Alueellisten joukkojen uusi? tst-tapa

Kapiainen kirjoitti:
Sitä se ei ole ollut miesmuistiin, vaan jotakin ihan muuta.

Niin ja ihan oma juttunsa onkin sitten se, onko meillä oikeasti ollut rahkeet tähän "jotakin ihan muuta"-puolustukseen. Ettei vaan olisi ollut niin, että iso osa joukoistamme on ollut resursseiltaan valtavan vajavaiset tavanomaiseen tst-kenttäsodankäyntiin ja toisaalta myös aivan liian jähmeät, tehottomat ja iso-organisaatioiset pienimuotoiseen "sissi"-sodankäyntiin.

Kyllähän tuo kaikki paistaa läpi PV:n viimeaikojen organisaatiomuutoksia katsellessa.
 
akealik kirjoitti:
Iivo kirjoitti:
Jos tälle linjalle lähdetään miten olisi?:
Johto/PST-partio:
Ryhmänjohtaja, kiväärimies, kiväärimies (apilas/NLAW)
Kivääripartio
Partionjohtaja, tarkka-ampuja (rk optiikalla?, dragunov?, joku muu?), kiväärimies (kes)
Konekivääripartio:
Partionjohtaja(kes?), KK-mies, Kiväärimies/KK-avustaja(kes?)

Mutta jotenkin toi kolme identtistä ryhmää kuulostais johtajan kannalta joustavammalta.

Tästä saisi oman, pitkän ketjun aikaiseksi, mutta tällä foorumilla se ei kai ole niin justiinsa :)

Arvioni perustuu siihen, että jatkossakin annettaneen vain yksi konekivääri ryhmää kohden ja muuten mennään RK62:n ja kessin voimin, nyt puhutaan kuitenkin alueellisista joukoista. KvKK ja PKM ovat niin raskaita, ettei enempää kannattaisikaan ottaa. Kolmen hengen partio puolestaan saa roudattua PKM:llekin riittävästi kuulaa. Rynkkyyn perustuvia pikakiväärejä (RPK) tuskin on tulossa kuvioihin.

Reserviläisessä viitattiin käskyyn: "tuhoa vihollista ja palajon"..... se tarkoittanee sitä, että tehtävään lähtevä joukko ottaa pst-aseita kantoon JA JOTAIN MUUTA HERRAN TÄHEN KUIN kes/orak 74:sta. NLAW:iin viitattiin aivan sélvästi.

Johtopartio, pst-partio x2, tulenjohto- ja viestipartio, tukipartio. Tuo olis kategorisesti katsoen 15 sotilaan viritys.

Tai neljän partion tiedusteluryhmä, jolla on mukana yhtenä tulenjohto. Tai pioneeriryhmä, joka hoitaa jonkin postin ja häippäsee. Paikalle jää tulenjohtoa tai tarkka-ampujapari.

Kyllä varmaan on aika ottaa henkistä etäisyyttä menneisiin. Tämä "uusi" tapa käydä taistelua on varmasti sekoitus wanhaa, jotain uutta ja jotain lainattua.

Mitä tuleva tst-tapa vaatii? Se tulee vaatimaan taistelijoilta hyvää fysiikkaa, tahtoa ja uskallusta tehdä temput, hyvää koulutusta ja johtamista ja joitain uusia vehkeitä....joita todennäköisesti on jo koeteltu ja testattukin, kehno tietää lie hankittukin. Tulee heti mieleen yksinkertaiset sensorit ja tunnistimet, kaukolaukaisinjärjestelmät, viestikalusto, ja voi, jos tuohon saa vielä lennokkitiedustelun niin se on ah ja voi.

Pelipaikoille meneminen tulee vaatimaan kuntoa, sanokaa sanoneen, ja tulette vielä ymmärtämään, mitä olen vankuttanut vuosikausia "ylikuormatuista" taistelijoista.
 
baikal kirjoitti:
akealik kirjoitti:
Iivo kirjoitti:
Jos tälle linjalle lähdetään miten olisi?:
Johto/PST-partio:
Ryhmänjohtaja, kiväärimies, kiväärimies (apilas/NLAW)
Kivääripartio
Partionjohtaja, tarkka-ampuja (rk optiikalla?, dragunov?, joku muu?), kiväärimies (kes)
Konekivääripartio:
Partionjohtaja(kes?), KK-mies, Kiväärimies/KK-avustaja(kes?)

Mutta jotenkin toi kolme identtistä ryhmää kuulostais johtajan kannalta joustavammalta.

