Ammattiarmeijan myytit

[Museo]

Listasin perinnefoorumilla lyhyesti syyt miksi Suomi siirtynee ammattiarmeijaan lähivuosikymmenien kuluessa. Kopsaan ne tähän ohessa:

*Yleisen asevelvollisuuden välilliset kustannukset kansantaloudelle korostuvat
*Ammattiarmeija on vallitseva järjestelmä muissa länsimaissa
*Alueellisia joukkoja ei varusteta kuntoon
*Puolustusbudjetti ei ainakaan nouse
*Asevelvollisuuden uudistaminen kaatuu poliittisen konsensuksen puutteeseen
*Kansainväliset tehtävät korostuvat
*Yleistä asevelvollisuutta kannattavat suuret ikäluokat eläköityvät
*Suomi ajautuu yhä tiivistyvään kansainväliseen sotilasyhteistyöhön
*Asejärjestelmät jatkavat kallistumistaan ja teknistymistään
*Sodan kuva muuttuu
*Hornetien korvaamisen korkeat kustannukset estävät maavoimien uudistamisen vuosikymmeneksi

Vaikka en itse ammattiarmeijaa kannatakaan, liittyy ammattiarmeijaan Suomessa joitakin virheellisiä myyttejä.

Myytti 1. Ammattiarmeija ei tuota reserviä

Väärin. Useimmissa ammattiarmeijoissa on reservi. Reservi tekee henkilöstösuunnittelusta joustavampaa ja auttaa saamaan riveihin siviilipuolen erikoisosaajia. Lisäksi kaikkien ammattisotilaiden ei suinkaan tarvitse olla täysipäiväisiä työntekijöitä.

Myytti 2. Ammattiarmeija estää vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksikäytön.

Väärin. Useissa maissa on ammattiarmeijan lisäksi myös esimerkiksi kodinturvajoukot tai vapaaehtoispohjalta toiminnassa olevia reserviläisiä. Vain asennevammainen ei käyttäisi vapaaehtoisten halvahkoa työpanosta hyväkseen kotimaan puolustuksessa.

Näin ollen esimerkiksi kuvitteellisen Suomen ammattiarmeijan Pohjois-Karjalan taisteluryhmän henkilöstöstä kolmasosa voisi olla täysipäiväisiä ammattilaisia, kolmasosa reserviläisiä tai vain osan ajastaan palveluksesta olevia ja kolmasosa kuulua kodinturvajoukkoihin. Tai jotain sinne päin. Siis ideaalitapauksessa.

 

[Hejsan]

Ruotsi ehkä kohta siirtyy amattiarmeijan. Ne yritävät silloin koulutta 4000 per vuosi.
Ne haluvat 50 000 miehen puolustusvoimat.

Reservi kontrakti
22 000 Kodinturvasotilaita
9 200 Sotilasta

 

[Museo]

Suomen ammattiarmeijan ei ole pakko koostua pelkistä erikoisjoukoista ja kokopäiväsillä ammattisotilailla miehitetyistä mekanisoiduista pataljoonista. Erikoisjoukoista voi olla vaikka kolmasosa osa-aikaisia, mekanisoidussa jalkaväessä puolet reserviläisiä ja kevyessä jalkaväessä 80% kodinturvajoukkoja.

Ammattiarmeijassa leijonanosa menoista on palkkakuluja. Palkkakuluja vähennetään käyttämällä muuta kuin kokopäiväistä henkilöstöä. Merkittävään osaan tehtävistä Suomen puolustamisessa kun riittää tulevaisuudessakin reserviläinen tai kodinturvajoukkojen jäsen ja heille käyttäjäystävällinen ja vähän halvempi kalusto. Tai ainakin pitäisi riittää. Entäs ne muut myytit?

Myytti 3. Ammattiarmeijaan hakeutuu yhteiskunnan pohjasakka

Tämä on taas asennekysymys. Jos kannusteet ovat heikot ja miehistöä käytetään lähinnä tykinruokana siirtomaasodissa niin tässä kieltämättä piilee vaaransa. Mutta onko tämäkään mikään luonnonlaki? Pakottaako kukaan palkkaamaan ammattiarmeijaan miehistön vankiloista ja kohtelemaan heitä toisen luokan kansalaisina?

 

[baikal]

Suomen ammattiarmeijan ei ole pakko koostua pelkistä erikoisjoukoista ja kokopäiväsillä ammattisotilailla miehitetyistä mekanisoiduista pataljoonista. Erikoisjoukoista voi olla vaikka kolmasosa osa-aikaisia, mekanisoidussa jalkaväessä puolet reserviläisiä ja kevyessä jalkaväessä 80% kodinturvajoukkoja.

