Einomies1 kirjoitti:
Mosuri kirjoitti:
1. Vihollisella tilannekuvan puolesta ylivoima! Varsinkin jos puhutaan tilanteesta, että iskettäisiin vihollisen ollessa palaamassa suurhyökkäyksestä Suomen alueelta. Awacsit takaavat kyllä sen, että 50-100 sadan risteilyohjuksen yllätyshyökkäys useisiin tukikohtiin samanaikaisesti ei tule onnistumaan.
- A-50M (Modernisoitu Mainstay) on verraten samankaltainen ominaisuuksiltaan kuin E-3 Sentry ja sen ilmoitettu maksimimittaus etäisyys ilmamaaleihin on 400 km.
Eri asia on sitten mikä on mittausmatka stealth-tekniikkaa hyödyntäviin, matalalla lentäviin ja useita way-pointeja käyttäviin risteily-ohjuksiin. Mittausetäisyys tippuu varmasti murto-osaan tuosta maksimista. Laukaiseva kone kyllä voidaan havaita jo melko kaukaa, mutta ohjuksia ei niin helposti huomatakaan. Ja eri asia on kuinka paljon se tieto hyödyttää jos rynnäkkölautat on palaamassa tai matkalla kohteisiin ja ennakkovaroitus ohjuksista tulee AWACSilta 50-100 km ennen maalia. Lopullista kohdetta voi olla vaikea tietää jos ohjus tekee useita käännöksiä reitillä. Tokihan kaikki itärajan tukikohdat voi hälyttää mutta palaavia hyökkäyksestä palaavia lento-osastoja se ei paljon lohduta että iskut kotitukikohtiin on menossa.
Voi herran tähden taas mitä juttuja.
"Slaavilaiset suoihmiset eivät ymmärrä tätä hienoa hyökkäys ratekiaa..." Huomaa kyllä ettet ole koskaan harjoitellut mitään taistelunjohtamista ilmavoimissa tai ilmatorjuntajoukoissa. Ei voi muuta todeta kuin, että kyseessä on toiveajattelun huikea ilmentymä.
Voit muuten olla aivan vitun varma, että kaikki lentokentät ja it-yksiköt hälytetään jos havaitaan ohjuslaukaisuja. Todennäköisesti toimitaan ennalta harjoitellun mallin mukaan ja minimilentokorkeudeksi määrätään esim. 2000 metriä. Sen alapuolella lentävät lekot ovat sekä ilmapuolustuksen hävittäjille että ilmatorjunnalle vapaata riistaa. Tuskin tarvitsee myöskään olettaa, että lentotukikohdissa tai edes Pietarin siviilikentällä odotetaan sormi perseessä jos taistelunjohto epäilee hyökkäystä risteilyohjuksilla.
Laitetaan tähän nyt vähän listaa. (nimet lontoonkielisessä muodossa).
Afrikanda, Alakurtti, Apatity, Arkangel-Talagi, Besovets-Petrozavodsk, Gatchina, Gdov-Smuravevo, Gromovo, Kachalovka, Kasimovo-Agalatovo, Kilpyar, Kipelovo-Fedetovo, Kluchevoye-Pribylovo, Kotlas-Sawatiya, Lakhta-Katunino, Levashovo, Locheneynoye pole, Monchegorsk, Novgorod-Kreanevitsy, Olenogorsk-Vysokiy, Ostrov, Pechora-Kamenko, Plesetsk, Pskov, Pskov-Polkavaya, Pushkin, Severomorsk 1, Severomorsk 2, Severomorsk 3, Siverkoye, Soltsy, St. Petersburg- Gorelovo 2, Staray Russa 1 ja Vologda.
Eli tuossa on listaa lentotukikohdista joita on käytössä Leningradin sotilaspiirissä. Niin osa on kyllä liian kaukana paluukentäksi mutta antaa kyllä mittakaavaa.
Nato ei onnistunut moukaroimaan Serbian lentokenttiäkään pois pelistä. Jopa Pristinan läheltä sijaitsevalta kentältä nousi heti rauhan tulon jälkeen Mig parvi joka lensi Serbiaan. Suomalaisilta se sitten onnistuu ihan muutamalla risteilyohjuksella? Uskoo ken tahtoo...