Alueellisten joukkojen uusi? tst-tapa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja baikal
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Piiloviestini oli tuossa edellisessä se, että on niitä joukkoja PK-seudullakin. Täällä asuu noin 25% koko kansasta, eli jos lasketaan samalla suhteella joukoista,, niin semmoiset reilut 62000 ukkoa löytyy niihin taisteleviin joukkoihin ( jos SA-vahvuuus on 250000 ). Jos niistä on kolmasosa jätetty PK-seudulle, niin kyllä siitä muutama tuhat riittää sinne Kehä III:n asemia tuhoamaan. Ja jos ne loppuu, niin pannaan sitten Vuosaaren ja Kontulan tekniikaalit kehiin ( niillehän voi luvata vaikka paikan paratiisiin ). Jos yhtään tunnette Kehä III maisemia, niin välillä Porvoonväylä-Tikkurila on useita aika herkullisia paikkoja iskeä kehällä liikkuvaan vihulaiseen ( en oikein usko, että sinne kaivautuisivat ).
 
Bodyguard kirjoitti:
Piiloviestini oli tuossa edellisessä se, että on niitä joukkoja PK-seudullakin. Täällä asuu noin 25% koko kansasta, eli jos lasketaan samalla suhteella joukoista,, niin semmoiset reilut 62000 ukkoa löytyy niihin taisteleviin joukkoihin ( jos SA-vahvuuus on 250000 ). Jos niistä on kolmasosa jätetty PK-seudulle, niin kyllä siitä muutama tuhat riittää sinne Kehä III:n asemia tuhoamaan. Ja jos ne loppuu, niin pannaan sitten Vuosaaren ja Kontulan tekniikaalit kehiin ( niillehän voi luvata vaikka paikan paratiisiin ). Jos yhtään tunnette Kehä III maisemia, niin välillä Porvoonväylä-Tikkurila on useita aika herkullisia paikkoja iskeä kehällä liikkuvaan vihulaiseen ( en oikein usko, että sinne kaivautuisivat ).

No ei välttämättä Kehille, mutta pointtini on se että milläs se kulutettu vihollinen laitetaan poistumaan.

DIplomatialla?
 
Niinpä niin, jos se vainolainen on jossain Kehä III maisemissa, niin silloin kyllä on vitsit vähissä, koska se todnäk on myös ( tai ainakin yrittänyt päästä) Vuosaaressa, Sandiksessa, Espoon rannoilla ja ehkäpä Seutulankin tienoilla. Mutta jos se tulee vaan Porvoonväylää ja vanhaa Porvoontietä, niin sitten on jotain mahkuja vielä. Jos se etenee Kehä III pitkin, niin viimeistään Lahdenväylän ja Tuusulanväylän välissä se pitää viimeistään pysäyttää, eli jossain Hakunila-Tikkurila välillä. Siksi otin nuo "tstosastot" ja "erikoisjoukot" esille.
Korjataanpas sittenkin vähän. Tarkemmin ajatellen, Kehä III etenevä vihulainen pitäis saada pysähtymään ennen Lahdenväylää, sanotaan vaikkapa viimeistään Jakomäen-Hakkilan kohdilla. Tikkurila on jo liian lännessä. Samanaikaisesti pitäisi Vanhaa Porvoontietä etenevä porukka pysäyttää viimeistään Kehä III ja Itäkeskuksen välillä ( ennen Kehä I jatketta Vuosaareen ). Vuosaareen vievä Kehä III voidaan helposti katkaista tunnelin kohdalla ja siinä olevaa mäkeä ei helposti mekanisoiduilla joukoilla ylitetä häirittynä.
No, mä en oo mikään taktiikan ihmelapsi, mutta tällaisiaa ajauksia on joskus tullut.
 
