Alueellisten joukkojen uusi? tst-tapa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja baikal
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

Pisti silmään täälläkin keskusteltu ja arvuuteltu asia koskien meidän reserviä :
Georgian presidentti julisti reservien liikekannallepanon 8. elokuuta heti Venäjän aloitettua operaationsa. Reservijoukkojen perustaminen ja keskittäminen aiheutti kaaoksen. Reservijoukot olisivat vaatineet huomattavasti koulutusta, ennen kuin niitä olisi kyetty käyttämään edes täydennysjoukkoina. Mites kävisi suomenmaassa`?
Tuo tutkielma kertoo kuinka sotaan valmistauduttiin kauan molempien osapuolten toimesta. Päätelty nopeudesta millä kumpainenkin sai aikaan hyökkäyksensä ja logistiikan ja muut. Georgialta jäi ylimääräiset kertausharjoitukset vain pitämättä. Se on suomenkin kohdalla aika oleellinen pointti. Edes sotilaallinen uhka ei vielä välttämättä riitä käynnistämään kertauksia. Kaikki on politiikoista kiinni.
 
Se, mikä aiheuttaa Georgiassa kaaoksen, ei välttämättä aiheuta sitä Suomessa. En tunne YH- tai lkp-asioita lainkaan, kuinka siviili ne tietäisikään, mutta olen varma, että joku mekanismi on olemassa, ihan varma. On jätetty taatusti joku porsionmentävä reikä, jota hyväksi käyttäen erilaiset vastuut siirtyvät ainakin osittain turvallisuuskoneistolle. En millään usko, että tässä on vuodesta -44 kökötetty täysin sormi suussa ja ihmetelty, että ompas luotu asevoima, mutta uskalletaankohan sitä käyttää ja HUOM. edes NÄYTTÄÄ, joka voi olla kuitenkin parhaassa tapauksessa ratkaiseva asia, jotta pysytään sotatoimista irti kokonaan. VOIMANNÄYTTÖ on ihan yhtä iso juttu, jos aiotaan välttyä joutumasta edes sivujuonteeksi mahdollisessa isossa sessiossa. Miksi ihmeessä tuo voimannäyttö jätettäisiin käyttämättä? Tässä on joku mekanismi, joka ei hahmotu, koska emme tiedä sitä.
 
Se, mikä aiheuttaa Georgiassa kaaoksen, ei välttämättä aiheuta sitä Suomessa. En tunne YH- tai lkp-asioita lainkaan, kuinka siviili ne tietäisikään, mutta olen varma, että joku mekanismi on olemassa, ihan varma. On jätetty taatusti joku porsionmentävä reikä, jota hyväksi käyttäen erilaiset vastuut siirtyvät ainakin osittain turvallisuuskoneistolle. En millään usko, että tässä on vuodesta -44 kökötetty täysin sormi suussa ja ihmetelty, että ompas luotu asevoima, mutta uskalletaankohan sitä käyttää ja HUOM. edes NÄYTTÄÄ, joka voi olla kuitenkin parhaassa tapauksessa ratkaiseva asia, jotta pysytään sotatoimista irti kokonaan. VOIMANNÄYTTÖ on ihan yhtä iso juttu, jos aiotaan välttyä joutumasta edes sivujuonteeksi mahdollisessa isossa sessiossa. Miksi ihmeessä tuo voimannäyttö jätettäisiin käyttämättä? Tässä on joku mekanismi, joka ei hahmotu, koska emme tiedä sitä.

No joo. Tuo on kyllä totta ja Suomi todellakin näytti sitä voimaa tuon Georgian vuoksi järjestämällä parit niin reippaat sotaharjoitukset joista jälkimmäinen rikkoi ennätyksiä miesmäärän suhteen sotien jälkeen yhden maan järjestämänä. Jopa Timo T.A Mikkonen pamahti palvelukseen Majurin puvussa.
 
No joo. Tuo on kyllä totta ja Suomi todellakin näytti sitä voimaa tuon Georgian vuoksi järjestämällä parit niin reippaat sotaharjoitukset joista jälkimmäinen rikkoi ennätyksiä miesmäärän suhteen sotien jälkeen yhden maan järjestämänä. Jopa Timo T.A Mikkonen pamahti palvelukseen Majurin puvussa.

