Air-to-ground ohjukset kuten Maverick

[ctg]

Ylleensä maailmalla iskut vastustajan kohteisiin näytetään aloitettavan iskuilla ilmapuolustuksen kohteisiin. Foorumilla lennetään suoraan pistämään kenttiä tasaiseksi, vaikka Syyriankin s-sarjan vanhentuneina pidettäviä it-järjestelmiä kunnioitetaan kovasti...... ammotika sellainen kohde, jota suojaa modernimpi ja monipuolisempi it.......

Libyan kohdalla oli kumpiakin, eli kenttien ja esikuntien moukarointia risteilyohjuksilla samalla kun pommitettiin ilmapuolustusta matalaksi. Mitä täällä on ehdoitettu on juuri kenttien moukarointia ensi kättelyssä ja siihen risteilyohjukset on passeli.

The U.K. now confirms it also fired MBDA Storm Shadow cruise missiles during the opening attack on Libyan air defenses.

The missiles were launched from the Tornado GR4 that launched from RAF Marham. Defense Secretary Liam Fox says it was the RAF's longest bombing mission since the Falklands War. VC10 and Tristar refuelers supported the mission, along with British E-3Ds.

http://www.aviationweek.com/aw/blogs/defense/index.jsp?plckController=Blog&plckBlogPage=BlogViewPost&newspaperUserId=27ec4a53-dcc8-42d0-bd3a-01329aef79a7&plckPostId=Blog%3A27ec4a53-dcc8-42d0-bd3a-01329aef79a7Post%3Ac9874eff-f7a9-4a14-8098-746a7449cfaf&plckScript=blogScript&plckElementId=blogDest

Storm Shadowin kantama on 250 kilsaa.

 

[Mosuri]

Ylleensä maailmalla iskut vastustajan kohteisiin näytetään aloitettavan iskuilla ilmapuolustuksen kohteisiin. Foorumilla lennetään suoraan pistämään kenttiä tasaiseksi, vaikka Syyriankin s-sarjan vanhentuneina pidettäviä it-järjestelmiä kunnioitetaan kovasti...... ammotika sellainen kohde, jota suojaa modernimpi ja monipuolisempi it.......

Aikoinaanhan väläyttelin sellaista vaihtoehtoa, että vihollinen saattaa hyvinkin selvittää hajautettujen tukikohtiemme sijainnin ja aloittaa sodan iskuilla niihin käyttäen tykistö- ja risteilyohjuksia sekä erikoisjoukkoja. Toisena aaltona tulisi sitten rynnäkkökoneet murjomaan tukikohtia huonompaan kuosiin sateliittipommeilla.

Tavallaanhan nämä uudet ajatukset offensiivisesta ilmatoiminnasta ja aloitteen poisottamisesta viholliselta ovat aivan sama idea käännettynä.

On kuitenkin olemassa tiettyjä tekijöitä jotka vaikeuttavat tuollaista operaatiota.

1. Vihollisella tilannekuvan puolesta ylivoima! Varsinkin jos puhutaan tilanteesta, että iskettäisiin vihollisen ollessa palaamassa suurhyökkäyksestä Suomen alueelta. Awacsit takaavat kyllä sen, että 50-100 sadan risteilyohjuksen yllätyshyökkäys useisiin tukikohtiin samanaikaisesti ei tule onnistumaan.

2. Lavetit on sidottu suurhyökkäyksessä hävittäjätorjunnan tehtäviin. Ennen lentoonlähtöä on tehtävä päätös onko kysessä ohjuslautta vai torjuntahävittäjä. Kymmenien hävittäjien huomaamaton manööveröinti ja laukaisujen huomaamaton suorittaminen on hankalampi rasti kun venäläisen awacsin mikroaallot hyväilevät ampumahollille lentäviä koneita.

3. Osa venäläisten tukikohdista on kovitettu. Kyseisen maan doktriiniin kun kuului vuosikymmenet se, että lentotukikohdan pitää pystyä jatkamaan toimintaa vielä pienehkön taktisen ydiniskun jälkeen. Sirotekärjillä ei konesuojissa olevia koneita tuhota.

4. Ilmatorjunta on aivan toista luokkaa kuin vaikkapa suomalaisessa päätukikohdassa. Jos kentälle on sijoitettu kymmeniä koneita sitä kyllä pystytään puolustamaan melko hyvin. Länsimainen osaaminen elektronisen sodankäynnin osalta ei juurikaan auta jos tukikohdan it-aseita ei pystytä häiritsemään ja eiköhän meidän resursseilla jää noi saattohäirinnät tekemättä. Risteilyohjus yllätyshyökkäyksen onnistuessakin on varmaa, että it pystyy suojaamaan vähintään kohtuullisesti lentotukikohtia mahdollisilta täsmäpommein varustelluilta rynnäkkökoneilta.

Pahasti epäilen, että meidän offensiivinen ilmatoiminta tulee jäämään ilmamekanisoinnin kaltaiseksi "sotaherrojen huaveeksi".

Toki onhan kierommissa keinoissa onnistuttu. Suomalaisethan onnistuivat vuonna 1944 lentämään Helsingin suurpommituksista palaavien pommikone virtojen imussa pommittamaan neuvostoliittolaisten lentotukikohtia.