Tästä saisi oman, pitkän ketjun aikaiseksi, mutta tällä foorumilla se ei kai ole niin justiinsa :)

Arvioni perustuu siihen, että jatkossakin annettaneen vain yksi konekivääri ryhmää kohden ja muuten mennään RK62:n ja kessin voimin, nyt puhutaan kuitenkin alueellisista joukoista. KvKK ja PKM ovat niin raskaita, ettei enempää kannattaisikaan ottaa. Kolmen hengen partio puolestaan saa roudattua PKM:llekin riittävästi kuulaa. Rynkkyyn perustuvia pikakiväärejä (RPK) tuskin on tulossa kuvioihin.

Reserviläisessä viitattiin käskyyn: "tuhoa vihollista ja palajon"..... se tarkoittanee sitä, että tehtävään lähtevä joukko ottaa pst-aseita kantoon JA JOTAIN MUUTA HERRAN TÄHEN KUIN kes/orak 74:sta. NLAW:iin viitattiin aivan sélvästi.

Näin minäkin tuollaisen käskyn ymmärtäisin, mutta samalla sitä voisi tulkita käskyksi tuhota strategisesti tärkeitä kohteita, jotka eivät välttämättä edusta vesistön ylityspaikkoja vaan aivan muita, kuten tärkeitä rakennuksia/solmukeskuksia jne. jne.

Joten kait tälläiseen kikkailuun saadaan mukaan niitä muitakin kättä pidempiä kuin niitä aivan tavanomaisempia. Mutta tällöin pelin henki muuttuisi enemmän sissisodan käytiin kuin siihen tavanomaisempaan pusikossa kökkimiseen.

Pelipaikoille meneminen tulee vaatimaan kuntoa, sanokaa sanoneen, ja tulette vielä ymmärtämään, mitä olen vankuttanut vuosikausia "ylikuormatuista" taistelijoista.

Jää vähemmälle ne makkaran paistot sitten, mutta miten on, löytyykö firmalta sittenkään varaa järjestää koulutusta ressuille, vai onko kaikki sitten vain sen vapaaehtoisuuden piikissä?
 
Oma näkemykseni on, että ryhmässä olisi hyvä olla
- 1 kpl johtaja
- 1 kvkk tst-pari
- 1 tarkka-ampuja tst-pari
- 2 kpl rk tst-pari
- 1 kpl lääkintämies + 1 kpl varajohtaja (=1 tst-pari)

Tuo ei tietenkään enää mahtuisi rynnäkkövaunuun, mutta olisi kykyä erilaisiin käyttötarkoituksiin ja mukavasti tulivoimaa ja tappionsietoa.
 
ctg kirjoitti:
baikal kirjoitti:
akealik kirjoitti:
Iivo kirjoitti:
Jos tälle linjalle lähdetään miten olisi?:
Johto/PST-partio:
Ryhmänjohtaja, kiväärimies, kiväärimies (apilas/NLAW)
Kivääripartio
Partionjohtaja, tarkka-ampuja (rk optiikalla?, dragunov?, joku muu?), kiväärimies (kes)
Konekivääripartio:
Partionjohtaja(kes?), KK-mies, Kiväärimies/KK-avustaja(kes?)

Mutta jotenkin toi kolme identtistä ryhmää kuulostais johtajan kannalta joustavammalta.

Tästä saisi oman, pitkän ketjun aikaiseksi, mutta tällä foorumilla se ei kai ole niin justiinsa :)

Arvioni perustuu siihen, että jatkossakin annettaneen vain yksi konekivääri ryhmää kohden ja muuten mennään RK62:n ja kessin voimin, nyt puhutaan kuitenkin alueellisista joukoista. KvKK ja PKM ovat niin raskaita, ettei enempää kannattaisikaan ottaa. Kolmen hengen partio puolestaan saa roudattua PKM:llekin riittävästi kuulaa. Rynkkyyn perustuvia pikakiväärejä (RPK) tuskin on tulossa kuvioihin.

Reserviläisessä viitattiin käskyyn: "tuhoa vihollista ja palajon"..... se tarkoittanee sitä, että tehtävään lähtevä joukko ottaa pst-aseita kantoon JA JOTAIN MUUTA HERRAN TÄHEN KUIN kes/orak 74:sta. NLAW:iin viitattiin aivan sélvästi.

