Alueellisten joukkojen uusi? tst-tapa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja baikal
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

baikal

Supreme Leader
Uusin Reserviläinen paljastaa otsikon mukaan uudet tuulet: linjapuolustus siirtyköön historiaan jne.

Tätä julkista avausta olen odottanut kuin hepo kesää. Arvasin viime vuonna, että uudet tuulet puhaltaa humputtavat Alueellisten joukkojen temppukavalkaadissa. Toivottavasti saadaan mukavasti tietoa aiheesta, jotta voimme vääntää oikein kunnolla.
 
Eihän tuo kovin hyvältä kuulosta. Mitä olemassaolevilla resursseilla voidaan tehdä linjapuolustuksen sijaan? Vähän valvoa ja vartioida nato-yhteensopivasti ja päivitellä että taivas varjele mitä sieltä sitten kovassa tilanteessa tuleekaan? Ja onko suomalainen syvyydessä puolustaminen linjapuolustusta? Ei kai puolustusalueita- ja keskuksia linjata kartalle viivoittimella?
 
baikal kirjoitti:
Uusin Reserviläinen paljastaa otsikon mukaan uudet tuulet: linjapuolustus siirtyköön historiaan jne.

Tätä julkista avausta olen odottanut kuin hepo kesää. Arvasin viime vuonna, että uudet tuulet puhaltaa humputtavat Alueellisten joukkojen temppukavalkaadissa. Toivottavasti saadaan mukavasti tietoa aiheesta, jotta voimme vääntää oikein kunnolla.

Tässä on sen jutun verkkoversion teksti:

Alueellisille joukoille uusi taistelutapa



Maavoimat uudistaa alueellisten joukkojen taistelutapaa. Kun tähän saakka taistelu on perustunut maaston pitämiseen asemapuolustuksessa, tulevaisuudessa viholliselle pyritään tuottamaan riittävästi kasautuvia tappioita.

Nykyisin joukon tehtävänä voi olla esimerkiksi pitää tietty tienristeys. Vastaisuudessa tehtävä voikin kuulua ”tuhoa riittävästi vihollista”.

– Tällöin johtaja joutuu miettimään, miten saa joukoistaan tehot irti. Kun viholliselle on tuotettu tarpeeksi tappioita, hyökkäys pysähtyy, kuvaa maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti.

Uudella taistelutavalla haetaan joustavampaa ja hajautetumpaa toimintaa, koska paikallaan pysyvät maalit vihollinen pystyy tuhoamaan. Joukot taistelevat nykyistä laajemmalla ja syvemmällä alueella aiempaa pienempinä osastoina.

Muutos perustuu Maasotakoulun maataistelukeskuksen tekemiin tutkimuksiin, joissa on tutkittu joukkorakenteita, niiden toimintaa ja tarvittavaa materiaalia.

– Siellä on todettu, että näin saadaan paremmat tulokset. Tämä muuttaa ajattelutapaa ja tulee olemaan iso haaste kouluttaa joukoille, Parkatti myöntää.

Uutta taistelutapaa ryhdytään kouluttamaan kantahenkilökunnalle jo tulevana syksynä. Ensi vuonna taistelutapaa testataan komppanian tasolla ja vuonna 2013 on tarkoitus aloittaa varsinainen joukkojen koulutus.

Ryhmästä entistä tulivoimaisempi

Maavoimat tavoittelee muutoksia myös joukkojen kokoonpanoon. Kun nykyisin jääkäriryhmän koko on kahdeksan taistelijaa jaettuna taistelijapareihin, maavoimien tavoitetilassa ryhmän vahvuus olisi yhdeksän taistelijaa jaettuna kolmeen partioon.

Ryhmille tulisi siten lisää tulivoimaa. Varustusta parannettaisiin johtamisjärjestelmän päätelaittein ja lähiradioin. Jokaiselle partiolla haluttaisiin myös pimeänäkökiikarit.

Joukkueen koko kasvaisi noin 40 taistelijaan, ja komppania koostuisi 3–4 jääkärijoukkueesta sekä komento-, kevyt kranaatinheitin- ja huoltojoukkueista.

Kolmesta tai neljästä komppaniasta koottaisiin taisteluosastoja, joihin kuuluisi lisäksi esikunta-, viesti-, raskas kranaatinheitin-, huolto- ja pioneerikomppania sekä kenttätykistöpatteristo. Alueellisen taisteluosaston vahvuus olisi noin 2 000 miestä.