Fiktiivisillä sotataivaillahan Tom Clancyn Myrsky nousee kirjassa tuhottiin pohjoisen laivaston Backfiret lentokentille sukellusveneistä laukaistuilla risteilyohjuksilla kun pystytiin selvittämään erään nerokkaan tiedustelu-upseerin kehittelemillä menetelmillä milloin ne laskeutuvat tukikohtiinsa.

 

[SJ]

4. Ilmatorjunta on aivan toista luokkaa kuin vaikkapa suomalaisessa päätukikohdassa. Jos kentälle on sijoitettu kymmeniä koneita sitä kyllä pystytään puolustamaan melko hyvin. Länsimainen osaaminen elektronisen sodankäynnin osalta ei juurikaan auta jos tukikohdan it-aseita ei pystytä häiritsemään ja eiköhän meidän resursseilla jää noi saattohäirinnät tekemättä. Risteilyohjus yllätyshyökkäyksen onnistuessakin on varmaa, että it pystyy suojaamaan vähintään kohtuullisesti lentotukikohtia mahdollisilta täsmäpommein varustelluilta rynnäkkökoneilta.

Toki onhan kierommissa keinoissa onnistuttu. Suomalaisethan onnistuivat vuonna 1944 lentämään Helsingin suurpommituksista palaavien pommikone virtojen imussa pommittamaan neuvostoliittolaisten lentotukikohtia.

Fiktiivisillä sotataivaillahan Tom Clancyn Myrsky nousee kirjassa tuhottiin pohjoisen laivaston Backfiret lentokentille sukellusveneistä laukaistuilla risteilyohjuksilla kun pystytiin selvittämään erään nerokkaan tiedustelu-upseerin kehittelemillä menetelmillä milloin ne laskeutuvat tukikohtiinsa.

Mainittakoon, nyt, että en usko kenenkään aikoneen mennä tuonne pommittamaan millään JDAM pommilla, vaan tarkoitus olisi käyttää aseita joilla on oikeasti kantamaa, eli vähintään liitopommeja käyttäen.

Mitä tulee siihen Tom Clancyn kirjaan, niin eikös homma hoidettu yksinkertaisesti lentämällä Tomcatilla pommikoneiden perässä niin pitkälle kuin uskaltaa?

 

[kunnas]

4. Ilmatorjunta on aivan toista luokkaa kuin vaikkapa suomalaisessa päätukikohdassa. Jos kentälle on sijoitettu kymmeniä koneita sitä kyllä pystytään puolustamaan melko hyvin. Länsimainen osaaminen elektronisen sodankäynnin osalta ei juurikaan auta jos tukikohdan it-aseita ei pystytä häiritsemään ja eiköhän meidän resursseilla jää noi saattohäirinnät tekemättä. Risteilyohjus yllätyshyökkäyksen onnistuessakin on varmaa, että it pystyy suojaamaan vähintään kohtuullisesti lentotukikohtia mahdollisilta täsmäpommein varustelluilta rynnäkkökoneilta.

Toki onhan kierommissa keinoissa onnistuttu. Suomalaisethan onnistuivat vuonna 1944 lentämään Helsingin suurpommituksista palaavien pommikone virtojen imussa pommittamaan neuvostoliittolaisten lentotukikohtia.

Fiktiivisillä sotataivaillahan Tom Clancyn Myrsky nousee kirjassa tuhottiin pohjoisen laivaston Backfiret lentokentille sukellusveneistä laukaistuilla risteilyohjuksilla kun pystytiin selvittämään erään nerokkaan tiedustelu-upseerin kehittelemillä menetelmillä milloin ne laskeutuvat tukikohtiinsa.

Mainittakoon, nyt, että en usko kenenkään aikoneen mennä tuonne pommittamaan millään JDAM pommilla, vaan tarkoitus olisi käyttää aseita joilla on oikeasti kantamaa, eli vähintään liitopommeja käyttäen.

Mitä tulee siihen Tom Clancyn kirjaan, niin eikös homma hoidettu yksinkertaisesti lentämällä Tomcatilla pommikoneiden perässä niin pitkälle kuin uskaltaa?

Liitopommit on erittäin helppo ampua alas millä tahansa it-järjestelmällä. Samaa luokkaa kuin V1 ohjukset, paitsi että it on kehittynyt huimasti noista ajoista.

 

[SJ]

4. Ilmatorjunta on aivan toista luokkaa kuin vaikkapa suomalaisessa päätukikohdassa. Jos kentälle on sijoitettu kymmeniä koneita sitä kyllä pystytään puolustamaan melko hyvin. Länsimainen osaaminen elektronisen sodankäynnin osalta ei juurikaan auta jos tukikohdan it-aseita ei pystytä häiritsemään ja eiköhän meidän resursseilla jää noi saattohäirinnät tekemättä. Risteilyohjus yllätyshyökkäyksen onnistuessakin on varmaa, että it pystyy suojaamaan vähintään kohtuullisesti lentotukikohtia mahdollisilta täsmäpommein varustelluilta rynnäkkökoneilta.

Toki onhan kierommissa keinoissa onnistuttu. Suomalaisethan onnistuivat vuonna 1944 lentämään Helsingin suurpommituksista palaavien pommikone virtojen imussa pommittamaan neuvostoliittolaisten lentotukikohtia.

Fiktiivisillä sotataivaillahan Tom Clancyn Myrsky nousee kirjassa tuhottiin pohjoisen laivaston Backfiret lentokentille sukellusveneistä laukaistuilla risteilyohjuksilla kun pystytiin selvittämään erään nerokkaan tiedustelu-upseerin kehittelemillä menetelmillä milloin ne laskeutuvat tukikohtiinsa.