Bodyguard kirjoitti:
Niinpä niin, jos se vainolainen on jossain Kehä III maisemissa, niin silloin kyllä on vitsit vähissä, koska se todnäk on myös ( tai ainakin yrittänyt päästä) Vuosaaressa, Sandiksessa, Espoon rannoilla ja ehkäpä Seutulankin tienoilla. Mutta jos se tulee vaan Porvoonväylää ja vanhaa Porvoontietä, niin sitten on jotain mahkuja vielä. Jos se etenee Kehä III pitkin, niin viimeistään Lahdenväylän ja Tuusulanväylän välissä se pitää viimeistään pysäyttää, eli jossain Hakunila-Tikkurila välillä. Siksi otin nuo "tstosastot" ja "erikoisjoukot" esille.
Korjataanpas sittenkin vähän. Tarkemmin ajatellen, Kehä III etenevä vihulainen pitäis saada pysähtymään ennen Lahdenväylää, sanotaan vaikkapa viimeistään Jakomäen-Hakkilan kohdilla. Tikkurila on jo liian lännessä. Samanaikaisesti pitäisi Vanhaa Porvoontietä etenevä porukka pysäyttää viimeistään Kehä III ja Itäkeskuksen välillä ( ennen Kehä I jatketta Vuosaareen ). Vuosaareen vievä Kehä III voidaan helposti katkaista tunnelin kohdalla ja siinä olevaa mäkeä ei helposti mekanisoiduilla joukoilla ylitetä häirittynä.
No, mä en oo mikään taktiikan ihmelapsi, mutta tällaisiaa ajauksia on joskus tullut.

Toistan

Kun vihollisen hyökkäys on pysähtynyt, niin millä joukoilla se ajetaan sen jälkeen pois. Ei ole enää jääkäriprikaateja tai panssariprikaateja.

En pohdi sitä että kokoisinko taisteluosaston vaikka Keimolan Nesteelle ja siitä suorittaisin rajun hyökkäyksen kohti koillista tarkoituksena murtaa Helsingin saarto.

Ja olkoon se hyökkääjä pysäytetty vaikka Kymijoen länsipuolelle sillanpääasemaan.
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Bodyguard kirjoitti:
Niinpä niin, jos se vainolainen on jossain Kehä III maisemissa, niin silloin kyllä on vitsit vähissä, koska se todnäk on myös ( tai ainakin yrittänyt päästä) Vuosaaressa, Sandiksessa, Espoon rannoilla ja ehkäpä Seutulankin tienoilla. Mutta jos se tulee vaan Porvoonväylää ja vanhaa Porvoontietä, niin sitten on jotain mahkuja vielä. Jos se etenee Kehä III pitkin, niin viimeistään Lahdenväylän ja Tuusulanväylän välissä se pitää viimeistään pysäyttää, eli jossain Hakunila-Tikkurila välillä. Siksi otin nuo "tstosastot" ja "erikoisjoukot" esille.
Korjataanpas sittenkin vähän. Tarkemmin ajatellen, Kehä III etenevä vihulainen pitäis saada pysähtymään ennen Lahdenväylää, sanotaan vaikkapa viimeistään Jakomäen-Hakkilan kohdilla. Tikkurila on jo liian lännessä. Samanaikaisesti pitäisi Vanhaa Porvoontietä etenevä porukka pysäyttää viimeistään Kehä III ja Itäkeskuksen välillä ( ennen Kehä I jatketta Vuosaareen ). Vuosaareen vievä Kehä III voidaan helposti katkaista tunnelin kohdalla ja siinä olevaa mäkeä ei helposti mekanisoiduilla joukoilla ylitetä häirittynä.
No, mä en oo mikään taktiikan ihmelapsi, mutta tällaisiaa ajauksia on joskus tullut.

Toistan

Kun vihollisen hyökkäys on pysähtynyt, niin millä joukoilla se ajetaan sen jälkeen pois. Ei ole enää jääkäriprikaateja tai panssariprikaateja.

En pohdi sitä että kokoisinko taisteluosaston vaikka Keimolan Nesteelle ja siitä suorittaisin rajun hyökkäyksen kohti koillista tarkoituksena murtaa Helsingin saarto.

Ja olkoon se hyökkääjä pysäytetty vaikka Kymijoen länsipuolelle sillanpääasemaan.

Nyt ollaan vissiin sillä "harmaalla alueella", josta ei haluta huudella:
a) meillä on joku jippo tuota "viimeistä taultelua varten" :a-lipsrsealed:
y) meillä ei ole mitään, sitä ei vaan haluta tunnustaa.... :-/

Vaikenen tämänkin asian tiimoilta...
 