Kolmesta kuuteen taisteluosastoa muodostaisi taisteluryhmän, nykyisen alueellisen prikaatin.

Parkatin mukaan maavoimien joukkojen määrä laskee tulevaisuudessa, koska nykyistä määrää ei kyetä varustamaan tehtävien edellyttämällä tavalla. Halukkaille palveluskelpoisille reserviläisille luvataan kuitenkin edelleen löytyvän sodanajan tehtäviä.

Hankinnoilla varmaa kalustoa

Uusi taistelutapa edellyttää nykyistä parempaa tilannekuvaa ja johtamiskykyä. Näitä parannetaan vuosina 2012–16, kun alueelliset joukot ovat selonteon mukaisesti maapuolustuksen kehittämisen painopisteenä.

Parkatin mukaan kehitettävää on joukkojen johtamisessa, liikkuvuudessa, tulivoimassa, suojassa ja huollossa. Uutta kalustoa hankitaan massavanhenemisen myötä tämän vuosikymmenen puolivälissä poistuvan tilalle.

Viestijärjestelmä digitalisoidaan, ja kaikki joukot pyritään sijoittamaan saman johtamisjärjestelmän alaisuuteen. Näin yksittäinen taisteluosasto voidaan siirtää toisaalle, missä se liittyy suoraan osaksi muita joukkoja.

Siirtymiskykyä parannetaan siten, että joukot voivat siirtyä kerran tai kahdesti vuorokauden aikana, mikä lisää joukkojen suojaa. Myös suojarakennelmia on luvassa esimerkiksi viestiasemille.

Uusilla tulenjohtolaitteilla parannetaan tulenaloituksen nopeutta ja tarkkuutta. Paikannuslaitteilla ja maastouttamisjärjestelmillä mahdollistetaan tykistön ja kranaatinheittimistön hajauttaminen ja parempi suoja.

Tiedusteluun on tarkoitus hankkia minilennokkijärjestelmä lähivuosien aikana. Lennokkeja on ollut koekäytössä, mutta valintaa ei ole vielä tehty.

Maavalvontakykyä parannetaan maavalvontatutkia ja maasensorijärjestelmiä hankkimalla. Panssarintorjuntakykyä kehitetään muun muassa NLAW-lähipanssarintorjuntaohjuksella.

– Hankinnoissa pyritään jo käytössä oleviin järjestelmiin, varmaan ja koeteltuun tavaraan. Alueellisille joukoille ei hankita huipputeknologiaa emmekä ole rakentamassa teknoarmeijaa, mutta joukkoja ei voida jättää viime sotien varustelutasolle, Parkatti toteaa.

Onhan tuossa ihan hyvältä kuulostavia elementtejä, kuten ryhmien kasvattaminen ja partioiden käyttö tst-parien sijasta, viestivälineiden vieminen ryhmätasolle ja valonvahvistinten vieminen partiotasolle. Samoin tuossa tuli konkretiaa alueellisen taisteluosaston ja taisteluryhmän kokoonpanosta. Jos siihen taisteluryhmään tosiaan tulee kuulumaan 3 - 6 taisteluosastoa, joista jokaisessa oma kt-patteristo ja raskas KRH-komppania ja neljä jääkärikomppaniaa á neljä uudenmallista joukkuetta (40 miestä/joukkue) niin se taitaa olla vanhaa JvPr:ää aika lailla vahvempi pumppu.

Lähinnä hirvittää se, että miten monta tuon varustelutason alueellista taisteluryhmää pystytään varustamaan 2012-16 kun samaan aikaan pitää leikata puolustusbudjettia. Vuoden 2009 selonteon mukaan niitä pitäisi olla 6, eli 18 - 36 taisteluosastoa, mikä on aika kunnianhimoisen kuuloinen suunnitelma, jos sellaista nyt edes tavoitellaan.
 
Alueelinen taisteluosasto 2000 miestä

3-4 JV Komppania
1 Esikunta
1 Viesti
1 Raskas kranaatinheitin
1 Huolto
1 Pioneeri
1 Kenttätykistöpatteristo

3-6 Taisteluosastoa = Alueelinen prikaati

Voikko joku laskea kun paljon kalustoa yhdellä taisteluosastolla ja prikaatilla on?
 

Alueellisille joukoille uusi taistelutapa


Ryhmästä entistä tulivoimaisempi

Maavoimat tavoittelee muutoksia myös joukkojen kokoonpanoon. Kun nykyisin jääkäriryhmän koko on kahdeksan taistelijaa jaettuna taistelijapareihin, maavoimien tavoitetilassa ryhmän vahvuus olisi yhdeksän taistelijaa jaettuna kolmeen partioon.