Mainittakoon, nyt, että en usko kenenkään aikoneen mennä tuonne pommittamaan millään JDAM pommilla, vaan tarkoitus olisi käyttää aseita joilla on oikeasti kantamaa, eli vähintään liitopommeja käyttäen.

Mitä tulee siihen Tom Clancyn kirjaan, niin eikös homma hoidettu yksinkertaisesti lentämällä Tomcatilla pommikoneiden perässä niin pitkälle kuin uskaltaa?

Liitopommit on erittäin helppo ampua alas millä tahansa it-järjestelmällä. Samaa luokkaa kuin V1 ohjukset, paitsi että it on kehittynyt huimasti noista ajoista.

Paitsi luultavasti IP-ohjuksilla, joskin se on sivuseikka ja IT:tä pitää koettaa pehmittää tai hämätä ennen kun noita käytetään. Ihan sellainen röyhkeä hyökkäys suoraan silmille ei käy, koska meillä ei ole tarpeeksi ammuksia siihen, vaikka yksikin läpi päässyt ase luultavasti tekisi ilkeää vahinkoa. Toisaalta, vaikka tuollainen hyökkäys ei onnistuisikaan toivotulla tavalla, niin olisihan se jo sekin jotakin, jos vihollinen veisi lentokalustonsa kokonaan (varmaankin helikoptereita lukuunottamatta) kantaman ulkopuolelle tai laittaisi suurimman osan IT:stä vartioimaan noita kenttiä.

 

[baikal]

Ei vähä mitään. On se muuten jännää, miten 60 hävittäjän iskurivoima laventuu vuosien mittaan. Muutama vuosi sitten pähkäiltiin josko häntä tuo voima riittää kiistämään rajallisesti hyökkääjän ilmaherruuden....sitten alettiin ilmasta-maahan-rötkytys ja nyt asevaikutetaan jo syvälle ties minne.

VIITTÄ VAILLE ILTAVAPAILTA HAISKAHTAA.

 

[Iso-Mursu]

Ei vähä mitään. On se muuten jännää, miten 60 hävittäjän iskurivoima laventuu vuosien mittaan. Muutama vuosi sitten pähkäiltiin josko häntä tuo voima riittää kiistämään rajallisesti hyökkääjän ilmaherruuden....sitten alettiin ilmasta-maahan-rötkytys ja nyt asevaikutetaan jo syvälle ties minne.

VIITTÄ VAILLE ILTAVAPAILTA HAISKAHTAA.

Onhan nuo haaveet aika isoja. Kuitenkin kannattaako ns. pienempiä maaleja moukaroida hornettien avulla vai olisiko kustannustehokkaampaa hankkia niiden moukarointiin MRLS-lavetteihin ammuttavaa?

Onko Ilmavoimat myyneet meille utopistisen ajatuksen homman toimivuudesta

 

[Museo]

Onko Ilmavoimat myyneet meille utopistisen ajatuksen homman toimivuudesta?

Matalamman intensiteetin konfliktissa homma saattaa toimiakin. Jos menee vakavammaksi niin varmaan nostetaan kädet pystyyn ja toivotaan parasta.

 

[kunnas]

Onko Ilmavoimat myyneet meille utopistisen ajatuksen homman toimivuudesta?

Matalamman intensiteetin konfliktissa homma saattaa toimiakin. Jos menee vakavammaksi niin varmaan nostetaan kädet pystyyn ja toivotaan parasta.

Tai toivotaan että NATO tulee apuun.

 

[Iso-Mursu]

Onko Ilmavoimat myyneet meille utopistisen ajatuksen homman toimivuudesta?

Matalamman intensiteetin konfliktissa homma saattaa toimiakin. Jos menee vakavammaksi niin varmaan nostetaan kädet pystyyn ja toivotaan parasta.

Tai toivotaan että NATO tulee apuun.

Suurin osa Suomen kansaa ja politikoita olettaa tietysti tätä.

Suomi vittuilee eurooppalaisille kumppanivaltioilleen että Nato on roistovaltioden liittouma ja mehän emme teitä auta tuli mikä tuli.

Mutta jos Suomi joutuu hyökkäyksen kohteeksi tietysti koko Eurooppa kilpailee siitä kuka saa auttaa sotilaallisesti Suomea

 

[aj77]

Onko Ilmavoimat myyneet meille utopistisen ajatuksen homman toimivuudesta?

Matalamman intensiteetin konfliktissa homma saattaa toimiakin. Jos menee vakavammaksi niin varmaan nostetaan kädet pystyyn ja toivotaan parasta.

Tai toivotaan että NATO tulee apuun.

Suurin osa Suomen kansaa ja politikoita olettaa tietysti tätä.

Suomi vittuilee eurooppalaisille kumppanivaltioilleen että Nato on roistovaltioden liittouma ja mehän emme teitä auta tuli mikä tuli.