Joo. Jää helposti huomaamatta, että Suomikin järjestää sotaharjoituksia. Jos ajatellaan vaikka Laatokka-harjoitussarjaa, niin onhan se jonkinlaista vastapainoa vaikka taannoinen ITÄ-harjoitus. Tästä on vaan niin hankala keskustella, kun ei tunne mekanismeja, joilla homma aina lähtee tulille. Intän silti: joku joustava systeemi on. Muuten tässä ei ole mitään järkeä.
 
Joo. Jää helposti huomaamatta, että Suomikin järjestää sotaharjoituksia. Jos ajatellaan vaikka Laatokka-harjoitussarjaa, niin onhan se jonkinlaista vastapainoa vaikka taannoinen ITÄ-harjoitus. Tästä on vaan niin hankala keskustella, kun ei tunne mekanismeja, joilla homma aina lähtee tulille. Intän silti: joku joustava systeemi on. Muuten tässä ei ole mitään järkeä.

Tuollaisia suurempia harjoituksia on käytännössä suunniteltu varmaan vähintään vuoden päivät puolustusvoimien omassa piirissä ja tärkein kohde ovat varusmiehet, joten harvoin ne ovat vastaus mihinkään ulkopuoliseen tapahtumaan...

Mutta itse asiaan, puolustusvoimathan voi varmaankin käyttää palkattua henkilökuntaansa melko surutta sopivalla kierrolla vaikka 24/7 ihan jollain ylityö periaatteella ja puhelinsoiton vievällä valmius ajalla, koskee siis lähinnä varmaan ilma/merivoimia osa teholla ja jotain tärkeimpiä IT-yksiköitä joilla voidaan vastata ainakin tärkeimpään uhkaan, eli ilmaiskuihin.

Reserviläisten kertausten osalta asevelvollisuuslain mukaan kutsu on lähetettävä 3kk ennen harjoitusta, mutta...
Ylimääräisen palveluksen osalta vain pari vuotta vanha laki sanoo seuraavaa:

Ylimääräisen palveluksen tarkoitus:
Ylimääräisen palveluksen tarkoituksena on kohottaa ja ylläpitää puolustusvalmiutta ja harjoittaa joukkokokonaisuuksia niille suunnitellussa kokoonpanossa niin, että joukko voidaan tarvittaessa määrätä liikekannallepanon aikaiseen palvelukseen.


Päätös ylimääräisestä palveluksesta:
Tasavallan presidentti voi normaaliolojen vakavassa häiriötilanteessa tai poikkeusoloissa päättää puolustusvoimista annetun lain 32 §:n 1 momentissa tarkoitetussa sotilaskäskyasioiden päätöksentekojärjestyksessä, että puolustusvoimat voi määrätä reserviin kuuluvia asevelvollisia ylimääräiseen palvelukseen. Päätös annetaan määräajaksi, enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan, ja se on peruutettava, kun puolustusvalmiuden kohottamiseen ja ylläpitämiseen johtanut tilanne sen sallii.

Palvelukseen voidaan määrätä astumaan välittömästi.
(oman passin välissä oli ohje saapua puhelimessa ilmoitettuun paikkaan viimeistään 48h kuluessa)

Tämä lienee sellainen hallinnollinen päätös josta ei varmaankaan tarvi torvet päristen koko maailmalle toitottaa (ja voidaan laittaa käytäntöön vaikka vain jokusen sadan/tuhannen miehen vahvuudella, asteittain korottaen/vuorotellen ilman laajaa media näkyvyyttä), varsinainen valmiuslain käyttöönotto onkin sitten jo asia erikseen ja se pitää mm. kierrättää eduskunnan kautta jne.
Ylipäällikkyyteen kuuluu oikeus antaa sotilaskäskyjä ja päättää sotilaallisista nimitysasioista. Presidentti päättää sotilaskäskyasioista ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta puolustusvoimain komentajan esittelystä
ja puolustusministerin myötävaikutuksella. Päätökset varmentaa puolustusvoimain komentaja.


Eli eiköhän se mekanismi ollut tuossa...
 
