Maailmanpankin mukaan, johon varmasti laskettu Suomen budjetissa ilmoitetut menot, ei eläkekuluja tai rvl:ää ym. 1980-luvulla puolustusmenot / bkt pyörivät 1,5 - 1,8% tienoilla, 20001 1,14% bkt:stä, eli leikkausta noin kolmasosa.
BKT:hen suhteutetut luvut ovat huono mittari kehityksen seuraamiseen koska myös BKT muuttuu. Jos BKT kasvaa ja menot pysyvät samana, niin tällä mittarilla puolustusmenot pienenevät vaikka ne todellisuudessa pysyvät samoina (miinus inflaatio). Tällöin päädytään absurdiin tilanteeseen jossa mittarin mukaan puolustusmenot ovat pienentyneet vaikka reaalimaailmassa toimintaedellytykset ovat täsmälleen samat (miinus inflaatio). Vastaavasti lamassa puolustusmenot voivat näyttää tällä mittarilla kasvavan vaikka niitä olisi todellisuudessa leikattu. BKT ei myöskään kerro suoraan valtiontalouden tilanteesta vaan BKT voi kasvaa samalla kun valtiontalous on alijäämäinen eikä se kerro suoraan myöskään valtion tulojen kehityksestä.
Puolustusmenot suhteessa BKT:hen on ihan ok mittari kun verrataan eri maita toisiinsa (vaikkakin BKT on jo itsessään vähän ongelmallinen mittari) tai miksei yleisimminkin mittarina siitä paljonko puolustukseen panostetaan suhteessa kansantalouden kokoon, mutta kehitysmittarina en sitä käyttäisi. Etenkään mittarin perusteella ei voi tehdä johtopäätöstä menojen leikkauksesta. Ts. se, että puolustusmenot / BKT pienenee ei tarkoita, että puolustusmenoja olisi leikattu lainkaan.
Jos kuitenkin näillä tiedoilla ja tällä mittarilla haluaa tehdä vertailuja esim. 80-luvun ja vuoden 2001 välillä, niin heti aluksi on syytä huomioida BKT:n huomattava hyppäys välillä 1985-1989. Tällöin vertailuun on turvallisinta valita huippuvuosi 1989, jolloin BKT oli lähimpänä vuoden 2001 tasoa. Tällöin ero on 1,48% vs 1,14 % eli lähempänä viideosan pudotusta. Jos vertailuun valitaan rajoitetun mittarin ääripäät, niin saadaan tietenkin erilaisia tuloksia. Oikeasti järkevien tulosten saamiseksi vertailussa pitäisi mennä paljon syvemmälle, ihan minimissään ottaa mukaan myös todelliset puolustusmenot suhteellisten lukujen rinnalle. Yksittäiset mittarit johtavat harhaan käytännössä asiassa kuin asiassa.
Kuitenkin kokonaisuutena ja kansainvälisesti vertaillen Suomen puolustusmenojen leikkaukset olivat hyvin maltillisia ja tilapäisiä, etenkin huomioiden valtiontalouden huonon jaman. Tämä johtuu luonnollisesti suurimmaksi osaksi vaatimattomasta lähtötasosta ja itänaapurin pelosta. Tässä valossa sen suurempia leikkauksia ei liene syytä odottaa tässäkään skenaariossa jos oletuksena oli, että taloudellista vaikutusta ei ole.
P.S. Vertailin lukuja Suomen puolustus -kirjassa esitettyihin lukuihin ja ne sijoittuvat jonnekin eläkekulut sisältävien lukujen ja eläkkeistä siivottujen lukujen välille.
, hienoa päätöksentekoa...