Pointti onkin se, että PK-seudulla on joukkoja, joilla pystytään lyömään/tuhoamaan pysäytetty vihollinen. Mitä ne ovat, en ala enempää erittelemään, mutta niitä on. Ja sellaisia, jotka tuntevat sen alueen kuin omat taskunsa. Kaikki tietty riippuu siitä, paljonko niitä vihulaisia on. Ja nuo mainitemani maastopaikat ovat kyllä kaikkien alueella liikkuneiden ihmisten tiedossa. Ja sillä alueella ( kehätiet + Vuosaari ) liikkuu huomattava määrä ulkomaalaisia, kaikista ilmansuunnista.
Kymijoen länsipuoli voi olla vaikeampi, koska siellä niitä tuhoamaan pystyviä joukkoja ei ehkä enää ole. En toki ole sitä mieltä, että vihulainen pitäisi päästää kehäteiden maisemiin, päinvastoin. Kymijoen länsipuolen sillanpään tuhoamista varten pitää sitten käyttää jäljellä olevia porukoita ja ottaa sivustassa riski. Silloin pitää varmaan pohtia, kannattaisiko tyytyä pattitilanteeseen ja yrittää sitä diplomatiaa. Toki sitä diplomatiaa kannattaa käyttää jatkuvasti, mutta toki rajansa silläkin.
 
RE: Lähdettä kertasinko höpinöihin!

Iso-Mursu kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Se minulle on jäänyt epäselväksi, miten sitten kun hyökkääjä on tunkeutunut pallomeren läpi.

Ja vielä ottanut ja kaivautunut jonnekkin Kehä III:n maastoon asemiin.

Millä se runnotaan sieltä helkuttiin?

Eiköhän tämä taistelutapa pidä nähdä palikkana palikoiden joukossa, ei se autuaaksi tee eikä ratkaise kaikkea. Pitää kai ajatella niin, että hyökkääjän keihäästä karsitaan pahin terä pois, vauhti pois, tappioita, väsytetään ja demoralisoidaan, kanavoidaan, jne. ja Ratkaisuun pitää löytyä isompaa kättä, tykistöä, raketinheitintä, mekanisoituja joukkoja ja hups. siltikään tämä tst-tapa ei jää tauolle.

Taistelutapa on myös nähtävä eräänlaisena "varmistuksena", käsittääkseni. PV on joutunut reagoimaan siihen, että asemateriaalin hinta nousee koko ajan, samalla yhteiskunnan kantokyky ja - halu pienenee, uhka ei ole tosiolevainen juuri nyt jne. ja on luotu uskottava systeemi käydä sotaa, vaikkei niitä isoja kiluja ja kaluja olisikaan käytössä?

Tämän kyllä tajuan.

Mutta tässä olen vain pohtinut että ennen periaatteessa jääkäriprikaati ja panssariprikaatit ovat voineet aluepuolustuksen toiminnan jälkeen vallata takaisin maa-alueita.

Nyt uudet alueelliset joukot eivät oikein siihen taida sopia.

Jääkäriprikaateja ei kohta enää ole. Panssariprikaatit ovat kuolleet sukupuuttoon. Ja valmiusprikaatit ovat todennäköisesti kulutettu loppuun alku rähinöissä.

Ymmärrän että jonkun Sotkamon keskustan pitäminen puolustustaisteluvaiheessa on toisarvoista. Tärkeämpää on aiheuttaa tappioita hyökkääjälle kuin pitää pesäpallostadioni suomalaisilla.

Mutta jos ja kun hyökkäys tyrehtyy jonnekkin Kajaanin kohdalle Oulujärven rannoille. Aijotaanko enää lyödä se heikentynyt vihollinen pois, vai onko jo sota siinä vaiheessa ohi vai eikö ole työkaluja moiseen?

Voihan ne jäädä lyömättäkin saati tuhoamatta? Eihän kaikki riipu siitä, mitä meillä on vaan kuta isommaksi jutuksi voi muodostua se, mitä hyökkääjällä on? Millä intensiteetillä ja vimmalla se tahtoo saada tavoitteensa pakettiin. Rauhan tekemisen hetket ovat kyllä silloin polttavia, kun bemarikaravaani tukkii itä-väylät.
 
RE: Lähdettä kertasinko höpinöihin!

baikal kirjoitti:
Voihan ne jäädä lyömättäkin saati tuhoamatta? Eihän kaikki riipu siitä, mitä meillä on vaan kuta isommaksi jutuksi voi muodostua se, mitä hyökkääjällä on? Millä intensiteetillä ja vimmalla se tahtoo saada tavoitteensa pakettiin. Rauhan tekemisen hetket ovat kyllä silloin polttavia, kun bemarikaravaani tukkii itä-väylät.