Viimeksi muokattu:
Perusvalmius
Puolustusvoimien valmiuden tasosta normaalioloissa käytetäännimeä perusvalmius. Perusvalmiudessa tehtävät toteutetaan normaaliajanvoimavaroin ja toimivaltuuksin.
Puolustusvoimien valmiutta säädellään puolustusvoimain komentajan käskyillä silloin, kun valmiuden kohottamisella ei ole ulko- ja turvallisuuspoliittisia
eikä laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Perusvalmiuden aikana puolustusvoimissa ylläpidetään erikseen määritetyissä toimipaikoissa

jatkuvaa johtamis-, päivystys-, vartiointi- ja valvontavalmiutta.

(Tämä lienee juuri se taso jolla kyetään nostamaan tärkeimmät meri- ja ilmavoimien ja it-järjestelmien suorituskyvyt normaalia korkeammalle 24/7 päivystys/valmius tasolle...)

Valmiuden kohottaminen
Tasavallan presidentti ratkaisee ylipäällikkönä sellaisesta merkittävästä muutoksesta, jolla voi olla ulko- ja turvallisuuspoliittisia tai merkittäviä
yhteiskunnallisia vaikutuksia. Valmiuden säätelyä koskevat suorituskykyvaatimukset ja menettelytavat käsketään pääesikunnan
ylläpitämissä operatiivisissa ohjeissa. Jos perusvalmiuden järjestelyt eivät riitä, valmiutta voidaan kohottaa joustavasti.
Puolustusvoimat voi tilanteen vaatiessa tehostaa valmiuttaan muun muassa tiedustelun, valvonnan ja kohteiden suojaamisen osalta omin,
sisäisin toimenpitein. Valmiutta kohotettaessa voidaan kutsua reserviläisiä kertausharjoituksiin tai ylimääräiseen palvelukseen.

(Seuraava taso jossa tärkeimpiä reserviläisiä /heistä muodostettavia kokoonpanoja/niiden runkoja kutsutaan ylimääräiseen palvelukseen palkatun henkilökunnan tueksi)

Sodan ajan joukkoja perustetaan tarvittaessa toiminnallisesti ja alueellisesti painottaen. Joukkojen perustaminen ja tehtävänmukainen
ryhmittäminen edellyttävät yleensä lisävoimavarojen saamista puolustusvoimille ja poikkeusolojen toteamista valmiuslain toimivaltuuksien
käyttöönsaamista. Puolustushaaraesikunta vastaa puolustushaaransa perustamistehtävistä, niiden valmisteluista ja tarvittaessa käskemisestä

alaisilleen johtoportaille.
(Viimeinen karkea taso ennen varsinaista LKP-kutsua = valmiuslaki astuu voimaan)
 
Tuollaisia suurempia harjoituksia on käytännössä suunniteltu varmaan vähintään vuoden päivät puolustusvoimien omassa piirissä ja tärkein kohde ovat varusmiehet, joten harvoin ne ovat vastaus mihinkään ulkopuoliseen tapahtumaan...

Joudun olemaan hieman eri mieltä..

Näissä isoissa harjoituksissa joukkotuotannossa olevat varusmiesjoukot ovat tottakai merkittävä, koulutettava ja mitattava ryhmä - mutta sitäkin tärkeämpi juttu on tiettyjen esikuntien, johtamisjärjestelmien jne toiminnan testaus ja kehittäminen.
Samoin olen jopa aika vahvastikin eri mieltä siitä, etteikö osalla näistä viime vuosien suurista harjoituksista olisi ollut muutakin merkitystä kuin vain varusmiesjoukkojen koulutus ja suorituskyvyn mittaaminen + esikuntien jne toimintamallien testääminen ja kehittäminen.
Esimerkkinä eräs viime vuosien isoista harjoituksista ajoittui siten, että sitä edelsi Venäläisten harjoitus tietyllä teemalla..tai itseasiassa harjoitusten sarja samalla teemalla - melko pian näistä viimeisimmän harjoituksen perään oli Suomessa harjoitus, jossa harjoituksen kuvio oli 100%:sti vastaus siihen mitä naapurissa oli harjoiteltu..ja sama toistettiin meillä uudelleen suhteellisen pian... Ei ollut sattumaa.
 