Ammattiarmeijassa leijonanosa menoista on palkkakuluja. Palkkakuluja vähennetään käyttämällä muuta kuin kokopäiväistä henkilöstöä. Merkittävään osaan tehtävistä Suomen puolustamisessa kun riittää tulevaisuudessakin reserviläinen tai kodinturvajoukkojen jäsen ja heille käyttäjäystävällinen ja vähän halvempi kalusto. Tai ainakin pitäisi riittää. Entäs ne muut myytit?

Myytti 3. Ammattiarmeijaan hakeutuu yhteiskunnan pohjasakka

Tämä on taas asennekysymys. Jos kannusteet ovat heikot ja miehistöä käytetään lähinnä tykinruokana siirtomaasodissa niin tässä kieltämättä piilee vaaransa. Mutta onko tämäkään mikään luonnonlaki? Pakottaako kukaan palkkaamaan ammattiarmeijaan miehistön vankiloista ja kohtelemaan heitä toisen luokan kansalaisina?

Myytti 3. Metsä tahtoo vastata samoin kuin sinne ulvotaan. Voi toki kuulostaa armeijan kyseessä ollen hassulta väitteeltä, sitä se tuskin on.

Minusta Museo on aivan oikeilla linjoilla. Tuohon täytyy lisätä vielä se, että laitoksen nykyinen hlöstörakenne pitää uusiman. Jos sotajoukkojen vahvuus tulla rojahtaa tuonne ennustamaani 80 tuhannen tienoille per maavoimat, silloin TÄYTYY palkatun väen määrästä entistä suuremman osan sitoutua kenttätyöhön. Ennen hyväksyttiin suht mutisematta se 8000 sotilaan vahvuus, kun perustelu oli: noku meillä on niiiin iso kenttäarmeija(650 tuhatta ressua). Se perustelu on ainakin uudistettava. Jos vaikka ne uudet uhat tietty olisivat juuri sopiva perustelu.

Olisi mielenkiintoista tietää, paljonko vuosittain kirjataan sijoitettuja karjuja remmiin näistä varusmiespalveluksen suorittaneista? Silloin voisi ynnätä paljonko maksaa yhden taistelijan tuottaminen listoille. Onko se niiin halpaa kuin annetaan ymmärtää? Ehkä on, ehkä ero ammattilaiseen ei olekaan niin suuri.

 

[Heikkilä]

Myytti 3. Ammattiarmeijaan hakeutuu yhteiskunnan pohjasakka

Tämä on taas asennekysymys. Jos kannusteet ovat heikot ja miehistöä käytetään lähinnä tykinruokana siirtomaasodissa niin tässä kieltämättä piilee vaaransa. Mutta onko tämäkään mikään luonnonlaki? Pakottaako kukaan palkkaamaan ammattiarmeijaan miehistön vankiloista ja kohtelemaan heitä toisen luokan kansalaisina?

Kai sinne palkataan hakemusten ja testien periaatteella niinkuin aliupseeriksi tälläkin hetkellä. Se "luonnonlaki" tuossa asiassa on varmaankin se, että PV on tuskin kenellekään se ainoa mahdollinen työnantaja. Jos ruoho on vihreämpää siviilipuolella niin niitä hyviä ammattiarmeijan rivimiehiä hakeutuu sinne.

Miehistötehtäviin rauhanturvaajaksi tuntuu olevan riittävän hyviä hakijoita, mutta kotimaahan rivimieheksi jäämisessä on ainakin huonommat taloudelliset edut ja vähemmän ulkomaankomennuksen tarjoamaa vaihtelua. Niitä kannusteita saa tosiaan hioa huolella, koska se ilmeinen eli riittävän hyvä palkkaus taitaa olla poissuljettu vaihtoehto. Organisaation pohjalla ei myöskään moni sellainen asia toimi, joilla saadaan johtajia ja asiantuntijoita valitsemaan vähän huonommin palkattu työ.