Niin voihan se jäädä tuhoamattakin.

Eihän Uskottava puolustus TM ole mikään Kiinan Muurin pohjois-eurooppalainen korvike. Se on vain tavoite tila.

Tila jossa uskotaan ettei minkään valtion kannata tulla sekaantumaan sotilaallisesti Suomen maaperälle.

Kukas viisas evp upseeri kirjassaan väitti että Venäjällä olisi käytössään pahassa paikassa 100 prikaatia plus tukijoukot. Niin emme kai me kuvittele että sen me voisimme torjua?

Ehkä me voimme kuvitella että muutaman prikaatin retki puolueettomalle lähialueelle on torjuttavissa.

Ps. siinä vaiheessa kun bemarit alkaa ruuhkautua Kehä III:n paikkeille voisi veikata että itse olisin joko Kainuun metsistä tulossa esiin. Tai Haaparannan tullin vieressä interroituna ruotsalaiselle leirille.
 
Iso-Mursu kirjoitti:
Kun vihollisen hyökkäys on pysähtynyt, niin millä joukoilla se ajetaan sen jälkeen pois. Ei ole enää jääkäriprikaateja tai panssariprikaateja.

En pohdi sitä että kokoisinko taisteluosaston vaikka Keimolan Nesteelle ja siitä suorittaisin rajun hyökkäyksen kohti koillista tarkoituksena murtaa Helsingin saarto.

Ja olkoon se hyökkääjä pysäytetty vaikka Kymijoen länsipuolelle sillanpääasemaan.

Minäpä sanon että ei sitä tarvitse tuossa tilanteessa ajaa pois - se lähtee ihan itse...kunhan ensin Suomen hallitus + eduskunta on antanut sille sen mitä se tahtoi..

Asiahan on nimittäin niin että kun naapuri rynnii voimalla rajan yli, etenee mahdollisimman nopeasti Kymijoelle ja ylittää sen päästen taktiikalleen ja kalustolleen erinomaisesti sopiviin (ja meille äärimmäisen epäedullisiin) maastoihin kiinni, on mennessään tuhonnut kaiken VT6:sen eteläpuolella..ja tässä tilanteessa kysyy hallitukselta + eduskunnalta että "mahtoiko jo riittää" niin hallitus+ eduskunta vastaa: "jo toki meille riitti..mitä voimme tehdä hyväksenne?"

Nykyisin ei enää ole niinkään kyse pääkaupunkien valtaamisesta ja lipun vaihtamisesta pääkaupungin korkeimman tornin lipputangossa. Sota on voimapolitiikan väline, mutta nykyisin tuntuu aika usein hieman pienempikin lyöminen riittävän - kunhan se on tarpeeksi vakuuttavaa ja musertavaa. Poliitikot ovat ne jotka päättää molemilla puolilla - ja poliitikko ei ajattele..eikä pidäkään ajatella..pelkästään taktista tilannetta ja taktisia mahdollisuuksia jatkaa taistelua.

Ja eipä sitä tarvitse kuin katsella meidän omaa historiaamme, niin noinhan kävi myös 1944. Hyökkäys torjuttiin..mutta poliitikot katsoivat että nyt meille riittää ja siten toivoivat pelastavansa sen mitä vielä pelastettavissa olisi. Näin kävisi varmasti seuraavallakin kerralla - JOS hyökkääjä myllyttää tiensä nopeasti Kymijoen yli otollisten maastojen äärelle..
 
ELOKUU 31, 2012
Alueellisten joukkojen ahdinko

http://ammattisotilas.wordpress.com/2012/08/31/alueellisten-joukkojen-ahdinko/
 
Tähän sopinee sopivasti lainaus ye-eversti L.Sauramon kirjoituksesta "Alueellisen puolutuksen perusteista" vuodelta 1952.
Maaston hallussapito tai sen menettäminen ei saa yksinomaan olla ratkaisevaa. Ratkaisevaa on taistelu ja ennen kaikkea vihollisen lyöminen.
Tuo pätkä on kirjoituksessa erityisesti korostettu.
 
niäämi kirjoitti:
Tähän sopinee sopivasti lainaus ye-eversti L.Sauramon kirjoituksesta "Alueellisen puolutuksen perusteista" vuodelta 1952.
Maaston hallussapito tai sen menettäminen ei saa yksinomaan olla ratkaisevaa. Ratkaisevaa on taistelu ja ennen kaikkea vihollisen lyöminen.
Tuo pätkä on kirjoituksessa erityisesti korostettu.