On harvinaisen vaikea aihe keskusteluun, tietoa ei ole, eikä varmasti tarvitse ollakaan. Intän silti maailman tappiin asti, että joitain hyvinkin joustavia elementtejä on käytössä, joita emme huomaa, tiedä tai osaa arvata. Muutoin tässä ei ole vähintäkään järkeä, ja tuota en sentään usko.
 
On harvinaisen vaikea aihe keskusteluun, tietoa ei ole, eikä varmasti tarvitse ollakaan. Intän silti maailman tappiin asti, että joitain hyvinkin joustavia elementtejä on käytössä, joita emme huomaa, tiedä tai osaa arvata. Muutoin tässä ei ole vähintäkään järkeä, ja tuota en sentään usko.

No mikä on sen joustavampaa kuin se että presidentti voi antaa (pv komentajan suosituksesta) ilmeisestikkin tarvittaessa ulkopuolelle näkymättömällä käskyllä pv:lle valtuudet kutsua reserviläisiä ylimääräiseen palvelukseen välittömästi? Ja pv voi siis ihan itse määritellä ketä kustuu ja missä laajuudessa.
 
Viimeksi muokattu:
Joudun olemaan hieman eri mieltä..

Näissä isoissa harjoituksissa joukkotuotannossa olevat varusmiesjoukot ovat tottakai merkittävä, koulutettava ja mitattava ryhmä - mutta sitäkin tärkeämpi juttu on tiettyjen esikuntien, johtamisjärjestelmien jne toiminnan testaus ja kehittäminen.
Samoin olen jopa aika vahvastikin eri mieltä siitä, etteikö osalla näistä viime vuosien suurista harjoituksista olisi ollut muutakin merkitystä kuin vain varusmiesjoukkojen koulutus ja suorituskyvyn mittaaminen + esikuntien jne toimintamallien testääminen ja kehittäminen.
Esimerkkinä eräs viime vuosien isoista harjoituksista ajoittui siten, että sitä edelsi Venäläisten harjoitus tietyllä teemalla..tai itseasiassa harjoitusten sarja samalla teemalla - melko pian näistä viimeisimmän harjoituksen perään oli Suomessa harjoitus, jossa harjoituksen kuvio oli 100%:sti vastaus siihen mitä naapurissa oli harjoiteltu..ja sama toistettiin meillä uudelleen suhteellisen pian... Ei ollut sattumaa.

No joo siis pointti oli lähinnä se että perusmassan osalta pääkohde ovat varusmiehet, eivät reserviläiset.
En tosiaan osaa sen tarkemmin ottaa kantaa onko harjoitukset vastauksia johonkin naapurin harjoituksiin, ymmärtääkseni niitä kuitenkin suunnitellaan todella pitkällä aikavälillä ja pvm päätetään myös aika aikaisessa vaiheessa, tietty jos naapurin harjoitusten ajankohdat ja teemat on myös tiedossa etukäteen, niin miksei...
 
Eikös etyj-mekanismiin tule ilmoittaa suuremmat harjoitukset reilusti ennen casea? Eihän nämä suuret harjoitukset aivan puskista tule sentään. Tosin uutisten mukaan Putin käski taannoin vaatimattoman 160 tuhannen sotilaan harjoituksen nopealla tahdilla kehiin, mutta oliko se ylläri muille kuin meille taviksille? täh. Ja missä se harjoitus pääosin järjestettiin, oliko se etyj:a koskevan alueen ulkopuolella? Jos taas Putin sivuutti etyj:n kylmästi, se avaa pelottavia näkymiä, jos haluaa sen niin nähdä. Georgian sodan aikaan etyj sai välillä kylmää kyytiä, tosin melko nopeasti mekanismi saatiin pelittämään, koska viime kädessä voimankäyttäjä halusi taas liittyä siihen.....jos ei olisi halunnut niin?