Näin minäkin tuollaisen käskyn ymmärtäisin, mutta samalla sitä voisi tulkita käskyksi tuhota strategisesti tärkeitä kohteita, jotka eivät välttämättä edusta vesistön ylityspaikkoja vaan aivan muita, kuten tärkeitä rakennuksia/solmukeskuksia jne. jne.

Joten kait tälläiseen kikkailuun saadaan mukaan niitä muitakin kättä pidempiä kuin niitä aivan tavanomaisempia. Mutta tällöin pelin henki muuttuisi enemmän sissisodan käytiin kuin siihen tavanomaisempaan pusikossa kökkimiseen.

Pelipaikoille meneminen tulee vaatimaan kuntoa, sanokaa sanoneen, ja tulette vielä ymmärtämään, mitä olen vankuttanut vuosikausia "ylikuormatuista" taistelijoista.

Jää vähemmälle ne makkaran paistot sitten, mutta miten on, löytyykö firmalta sittenkään varaa järjestää koulutusta ressuille, vai onko kaikki sitten vain sen vapaaehtoisuuden piikissä?

Samassa kirjoituksessa korostettiin toimivien joukkojen liikkuvuutta ja niiden hyvää tilannekuvaa. Varmasti käytössään tulee olemaan joitain sissitoiminnan keinoja, mutta menee tämä muutos pidemmälle kyllä. Ei ole kyseessä suonlaitanuhjaaminen vaan joukkojen sisällä on osia, jotka aktiivisesti hakevat tilanteita käyttää aseitaan.

Enkä usko etteikö esim. viivytystaisteluun olisi omat elementtinsä.

Kaikkiaan minä uskon vahvasti tähän uudistukseen. Toivottavasti tuleva rahatilanne ei ruunaa tätä kympillä. Mutta kun saavat tämän edes hyvälle alulle niin aikanaan operatiivisen kaluston vaihtoviikot avittavat systeemin jatkoon.
 
Tuo käsky "tuhoa vihollista ja paljon"... no todettakoon että virheellisesti usein puhutaan suomalaisista sisseistä talvisodan ajalta. Kyllä tuliylläköt, väijytykset ja tuhoamisiskut kuuluvat jalkaväen toimenkuvaan ihan siinä kuin sissienkin ja niihin perustui talvisodassa muutaman rintaman taistelut. Silloin käskynä saattoi olla juuri tuon kaltainen. Käskyn noudattaminen tänä päivänä vaatii tietenkin tämän päivän taistelukentän olosuhteiden huomioimista.
Liian herkästi usein jaetaan sissit ja jalkaväki erillisiksi ja erilaisiksi joukoikis ja niiden toimintatapoja erotellaan. Pohjimmiltaan sissit kuitenkin ovat ensisijassa jalkaväkeä ja hyödyntävät jalkaväen toimintatapoja hieman poikkeavin painotuksin erityisessä toimintaympäristössä.
 
Heikkilä kirjoitti:

Alueellisille joukoille uusi taistelutapa



Maavoimat uudistaa alueellisten joukkojen taistelutapaa. Kun tähän saakka taistelu on perustunut maaston pitämiseen asemapuolustuksessa, tulevaisuudessa viholliselle pyritään tuottamaan riittävästi kasautuvia tappioita.

Nykyisin joukon tehtävänä voi olla esimerkiksi pitää tietty tienristeys. Vastaisuudessa tehtävä voikin kuulua ”tuhoa riittävästi vihollista”.

– Tällöin johtaja joutuu miettimään, miten saa joukoistaan tehot irti.
Kun viholliselle on tuotettu tarpeeksi tappioita, hyökkäys pysähtyy, kuvaa maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti.

Uudella taistelutavalla haetaan joustavampaa ja hajautetumpaa toimintaa, koska paikallaan pysyvät maalit vihollinen pystyy tuhoamaan. Joukot taistelevat nykyistä laajemmalla ja syvemmällä alueella aiempaa pienempinä osastoina.
.

Mistä mittakaavasta tässä puhutaan? Tämä tuskin tuo juurikaan muutosta edes pataljoonan taisteluun sitä pienemmistä rilppeistä puhumattakaan. Itse näkisin pienimpänä mittakaavana prikaatin ja tuloksia haluttaessa pitäisi puhua armeijakunnista. Periaatteessa niin, että yhtä suuntaa puolustava armeijakunnan komentaja saa sata kilometriä syvän alueen, jossa hänen pitää käydä puolustustaistelu. Taistelun päätteeksi alueen pitää olla omien joukkojen hallussa, mutta taistelu saa vapaasti liikkua alueella.

