Alueellisille joukoille uusi taistelutapa
Maavoimat uudistaa alueellisten joukkojen taistelutapaa. Kun tähän saakka taistelu on perustunut maaston pitämiseen asemapuolustuksessa, tulevaisuudessa viholliselle pyritään tuottamaan riittävästi kasautuvia tappioita.
Nykyisin joukon tehtävänä voi olla esimerkiksi pitää tietty tienristeys. Vastaisuudessa tehtävä voikin kuulua ”tuhoa riittävästi vihollista”.
– Tällöin johtaja joutuu miettimään, miten saa joukoistaan tehot irti. Kun viholliselle on tuotettu tarpeeksi tappioita, hyökkäys pysähtyy, kuvaa maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti.
Uudella taistelutavalla haetaan joustavampaa ja hajautetumpaa toimintaa, koska paikallaan pysyvät maalit vihollinen pystyy tuhoamaan. Joukot taistelevat nykyistä laajemmalla ja syvemmällä alueella aiempaa pienempinä osastoina.
Muutos perustuu Maasotakoulun maataistelukeskuksen tekemiin tutkimuksiin, joissa on tutkittu joukkorakenteita, niiden toimintaa ja tarvittavaa materiaalia.
– Siellä on todettu, että näin saadaan paremmat tulokset. Tämä muuttaa ajattelutapaa ja tulee olemaan iso haaste kouluttaa joukoille, Parkatti myöntää.
Uutta taistelutapaa ryhdytään kouluttamaan kantahenkilökunnalle jo tulevana syksynä. Ensi vuonna taistelutapaa testataan komppanian tasolla ja vuonna 2013 on tarkoitus aloittaa varsinainen joukkojen koulutus.
Ryhmästä entistä tulivoimaisempi
Maavoimat tavoittelee muutoksia myös joukkojen kokoonpanoon. Kun nykyisin jääkäriryhmän koko on kahdeksan taistelijaa jaettuna taistelijapareihin, maavoimien tavoitetilassa ryhmän vahvuus olisi yhdeksän taistelijaa jaettuna kolmeen partioon.
Ryhmille tulisi siten lisää tulivoimaa. Varustusta parannettaisiin johtamisjärjestelmän päätelaittein ja lähiradioin. Jokaiselle partiolla haluttaisiin myös pimeänäkökiikarit.
Joukkueen koko kasvaisi noin 40 taistelijaan, ja komppania koostuisi 3–4 jääkärijoukkueesta sekä komento-, kevyt kranaatinheitin- ja huoltojoukkueista.
Kolmesta tai neljästä komppaniasta koottaisiin taisteluosastoja, joihin kuuluisi lisäksi esikunta-, viesti-, raskas kranaatinheitin-, huolto- ja pioneerikomppania sekä kenttätykistöpatteristo. Alueellisen taisteluosaston vahvuus olisi noin 2 000 miestä.
Kolmesta kuuteen taisteluosastoa muodostaisi taisteluryhmän, nykyisen alueellisen prikaatin.
Parkatin mukaan maavoimien joukkojen määrä laskee tulevaisuudessa, koska nykyistä määrää ei kyetä varustamaan tehtävien edellyttämällä tavalla. Halukkaille palveluskelpoisille reserviläisille luvataan kuitenkin edelleen löytyvän sodanajan tehtäviä.
Hankinnoilla varmaa kalustoa
Uusi taistelutapa edellyttää nykyistä parempaa tilannekuvaa ja johtamiskykyä. Näitä parannetaan vuosina 2012–16, kun alueelliset joukot ovat selonteon mukaisesti maapuolustuksen kehittämisen painopisteenä.
Parkatin mukaan kehitettävää on joukkojen johtamisessa, liikkuvuudessa, tulivoimassa, suojassa ja huollossa. Uutta kalustoa hankitaan massavanhenemisen myötä tämän vuosikymmenen puolivälissä poistuvan tilalle.
Viestijärjestelmä digitalisoidaan, ja kaikki joukot pyritään sijoittamaan saman johtamisjärjestelmän alaisuuteen. Näin yksittäinen taisteluosasto voidaan siirtää toisaalle, missä se liittyy suoraan osaksi muita joukkoja.
Siirtymiskykyä parannetaan siten, että joukot voivat siirtyä kerran tai kahdesti vuorokauden aikana, mikä lisää joukkojen suojaa. Myös suojarakennelmia on luvassa esimerkiksi viestiasemille.
Uusilla tulenjohtolaitteilla parannetaan tulenaloituksen nopeutta ja tarkkuutta. Paikannuslaitteilla ja maastouttamisjärjestelmillä mahdollistetaan tykistön ja kranaatinheittimistön hajauttaminen ja parempi suoja.
Tiedusteluun on tarkoitus hankkia minilennokkijärjestelmä lähivuosien aikana. Lennokkeja on ollut koekäytössä, mutta valintaa ei ole vielä tehty.
Maavalvontakykyä parannetaan maavalvontatutkia ja maasensorijärjestelmiä hankkimalla. Panssarintorjuntakykyä kehitetään muun muassa NLAW-lähipanssarintorjuntaohjuksella.
– Hankinnoissa pyritään jo käytössä oleviin järjestelmiin, varmaan ja koeteltuun tavaraan. Alueellisille joukoille ei hankita huipputeknologiaa emmekä ole rakentamassa teknoarmeijaa, mutta joukkoja ei voida jättää viime sotien varustelutasolle, Parkatti toteaa.