Jos en aivan väärässä ole, niin venäläiset ymmärtävät sitä kieltä, jossa voimannäyttöä seuraa voimannäyttö. Heikäläisessä katsannossa, jos en väärässä liene, oli viime pääsiäisen ruotsalaiskyyristyminen munatonta meininkiä, esitys, jota he eivät ymmärrä ja jota eivät ainakaan arvosta vähääkään. Suomalaiset ovat pelanneet tätä peliä jo pitkään ja taitavat sittenkin tuntea pelikaverin elkeet ja asenteet paremmin kuin useimmat muut toimijat? Paljon puhutaan suomettumisesta ja pälyilystä, silti suomalaisviestit ovat ryhdikkäitä ja sen laatuisia, että ne Naapurissa ei vain ymmärretä vaan myös hyväksytään normipelinä. Suomalaiset tekevät hommat provosoimatta ja asiallisesti, mutta kuitenkin siten, että viesti menee perille.
 
No mikä on sen joustavampaa kuin se että presidentti voi antaa (pv komentajan suosituksesta) ilmeisestikkin tarvittaessa ulkopuolelle näkymättömällä käskyllä pv:lle valtuudet kutsua reserviläisiä ylimääräiseen palvelukseen välittömästi? Ja pv voi siis ihan itse määritellä ketä kustuu ja missä laajuudessa.
Huomionarvoinen kohta tuossa tosiaan on se, että presidentti voi itse tehdä tuon päätöksen. Ei tarvita hallituksen esitystä eikä eduskunnan hyväksyntää, joten palvelukseen voidaan kutsua joukkoja niin joustavasti ja huomaamattomasti kuin se nykyaikaisessa yhteiskunnassa on ylipäätään mahdollista.

Mitenköhän näissä tilanteissa PV:lle annetaan budjettia ylimääräisiin hankintoihin? Varmaan vaatii kyllä eduskunnan hyväksynnän?
 
Huomionarvoinen kohta tuossa tosiaan on se, että presidentti voi itse tehdä tuon päätöksen. Ei tarvita hallituksen esitystä eikä eduskunnan hyväksyntää, joten palvelukseen voidaan kutsua joukkoja niin joustavasti ja huomaamattomasti kuin se nykyaikaisessa yhteiskunnassa on ylipäätään mahdollista.

Mitenköhän näissä tilanteissa PV:lle annetaan budjettia ylimääräisiin hankintoihin? Varmaan vaatii kyllä eduskunnan hyväksynnän?

En usko rahaan kaatuvan, vahvasti oletan, että luottoakin löytyy ainakin niistä valtioista, jotka katsovat Suomen pärjäämisen koituvan omaksi eduksi. Viittaan nyt ainakin Ruotsiin ja Norjaan. Latasihan Ruotsi Talvisodan melskeissäkin aika ruhtinaallisen potin liikenteeseen, jos nyt historiasta haluaa jonkin argumentin kaivaa. Kyllä kaikkineen oletan tämän kuvion olevan joustavampi ja parempi kuin mitä virallista protokollaa syynäämällä uskoisi. Korostan: muutoin tässä ei ole mitään järkeä.

On sitten eräs juttu vielä: joka käänteessä on toitotettu, että pyritään luomaan erilaisia partneruuksia mm. asetoimittajien kanssa. Miten tuo kumppanuus sitten realisoituisi tässä matoisessa maailmassa, sitä en osaa arvioida ollenkaan. Jos jotain pitäisi veikata, niin osa realisoituisi, osa ei. Ja edelleen katse kohdistuisi aiemmin mainittuihin valtioihin, noin terävimmin ainakin. Ja onhan noista maista materiaalia tullutkin ja osa käytössä olevasta materiaalistahan onkin jo yhteensopivaa.

Kokonaan toinen asia on sitten se, paljonko luolastoissa tavaraa pitäisi olla jo syvän rauhan tilassa? Riittääkö tulenavaus plus vai pitäisikö ahnehtia enemmän? Rahaa se vaatisi ainakin enemmän. Eli miten hallita materiaalitarpeita, jos tilanne muuttuis hyvin nopeasti uhkaavaksi? En tiedä.