Taistelutapana syvä puolustus, hyökkääjän kuluttaminen epäsuoralla ja jatkuvat pienen mittakaavan hyökkäykset sivustoihin. Tavoitteena aikaan saada tilanne, jossa voidaan suuremmin voimin pussittaa osa vihollisesta ja tuhota se. Jalkaväelle tämä vaatisi hyvän liikkuvuuden omaavia kulkupelejä, jotta avautuvat tilanteet voitaisiin käyttää hyväksi.

Tiedon ja ymmärryksen puute ei ole este pohtimiselle. :p
 
Miksi tässä ei voitaisi käyttää vanhaa jäykkistä kökkimistä t-72 ERA-tornien (olettaen että kaikkia ei ole sulatettu) törröttäessä rannikkolinnakkeiden tapaan taktisesti mukavissa paikoissa syvyydessä, samalla kun epäsuoraa voisi tukea nemo-tyylisillä veneillä järvialueella ja antaa vanhempia IFV kalustoja (BMP1, Pasi) niille ryhmille, jotka niitä tarvitsee.

JV ryhmille jäisi sitten ainoastaan tuhoamismääräys niille joukoille mitä on jäljellä, ja ne voitaisiin sitten varustaa ACoS RKlla, KvKKlla, KeS, KasaPanos ja TRG yhdistelmillä. Tällöin voisin kuvitella, että jos terävä kärki peruuttaa taikka päästää alueelle joukkoja, niin niitä pystytään kuluttamaan kunnolla vaikka naapurilla olisi koneita ilmassa.

Tietenkin pitää olettaa että kaikkea sitä kalustoa mikä on rasvoissa ei pistetä sulattamoon.
 
No..jo yksistään se on suurehko muutos jos joukkojen tehtävä muuttuu aikaisemmasta, tutusta "pitää" - tyylisestä tehtävästä "tuhoa" - tehtäväksi..
 
Iivo kirjoitti:
akealik kirjoitti:
Uumoilisin, että kokoonpanoksi tulee johtopartio, kivääripartio ja konekivääriä roudaava tukipartio.

Jos tälle linjalle lähdetään miten olisi?:
Johto/PST-partio:
Ryhmänjohtaja, kiväärimies, kiväärimies (apilas/NLAW)
Kivääripartio
Partionjohtaja, tarkka-ampuja (rk optiikalla?, dragunov?, joku muu?), kiväärimies (kes)
Konekivääripartio:
Partionjohtaja(kes?), KK-mies, Kiväärimies/KK-avustaja(kes?)

Mutta jotenkin toi kolme identtistä ryhmää kuulostais johtajan kannalta joustavammalta.

Käsittääkseni venäläiset käyttivät ainakin tsetseniassa kolmen miehen "troikka" partioita, PKM tai Dragunov- kertasinko- ja rkmies. Olisikohan rkmies ollut partionjohtaja.
 
Olen ymmärtänyt, että nyt puhutaan alueellisista joukoista, ei siis ns. operatiivisista porukoista. Tähän asti tietääkseni alueellisten pumppujen ajoneuvot ovat olleet ns. ottokalustoa, eli siviilistä kriisitilanteessa PV:lle (pakko)-otettuja. Nyt puhutaan liikkuvuuden (huimasta) lisäyksestä. Onnistuuko ottokalustolla, en ihan heti usko. Vai onko niin, että osa noista porukoista varustetaan liikkuvammiksi lakkautettavista ooperatiivisista yksiköistä vapautuvalla kuljetuskalustolla. kaikille niitä ei taida riittää ja eikös PV ole luopumassa mm. Nasuista?
Vai onko tuossa uudessa taistelutavassa vain kysymys siitä, että alueelliset joukot hajautetaan entistä pienempiin yksiköihin laajemmalle alueelle. Mutta kyllä niidenkin pitäisi pystyä liikkumaan paremmin kuin mitä maataloustraktorit ja/tai siviilipaketti- tai kuorma-autot sallivat. Vähän olen ihmeissäni.
 
Tulipa tuossa tupakalla mieleen, että olisiko niillä fillareilla käyttöä tässä uudessa tst-tavassa? Niistähän taannoin täällä keskusteltiin ja mun mielestäni ainakin joillekin "uusille" alueellisille porukoille ne hyvin sopisivat. Tieliikkuvuus ei ole moottoriajoneuvojen luokkaa, mutta maastossa sitäkin parempi. Tuskin sinne tielle kannattaa mennäkään vihulaisen tstvaunujen siellä pyöriessä.
 
