Ajatusleikki: Puolustusvoimat Venäjän romahduksen jälkeen

Lurker kirjoitti:
55-60 -vuotiaat evp-sotilaat on sijoitettu sodan ajan päällystöön.....
Lopputulemana ammattisotilaiden eläkeikä nousi kahdella vuodella mutta ammattisotilaiden määrä taas ei, mistä seurasi että kaksi ikäluokkaa ammattisotilasreservistä häviää olemattomiin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ikääntyvänä ammattisotilaana olen vuosi vuodelta enemmän sitä mieltä että eläkeiän saavuttanut ammattisotilas ei ole mikään reserviläinen, vaan joutaa nostoväkeen.
Toki palveluksessa olevien määrän nostamista olisi monestakin syystä syytä harkita. Eläkeläiset sensijaan kuuluvat pääsääntöisesti eläkkeelle, eivät kenttäarmeijaan.
 
Kapiainen kirjoitti:
Ikääntyvänä ammattisotilaana olen vuosi vuodelta enemmän sitä mieltä että eläkeiän saavuttanut ammattisotilas ei ole mikään reserviläinen, vaan joutaa nostoväkeen.
Toki palveluksessa olevien määrän nostamista olisi monestakin syystä syytä harkita. Eläkeläiset sensijaan kuuluvat pääsääntöisesti eläkkeelle, eivät kenttäarmeijaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
No joo, mutta jos pitää valita, että se 120-kiloinen 56-vee on 120-kiloinen entinen ammattisotilas, kuin että 120-kiloinen reserviläinen, niin tiedän kumpaan luotan enemmän ;).
Ja miten lienee, ei kai tuota porukkaa ihan etulinjaan olekaan sijoitettu :rolleyes:.
 
Lurker kirjoitti:
Eräs tekijä on sodankäynnin teknistyminen ja toisaalta on haettu suorituskyvyn kasvua. Kun meillä oli aikanaan jalkaväkipataljoonia joissa ainoastaan pataljoonan komentaja ja tulenjohtokomentaja olivat kaadereita, nykyään pyritään saamaan vähintään komppanian päälliköksi ammattisotilas. Sergeipatteri pyöri ihan hyvin 0-1 kapiaisella, ohjusilmatorjuntapatteriin taas halutaan jaosjohtajaksikin ammattisotilas. Parikaapeli- ja sanla-aikakaudella viestijoukkoihin voitiin helposti kouluttaa reserviläiset avaintehtäviin. Tänä päivänä tietoliikennetekniikka on niin monimutkaista ettei 11,5kk tahdo enää riittää. Tässä muutamia esimerkkejä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mielenkiintoista. Teknistymisestä väitellään aina suuntaan jos toiseen, mutta nykyään luulisi olevan helpompi löytää tehtävää tukevaa siviiliosaamista varusmiesten joukosta kuin viime sotien aikana. Samaten käyttäjäpuolella asiat tuntuvat olevan yhä helpompia, joskin voin uskoa sen näkyvän järjestelmää ylläpitävällä puolella jossakin määrin negatiivisesti.

Mikä tekee ohjusilmatorjunnasta niin vaativaa? Oletan, että viittaus koskee nimenomaan olkapääohjuksia. Ase itsessäänhän on varsin yksinkertainen käyttää eikä tuliaseman valitseminen annettujen määreiden mukaisesti pitäisi olla ylivoimainen tehtävä.

Lurker kirjoitti:
Todettakoon lopuksi että koko kenttäarmeijasta ammattisotilaita on 4% ja reserviläisiä 96%, ei tuo ihan kohtuuttoman paljon ole.

E: palveluksessa olevia ammattisotilaita on vähän alle 3% ja evp-ammattisotilaita vähän yli 1%. Kiitos persujen, evp-miesten osuus tulee vähenemään nykyisestä 3000:sta noin tuhannella.
Klikkaa laajentaaksesi...

Prosenttimääräinen vertailu ei ole kovin hyvä tässä suhteessa, koska joukkojen tehtävissä on niin suuria eroja. Mikä osa 230 000 vahvuudesta voidaan iskeä järkevästi teräsjyrän alle? Entä mikä osa on "kodinturvajoukkoja" kaupungin vesilaitoksen tai lentokentän suojana?