Mutta jos Suomi joutuu hyökkäyksen kohteeksi tietysti koko Eurooppa kilpailee siitä kuka saa auttaa sotilaallisesti Suomea

Niin,ja vaikka suomi olisi kuinka mielinkielin niin ei Nato tule koskaan apuun. Paitsi virallisina vastalauseina ja ehkä ammusapuna jos sekään pyrokratisen riitelyn jälkeen enään ehtiin. Sellaista pikkumaata ei olekkaan,ainakaan suomi joka saisi muun maan johtajat viemään maansa sotaan venäjää vastaan. Venäjää vastaan on kaikkien naapureiden pärjättävä ihan ittekseen,.

 

[Iso-Mursu]

Onko Ilmavoimat myyneet meille utopistisen ajatuksen homman toimivuudesta?

Matalamman intensiteetin konfliktissa homma saattaa toimiakin. Jos menee vakavammaksi niin varmaan nostetaan kädet pystyyn ja toivotaan parasta.

Tai toivotaan että NATO tulee apuun.

Suurin osa Suomen kansaa ja politikoita olettaa tietysti tätä.

Suomi vittuilee eurooppalaisille kumppanivaltioilleen että Nato on roistovaltioden liittouma ja mehän emme teitä auta tuli mikä tuli.

Mutta jos Suomi joutuu hyökkäyksen kohteeksi tietysti koko Eurooppa kilpailee siitä kuka saa auttaa sotilaallisesti Suomea

Niin,ja vaikka suomi olisi kuinka mielinkielin niin ei Nato tule koskaan apuun. Paitsi virallisina vastalauseina ja ehkä ammusapuna jos sekään pyrokratisen riitelyn jälkeen enään ehtiin. Sellaista pikkumaata ei olekkaan,ainakaan suomi joka saisi muun maan johtajat viemään maansa sotaan venäjää vastaan. Venäjää vastaan on kaikkien naapureiden pärjättävä ihan ittekseen,.

Eihän Nato-jäsenyys toisi mahdollisuutta ulkoistaa Suomen puolustusta.. Mutta ei kai liity tähän keskusteluketjuun tää juttu,, Tosin eipä tuo munkaan avautuminen

 

[baikal]

Ei vähä mitään. On se muuten jännää, miten 60 hävittäjän iskurivoima laventuu vuosien mittaan. Muutama vuosi sitten pähkäiltiin josko häntä tuo voima riittää kiistämään rajallisesti hyökkääjän ilmaherruuden....sitten alettiin ilmasta-maahan-rötkytys ja nyt asevaikutetaan jo syvälle ties minne.

VIITTÄ VAILLE ILTAVAPAILTA HAISKAHTAA.

Onhan nuo haaveet aika isoja. Kuitenkin kannattaako ns. pienempiä maaleja moukaroida hornettien avulla vai olisiko kustannustehokkaampaa hankkia niiden moukarointiin MRLS-lavetteihin ammuttavaa?

Onko Ilmavoimat myyneet meille utopistisen ajatuksen homman toimivuudesta

No ei mielestäni ole. Meillä on hyvä ilmavoima, mutta johan sen tajuaa ilman kadettikouluakin, ettei 60 koneen laivasto sentään riitä murskaamaan sotilaallisen suurvallan kenttäpotentiaalia. Ei mopoilla mahottomia. Enkä usko kovinkaan monen kymmenen ammattiupseerin suunnittelutehtäviin tämän aiheen kuuluvan tai jos kuuluu niin ripirapi pitää suorittaa työnohjausta ja palata maan pinnalle.

Ilmavoimien ilmasta-maahan-kyky tuo ainakin sen pointin, että reagointikyky nousee oloissamme potenssiin jotain. Pystytään iskemään periaatteessa missä tahansa ja nopeasti, se ei ole ihan pikkujuttu sekään. Sanooko ne viisaat niin, että voidaan keskittää nopeasti asevaikutusta joko painopisteeseen tai sitten alueelle, jossa sitä tosissaan tarvitaan tai välittömästi hyökännyttä vihollista kärsään.

 

[Einomies1]

1. Vihollisella tilannekuvan puolesta ylivoima! Varsinkin jos puhutaan tilanteesta, että iskettäisiin vihollisen ollessa palaamassa suurhyökkäyksestä Suomen alueelta. Awacsit takaavat kyllä sen, että 50-100 sadan risteilyohjuksen yllätyshyökkäys useisiin tukikohtiin samanaikaisesti ei tule onnistumaan.

- A-50M (Modernisoitu Mainstay) on verraten samankaltainen ominaisuuksiltaan kuin E-3 Sentry ja sen ilmoitettu maksimimittaus etäisyys ilmamaaleihin on 400 km.
Eri asia on sitten mikä on mittausmatka stealth-tekniikkaa hyödyntäviin, matalalla lentäviin ja useita way-pointeja käyttäviin risteily-ohjuksiin. Mittausetäisyys tippuu varmasti murto-osaan tuosta maksimista. Laukaiseva kone kyllä voidaan havaita jo melko kaukaa, mutta ohjuksia ei niin helposti huomatakaan. Ja eri asia on kuinka paljon se tieto hyödyttää jos rynnäkkölautat on palaamassa tai matkalla kohteisiin ja ennakkovaroitus ohjuksista tulee AWACSilta 50-100 km ennen maalia. Lopullista kohdetta voi olla vaikea tietää jos ohjus tekee useita käännöksiä reitillä. Tokihan kaikki itärajan tukikohdat voi hälyttää mutta palaavia hyökkäyksestä palaavia lento-osastoja se ei paljon lohduta että iskut kotitukikohtiin on menossa.