Bodyguard kirjoitti:
Vai onko tuossa uudessa taistelutavassa vain kysymys siitä, että alueelliset joukot hajautetaan entistä pienempiin yksiköihin laajemmalle alueelle. Mutta kyllä niidenkin pitäisi pystyä liikkumaan paremmin kuin mitä maataloustraktorit ja/tai siviilipaketti- tai kuorma-autot sallivat. Vähän olen ihmeissäni.

Mitä minä ymmärrän tästä on kyse siitä että operatiiviset joukot päästävät naapurin joukkoja syvyyteen, koska he eivät pysty sitä työntöä torppaamaan kokonaan rajalle. Tällöin alueellisille joukoilla, jotka on laskettu syvyyteen on annettu käsky tuhota niin paljon kuin he pystyvät, ennen ja kun naapurin joukot tunkeutuvat entistä pidemmälle. Joten jos sadan kilometrin matkalla saadaan tuhottua 30 taikka 40 prosenttia joukoista, niin seuraavan sadan kilometrin matkalla, tuota joukkoa on entistä helpompi kurmottaa taikka jopa pysäyttää, ennen kuin he pääsevät kipupisteisiin.

Joten paljonko liikkuvuudella on sitä merkitystä jos oletetaan että kyllä ne sieltä läpi ryntäävät. Eli kyse on siitä että minkälaisella porukalla he loppujen lopuksi pääset sinne kipupisteeseen saakka, täydellä pumpulla vai loppuun asti rääkätyllä?

Mitä tulee niihin karjuihin joilla ei ole sitä liikkuvuutta, niin he odottavat sitä seuraavaa ryntäystä asemissa paremman kokemuksen omaavina, sillä välin kun strategisessa kohteessa suoritetaan puhdistus.
 
Tuli mieleen yks kysymys.

Pitääkö siinä kenttätykistöpatterissa olla samanlaiset kaaliperit tykissä?
esim: 18 kpl 155mm ?

Koska jääkäriprikaatissa on 2 patteristoa, yhdellä 122mm ja toisella 155/152 mm

Voikko aluellisilla olla 8 kpl 122mm ja 8 kpl 155 mm ?
 
Bodyguard kirjoitti:
Olen ymmärtänyt, että nyt puhutaan alueellisista joukoista, ei siis ns. operatiivisista porukoista. Tähän asti tietääkseni alueellisten pumppujen ajoneuvot ovat olleet ns. ottokalustoa, eli siviilistä kriisitilanteessa PV:lle (pakko)-otettuja. Nyt puhutaan liikkuvuuden (huimasta) lisäyksestä. Onnistuuko ottokalustolla, en ihan heti usko. Vai onko niin, että osa noista porukoista varustetaan liikkuvammiksi lakkautettavista ooperatiivisista yksiköistä vapautuvalla kuljetuskalustolla. kaikille niitä ei taida riittää ja eikös PV ole luopumassa mm. Nasuista?
Vai onko tuossa uudessa taistelutavassa vain kysymys siitä, että alueelliset joukot hajautetaan entistä pienempiin yksiköihin laajemmalle alueelle. Mutta kyllä niidenkin pitäisi pystyä liikkumaan paremmin kuin mitä maataloustraktorit ja/tai siviilipaketti- tai kuorma-autot sallivat. Vähän olen ihmeissäni.

Heikoilla jäillä mennään....mutta yritetääns, ei ole eka kerta eikä viimeinen...:a-laugh:

Minusta tämä ns. uusi tst-tapa tarkoittaa sitä, että pumppuun kuuluu ns. suorituskykyisiä elementtejä. Ymmärtääkseni TODELLA JA OIKEASTI räätälöidään resurssien ja arvioitujen tarpeiden mukaan tst-ryhmä kerrallaan sopivaksi tulevaan käyttöön.

Tämän mukaan osa joukoista voi hyödyntää siviilivehkeitä, kuten ennenkin on ajateltu, mutta poppoossa on joku tiukka osa, joka saa vehkeet tehtävän mukaan.
 