Olisi ihan hyvä, jos ammattilaisia riittäisi koviin paikkoihin pitämään homma kasassa kaaoksen keskellä. Sen sijaan en ole kovin varma, että jokin takalinjojen kodinturvajoukko tarvitsisi välttämättä kovinkaan raskasta ammattilaismiehitystä. EVP-komppanianpäällikkö korkeintaan, jos sitäkään. Ja mikä osa noista kodinturvajoukoista sitten aina edes perustetaan? Ei välttämättä mene ihan kirjavahvuuden mukaan.
 
Kapiainen kirjoitti:
Ikääntyvänä ammattisotilaana olen vuosi vuodelta enemmän sitä mieltä että eläkeiän saavuttanut ammattisotilas ei ole mikään reserviläinen, vaan joutaa nostoväkeen.
Toki palveluksessa olevien määrän nostamista olisi monestakin syystä syytä harkita. Eläkeläiset sensijaan kuuluvat pääsääntöisesti eläkkeelle, eivät kenttäarmeijaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mutta on myös muistettava, etteivät kaikki palvele viimeiseen pakolliseen eläkkeellelähtöpäivään asti. Ennenhän tällaisia sotilaita nuoremmat kutsuivat hieman väheksyvästi joulupukeiksi. Myös tämän ison ryhmän kohdalla myöhentyi täyden eläkeoikeuden saavuttamisen hetki. Eikä tämän tulevaisuudessa 57 v iän saavuttaminen tarkoita vapaa kaikesta-korttia, vaan työvelvollisuus koskee heitä edelleenkin. RK:lla ei tosin tarvi tähtäillä.
 
Old Boy kirjoitti:
Mutta on myös muistettava, etteivät kaikki palvele viimeiseen pakolliseen eläkkeellelähtöpäivään asti. Ennenhän tällaisia sotilaita nuoremmat kutsuivat hieman väheksyvästi joulupukeiksi. Myös tämän ison ryhmän kohdalla myöhentyi täyden eläkeoikeuden saavuttamisen hetki. Eikä tämän tulevaisuudessa 57 v iän saavuttaminen tarkoita vapaa kaikesta-korttia, vaan työvelvollisuus koskee heitä edelleenkin. RK:lla ei tosin tarvi tähtäillä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jatkosodan aikana joulupukkipataljooniksi kutsuttiin yli 30-vuotiaista koostettuja...

Mainittakoon, että laajemmin katsottuna yksilön fyysinen ikä merkinnee tulevaisuudessa yhä vähemmän. Ehkä tulevaisuudessa, jos sote-palvelut laajentuvat (hehe) ja panostetaan ennakoivaan terveydenhuoltoon, esimerkiksi määräaikaisiin terveystarkastuksiin (in your dreams), voi hyvinkin käydä että arkihavainnot siitä, että useat (eivät kaikki, eikä valtaosa) viisikymppiset ovat paremmassa henkisessä ja fyysisessä terässä kuin moni parikymppinen voivat hyödyttää myös maanpuolustusta.
 
Kapiainen kirjoitti:
Ikääntyvänä ammattisotilaana olen vuosi vuodelta enemmän sitä mieltä että eläkeiän saavuttanut ammattisotilas ei ole mikään reserviläinen, vaan joutaa nostoväkeen.
Toki palveluksessa olevien määrän nostamista olisi monestakin syystä syytä harkita. Eläkeläiset sensijaan kuuluvat pääsääntöisesti eläkkeelle, eivät kenttäarmeijaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ihan vain kysymyksenä; miten rahoittaisit henkilöstömäärän kasvun? Lisää rahaa tuskin on tulossa, joten nykyistä kakkua täytyy siivuttaa uusiksi. Mikä osa on nyt yliresursoitu henkilöstön kustannuksella?
 
Huhta kirjoitti:
Ihan vain kysymyksenä; miten rahoittaisit henkilöstömäärän kasvun? Lisää rahaa tuskin on tulossa, joten nykyistä kakkua täytyy siivuttaa uusiksi. Mikä osa on nyt yliresursoitu henkilöstön kustannuksella?
Klikkaa laajentaaksesi...
Minusta henkilöstörakenne vinoutui hieman PV-uudistuksessa. Esikuntia/vast lakkautettiin, ketään ei kuitenkaan irtisanottu. Näin "vanhoja majureita, everstiluutnantteja ja everstejä" on minusta liikaa.
 