2. Lavetit on sidottu suurhyökkäyksessä hävittäjätorjunnan tehtäviin. Ennen lentoonlähtöä on tehtävä päätös onko kysessä ohjuslautta vai torjuntahävittäjä. Kymmenien hävittäjien huomaamaton manööveröinti ja laukaisujen huomaamaton suorittaminen on hankalampi rasti kun venäläisen awacsin mikroaallot hyväilevät ampumahollille lentäviä koneita.

Jos käytössä on ilmalaukaistavia risteily-ohjuksia, kantamaltaan 500-900+ km, niin ohjukset voidaan laukaista vaikka länsirannikolta eikä naapurin AWACS voi sille yhtään mitään. Maalinarviota varten meillä kai on panostettu sensoreihin ja niiden fuusioon, jotta tunnistettaisiin uhkatyypit? Ampumahollille ei tarvita mitään muuta kuin että ohjuksia kantava hävittäjä vetää pystynousuun lähtökiidon jälkeen Oulussa tms. ja pistää 5 km korkeudella murkulaa liikkeelle ja sukeltaa pintoihin. Maali pitää tietty olla tiedossa, tai en ole varma tarvitaanko sitäkään vaan pelkkä lentosuunta. Nyky-ohjuksilla kun taitaa olla tuo Lock-on-after-launch - toiminto, eli tarkemmat maalitiedot voidaan syöttää linkillä myöhemminkin (esim. kohteen varmistuttua).

Kymmeniä koneita tuskin on järkevää pistää ohjusiskuun, eikä ole tarvettakaan. Itse käyttäisin 2 kohdetta vastaan 10-15 konetta max. (jos kohteena on lentotukikohdat). Hornet kantaa 2 kpl JASSM/TAURUS ohjusta joten iskuun saadaan 20-30 ohjusta = 10-15 / maali, jonka luulisi oikein ajoitettuna riittävän. Torjunta voi pyyhkiä vaikka 1-2 ohjusta pois maalia kohden eikä silti haittaa kovin paljoa.

3. Osa venäläisten tukikohdista on kovitettu. Kyseisen maan doktriiniin kun kuului vuosikymmenet se, että lentotukikohdan pitää pystyä jatkamaan toimintaa vielä pienehkön taktisen ydiniskun jälkeen. Sirotekärjillä ei konesuojissa olevia koneita tuhota.

Ei tarvtse jos iskut ajoitetaan fiksusti. Tästähän juuri puhuttiin aikaisemmin. Ei kai kukaan ala tuhlaamaan voimia mihinkään pähkinänkuoreen, kun sisältö on jossain muualla? Koneet on suojattomia kun ne ovat missä muualla tahansa paitsi kalliosuojissa ja sinnekin voidaan vaikuttaa nyky-asein. Noita Unitary-kärkiäkin voidaan käyttää.

4. Ilmatorjunta on aivan toista luokkaa kuin vaikkapa suomalaisessa päätukikohdassa. Jos kentälle on sijoitettu kymmeniä koneita sitä kyllä pystytään puolustamaan melko hyvin. Länsimainen osaaminen elektronisen sodankäynnin osalta ei juurikaan auta jos tukikohdan it-aseita ei pystytä häiritsemään ja eiköhän meidän resursseilla jää noi saattohäirinnät tekemättä. Risteilyohjus yllätyshyökkäyksen onnistuessakin on varmaa, että it pystyy suojaamaan vähintään kohtuullisesti lentotukikohtia mahdollisilta täsmäpommein varustelluilta rynnäkkökoneilta.

Tuo JDAM-pommirynnäkkö nyt on ihan utopia-ajatus. Ei kai nyt kukaan meikäläisistä lähtisi haastamaan S-400 tms. huippujärjestelmiä lentelemällä hävittäjillä 25 km:n päähän syötiksi! Tätäkö on se ilmatorjunta-upseerin "ylivertainen ymmärrys" ilmasodankäynnistä? Asia joka tuskin tulee kenellekkään ilmavoimissa mieleen edes vitsinä!
Juuri tätä varten meille hingutaan niitä JASSM ja TAURUS -ohjuksia jotta ei tarttisi lähteä uhkarohkeasti leikkimään sankaria. Tätä täydennettäisiin hyvin mm. ATCMS-hankinnalla.

Pahasti epäilen, että meidän offensiivinen ilmatoiminta tulee jäämään ilmamekanisoinnin kaltaiseksi "sotaherrojen huaveeksi".

Tuo asenne ei ollut yllätys.

Tuossa mallia JASSMin tarkkuudesta:

 

[Iso-Mursu]

[

Tuo JDAM-pommirynnäkkö nyt on ihan utopia-ajatus. Ei kai nyt kukaan meikäläisistä lähtisi haastamaan S-400 tms. huippujärjestelmiä lentelemällä hävittäjillä 25 km:n päähän syötiksi! Tätäkö on se ilmatorjunta-upseerin "ylivertainen ymmärrys" ilmasodankäynnistä? Asia joka tuskin tulee kenellekkään ilmavoimissa mieleen edes vitsinä!
Juuri tätä varten meille hingutaan niitä JASSM ja TAURUS -ohjuksia jotta ei tarttisi lähteä uhkarohkeasti leikkimään sankaria. Tätä täydennettäisiin hyvin mm. ATCMS-hankinnalla.