Tämä on kiinnostava. Miksi 3x3 ryhmä? Mahtaakohan nuo partiot olla indettisiä vaikka
Ryhmänjohtaja, PK/KvKK-mies, PST-mies
partionjohtaja, PK/KvKK-mies, PST-mies
Partionjohtaja, PK/KvKK-mies, PST-mies

Vai olisko jako mahdollisesti
kivääri-partio
, Pst-partio
ja KK partio?

Vai jopa niin että ryhmän/joukkueen johtajalle annetaan "asekaappi", josta valintaan partioille tehtävän mukainen aseistus.
Jotenkin vaan omasta mielestä olisi parempi se, että jos halutaan yhdeksän miestä partiohin jaettuna, niin apinoidaan jenkkien armeijaa, kuitenkin hieman muokaten.
Eli esim
Ryhmänjohtaja
Partionjohtaja, KK-ampuja, kiväärimies/kk-avustaja, kiväärimies/kes
Partionjohtaja, KK-ampuja, kiväärimies/kk-avustaja, kiväärimies/kes

Tai jos kolme partiota on välttämätön, niin Jenkkien merijalkaväenryhmä:
Ryhmänjohtaja
Partionjohtaja, Kes-ampuja, KK-ampuja, KK-avustaja
Partionjohtaja, Kes-ampuja, KK-ampuja, KK-avustaja
Partionjohtaja, Kes-ampuja, KK-ampuja, KK-avustaja
 
Tuohan olikin ihan fiksu strategia. Vanha kalusto pidetään, mutta toimintatapoja muokataan asymmetriseen suuntaan. Kuluttaminen ja hidastaminen on paras lääke naapurin joukkoja vastaan, jyrän alle on turha heittäytyä. Hyvähyvä. Tuossa onkin sitten savottaa kouluttaa edes kaikille ko. osastojen johtajille, jotka saattavat olla 70-80-luvun poteropuolustussukupolvea, miehistöstä puhumattakaan

Mitä ryhmäkokoon tulee, toivotan muutoksen tervetulleeksi. Suomalainen kolmijako on omintakeinen ratkaisu maailmalla yleiseen kahtiajakoon verrattuna, mikä johtunee yhden raskaamman konekiväärin käyttämisestä kahden kevyen sijaan. Yhdeksänhenkistä ryhmää koulutetaan nykyään ainakin kaupunkijääkäriyksiköille. Itse olen tavallisen 1+6-ryhmän opit saanut, mutta vähän partiohommiakin fiilistellyt. Partiotoiminta tuntuu helpommalta varsinkin aketuksessa. Huomattavaa on, että kaupunkijääkäriryhmässä varajohtajakin on aliupseeri, mikä lisää tappionsietoa todella paljon.

Uumoilisin, että kokoonpanoksi tulee johtopartio, kivääripartio ja konekivääriä roudaava tukipartio. Sitä en tiedä, tulevatko pst-miehet johto- vai kivääripartioon perussapluunassa. Itse ottaisin kes-taistelijaparin kaverikseni johtopartioon, jolloin voisin käskeä ryhmän panssarintorjunnasta suoraan tilanteen mukaan. Aika mehukas ajatus, että voisi pistää kes-miehet väijymään vaunuja johonkin paikkaan ja silti jatkaa taistelua vanhan jääkäriryhmän vahvuisen porukan voimin.
 
Saako ne uudet miehistönkuljetusvaunut?
Panssarintorjunta = NLAW,
Ilmatorjunta = ne uudet manpads ?
Tykistö ?
 
Taistelua ei voida voittaa ilman aktiivisia hyökkäyksellisiä toimenpiteitä. Viivyttäminen on nimensä mukaisesti vain viivyttämistä - eli sen väistämättömän toteutumisen viivyttämisestä vain joitakin hetkiä pidempääm..

Hyökkääminen edellyttää hyökkäystaisteluun soveltuvia joukkoja..ja jos todennäköisintä vihollista tarkastelee, se tarkoittaa tulivoimaista, hyvin liikkuvaa ja hyvin tulta kestävää joukkoa, jolla on kyky tarvittaessa myös kohtaamistaisteluun vastaavanlaisen vastustajan kanssa.
 