tuo on aivan järkevää, mutta on huomattava ettei tuo ole päässyt ohjesääntöön...
 
adam7 kirjoitti:
niäämi kirjoitti:
Tähän sopinee sopivasti lainaus ye-eversti L.Sauramon kirjoituksesta "Alueellisen puolutuksen perusteista" vuodelta 1952.
Maaston hallussapito tai sen menettäminen ei saa yksinomaan olla ratkaisevaa. Ratkaisevaa on taistelu ja ennen kaikkea vihollisen lyöminen.
Tuo pätkä on kirjoituksessa erityisesti korostettu.

tuo on aivan järkevää, mutta on huomattava ettei tuo ole päässyt ohjesääntöön...

Toki järkevää ja eikös tuo ole kuin melkein suoraan tämän uuden taistelutavan kuvauksista, kirjoitettu kuitenkin jo 60 vuotta sitten kuvauksena sen hetkisestä taistelutavasta. Vaikkei sellaisenaan olekaan ohjesäännöissä, niin kirjoitus on imenomaan kuvaus käytössä olevasta järjestelmästä. Mihin tuo idea sitten välillä katosikaan ja miksi. Siksikö ettei sitä oltu kirjoitettu ohjesääntöön.
 
niäämi kirjoitti:
adam7 kirjoitti:
niäämi kirjoitti:
Tähän sopinee sopivasti lainaus ye-eversti L.Sauramon kirjoituksesta "Alueellisen puolutuksen perusteista" vuodelta 1952.
Maaston hallussapito tai sen menettäminen ei saa yksinomaan olla ratkaisevaa. Ratkaisevaa on taistelu ja ennen kaikkea vihollisen lyöminen.
Tuo pätkä on kirjoituksessa erityisesti korostettu.

tuo on aivan järkevää, mutta on huomattava ettei tuo ole päässyt ohjesääntöön...

Toki järkevää ja eikös tuo ole kuin melkein suoraan tämän uuden taistelutavan kuvauksista, kirjoitettu kuitenkin jo 60 vuotta sitten kuvauksena sen hetkisestä taistelutavasta. Vaikkei sellaisenaan olekaan ohjesäännöissä, niin kirjoitus on imenomaan kuvaus käytössä olevasta järjestelmästä. Mihin tuo idea sitten välillä katosikaan ja miksi. Siksikö ettei sitä oltu kirjoitettu ohjesääntöön.

Reilun 20 vuoden hippa-vöyhästely meinasi hävittää tietyt reality-asiat? Kaiken kaikkiaan siltä tämä on näyttänyt ainakin ulospäin. N-liiton kaatuminen jätti tietyn tyhjiön.....mitä hittoa nyt? No, ruvetaan hippa-vöyhästelemään, kun kerran on mahdollista. Nyt tehdään korjausliikkeitä...mutta vasta sitten aloitettiin, kun rahoitus sukelsi kapeikkoon.

Miten pieni sotavaltio taistelee uskottavasti yli kaksi viikkoa selvästi suurempaa vastaan? Unohtakaa Israel-vertaukset herran tähen. Suomiarmi ei ole IDF, jo budjetissa on hippasen eroa ja toiseksi Suomessa ei ole samanlaista milita-hössäkkää. Eikä tarvi tullakaan.

Pojat rakentavat joka päivä uuden teeman foorumilla malliin "Suomi kulutussotii sot. suurvaltaa vastaan armotta".....höpinää. Mikään teknoon vivahtava artikkeli ei meillä riitä kulutukseen. Joku sentään riittää, jos HALUTAAN: yksinkertaiset kapineet laajalla ja isolla reservillä ryyditettynä. Epäsymmetriset keinot ovat lopultakin NE keinot, joilla kyetään hankaloittamaan tarpeiksi sot. suurvallan laajamittaisia himoja. En vähättele suomiarmin "tulenavausjoukkoja", kuten ammattisotilas blogissaan mainiosti kuvaa ensilinjan kaartiamme, mutta kulutukseen.....njet.