Mielenkiintoinen kysymys on myöskin se, miten peruskoulutus järjestetään. Ammattiarmeijassahan miehistöön rekrytoitaisiin varusmiespalvelusta käymättömiä siviilejä, toisin kuin tällä hetkellä rauhanturvaajia tai ammattialiupseereita rekrytoitaessa. 6 - 12 kk varusmiespalvelus on tietysti ihan hyvä 'esikoulu' sotilaaksi aikoville, mutta noin pitkää palkallista koulutusta tuskin on vara järjestää. Jos töihin pääsy taas edellyttää varusmiehen päivärahoilla ja täydellä ylöspidolla sinnittelyä sen puolikin vuotta, niin se on monelle työttömälle työnhakijalle jonkinlainen ongelma. Kaikki siviilielämän juoksevat kustannukset eivät pääty kuin sormia napsauttaen, ja se palkka pitäisi koulutuksen jälkeen olla sellainen että se edes osittain paikkaa koulutusvaiheen aiheuttaman kuopan.

Tietysti ne 18-19 vuotiaat varusmiehet ovat tuossa samassa tilanteessa ja selviävät siitä esim. vanhempiensa luona asumalla, mutta ammattiarmeijan rekrytointipohjan on minusta oltava paljon laajempi kuin se sillä hetkellä 18-vuotiaiden ikäluokka. Varsinkin jos miehistötehtävissä palveleminen 'ei johda mihinkään' niin on oletettavaa että ovi käy kumpaankin suuntaan ja sinne tulee kovasti eri ikäistä ja eri taustaista tukankasvattajaa, ja toisesta päästä lähtee pois niitä jotka ovat jo nähneet hommaa tarpeeksi. On myös luultavaa, että aika moni 18-vuotias mielellään hankkii lisää siviilikoulutusta tai vähän koulutustaan vastaavaa työkokemusta sen sijaan että menee 5 - 10 vuodeksi rivimieheksi armeijaan. Jos ja kun miehistötehtävät eivät ole sellainen paikka jossa ollaan eläkeikään asti, niin sitä ei nähdä urapolkuna ja sinne ei vartavasten mennä heti kun ikä antaa myöten. Ne alusta asti sotilasuralle haluavat varmaankin tähtäisivät niihin aliupseerin paikkoihin tai MpKK:un. Mites muuten niihin pätevöidytään tuossa mallissa, siviilitodistuksilla vai jonkin mittaisella miehistöpalveluksella?

 

[Museo]

Niitä kannusteita saa tosiaan hioa huolella, koska se ilmeinen eli riittävän hyvä palkkaus taitaa olla poissuljettu vaihtoehto.

Tuo kannusteiden heikkous on pienemmän miesmäärän lisäksi se tärkein syy miksen itse kannata ammattiarmeijaa. Jos ainoa kannustin miehistön tehtäviin on riihikuiva raha niin koko ammattiarmeija on tuomittu epäonnistumaan. Pahimmassa tapauksessa ammattiarmeijasta tulee kansalaisille etäinen paperitiikeri, jota käytetään vain kyseenalaisissa kansainvälisissä operaatioissa. Ja vain erikoisjoukot saavat jotain aikaan.

On kuitenkin myytti että ammattiarmeija epäonnistuu automaattisesti. Ihmisiä pitää kohdella hyvin, heillä pitää olla mielekkäitä työtehtäviä ja heidän pitää kokea saavansa työstänsä irti jotain muutakin kuin matalahkon kuukausipalkkansa. Ja yhteiskunnan pitää arvostaa näiden ammattisotilaiden työpanosta. Yhtälö on vaikea mutta ei mielestäni mahdoton.

 

[setämies]

Täytyy tunnustaa että olen vähän pihalla siitä, mitä kuuluu ammattiarmeijan perusmosurin päivään? Miten se eroaa esimerkiksi asevelvollisen päivärutiineista jotka koostuvat harjoittelusta, vartioinnista, kalustonhuollosta, kunnon ylläpitämisestä jne.. En siis tarkoita peruspäivällä sitä, että kaveri rahdataan siirtomaasotimaan ja todellisiin taistelutehtäviin. Puhun nyt siitä ajasta jolloin ei olla taistelutehtävissä tai komennuksella.

Saataisiinko esimerkiksi harjoittelumäärät kasvuun sillä että kyseiset herrat olisivat palkattua henkilökuntaa? Vai syövätkö erilaiset muut tehtävät aikaa harjoittelulta samalla kun asejärjestelmät monimutkaistuvat? Perustuuko ammattiarmeijan ammattitaito yksilötasolla siihen, että taistelijat tekevät tarpeeksi kauan samaa työtä jolloin rutiini on niin vahva, että sitä voidaan kutsua ammattitaidoksi.