Kapiainen kirjoitti:
Taistelua ei voida voittaa ilman aktiivisia hyökkäyksellisiä toimenpiteitä. Viivyttäminen on nimensä mukaisesti vain viivyttämistä - eli sen väistämättömän toteutumisen viivyttämisestä vain joitakin hetkiä pidempääm..

Hyökkääminen edellyttää hyökkäystaisteluun soveltuvia joukkoja..ja jos todennäköisintä vihollista tarkastelee, se tarkoittaa tulivoimaista, hyvin liikkuvaa ja hyvin tulta kestävää joukkoa, jolla on kyky tarvittaessa myös kohtaamistaisteluun vastaavanlaisen vastustajan kanssa.

Tietenkään ei voida loputtomiin antaa lääniä ja vähän sohia kylkiin, mutta ei aluellisilla joukoilla taida muita mahdollisuuksia olla. Kuvittelisin olevan kohtalainen riesa vihollisesta, joka jatkuvasti hakeutuu itselleen edulliseen maastoon ja hyökkäyksen sivustoille. "Hyökkäykselliset toimenpiteet" tapahtuisivat komppania- ja joukkuetasolla. Varmasti sellainen hajottaa ja heikentää hyökkäyskiilaa. Johonkin se salpakin pitää lyödä, ja se taitaa olla operatiivisten joukkojen (ja tykistön) heiniä.
 
tulevaisuudessa viholliselle pyritään tuottamaan riittävästi kasautuvia tappioita = tarkoitako se sissitoimintaa?
 
akealik kirjoitti:
Uumoilisin, että kokoonpanoksi tulee johtopartio, kivääripartio ja konekivääriä roudaava tukipartio.

Jos tälle linjalle lähdetään miten olisi?:
Johto/PST-partio:
Ryhmänjohtaja, kiväärimies, kiväärimies (apilas/NLAW)
Kivääripartio
Partionjohtaja, tarkka-ampuja (rk optiikalla?, dragunov?, joku muu?), kiväärimies (kes)
Konekivääripartio:
Partionjohtaja(kes?), KK-mies, Kiväärimies/KK-avustaja(kes?)

Mutta jotenkin toi kolme identtistä ryhmää kuulostais johtajan kannalta joustavammalta.
 
Iivo kirjoitti:
Jos tälle linjalle lähdetään miten olisi?:
Johto/PST-partio:
Ryhmänjohtaja, kiväärimies, kiväärimies (apilas/NLAW)
Kivääripartio
Partionjohtaja, tarkka-ampuja (rk optiikalla?, dragunov?, joku muu?), kiväärimies (kes)
Konekivääripartio:
Partionjohtaja(kes?), KK-mies, Kiväärimies/KK-avustaja(kes?)

Mutta jotenkin toi kolme identtistä ryhmää kuulostais johtajan kannalta joustavammalta.

Tästä saisi oman, pitkän ketjun aikaiseksi, mutta tällä foorumilla se ei kai ole niin justiinsa :)

Arvioni perustuu siihen, että jatkossakin annettaneen vain yksi konekivääri ryhmää kohden ja muuten mennään RK62:n ja kessin voimin, nyt puhutaan kuitenkin alueellisista joukoista. KvKK ja PKM ovat niin raskaita, ettei enempää kannattaisikaan ottaa. Kolmen hengen partio puolestaan saa roudattua PKM:llekin riittävästi kuulaa. Rynkkyyn perustuvia pikakiväärejä (RPK) tuskin on tulossa kuvioihin.
 
akealik kirjoitti:
Arvioni perustuu siihen, että jatkossakin annettaneen vain yksi konekivääri ryhmää kohden ja muuten mennään RK62:n ja kessin voimin, nyt puhutaan kuitenkin alueellisista joukoista. KvKK ja PKM ovat niin raskaita, ettei enempää kannattaisikaan ottaa. Kolmen hengen partio puolestaan saa roudattua PKM:llekin riittävästi kuulaa. Rynkkyyn perustuvia pikakiväärejä (RPK) tuskin on tulossa kuvioihin.

Itse ajattelin, että jos ryhmässä on kolme kokoota, niin yksittäinen kookoo tarvitsisi (ehkä) vähemmän ammuksia, jolloin KK mies ei tarvitsisi avustajaa.