Bodyguard kirjoitti:
Olen ymmärtänyt, että nyt puhutaan alueellisista joukoista, ei siis ns. operatiivisista porukoista. Tähän asti tietääkseni alueellisten pumppujen ajoneuvot ovat olleet ns. ottokalustoa, eli siviilistä kriisitilanteessa PV:lle (pakko)-otettuja. Nyt puhutaan liikkuvuuden (huimasta) lisäyksestä. Onnistuuko ottokalustolla, en ihan heti usko. Vai onko niin, että osa noista porukoista varustetaan liikkuvammiksi lakkautettavista ooperatiivisista yksiköistä vapautuvalla kuljetuskalustolla. kaikille niitä ei taida riittää ja eikös PV ole luopumassa mm. Nasuista?
Vai onko tuossa uudessa taistelutavassa vain kysymys siitä, että alueelliset joukot hajautetaan entistä pienempiin yksiköihin laajemmalle alueelle. Mutta kyllä niidenkin pitäisi pystyä liikkumaan paremmin kuin mitä maataloustraktorit ja/tai siviilipaketti- tai kuorma-autot sallivat. Vähän olen ihmeissäni.

No mennyt aika ei enää koskaan palaa. Suomen armeijahan suostui laskemaan sodan ajan hevosvahvuuksia vasta sitten kun valtakunnan hevosmäärä oli pienempi kuin LKP:ssä tarvittiin. Viimeeksi Santahaminassa kapteeni näytti jotain powerpoint esitystä missä jalkaväen kulkupeliksi oli merkitty traktorit. Kapteeni nauroi ja totesi ettei niitä ainakaan pääkaupunkiseudun vahvuuksissa juuri tulla näkemään.

Mistä sitä liikkuvutta sitten saisi? Pienillä maastokelpoisilla kuormureilla ei ole juurikaan käyttöä siviilissä- eikä niitä juurikaan löydy puolustusvoimien tarpeisiin otettavaksi. Toisaalta yhteiskunta on huimasti muuttunut niistä 70-luvun päivistä kun noita jalkaväkiprikaateja suunniteltiin. Suomesta löytyy 110 000 moottorikelkkaa ja mopoja sekä moottoripyöriä on satoja tuhansia. Lisäksi mönkijöiden määrä on ollut jyrkässä nousussa viime vuosina. Maastoautoillakin on kriisiaikana varmasti vähän muutakin käyttöä kuin toimia äveriäiden mökki- ja metsästysajoneuvoina.

Kylmää faktaa on se, että traktori + sontakärry on se kutistuva trendi ja ajoneuvoratkaisuissa on käännyttävä uusien keveiden harrastusajoneuvojen puoleen tai sitten ostettava todella kalliita sirpalesuojattuja ajoneuvoja aihetta harrastavilta valmistajilta.
 
Täytyy taas muistuttaa tässä keskustelussa herroja siitä, että maasto on mitä on ja meille edullisen maaston syvyys melko olematon..aiheuttaa "hieman" haasteita isommille viivytystyyppisille tempuille.. Varsinkin kun se sama maasto on, koulutus huomioiden, useimmiten sitä edullisinta maastoa myös meikäläisten panssari- ja mekanisoiduille joukoille. Tarkoitan siis sitä, että meikäläiset panssari- ja mekanisoidut joukot ovat todennäköisesti koulutuksensa ja treeninsä puolesta melko vahvoilla naapurin panssarijoukkoihin nähden yleisten periaatteiden mukaisen "huonon panssarimaaston" alueilla..

Haasteita on siis jos jonkinlaisia olemassa näiden asioiden kanssa. Tutkiminen, kokeilu ja kehittäminen on tietysti aina hyväksi.

Kumpa se "pelitilan" syvyys olisi vaikkapa 500km, niin olisi todella hyvä ensin viivyttää, kuluttaa ja tuottaa paljon tappioita ja sitten antaa tappoisku..mutta kun se tila on kortilla..
 
No mitäs sitä kerran arveltiin, Vaalimaalta Päämaalin portille on kolonnavauhdilla työpäivän mitta, vaikka pitäisi ruokatauon ja tankkaisikin välillä. Eipä siinä ole varaa paljon jäädä tahmoamaan. Ns. tärkeillä alueilla homma pitää alkaa heti eikä kuudestoista päivä.
 
Jeps..edelleen olen sitä mieltä aika vahvasti, että nykyinen raja ei ole vahingossa siinä missä se nyt on..eikä 70 vuotta sitten Suomen armeija lähtenyt vahingossa tavoittelemaan niitä uusia rajoja joita se lähti tavoittelemaan.

Tottakai moni asia on muuttunut noista ajoista, mutta yhä edelleen näyttäisi eräs jo siltä ajalta tuttu perusasia olevan voimissaan..nimittäin panssarijoukot ja muut hyvin liikkuvat mekanisoidut joukot.. Eikä mitään valtavaa muutosta ole siihen asiaan ihan hetkeen näköpiirissä..
 