Voi olla että myytit nostivat taas päätään, mutta todellisuudessa ei kuulosta erityisen houkuttelevalta. Ymmärrän että tuollaista tekisi vuoden tai pari, jonka jälkeen vaihtaisi toisiin tehtäviin, mutta armeijan kannalta se voi olla turhaan kulutettua rahaa. Yksi vaihtoehto houkuttimeksi voisi olla se, että henkilöstön olisi ensin palveltava vuosi mosurina (vrt. asevelvollisuus), jonka jälkeen tarjotaan vakipaikkaa/pitempää sopimusta joka tuo mukanaan esim. korkeamman palkan ja palvelusvuosittain määrätyn ylenemisen.

 

[Trolli]

Täytyy tunnustaa että olen vähän pihalla siitä, mitä kuuluu ammattiarmeijan perusmosurin päivään? Miten se eroaa esimerkiksi asevelvollisen päivärutiineista jotka koostuvat harjoittelusta, vartioinnista, kalustonhuollosta, kunnon ylläpitämisestä jne..

No perus VM-jampan ohjelma ei todellakaan ole tuollainen. Aamu alkaa "pakollisella" aamupalalla, sen jälkeen ilmottaudutaan vastaanotolle ja viikko-ohjelmasta riippuen mietitään valitetaanko päätä, selkää vai mahaa. Marssikoulutukseen riittää kipeä jalkakin.

Takaisin ehditään just "pakolliselle" lounaalle, joka käydään katsomassa. Soppapäivänä painellaan sodeen tarkastuksen jälkeen lihapiirakalle kokikselle ja munkille. Loppupäivä surffaillaan netissä etsimässä irc-galleriasta misuja viikonloppuvapaata silmälläpitäen.

Päivällisen jälkeen alkaakin onneksi vapaa-aika ja ählyiltä voi sitten tilata pizzaa ja ottaa illan vähän rennommin. Yö tuijotetaan VMTK:n rahoilla kustannettuja maksullisia leffakanavia, mutta sillä ei ole niin väliä- seuraavana päivänä ehtii sitten taas palautumaan.

Voisin kuvitella, jopa väittää, että palkkaa saavan sotilaan päivä on pikkasen erilainen.

 

[setämies]

Täytyy tunnustaa että olen vähän pihalla siitä, mitä kuuluu ammattiarmeijan perusmosurin päivään? Miten se eroaa esimerkiksi asevelvollisen päivärutiineista jotka koostuvat harjoittelusta, vartioinnista, kalustonhuollosta, kunnon ylläpitämisestä jne..

No perus VM-jampan ohjelma ei todellakaan ole tuollainen. Aamu alkaa "pakollisella" aamupalalla, sen jälkeen ilmottaudutaan vastaanotolle ja viikko-ohjelmasta riippuen mietitään valitetaanko päätä, selkää vai mahaa. Marssikoulutukseen riittää kipeä jalkakin.

Takaisin ehditään just "pakolliselle" lounaalle, joka käydään katsomassa. Soppapäivänä painellaan sodeen tarkastuksen jälkeen lihapiirakalle kokikselle ja munkille. Loppupäivä surffaillaan netissä etsimässä irc-galleriasta misuja viikonloppuvapaata silmälläpitäen.

Päivällisen jälkeen alkaakin onneksi vapaa-aika ja ählyiltä voi sitten tilata pizzaa ja ottaa illan vähän rennommin. Yö tuijotetaan VMTK:n rahoilla kustannettuja maksullisia leffakanavia, mutta sillä ei ole niin väliä- seuraavana päivänä ehtii sitten taas palautumaan.

Voisin kuvitella, jopa väittää, että palkkaa saavan sotilaan päivä on pikkasen erilainen.

No hyvä että oikaisit. Luulin jo että kaverit joutuvat tyytymään vain ja ainoastaan ohjattuun tarjontaan. Lomilla voi sitten kertoilla tarinaa siitä, kuinka rankka kouluttaja on kun sodeen ei ehdi ennen neljää? Jep jep..

Tosin huhu tietää kertoa myös, että VMTL-erikoisjoukoista kootaan tulevaisuudessa iskukykyinen selkäranka armeijalle. Maailmallahan tunnetaan jo nämä chairborne rangerit jotka kylvävät tuhoa pitkin internettiä.

Aikuisten oikeesti. :dodgy:

 

[Trolli]

Esimerkkini saattoi tuntua kohtuuttoman karrikoidulta, mutta joukkueellisesta "perusmosureita" löytyy nämä kaikki palikat useaan kertaan, jos nyt ei kaikkia yhdestä, niin kokonaisuutena kuitenkin.