Tai jos KvKK ja PKM on liian painavia, niin hankitaan Ultimax 100sia...
...Oho väärä patruuna.:D

Mutta jos palataan topiciin.:salut:
 
Juuri noin tekisin itsekin jos saisin valita jalkaväen aseistuksen uudelleen. Mutta palataan toki pääraiteelle.
 
hetkinen......1 kenttätykkipatteristo onko se 18 kpl tykkejä? ja 2 patteristoa on rykmentti = 36 tykkejä?

Jos se on niin, niin silloin on aika hyvä tulivoima aluelliselle prikatille. 3-6 * 18 = 54-108 tykkejä, onko se niitä H63 122mm (D-30)
 
akealik kirjoitti:
Eihän tuo kovin hyvältä kuulosta. Mitä olemassaolevilla resursseilla voidaan tehdä linjapuolustuksen sijaan? Vähän valvoa ja vartioida nato-yhteensopivasti ja päivitellä että taivas varjele mitä sieltä sitten kovassa tilanteessa tuleekaan? Ja onko suomalainen syvyydessä puolustaminen linjapuolustusta? Ei kai puolustusalueita- ja keskuksia linjata kartalle viivoittimella?

Laitapa tähän muutaman "vastarannan kiiski" -tyyppisen kommentin, että saadaan vänkäystä aikaan. Tällä foorumilla kun se on muuten niin harvinaista :D

Tunnustan että minullakin ensimmäinen haju asiasta oli nimim akealik-tyyppinen. Siis että "ollaan puolustavinaan" ja toivotaan että vastapeluri "on hyökkäävinään" ja että aikaa kuluu kunnes Maailmanlaajuinen Mielipide (TM) kääntyy hyökkääjää vastaan ja se pysäyttää manööverinsä, tyytyen Georgia-tyyppiseen osaratkaisuun. Niinkö? No tiettyjä värähdyksiä tuo tuottaa. Meinaan kylmiä.
 
Heikkilä kirjoitti:
Tässä on sen jutun verkkoversion teksti:

Alueellisille joukoille uusi taistelutapa



Maavoimat uudistaa alueellisten joukkojen taistelutapaa. Kun tähän saakka taistelu on perustunut maaston pitämiseen asemapuolustuksessa, tulevaisuudessa viholliselle pyritään tuottamaan riittävästi kasautuvia tappioita.

Nykyisin joukon tehtävänä voi olla esimerkiksi pitää tietty tienristeys. Vastaisuudessa tehtävä voikin kuulua ”tuhoa riittävästi vihollista”.

– Tällöin johtaja joutuu miettimään, miten saa joukoistaan tehot irti. Kun viholliselle on tuotettu tarpeeksi tappioita, hyökkäys pysähtyy, kuvaa maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti.

Uudella taistelutavalla haetaan joustavampaa ja hajautetumpaa toimintaa, koska paikallaan pysyvät maalit vihollinen pystyy tuhoamaan. Joukot taistelevat nykyistä laajemmalla ja syvemmällä alueella aiempaa pienempinä osastoina.

Muutos perustuu Maasotakoulun maataistelukeskuksen tekemiin tutkimuksiin, joissa on tutkittu joukkorakenteita, niiden toimintaa ja tarvittavaa materiaalia.

– Siellä on todettu, että näin saadaan paremmat tulokset. Tämä muuttaa ajattelutapaa ja tulee olemaan iso haaste kouluttaa joukoille, Parkatti myöntää.

Toivoa soppii että tutkimuksissa (lue: simuloinneissa) on selvitetty tarpeeksi monenlaisia uhkakuvia. Siis että kuluttaminen onnistuu, varsinkin kun näemmä painotetaan sitä että uuden mallin mukaiset joukot pystyvät liikkumaan huomattavasti nykyistä paremin.

Jos nyt ihan väkisin koetan nostaa vastakysymyksiä, niin aika monessa viime aikojen konfliktissa toisella osapuolella on ilmaherruus, ja silloin vastapuolen liikkuminen on erittäin rajoitettua, tai takkiin tulee ja heti.
 
Heikkilä kirjoitti:

Alueellisille joukoille uusi taistelutapa

Uudella taistelutavalla haetaan joustavampaa ja hajautetumpaa toimintaa, koska paikallaan pysyvät maalit vihollinen pystyy tuhoamaan. Joukot taistelevat nykyistä laajemmalla ja syvemmällä alueella aiempaa pienempinä osastoina.

<snip>
Kolmesta tai neljästä komppaniasta koottaisiin taisteluosastoja, joihin kuuluisi lisäksi esikunta-, viesti-, raskas kranaatinheitin-, huolto- ja pioneerikomppania sekä kenttätykistöpatteristo. Alueellisen taisteluosaston vahvuus olisi noin 2 000 miestä.

