suomen velvoitteeseen puolustaa Ahvenanmaat sotilaallisesti. Lisäksi arvostelijat sanovat, että kun demilitarisointi vahvistettiin välirauhasopimuksessa Neuvostoliiton kanssa vuonna 1940, oli neuvostojohdon todellisena tavoitteena saarten valtaaminen. Sopimuksessa ei vahvistettu neutralisointia eikä Suomen oikeutta saariin.

Ahvenanmaalaisissa reaktioissa saarten puolustusta koskeviin kommentteihin huoli demilitarisoinnista sekoittuu huoleen Ahvenanmaan asemasta ylipäätään. Ahvenanmaan itsehallinto ja neutralointi osana Suomea vahvistettiin YK:n edeltäjäjärjestössä Kansainliitossa 1921. Jännite saarten ja mantereen välillä säilyy, vaikka korkein valtiovalta vakuuttaa sitoutumista Ahvenanmaan erityisaseman säilymiseen joka kerta, kun joku suomalaisvaikuttaja kyseenalaistaa sen sotilaallisen toimivuuden.

Ahvenanmaan itsehallinto ja ruotsinkielisyys eivät ole mitenkään uhattuna, mutta toistuva väittely demilitarisoinnin merkityksestä on saanut osan ahvenanmaalaisista vakuuttumaan, että oikeastaan ne ovat, ja että uhka tulee Suomesta. Samaan aikaan Venäjän konsulaatti on osoitus erityisaseman olemassaolosta.

Koululaivojen vierailut ovat juuri sellaisia harmaan vyöhykkeen tapahtumia, jotka nostavat esille intohimot asiakeskustelun taustalla.

Ahvenanmaalla on ennenkin vieraillut eri maiden koululaivoja. Ne ovat virallisesti laivastoaluksia, joiden miehistössä on sotilaita, mutta ne eivät todellisuudessa uhkaa mitään. Myös Kruzenštern on käynyt aiemmin Ahvenanmaalla.

Alus miehistöineen ja kadetteineen olisi saapunut Maarianhaminaan 18. syyskuuta, kun Venäjän läntisen sotilasalueen suuret sotaharjoitukset olisivat jo käynnissä ja Ruotsin vuosikausiin suurimmat sotaharjoitukset olisivat juuri käynnistymässä. Ajoitus ei olisi ollut sattuma. Kyseessä oli Suomelle ja sen osana myös Ahvenanmaalle vahingollinen vaikuttamisyritys.

Vaikuttaa siltä, että jatkuva tuijottaminen Ahvenanmaan asemaan kohdistuviin mahdollisiin uhkiin Suomesta on tehnyt Ahvenanmaan johdon hieman sokeaksi sille, mitä kaikkea muuta ympäristössä on tekeillä."

 

[Herman30]

Minä olen kyllä monesti miettinyt että mihin se Venäjä oikein tarvitsee sen konsulaatin Maarianhaminassa....

 

[Fencer]

Minä olen kyllä monesti miettinyt että mihin se Venäjä oikein tarvitsee sen konsulaatin Maarianhaminassa....

 

[Creidiki]

Ohjustekniikan kehitys 2. maailmansodan jälkeen on tehnyt Ahvenanmaasta merkityksettömään Itämeren hallinnan kannalta.

Minun puolesta myydään koko paska Venäläisille.

 

[Shadowmon]

Ohjustekniikan kehitys 2. maailmansodan jälkeen on tehnyt Ahvenanmaasta merkityksettömään Itämeren hallinnan kannalta.

Minun puolesta myydään koko paska Venäläisille.

Aivan niin, nämä "superohjukset" joita voi ruiskia tuosta vain satojen kilometrien päähän ja hallita Kalingradista koko merialuetta

 

[Rauhantekijä]

Montako miestä oikeasti tarvitaan tuollaisen purjelaivan ajamiseen laiturista A - laituriin B, 500-1000 km päähän? Liikkuuko 30:llä ?
Jos laivan kapasitetti on 170 miestä, niin mitä ne muut 150 ovat?

Purjehtimista paremmin tuntevat korjatkaa matematiikka mikäli tarpeen.

terv. nim. maakrapu

.

 

[Herman30]

Krusensternissä on moottorit joten tuskin itse ajamiseen kovin montaa tarvi. Mutta laivahan toimii koulutusaluksena joten miehistön lisäksi siellä on kadetteja opiskelemassa merenkulkua.