Tämä on kuitenkin täysin eripohjalla heti, kun asiaa haluaa tehdä työkseen. Silloin ei jaossa ole vapautusta marssi-, taistelu- ja liikuntakoulutuksesta heti kun joku homma ei kiinnosta.

 

[Museo]

Joo ei minullakaan ole selvää käsitystä ammattiarmeijoiden rivimiesten murheista, mitä nyt olen jossain epämääräisissä baareissa ulkomailla kyseiseen porukkaan törmännyt. Porukka ei vaikuttanut yhtään niin toivottoman oloiselta kuin olisi voinut kuvitella: oli ollut tehtävien kiertoa, oli tarjottu mahdollisuus opiskella siviiliammattiin, työterveydenhuoltoa kehuttiin, asumisoloja, ruokaa ja palkkaa haukuttiin. Osa porukasta vaikutti siviilin silmiin aggressiivisilta kavereilta joille ei halunnut juuri vittuilla, osa vaikutti hieman eksyneen oloisilta tavallisilta nuorilta miehiltä. Tuollaisten kavereiden ei soisi eksyvän armeijan jälkeen rikollisuuden ja päihteiden pariin.

Se rivimiesten kannusteista. Jatketaan tätä myyttien murtamista ammattiarmeijan kustannuksilla. Lehtitietojen mukaan itse puolustusminiesteri on väittänyt ammattiarmeijaa tolkuttoman kalliiksi eli noin 10 000 miehen ammattiarmeija maksaisi Häkämiehen mukaan vuodessa 3-4 kertaa enemmän kuin asevelvollisuuteen perustuva armeija.

Myytti 4. Ammattiarmeija tulee tolkuttoman kalliiksi

Vastaus riippuu laskentatavasta. Ammattiarmeijan saattaa tulla jonkin verran kalliimmaksi, mutta eivät ne kansainväliset kriisinhallintaoperaatiot ja asejärjestelmät ilmaisia ole nytkään. Pitäisi tietää mieskohtaiset kulut ja välilliset kustannukset ennen kustannustehokkuuden vertailua.

Kopsaan tähän perinnefoorumilta nimimerkki RistoJ:n vastauksen puolustusministerin puheisiin:

"Juu, tuossa laskelmassa on jotain pahasti pielessä. Joko alkuperäinen Häkämiehen laskelma tai sitten toimittaja tai lehden paino on sössinyt. Johan meillä on jo nyt on melkein tuo 10 000 henkilön "ammattiarmeija" eli PV:n palkattu sotilashenkilöstö. Esim. Belgiassa on 47000 aktiivisotilaan ammattiarjeima 3,4 miljardin budjetilla. Portugalissa on suunnilleen saman kokoinen ammattiarmeija ja sama budjetti. 8-10 miljardilla eurolla saadaan aikaan Hollannin armeija eli reilu 60000 sotilasta ja erittäin vahvat merivoimat (joita meillä ei tarvittaisi). Pahasti siis tuo laskelma on pielessä ellei jokaista kaveria varusteta niillä sirkulääriohjuksilla ja atomi tykki pattereilla…"

 

[baikal]

Esimerkkini saattoi tuntua kohtuuttoman karrikoidulta, mutta joukkueellisesta "perusmosureita" löytyy nämä kaikki palikat useaan kertaan, jos nyt ei kaikkia yhdestä, niin kokonaisuutena kuitenkin.

Tämä on kuitenkin täysin eripohjalla heti, kun asiaa haluaa tehdä työkseen. Silloin ei jaossa ole vapautusta marssi-, taistelu- ja liikuntakoulutuksesta heti kun joku homma ei kiinnosta.

No kannattaako tätä lumejengiä pyörittää rullissa sitten ollenkaan? Varuskunnissa ja reservissä on ties miten paljon porukkaa, jotka (me) sopivat/sovimme korkeintaan puolustusvoimien vaatteiden henkariksi. Mitä se velvoittaa? Pah. Siksi, että saadaan kokoon koko ikäluokka(suunnilleen) ja poimittua sopivimmat ja parhaat. Ei ole tämä homma tätä päivää, ei ole. On oltava keinoja, joilla homma hoituu tehokkaammin. Tai sitten ei ole.

 

[Trolli]

On oltava keinoja, joilla homma hoituu tehokkaammin. Tai sitten ei ole.

Totta. Kutsuntaseula ei tähän kuitenkaan ole vielä edes puolta ratkaisusta.