No, kun nyt on tullut tavaksi arvioida minun mielenliikkeitäni: olen siis vissi siitä, että pitkästä aikaa maavoimissa tehdään oikeita peliliikkeitä koko rintamalla. Olin tilaisuudessa nähdä nuoren reservimme edesottamuksia liittyen ns. uuteen tst-tapaan, jonka s-sisältöä en viitsi esittää ohjustelijan mielenrauhan säilyttääkseni. Nuoret reserviläiset toimivat kuin sotilaat, olivat hyvin oppineet asiat, osasivat ja tiesivät keskeisimmät asiat hyvin. Oikein positiivisia poikia. Hommat ovat aivan hyvissä käsissä ja joukko-osastoissa tehdään kyllä ihan hyvää työtä koko ajan. Hippa-vouhastelun aika taisi mennä, hyvä niin.
 
komppania- pataljoonatasoisissa ohjesäännöissä on käsitelty taistelutapoja hyökkäys, puolustus ja viivytys. KOTO 2008:ssa ei viivitystä erikseen käsitellä, vaan ainoastaan komppanian irtaantuminen.
Puolustuksessa käsitellään vuoden -81 JVO III:ssa (komppanian taistelu) ja JVO:ssa vuodelta 1995 (pataljoonan taistelu), ensisijaisesti maastokohdan pitämistä. KOTO:ssa mainitaan jo torjuminen ennen pitämistä.

Esim JVO III käsittelee vain hajautettua sissitoimintaa vihollisen selustassa taistelemisen kohdalla.
(Nuo kaksi uudempaa ovat PV:n sivuilla ladattavissa, aineiston puolella)

-------


Kyllä se vaan on, että ohjesääntöjen mukaan koulutetaan ja taisteludoktriini riippuu myös käytettävistä keinoista, kuten viestimateriaalista, pimeänäkölaitteista jne. Jos esim nämä ovat heikolla tasolla, on vaikea tehdä muuta kuin perinneliikkeitä.
 
Ehkäpä tällä taistelutapauudistuksella tehdään välttämättömyydestä hyve.
Joukko, jonka aseistus on rk, kk, itkk, 81 krh, miinat ja kes tasoa ja liikkumalaitteena toimii Valmetin traktori peräkärryllä tai pakko-otettu mha tms. bussi ei pysty sotimaan mekanisoitua vihollista vastaan samoin kuin toinen mekanisoitu joukko. Eikä itseasiassa edes pahemmin hidastamaan.
Kevyt jalkaväki on kevyttä jalkaväkeä ja jos pitää rautavihollista satuttaa noilla välineillä niin vaihtoehdot ovat hyvin rajalliset. Aseistuksen ja kuljetuskaluston puolesta (tai sen puutteen) mieleeni tulee eräs jalkaväen koulutushaara, jota ei saa sanoa.
Nyt siis tavallaan ollaan luopumassa siitä klassisesta ihminen vs. kone ajattelusta, joka kirkkaana mielessä oltiin valmiita torppaamaan ps-hyökkäyksiä rk+kes- aseistuksella olevilla torjuntapataljoonilla. Uusi taistelutapa vaikuttaa pohjatietojen perusteella ihan tervetulleelta. Ainakin siinä on ymmärretty, että kevyttä jalkaväkeä tulee käyttää toisella tapaa kuin jäykän torjuvassa puolustuksessa maastonkohta pitäen. Se ei meinaan onnistu ilman hirvittäviä tappioita. Toisaalta ihmishenki on jo aika halpa…
 
Ei tulla roikkumaan enää kynsin hampain KisKis- tai Munakukkuloissa kiinni. Ei, mikäli uusi tst-tapa saadaan ajettua sen hölmöimmänkin majurin* selkäytimeen asti. Nimittäin valitettavasti kuitenkin "bumaga jest bumaga, praktika jest praktika" kuten veli venäläinen osuvasti toteaa.

*karrikoitu malliesimerkki = esiintyy vain fiktioissa
 
Uudessa Sotilasaikakauslehdessä oli artikkeli maavoimien uudesta taistelutavasta. En ehtinyt syventymään. Silmäillessä huomiota kiinnitti linnoituslaitteiden ja valemaalien nostaminen erikseen esille. Pikaisesti vilkaistuna vaikutti avaavan ihan kohtuullisesti uudistusta, eli siitä vaan kirjastoon lukemaan.