<snip>
Siirtymiskykyä parannetaan siten, että joukot voivat siirtyä kerran tai kahdesti vuorokauden aikana, mikä lisää joukkojen suojaa. Myös suojarakennelmia on luvassa esimerkiksi viestiasemille.

Uusilla tulenjohtolaitteilla parannetaan tulenaloituksen nopeutta ja tarkkuutta. Paikannuslaitteilla ja maastouttamisjärjestelmillä mahdollistetaan tykistön ja kranaatinheittimistön hajauttaminen ja parempi suoja.

<snip>
– Hankinnoissa pyritään jo käytössä oleviin järjestelmiin, varmaan ja koeteltuun tavaraan. Alueellisille joukoille ei hankita huipputeknologiaa emmekä ole rakentamassa teknoarmeijaa, mutta joukkoja ei voida jättää viime sotien varustelutasolle, Parkatti toteaa.

Onhan tuossa ihan hyvältä kuulostavia elementtejä, kuten ryhmien kasvattaminen ja partioiden käyttö tst-parien sijasta, viestivälineiden vieminen ryhmätasolle ja valonvahvistinten vieminen partiotasolle. Samoin tuossa tuli konkretiaa alueellisen taisteluosaston ja taisteluryhmän kokoonpanosta. Jos siihen taisteluryhmään tosiaan tulee kuulumaan 3 - 6 taisteluosastoa, joista jokaisessa oma kt-patteristo ja raskas KRH-komppania ja neljä jääkärikomppaniaa á neljä uudenmallista joukkuetta (40 miestä/joukkue) niin se taitaa olla vanhaa JvPr:ää aika lailla vahvempi pumppu.

Lähinnä hirvittää se, että miten monta tuon varustelutason alueellista taisteluryhmää pystytään varustamaan 2012-16 kun samaan aikaan pitää leikata puolustusbudjettia. Vuoden 2009 selonteon mukaan niitä pitäisi olla 6, eli 18 - 36 taisteluosastoa, mikä on aika kunnianhimoisen kuuloinen suunnitelma, jos sellaista nyt edes tavoitellaan.

Tulkitsen tuon sillä tavalla, että tykistöön jätetään vedettävä kalusto, eikä 122H ns "massavanhene". Ei sitä suoraan sanota, mutta kiertäen siten, että "tykistön maastouttamislaitteet (hiano termi..) ja parempi suoja". Ei: itseliikkuva.

Puolustusbudjetin leikkaus ainakin rajoittaa sitä mihin hankinnat suunnattava, ja viesti- ja yötoiminta- ja paikantamisvälineistössä on parannettavaa kuitenkin.

2012-16 kuullostaa jotenkin tutulta, alueellisten joukkojen painopisteen aikaikkuna on "vain parin vuoden päässä". Ihan kuin olisin kuullut tuon aiemminkin...
 
Hejsan kirjoitti:
tulevaisuudessa viholliselle pyritään tuottamaan riittävästi kasautuvia tappioita = tarkoitako se sissitoimintaa?
Ei mielestäni tarkoita.
Kuten nimimerkit Kapiainen ja akealik tuossa ylempänä pohtivatkin, tässä on oltava kyse muusta.

Jos nyt sanon oikein tarkoituksellisen rumasti, niin sissitoiminta heikoimmillaan on vain ajoneuvojen laskemista puskasta ja satunnaisen polttoainerekan täräyttämistä eri kinkeripiiriin.
Kasautuvien (merkittävien) tappioiden aikaansaaminen edellyttää että puolustus on kuin wanhan ajan flipperipeli: vastustaja kimpoilee aikansa ja suunta muuttuu, kunnes vauhti pysähtyy.
Jos vastustaja jatkuvasti määrää suunnan ja vauhdin, niin aluepuolustus - tai oli termi mikätahansa - ei ole täyttänyt tehtäväänsä.
 
Jonkin verran käyttämiämme taktisia periaatteita tuntevana pidän melko virheellisenä tämän asian ympärillä käytävän keskustelun luomaa kuvaa tähänastisesta tavastamme käydä puolustustaistelua.
Kuva kun on se, että puolustus olisi tähän saakka ollut jotakin I-maailmansodan aikaista, passiivista "linjapuolustusta".
Sitä se ei ole ollut miesmuistiin, vaan jotakin ihan muuta.
 
Back
Top