Heikkilä kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Uusin Reserviläinen paljastaa otsikon mukaan uudet tuulet: linjapuolustus siirtyköön historiaan jne.

Tätä julkista avausta olen odottanut kuin hepo kesää. Arvasin viime vuonna, että uudet tuulet puhaltaa humputtavat Alueellisten joukkojen temppukavalkaadissa. Toivottavasti saadaan mukavasti tietoa aiheesta, jotta voimme vääntää oikein kunnolla.

Tässä on sen jutun verkkoversion teksti:

Alueellisille joukoille uusi taistelutapa



Maavoimat uudistaa alueellisten joukkojen taistelutapaa. Kun tähän saakka taistelu on perustunut maaston pitämiseen asemapuolustuksessa, tulevaisuudessa viholliselle pyritään tuottamaan riittävästi kasautuvia tappioita.

Nykyisin joukon tehtävänä voi olla esimerkiksi pitää tietty tienristeys. Vastaisuudessa tehtävä voikin kuulua ”tuhoa riittävästi vihollista”.

– Tällöin johtaja joutuu miettimään, miten saa joukoistaan tehot irti. Kun viholliselle on tuotettu tarpeeksi tappioita, hyökkäys pysähtyy, kuvaa maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti.

Uudella taistelutavalla haetaan joustavampaa ja hajautetumpaa toimintaa, koska paikallaan pysyvät maalit vihollinen pystyy tuhoamaan. Joukot taistelevat nykyistä laajemmalla ja syvemmällä alueella aiempaa pienempinä osastoina.

Muutos perustuu Maasotakoulun maataistelukeskuksen tekemiin tutkimuksiin, joissa on tutkittu joukkorakenteita, niiden toimintaa ja tarvittavaa materiaalia.

– Siellä on todettu, että näin saadaan paremmat tulokset. Tämä muuttaa ajattelutapaa ja tulee olemaan iso haaste kouluttaa joukoille, Parkatti myöntää.

Uutta taistelutapaa ryhdytään kouluttamaan kantahenkilökunnalle jo tulevana syksynä. Ensi vuonna taistelutapaa testataan komppanian tasolla ja vuonna 2013 on tarkoitus aloittaa varsinainen joukkojen koulutus.

Ryhmästä entistä tulivoimaisempi

Maavoimat tavoittelee muutoksia myös joukkojen kokoonpanoon. Kun nykyisin jääkäriryhmän koko on kahdeksan taistelijaa jaettuna taistelijapareihin, maavoimien tavoitetilassa ryhmän vahvuus olisi yhdeksän taistelijaa jaettuna kolmeen partioon.

Ryhmille tulisi siten lisää tulivoimaa. Varustusta parannettaisiin johtamisjärjestelmän päätelaittein ja lähiradioin. Jokaiselle partiolla haluttaisiin myös pimeänäkökiikarit.

Joukkueen koko kasvaisi noin 40 taistelijaan, ja komppania koostuisi 3–4 jääkärijoukkueesta sekä komento-, kevyt kranaatinheitin- ja huoltojoukkueista.

Kolmesta tai neljästä komppaniasta koottaisiin taisteluosastoja, joihin kuuluisi lisäksi esikunta-, viesti-, raskas kranaatinheitin-, huolto- ja pioneerikomppania sekä kenttätykistöpatteristo. Alueellisen taisteluosaston vahvuus olisi noin 2 000 miestä.

Kolmesta kuuteen taisteluosastoa muodostaisi taisteluryhmän, nykyisen alueellisen prikaatin.

Parkatin mukaan maavoimien joukkojen määrä laskee tulevaisuudessa, koska nykyistä määrää ei kyetä varustamaan tehtävien edellyttämällä tavalla. Halukkaille palveluskelpoisille reserviläisille luvataan kuitenkin edelleen löytyvän sodanajan tehtäviä.

Hankinnoilla varmaa kalustoa

Uusi taistelutapa edellyttää nykyistä parempaa tilannekuvaa ja johtamiskykyä. Näitä parannetaan vuosina 2012–16, kun alueelliset joukot ovat selonteon mukaisesti maapuolustuksen kehittämisen painopisteenä.

Parkatin mukaan kehitettävää on joukkojen johtamisessa, liikkuvuudessa, tulivoimassa, suojassa ja huollossa. Uutta kalustoa hankitaan massavanhenemisen myötä tämän vuosikymmenen puolivälissä poistuvan tilalle.

