On sunnuntain vastainen pakkasyö tammikuun lopulla, meri jäässä Itämeren altaalle asti, pohjoisessa kaamos ja Venäjällä käynnissä suuri läntisen ja arktisen sotilaspiirin sekä Itämeren ja pohjoisen laivaston yhteinen talvisotaharjoitus.
Ahvenanmaan alue vallataan kylmän röyhkeästi alueelle turisteina soluttautuneiden erikoisjoukkojen aloittamana. Maarianhaminan lentokenttä otetaan pikavauhtia haltuun, jonka jälkeen sinne alkaa välittömästi laskeutua kuljetuskoneita joiden oletettu reitti oli Pihkovasta Kaliningradiin, pitkin Suomenlahden käytävää ja Itämeren pääallasta. Muihin osiin pääsaarta tehdään maahanlaskuja. Aamuun mennessä Ahvenanmaalle on siirtynyt useampi pataljoona maahanlaskujoukkoja sekä näiden tukevia osia ml. IT-ohjusrykmentti.
Samana yönä sukellusveneet upottavat kaksi pohjoisella Itämerellä operoivaa suomalaista jäänmurtajaa, ja kolmannen valtaavat laivaston erikoisjoukot Suomenlahdella. Suomeen usean viikon aikana hiljalleen soluttautuneet erikoisjoukot aktivoituvat aloittaen sabotaasikampanjan jonka ensimmäinen vaihe keskittyy sähkönjakeluun ja tietoliikenneyhteyksiin. Lisäksi kaksi parhaillaan satamissa huoltavaa jäänmurtajaa upotetaan. Kyberhyökkäykset kaatavat suomalaisten yritysten ja julkishallinnon verkkoyhteydet.
Hyökkäyksen toinen kärki kohdistuu Lappiin. Hyökkääjä ottaa la-su yön aikana haltuunsa rajanylityspaikat. Sunnuntain aikana täydessä taisteluvalmiudessa olevat prikaatit ylittävät rajan ja etenevät Alakurtista kohti Kemijärveä ja Petsamosta nelostielle josta edelleen kohti Sodankylää. Suomen alueella toimivat erikoisjoukot aloittavat sabotaasin ja ottavat haltuun strategisia kohteita eri puolilla Lappia. Erikoisjoukkojen sillanpäitä vahvistavat helikopterein suoritetut taktiset maahanlaskut.
Suomen viranomaisten tilannekuva on kaoottinen, eikä hyökkäysten painopistettä pystytä ensimmäisen 24 h aikana päättelemään. Vähäiset korkean valmiuden joukot iskevät mannermaalla toimivia erikoisjoukkoja vastaan. Vihollinen on hyvin varustautunut ja sillä on tukeutumisalueinaan venäläisomisteisia tarkoitukseen varustettuja turvataloja. Voimakkaampaa vastarintaa kohdatessaan vihollinen siirtyy puolustukseen sitoen suomalaiset joukot taisteluun.
Noin komppanian vahvuisten joukkojen suorittamat hyökkäykset sitovat rajavartiolaitoksen itärajalle. Merivoimat on pitkälti toimintakyvytön, koska jäät saartavat ohjusveneet satamiin ja estävät merimiinoitukset. Ilmavoimat pelkää aiheellisesti kalustonsa puolesta ja aloittaa sodan hajauttamalla hävittäjiään sodan ajan tukikohtiin.
---
Sodan kolmantena päivänä Suomi on saanut liikekannallepanon käyntiin huolimatta jatkuvista sähkö- ja tietoliikennekatkoista sekä keskitalven kylmyydestä ja pimeydestä. Ilmavoimat on valmis taisteluun ja se onkin jo iskenyt Maarianhaminan lentokenttää sekä Rovaniemen vallannutta vihollista kaukovaikutteisin asein. Lapin takaisinvaltaus vaatii kuitenkin operatiivisia joukkoja jotka eivät vielä ole täydessä taisteluvalmiudessa. Ahvenanmaa on pattitilanteessa. Vihollinen on miinoittanut mantereelta Ahvenanmaalle vievät (toistaiseksi) avoimet väylät ja muualla liikennöinti vaatisi jäävahvisteisia aluksia. Vihollisen ilmapuolustus estää helikopteritoiminnan. Kauppamerenkulku on pysähtynyt.
---
Venäjältä saapuu tulitaukoehdotus. Ahvenanmaan valtaus perustellaan sillä, että alue "ei oikeastaan ole Suomea" vaan itse asiassa vanha venäläinen sotilastukikohta joka nyt lännen uhatessa tarvitaan uudelleen käyttöön. Venäjä on aikanaan hyväksynyt alueen Suomen alaisuudessa toimivan itsehallinnon sillä ehdolla, että Suomi pitää saaret demilitarisoituna. Venäjä on nyt valmis takaamaan Ahvenanmaan siviili-itsehallinnon entisin ehdoin, kunhan saa alueelta käyttöönsä sotilastukikohdan. Myös Sodankylästä vaaditaan tukikohtaa, mutta tästä vaatimuksesta Venäjä on valmis neuvottelemaan.
Sodan lopputuloksena Venäjä vetäytyy muualta Suomen alueelta paitsi Ahvenanmaan Eckeröstä, jonne se perustaa laivastotukikohdan ja rakentaa sotilaslentokentän. Lännestä eristetty Suomi on Venäjän poliittisen ja taloudellisen painostuksen alainen, ja Eckerön tukikohdan painostama Tukholma päättää irtautua NATO-yhteistyöstä ja jatkaa historiallista puoleettomuuspolitiikkaa.