Pahasti epäilen, että meidän offensiivinen ilmatoiminta tulee jäämään ilmamekanisoinnin kaltaiseksi "sotaherrojen huaveeksi".

Tuo asenne ei ollut yllätys.

Eikös Hornettien rynnäköintiaseistuksen ostaminen jätetty kahdesta eri syystä hankkimatta 90-luvulla?

1.Poliittinen ilmasto. Ei haluttu suoraan hankkia kykyä ilmasta maahan toimintaan, koska siitä olisi syntynyt meteli. Ja vieläkinhän siitä syntyy

2. Täsmäaseiden kantomatka. Vielä 90-luvulla mahdolliset Suomeen hankittavat ilmasta maahan ohjukset olisivat kaikki vaatineet lentämistä vihollisen ilmatorjunnan ulottuville. Ja ei ole mitään järkeä käyttää vähiä koneita vain it-maaleina.

Mutta tuosta Ilmavoimien vahvuudesta tai heikkoudesta vielä.

Jos Venäjän ilmavoimat kokosivat noin 350 konetta Georgiaa vastaan, niin paljonko Venäjä voisi koota meitä vastaan?

Ja varsinkin jos kyseessä olisi vielä isompi rähinä käynnissä kuin pieni puolueettoman lähialueen uskolliseksi tekeminen?

 

[SJ]

Mutta tuosta Ilmavoimien vahvuudesta tai heikkoudesta vielä.

Jos Venäjän ilmavoimat kokosivat noin 350 konetta Georgiaa vastaan, niin paljonko Venäjä voisi koota meitä vastaan?

Ja varsinkin jos kyseessä olisi vielä isompi rähinä käynnissä kuin pieni puolueettoman lähialueen uskolliseksi tekeminen?

Operaation alussa voisi olla tuota enemmänkin koneita, etenkin hävittäjiä olisi enemmän, mutta kunhan painopistealue siirtyy, niin sitten jäljelle jäisi huomattavasti vähemmän kalustoa.

 

[Mosuri]

1. Vihollisella tilannekuvan puolesta ylivoima! Varsinkin jos puhutaan tilanteesta, että iskettäisiin vihollisen ollessa palaamassa suurhyökkäyksestä Suomen alueelta. Awacsit takaavat kyllä sen, että 50-100 sadan risteilyohjuksen yllätyshyökkäys useisiin tukikohtiin samanaikaisesti ei tule onnistumaan.

- A-50M (Modernisoitu Mainstay) on verraten samankaltainen ominaisuuksiltaan kuin E-3 Sentry ja sen ilmoitettu maksimimittaus etäisyys ilmamaaleihin on 400 km.
Eri asia on sitten mikä on mittausmatka stealth-tekniikkaa hyödyntäviin, matalalla lentäviin ja useita way-pointeja käyttäviin risteily-ohjuksiin. Mittausetäisyys tippuu varmasti murto-osaan tuosta maksimista. Laukaiseva kone kyllä voidaan havaita jo melko kaukaa, mutta ohjuksia ei niin helposti huomatakaan. Ja eri asia on kuinka paljon se tieto hyödyttää jos rynnäkkölautat on palaamassa tai matkalla kohteisiin ja ennakkovaroitus ohjuksista tulee AWACSilta 50-100 km ennen maalia. Lopullista kohdetta voi olla vaikea tietää jos ohjus tekee useita käännöksiä reitillä. Tokihan kaikki itärajan tukikohdat voi hälyttää mutta palaavia hyökkäyksestä palaavia lento-osastoja se ei paljon lohduta että iskut kotitukikohtiin on menossa.

Voi herran tähden taas mitä juttuja. "Slaavilaiset suoihmiset eivät ymmärrä tätä hienoa hyökkäys ratekiaa..." Huomaa kyllä ettet ole koskaan harjoitellut mitään taistelunjohtamista ilmavoimissa tai ilmatorjuntajoukoissa. Ei voi muuta todeta kuin, että kyseessä on toiveajattelun huikea ilmentymä.

Voit muuten olla aivan vitun varma, että kaikki lentokentät ja it-yksiköt hälytetään jos havaitaan ohjuslaukaisuja. Todennäköisesti toimitaan ennalta harjoitellun mallin mukaan ja minimilentokorkeudeksi määrätään esim. 2000 metriä. Sen alapuolella lentävät lekot ovat sekä ilmapuolustuksen hävittäjille että ilmatorjunnalle vapaata riistaa. Tuskin tarvitsee myöskään olettaa, että lentotukikohdissa tai edes Pietarin siviilikentällä odotetaan sormi perseessä jos taistelunjohto epäilee hyökkäystä risteilyohjuksilla.

Laitetaan tähän nyt vähän listaa. (nimet lontoonkielisessä muodossa).

Afrikanda, Alakurtti, Apatity, Arkangel-Talagi, Besovets-Petrozavodsk, Gatchina, Gdov-Smuravevo, Gromovo, Kachalovka, Kasimovo-Agalatovo, Kilpyar, Kipelovo-Fedetovo, Kluchevoye-Pribylovo, Kotlas-Sawatiya, Lakhta-Katunino, Levashovo, Locheneynoye pole, Monchegorsk, Novgorod-Kreanevitsy, Olenogorsk-Vysokiy, Ostrov, Pechora-Kamenko, Plesetsk, Pskov, Pskov-Polkavaya, Pushkin, Severomorsk 1, Severomorsk 2, Severomorsk 3, Siverkoye, Soltsy, St. Petersburg- Gorelovo 2, Staray Russa 1 ja Vologda.