Kapiainen kirjoitti:
Minusta henkilöstörakenne vinoutui hieman PV-uudistuksessa. Esikuntia/vast lakkautettiin, ketään ei kuitenkaan irtisanottu. Näin "vanhoja majureita, everstiluutnantteja ja everstejä" on minusta liikaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Suomessa ongelmana on, että upseerin ura on elämänura vaikka organisaatio harvenee huippua kohti kuten melkein pyramidi konsanaan. On vaikea sanoa, mitä ongelman ratkaisemiseksi pitäisi tehdä. Tietyillä palkkausliikkeillä, eli upseerien palkkaa roimasti korottamalla mutta vastaavasti "up or out" systeemiin siirtymisellä tämä onnistuisi kustannusneutraalisti mutta näin tuskin voidaan Valtiovarainministeriön ja muiden ammattien kateuden vuoksi tehdä. Up or out ilman kompensointia taas johtaisi upseerin uran houkuttelevuuden romahtamiseen mikä olisi huono juttu.
 
Huhta kirjoitti:
Mielenkiintoista. Teknistymisestä väitellään aina suuntaan jos toiseen, mutta nykyään luulisi olevan helpompi löytää tehtävää tukevaa siviiliosaamista varusmiesten joukosta kuin viime sotien aikana. Samaten käyttäjäpuolella asiat tuntuvat olevan yhä helpompia, joskin voin uskoa sen näkyvän järjestelmää ylläpitävällä puolella jossakin määrin negatiivisesti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyse on siitä että vehkeet osaavat olla uskomattoman monimutkaisia, varsinkin kaikki mikä sisältää nykyaikaista tietoliikennetekniikkaa. Valitettavasti siviilimarkkinoilla näkyvä käytön helppous ei useinkaan esiinny sotilasapplikaatioissa.

Mikä tekee ohjusilmatorjunnasta niin vaativaa? Oletan, että viittaus koskee nimenomaan olkapääohjuksia. Ase itsessäänhän on varsin yksinkertainen käyttää eikä tuliaseman valitseminen annettujen määreiden mukaisesti pitäisi olla ylivoimainen tehtävä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Assumption is the mother of all fuck-ups, tuumattiin elokuvassa Kaappaus Raiteilla.

Prosenttimääräinen vertailu ei ole kovin hyvä tässä suhteessa, koska joukkojen tehtävissä on niin suuria eroja. Mikä osa 230 000 vahvuudesta voidaan iskeä järkevästi teräsjyrän alle? Entä mikä osa on "kodinturvajoukkoja" kaupungin vesilaitoksen tai lentokentän suojana?

Olisi ihan hyvä, jos ammattilaisia riittäisi koviin paikkoihin pitämään homma kasassa kaaoksen keskellä. Sen sijaan en ole kovin varma, että jokin takalinjojen kodinturvajoukko tarvitsisi välttämättä kovinkaan raskasta ammattilaismiehitystä. EVP-komppanianpäällikkö korkeintaan, jos sitäkään. Ja mikä osa noista kodinturvajoukoista sitten aina edes perustetaan? Ei välttämättä mene ihan kirjavahvuuden mukaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Asia on jo hoidossa. Vähän on silti ammattimiehiä joukoissa. Ilmavoimissa osuus on suurin, taitaa lähennellä kymmentä prosenttia. Maavoimissa taasen luku onkin eri...
 
Lurker kirjoitti:
Kyse on siitä että vehkeet osaavat olla uskomattoman monimutkaisia, varsinkin kaikki mikä sisältää nykyaikaista tietoliikennetekniikkaa. Valitettavasti siviilimarkkinoilla näkyvä käytön helppous ei useinkaan esiinny sotilasapplikaatioissa.


Assumption is the mother of all fuck-ups, tuumattiin elokuvassa Kaappaus Raiteilla.



Asia on jo hoidossa. Vähän on silti ammattimiehiä joukoissa. Ilmavoimissa osuus on suurin, taitaa lähennellä kymmentä prosenttia. Maavoimissa taasen luku onkin eri...
Klikkaa laajentaaksesi...
Oli sellaista shaibaa etten ole hetkeen lukenut.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top