Viestijärjestelmä digitalisoidaan, ja kaikki joukot pyritään sijoittamaan saman johtamisjärjestelmän alaisuuteen. Näin yksittäinen taisteluosasto voidaan siirtää toisaalle, missä se liittyy suoraan osaksi muita joukkoja.

Siirtymiskykyä parannetaan siten, että joukot voivat siirtyä kerran tai kahdesti vuorokauden aikana, mikä lisää joukkojen suojaa. Myös suojarakennelmia on luvassa esimerkiksi viestiasemille.

Uusilla tulenjohtolaitteilla parannetaan tulenaloituksen nopeutta ja tarkkuutta. Paikannuslaitteilla ja maastouttamisjärjestelmillä mahdollistetaan tykistön ja kranaatinheittimistön hajauttaminen ja parempi suoja.

Tiedusteluun on tarkoitus hankkia minilennokkijärjestelmä lähivuosien aikana. Lennokkeja on ollut koekäytössä, mutta valintaa ei ole vielä tehty.

Maavalvontakykyä parannetaan maavalvontatutkia ja maasensorijärjestelmiä hankkimalla. Panssarintorjuntakykyä kehitetään muun muassa NLAW-lähipanssarintorjuntaohjuksella.

– Hankinnoissa pyritään jo käytössä oleviin järjestelmiin, varmaan ja koeteltuun tavaraan. Alueellisille joukoille ei hankita huipputeknologiaa emmekä ole rakentamassa teknoarmeijaa, mutta joukkoja ei voida jättää viime sotien varustelutasolle, Parkatti toteaa.

Onhan tuossa ihan hyvältä kuulostavia elementtejä, kuten ryhmien kasvattaminen ja partioiden käyttö tst-parien sijasta, viestivälineiden vieminen ryhmätasolle ja valonvahvistinten vieminen partiotasolle. Samoin tuossa tuli konkretiaa alueellisen taisteluosaston ja taisteluryhmän kokoonpanosta. Jos siihen taisteluryhmään tosiaan tulee kuulumaan 3 - 6 taisteluosastoa, joista jokaisessa oma kt-patteristo ja raskas KRH-komppania ja neljä jääkärikomppaniaa á neljä uudenmallista joukkuetta (40 miestä/joukkue) niin se taitaa olla vanhaa JvPr:ää aika lailla vahvempi pumppu.

Lähinnä hirvittää se, että miten monta tuon varustelutason alueellista taisteluryhmää pystytään varustamaan 2012-16 kun samaan aikaan pitää leikata puolustusbudjettia. Vuoden 2009 selonteon mukaan niitä pitäisi olla 6, eli 18 - 36 taisteluosastoa, mikä on aika kunnianhimoisen kuuloinen suunnitelma, jos sellaista nyt edes tavoitellaan.

Yllättävän vahva kokonaisuus, jos tst-ryhmässä olisi tosiaan 6 tst-osastoa, tarkoittaisi se siis myös kuutta kt patteristoa (108 tykkiä), kun JvPr:ssa oli vain kaksi patteristoa (36 tykkiä). Epäsuoran osalta tst-ryhmä vastaisi siis parhaassa tapauksessa 3 vanhaa JvPr:tia. On tietysti vaan hyvä että olemassa oleva epäsuora käytetään hyväksi, viestipuoli/aseiden hajautus olisi vaan syytä laittaa kuntoon.

Miesvahvuuskin olisi 6 tst-osaston tapauksessa 12 000 ukkoa! Onhan tuollainen paketti aivan oleellisesti vanhaa JvPr vahvempi! Tosin tuota tst-osastojen määräähän ei ilmeisesti ole lyöty lukkoon, 3 tst-osaston tapauksessa tst-ryhmää vootaisiin verrata vanhaan JvPr:tiin.

Iso osa päivityslistoista jää haaveet osastolle, taloussanomien jutussa alueellisten joukkojen päivittämisen hintalapuksi todetaan 800milj.Eur samalla kun pitäisi säästää 200milj... Jokainen tajuaa ettei yhtälö toimi, pv edustajakin toteaa jutussa että tuskin kyseistä summaa saadaan kasaan tähän tarkoitukseen. No osa joukoista jää pääosiltaan lähes nykyiseen tilaansa kaluston puolesta ja osaa päivitetään. Pääasia että meille jäi, kuin jäikin melko vahvat alueelliset joukot.

ps. Viimeisin tst-ryhmien määrä suunnitelmissa oli 5kpl = 15-30 alueellista tst-osastoa.
 
Back
Top