Pitäisikö taas siirtyä alueellisten joukkojen taistelutapaa käsittelevään kommentointiin, mitä arvelette?:cool:
 
Kokonaan toinen asia on sitten se, paljonko luolastoissa tavaraa pitäisi olla jo syvän rauhan tilassa? Riittääkö tulenavaus plus vai pitäisikö ahnehtia enemmän? Rahaa se vaatisi ainakin enemmän. Eli miten hallita materiaalitarpeita, jos tilanne muuttuis hyvin nopeasti uhkaavaksi? En tiedä.

Pitäisikö taas siirtyä alueellisten joukkojen taistelutapaa käsittelevään kommentointiin, mitä arvelette?:cool:

Ammuspuolellahan ollaan siinä tilanteessa että

- Kuinka kauan harmaa vaihe kestää

- Kerkiääkö silloin tilata vielä tavaraa

- Kuinka kauan sota kestää-> jos sota parin päivän rykäisy niin sen aikana ei paljoa tarvitse enää tilata.

Harmaan vaiheen aikaisiin tilauksiinhan voidaan käyttää vaikka eläkekassojen rahoja. Tai voihan olla että jossain olisi muhimassa pieni sotakassa korkoa korolle
 
En usko rahaan kaatuvan, vahvasti oletan, että luottoakin löytyy ainakin niistä valtioista, jotka katsovat Suomen pärjäämisen koituvan omaksi eduksi. Viittaan nyt ainakin Ruotsiin ja Norjaan. Latasihan Ruotsi Talvisodan melskeissäkin aika ruhtinaallisen potin liikenteeseen, jos nyt historiasta haluaa jonkin argumentin kaivaa. Kyllä kaikkineen oletan tämän kuvion olevan joustavampi ja parempi kuin mitä virallista protokollaa syynäämällä uskoisi. Korostan: muutoin tässä ei ole mitään järkeä.

En oikein saa kiinni siitä mikä tässä on mielestäsi niin "ei joustavaa"?
Mitä tulee noihin rahallisiin seikkoihin, niin asiaa hallinnoiva tahohan voi varmaan tärvätä tiukassa paikassa esim. loppukauden (kuinka pitkä se kausi jolle raha on varattu sitten ikinä onkaan) budjetin muutamassa viikossa ilman että asiaa tarvii kierrättää esim. eduskunnan kautta ja sitä loppukaudelta puuttuvaa tarvetta voidaan katsella sitten myöhemmin kun voimassa on jo ihan muut lait...

Kokonaan toinen asia on sitten se, paljonko luolastoissa tavaraa pitäisi olla jo syvän rauhan tilassa? Riittääkö tulenavaus plus vai pitäisikö ahnehtia enemmän? Rahaa se vaatisi ainakin enemmän. Eli miten hallita materiaalitarpeita, jos tilanne muuttuis hyvin nopeasti uhkaavaksi? En tiedä.
Pitäisikö taas siirtyä alueellisten joukkojen taistelutapaa käsittelevään kommentointiin, mitä arvelette?:cool:

Asia liittyy alueellisiin joukkoihin/tst-tapaan ainakin jollain tapaa siten, että itse ainakin oletan alueelliset joukot jatkossakin hyvin pitkälti vasta LKP-vaiheessa perustettaviksi, koska niillä vastataan laajemman alueellisen maahyökkäyksen uhkaan. Joukkojen kertauttaminen ja kasaan saaminen vie joka tapauksessa viikkoja/kuukausia, myös materiaalista/kalustosta isohko osa täytyy ottaa siviilistä valmiuslain nojalla. Eli oli TVÄL tavaraa luolissa tai ei, niin näitä joukkoja ei kovin nopeasti puhkeavaan kriisiin kasaan käytönnössä ainakaan koko komeudessaan saada...
 
Tämä lähtee nyt vähän aaltoilemaan,mutta pointtina oli juuri alussa tuo,että reservin kokoon kutsuminen ei riitä sotatilanteessa,vaan se täytyy harjoittaa,ja paljonko siihen kuluu aikaa.. Riittääkkö Varusmiesten sotatilaan varustaminen,ja paljonko vanhempaa ikäluokkaa täytyy harjoittaa että se voi ottaa vastuuta?

Vihollisella on itsellään vain muutama runsaan taistelukokemuksen omaava divisioona. Ei silläkään niitä enempää näytä olevan,tuon Georgia tutkielman mukaan. Joten vanhemmalla ikäluokalla tekisi jo jotain.
 