Eli tuossa on listaa lentotukikohdista joita on käytössä Leningradin sotilaspiirissä. Niin osa on kyllä liian kaukana paluukentäksi mutta antaa kyllä mittakaavaa.

Nato ei onnistunut moukaroimaan Serbian lentokenttiäkään pois pelistä. Jopa Pristinan läheltä sijaitsevalta kentältä nousi heti rauhan tulon jälkeen Mig parvi joka lensi Serbiaan. Suomalaisilta se sitten onnistuu ihan muutamalla risteilyohjuksella? Uskoo ken tahtoo...

 

[Mosuri]

4. Ilmatorjunta on aivan toista luokkaa kuin vaikkapa suomalaisessa päätukikohdassa. Jos kentälle on sijoitettu kymmeniä koneita sitä kyllä pystytään puolustamaan melko hyvin. Länsimainen osaaminen elektronisen sodankäynnin osalta ei juurikaan auta jos tukikohdan it-aseita ei pystytä häiritsemään ja eiköhän meidän resursseilla jää noi saattohäirinnät tekemättä. Risteilyohjus yllätyshyökkäyksen onnistuessakin on varmaa, että it pystyy suojaamaan vähintään kohtuullisesti lentotukikohtia mahdollisilta täsmäpommein varustelluilta rynnäkkökoneilta.

Tuo JDAM-pommirynnäkkö nyt on ihan utopia-ajatus. Ei kai nyt kukaan meikäläisistä lähtisi haastamaan S-400 tms. huippujärjestelmiä lentelemällä hävittäjillä 25 km:n päähän syötiksi! Tätäkö on se ilmatorjunta-upseerin "ylivertainen ymmärrys" ilmasodankäynnistä? Asia joka tuskin tulee kenellekkään ilmavoimissa mieleen edes vitsinä!
Juuri tätä varten meille hingutaan niitä JASSM ja TAURUS -ohjuksia jotta ei tarttisi lähteä uhkarohkeasti leikkimään sankaria. Tätä täydennettäisiin hyvin mm. ATCMS-hankinnalla.

Kannattaisiko ensiksi lukea ihan ajatuksella mitä toinen on kirjoittanut! Vau kiitos nyt kuitenkin kun selvensit taas tietämättömille lukijoille tilannetta...

 

[SJ]

1. Vihollisella tilannekuvan puolesta ylivoima! Varsinkin jos puhutaan tilanteesta, että iskettäisiin vihollisen ollessa palaamassa suurhyökkäyksestä Suomen alueelta. Awacsit takaavat kyllä sen, että 50-100 sadan risteilyohjuksen yllätyshyökkäys useisiin tukikohtiin samanaikaisesti ei tule onnistumaan.

- A-50M (Modernisoitu Mainstay) on verraten samankaltainen ominaisuuksiltaan kuin E-3 Sentry ja sen ilmoitettu maksimimittaus etäisyys ilmamaaleihin on 400 km.
Eri asia on sitten mikä on mittausmatka stealth-tekniikkaa hyödyntäviin, matalalla lentäviin ja useita way-pointeja käyttäviin risteily-ohjuksiin. Mittausetäisyys tippuu varmasti murto-osaan tuosta maksimista. Laukaiseva kone kyllä voidaan havaita jo melko kaukaa, mutta ohjuksia ei niin helposti huomatakaan. Ja eri asia on kuinka paljon se tieto hyödyttää jos rynnäkkölautat on palaamassa tai matkalla kohteisiin ja ennakkovaroitus ohjuksista tulee AWACSilta 50-100 km ennen maalia. Lopullista kohdetta voi olla vaikea tietää jos ohjus tekee useita käännöksiä reitillä. Tokihan kaikki itärajan tukikohdat voi hälyttää mutta palaavia hyökkäyksestä palaavia lento-osastoja se ei paljon lohduta että iskut kotitukikohtiin on menossa.

Voi herran tähden taas mitä juttuja. "Slaavilaiset suoihmiset eivät ymmärrä tätä hienoa hyökkäys ratekiaa..." Huomaa kyllä ettet ole koskaan harjoitellut mitään taistelunjohtamista ilmavoimissa tai ilmatorjuntajoukoissa. Ei voi muuta todeta kuin, että kyseessä on toiveajattelun huikea ilmentymä.

Voit muuten olla aivan vitun varma, että kaikki lentokentät ja it-yksiköt hälytetään jos havaitaan ohjuslaukaisuja. Todennäköisesti toimitaan ennalta harjoitellun mallin mukaan ja minimilentokorkeudeksi määrätään esim. 2000 metriä. Sen alapuolella lentävät lekot ovat sekä ilmapuolustuksen hävittäjille että ilmatorjunnalle vapaata riistaa. Tuskin tarvitsee myöskään olettaa, että lentotukikohdissa tai edes Pietarin siviilikentällä odotetaan sormi perseessä jos taistelunjohto epäilee hyökkäystä risteilyohjuksilla.

Laitetaan tähän nyt vähän listaa. (nimet lontoonkielisessä muodossa).