Vuohia ei tuijoteltu ainakaan julkisesti, joten hieman petyin.
 
pstsika kirjoitti:
Toisaalta ihmishenki on jo aika halpa…
Tulevalla sodanajan joukkojen määrällä,se ihmishengen hintakin alkaa nouseen.
Ei ole miehiä tuhlattavaksi
 
EK kirjoitti:
Uudessa Sotilasaikakauslehdessä oli artikkeli maavoimien uudesta taistelutavasta. En ehtinyt syventymään. Silmäillessä huomiota kiinnitti linnoituslaitteiden ja valemaalien nostaminen erikseen esille. Pikaisesti vilkaistuna vaikutti avaavan ihan kohtuullisesti uudistusta, eli siitä vaan kirjastoon lukemaan.

Kävin lukaisemassa, mieleen jäi seuraavia mainintoja:

-Uudet alueelliset joukot kootaan tst-osasto tai pataljoona kokoonpanoon. Määristä ei mitään uutta mainintaa (artikkelin lopussa jälleen toteamus että jos rahoitus ei järjesty niin joukkojen varustaminen/tst-tavan toteuttaminen jää vajaaksi/toteutuu pienemmässä mittakaavassa).

-Tst-osastoja varustetaan maantieteen/tehtävän mukaisesti, mm. pohjoisen tst-osastojen iskevien osien pitäisi saada tekat alleen, Paseja/maastokuorkkeja ei riitä etelän tst-osastoille kuin osalle, suurin osa toimii ottoajoneuvoilla.

-Tst-osastoja varustetaan/koulutetaan toimimaan erilailla, osa toimimaan hajautetusti, osa hyökkäävästi ja osa perinteisen torjuvaksi.

-NLAW ryhmä kuuluu komp. alaisuuteen (myös 81mm heittimet), joukkue tasolla vain kessit, itkot ja viuhkapanokset+ps-miinat ns. henk.koht.aseiden lisäksi.

-Tykistölle asekohtaiset päätteet hajautettuun toimintaan + modulaariset suojarakenteet + naamioverkot.

-Komp. oli oma huolto(joukkue?) ja tst-osastossa huolto.komp. Huollon kykyyn vastata hajautetun toiminnan vaatimuksiin pitäisi tulla parannusta ja kyky toimia omillaan.

-Mainittiin nimenomaan tst-hekojen aiheuttamasta uhkasta alueellisille joukoille. Oli lauseen verran it-kyvyn luomisesta niitä vastaan + hajautuksen, liikkeen, naamioinnin ja valemaalien avulla niitä vastaan suojautumisesta.

-Korostettiin tosiaan tst-alueen etukäteen linnoittamista ja suluttamista, vihollisen tiedustelua ja tulenkäyttöä pyritään vaikeuttamaan kyllästämällä se maalien määrällä/valemaaleilla. Tst-osastossa oma pion.komp. varmaankin juuri tähän hommaan...

-Alimmalla tasolla viholliselle tappioden tuottaminen on toteutettavissa joukon johtajan itsensä valitsemalla tavalla, korostettiin yllätyksellisyyttä/oveluutta, liikkumista víhollisen tulivoiman alta pois jne, erikseen mainittiin kykyä estää/vaikeuttaa vihollisen tiedustelujoukkueiden/ryhmien toimintaa.
(*tässä/lehden pallomeri kuvassa oli hyvin paljon samaa mitä kävimme läpi Pyhällön kylän puolustamis topicissa kesällä)

Tästä oli erikseen juttua kuinka yllätyksellisestä suunnasta ammuttu tak.luoti tai pst-aseen ammus osuu huomattavasti todennäköisemmin ja aiheuttaa tappiota (+ lisää sekaannusta/rikkoo hyökkääjän ryhmityksiä/suunnitelmia) jos se saadaan tehdä ns. rauhassa eikä vihollisen tulen alla. Sama koski ensimmäistä laukeavaa miinaa jne. (*tässäkin erittäin paljon samaa edellisen tapaan)

-Varusmiesten koulutus alkaa 1/2013, ensin alueelliset joukot, sitten operatiiviset ja paikallisjoukot. Uusien paikallisjoukkojen tehtävistä mainittiin pitkä lista, alkaen perustamis/koulutustehtävistä, maahanlaskujen rajoittamisen/torjumisen kautta erikoisjoukkoja vastaan toimimiseen. Oli myös sivustojen suojausta ym. tuki tehtävää muille joukoille.

Kyseisen lehden omistajat korjatkoon asia/sanamuoto virheitä ja lisätköön tarinaa jos siltä tuntuu.
 
Back
Top