En oikein saa kiinni siitä mikä tässä on mielestäsi niin "ei joustavaa"?



Asia liittyy alueellisiin joukkoihin/tst-tapaan ainakin jollain tapaa siten, että itse ainakin oletan alueelliset joukot jatkossakin hyvin pitkälti vasta LKP-vaiheessa perustettaviksi, koska niillä vastataan laajemman alueellisen maahyökkäyksen uhkaan. Joukkojen kertauttaminen ja kasaan saaminen vie joka tapauksessa viikkoja/kuukausia, myös materiaalista/kalustosta isohko osa täytyy ottaa siviilistä valmiuslain nojalla. Eli oli TVÄL tavaraa luolissa tai ei, niin näitä joukkoja ei kovin nopeasti puhkeavaan kriisiin kasaan käytönnössä ainakaan koko komeudessaan saada...

Olisi hauskaa lukea lisää noista uusista perustamiskeskusjutuista. Kuinka paljon niiden veraan lasketaan
 
Tämä lähtee nyt vähän aaltoilemaan,mutta pointtina oli juuri alussa tuo,että reservin kokoon kutsuminen ei riitä sotatilanteessa,vaan se täytyy harjoittaa,ja paljonko siihen kuluu aikaa.. Riittääkkö Varusmiesten sotatilaan varustaminen,ja paljonko vanhempaa ikäluokkaa täytyy harjoittaa että se voi ottaa vastuuta? .

Sehän riippuu ihan joukoista, onhan se nyt selvää että tuore reservin operatiivinen joukko saadaan hyvinkin vauhdikkaasti riittävään SA-valmiuteen, mutta monissa muissa joukoissa esim. ottoajoneuvojen kerääminen, mahdollisen edellisen aseeseen koskemisen venyminen useisiin vuosiin/palkatun henkilöstön sijoitusten vähyys jne. pidentää SA-valmiuteen vaadittavaa aikaa. Ja ainakin meille sanottiin että varusmiehien tehtävä on lähinnä avustaa reserviläisten aseistamisessa/varustamisessa. Tietty jos joku tuotettava joukko sattuu olemaan ihan loppusuoralla palvelustaan, niin siitä varmaan tehdään yksi osa kokoon kutsuttavaa kokoonpanoa, mutta ymmärtääkseni yhdellä kertaa kotiutuu vain joukkueen tai max. komppanian kokoisia osia, eli ne ovat parhaimmillaankin vain yksi pieni osa pataljoonaa/tst-osastoa.
 
Viimeksi muokattu:
Olisi hauskaa lukea lisää noista uusista perustamiskeskusjutuista. Kuinka paljon niiden veraan lasketaan
Mistä ihmeen "uusista perustamiskeskusjutuista"?

Kapiainen täällä kohta taas varmaan älähtää että asia on ihan toisin, mutta itse olettaisin että varsinaiset perustamiskeskukset liittyvät täyteen LKP-toimintaan ja täysi LKP liittyy laajan maahyökkäyksen uhkaan, eli perustamiskeskusten varaan lasketaan aika paljonkin jo kyseessä on täysi LKP-tilanne.

Jos taas kyse on normaalin lainsäädännön alla tapahtuvasta valmiuden kohottamisesta esim. että pv oman henkilökunnan tueksi saadaan reserviläisiä / muodostettua reserviläisistä joitain tiettyjä tärkeimpiä joukkoja/niiden valmiusosia muutamassa vuorokaudessa ylimääräisen palveluksen nojalla, niin eiköhän homma hoideta perustamisvastuussa olevan varuskunnan normaalitoimintojen ohessa/tiloissa enemmän tai vähemmän varusmiesten avustamana.

Ei kait tässä mitään uutta ja ihmeellistä ole?
 
Viimeksi muokattu:
PERKeistä ja ylipäätään LKP-jutuista puhuminen julkisella foorumilla on muuten äijät sitten aika hasardihommaa, siinä mennään punaleimatiedon alueelle hyvin nopeasti. Eli ne jotka tietävät, tuskin sanovat mitään. Minä en tiedä, ja olen siitä onnellinen.
 
Back
Top