Afrikanda, Alakurtti, Apatity, Arkangel-Talagi, Besovets-Petrozavodsk, Gatchina, Gdov-Smuravevo, Gromovo, Kachalovka, Kasimovo-Agalatovo, Kilpyar, Kipelovo-Fedetovo, Kluchevoye-Pribylovo, Kotlas-Sawatiya, Lakhta-Katunino, Levashovo, Locheneynoye pole, Monchegorsk, Novgorod-Kreanevitsy, Olenogorsk-Vysokiy, Ostrov, Pechora-Kamenko, Plesetsk, Pskov, Pskov-Polkavaya, Pushkin, Severomorsk 1, Severomorsk 2, Severomorsk 3, Siverkoye, Soltsy, St. Petersburg- Gorelovo 2, Staray Russa 1 ja Vologda.

Eli tuossa on listaa lentotukikohdista joita on käytössä Leningradin sotilaspiirissä. Niin osa on kyllä liian kaukana paluukentäksi mutta antaa kyllä mittakaavaa.

Nato ei onnistunut moukaroimaan Serbian lentokenttiäkään pois pelistä. Jopa Pristinan läheltä sijaitsevalta kentältä nousi heti rauhan tulon jälkeen Mig parvi joka lensi Serbiaan. Suomalaisilta se sitten onnistuu ihan muutamalla risteilyohjuksella? Uskoo ken tahtoo...

Hieman jälleen mietin, että puhutaanko tässä edes samasta asiasta: Kaikista viesteistä olen koko ajan saanut sellaisen kuvan, että hyökkäysten tarkoituksena olisi lähinnä tuhota koneita maassa heti laskeutumisen jälkeen. Tähän sisältyisi se, että osa kentistä laitettaisiin remonttiin iskemällä kiitoteihin, jotta sinne ei laskeuduta, jolloin koneet joko lentää toiselle kentälle, johon toivottavasti syntyy ruuhkaa tai sitten koneista loppuu polttoaine matkalla.
Tarkoituksena ei siis ole laittaa koko kenttää lopullisesti pois käytöstä. Korkeintaan joku kenttä laitetaan remonttiin siten, että vaikkapa saattohävittäjät ja rynnäkkökoneet/pommikoneet eivät pääse ilmaan samaan aikaan, jolloin koko operaatio menee uusiksi tai sitten joku lentää ilman saattokoneita. Joku kiitorata saatetaan saada hajalle joiksikin tunneiksi, mutta siinäpä se sitten.

Se että serbian lentokenttiä pystyttiin korjaamaan sodan aikana ei liene kenellekkään yllätys. Serbeillä taisi olla myöskin melkoiset konesuojat saatavilla, joita oli kaivettu kallioon. Sellaisia en ole havainnut, kun tutkin noita yllämainittuja kenttiä Googlella. Ne lentokonesuojat mitä joillakin kentillä oli, pitäisi olla läpäistävissä risteilyohjuksella.

 

[Mosuri]

Se että serbian lentokenttiä pystyttiin korjaamaan sodan aikana ei liene kenellekkään yllätys. Serbeillä taisi olla myöskin melkoiset konesuojat saatavilla, joita oli kaivettu kallioon. Sellaisia en ole havainnut, kun tutkin noita yllämainittuja kenttiä Googlella. Ne lentokonesuojat mitä joillakin kentillä oli, pitäisi olla läpäistävissä risteilyohjuksella.

Homman toimivuus on kyllä hyvin kyseenalainen. Varsinkin tuo koneiden menettäminen polttoaineen loppumisen takia on melkoista fantasiaa. Suunnitelmassa on vähän turhan monta "jos" sanaa. Jos päästään yllätykseen, jos ei havaita hyökkäystä, jos ei pystytä torjumaan ja jos koneita lojuu kentällä huonosti suojattuna. Lisäksi vielä homma tarvitsisi ajoittaa niin, että koneet ovat juuri laskeutumassa. Kuinka usein Suomessa kone on kyntänyt metsää pelkästään sen takia, että polttoaine on loppu?

Mitä taas tulee noihin venäläisten lentotukikohtiin, niin esimerkiksi Lotinapellon tukikohdassa pistää silmään hallien vähäinen määrä. Länsimaalaisten tyylisiä HAS:eja ei myöskään näy. Kuitenkin tarkemmalla katselulla erottu tukikohdan koilis ja lounais osien "paikoitusalueiden" yhteydestä sisäänkäynnit maan alle. Koilispään "luolat" näkyvät selvästi mutta lounaassa ne ovat hädintuskin näkyvissä. Kummankin "luolan" sisäänkäynnin vierestä löytyy alue jolla mitään suurempaa kasvillisuutta ei ole. No puhtaasta arvelusta on kuitenkin kyse, mutta ilmeisesti hävittäjiä täytyy jossain pitää? Länsimaiden harrastamia konehalleja ei juurikaan näy. Aktiivikäytössä olevilla kentillä näkyy melkoiset määrät koneita, vaikka venäläisten lentotuntimäärät ovat pieniä. Herää nyt kysymys onko kyseessä ollenkaan edes oikeat koneet? Seisovatko ne kesät talvet taivasalla? Kiitoradoissa ei myöskään näy juurikaan käytöstä kertovia jälkiä joita useimmista länsimaisista tukikohdista näyttää löytyvän (tosin venäläiset käyttävät betonia asfaltin sijasta). Missä ovat huoltoajoneuvot, palokunnan ajoneuvot sekä esim. pienet voimakoneet- ainoastaan henkilökuntaparkeista löytyy henkilöautoja?