 

[setämies]

Esimerkkini saattoi tuntua kohtuuttoman karrikoidulta, mutta joukkueellisesta "perusmosureita" löytyy nämä kaikki palikat useaan kertaan, jos nyt ei kaikkia yhdestä, niin kokonaisuutena kuitenkin.

Tämä on kuitenkin täysin eripohjalla heti, kun asiaa haluaa tehdä työkseen. Silloin ei jaossa ole vapautusta marssi-, taistelu- ja liikuntakoulutuksesta heti kun joku homma ei kiinnosta.

Täytyy myöntää, että aika hyvin aseteltu. Tuollaista ajattelinkin.

 

[Mosuri]

Yleisesti ottaen hyvin harvassa maassa on mitään puhdasta "ammattiarmeijaa". Esimerkiksi briteissä on noita osa-aikaisia joukko-osastoja on aina lentokonemekaanikoista erikoisjoukkoihin. Eli suomalainenkin ammattipumppu pyörisi myös voimakkaasti vapaaehtoisten (jotka saisivat jonkinlaisen rahallisen korvauksen) voimin.

Kysymys kuitenkin kuuluu minkälaisen ammattiarmeijan luomme? Onko se jenkkien tapaan up or out (eli jos sinua ei ylennetä esim. viidessä vuodessa korpraaliksi niin siviili kutsuu). Vai olisiko brittityylinen armeija (jossa ensimmäisen sopimuksen aikana katsotaan mihin rahkeet riittää esim. osa miehistöstä voidaan laittaa pitkäaikaiseen miehistöpalveluun "12 vuotta palvelusta ja edelleen jääkäri".) Vai tyydytääntkö siihen että jokainen rekryytti olisi kuin nykyinen varusmies mutta palvelisi esim. 2-3 vuotta.

Pitäisi myöskin päättää värväytyisikö mies johonkin tiettyyn aselajiin vai päätäisikö armeija vasta alokaskoulutuksen jälkeen mihin hommaan mies laitettaisiin? Esimerkiksi britteillä on mahdollista värväytyä tiettyyn tehtävään ja jenkkien merijalkaväessä menet sinne minne käsketään.

Todennäköisesti tehtäisiin myös erilliset miehistö ja upseeri linjat. Kadettikoulu nykymuodossaan todennäköisesti loppuisi ja korkeakouluopiskelijoille tulisi mahdollisuus opiskella upseeriksi. Eli syksy ja kevät lukukaudet oltaisiin korkeakoulussa ja kesäisin harjoiteltaisiin upseerin hommia.

Kaikista suurimman muutoksen kokisi aliupseerikoulutus johon ei mentäisi suoraan alokaskauden jälkeen vaan vasta parin vuoden palveluksen jälkeen.

Erityisen hankalaksi miehistön rekrytoinnin suomessa tekee maksuton koulutus. Esimerkiksi jenkeissä college opintojaan lunastavat miehet ovat merkittävä laadukkaan miehistöaineksen lähde.

Käytännössä ammattiarmeijassa on monia samoja ongelmia kuin asevelvollisuus armeijassa. Huomattava osa miehistöstä on huonosti motivoituja joten vapautusten hakeminen, psyykkinen oireilu ja palveluhelpotusten hakeminen on arkea myös ammattiarmeijoissa. Erityinen ongelma tämä olisi varsinkin jalkaväessä johon kertyy myös ammattipumpuissa melkoisesti sitä "käänteistä eliittiä".

Todennäköisesti ammattisotiluuteen siirtyminen lisäisi valtavasti ulkomaanpalvelua. Tämä kuitenkin tarkoittaisi myös sitä, että moni komennuksella oleva joko haavoittuisi, loukkaantuisi tai saisi jonkun vakavan taudin. Sotatoimialueelle toimiminen lisäisi myös henkilöstön psyykkistä oireilua voimakkaasti. Näistä "veteraaneista" kertyisi todennäköisesti melkoinen yhteiskunnallinen taakka.

Ammattisotilaat kehittäisivät myös oman muusta yhteiskunnasta eriävän kulttuurinsa omine tapoineen.

 

[Heikkilä]

Erityisen hankalaksi miehistön rekrytoinnin suomessa tekee maksuton koulutus. Esimerkiksi jenkeissä college opintojaan lunastavat miehet ovat merkittävä laadukkaan miehistöaineksen lähde.

Tämä on totta, mutta jotenkin epäilen että veronmaksajien kustantama korkeakouluopiskelu ei sekään ole ikuinen osa suomalaista yhteiskuntaa. Jos siitä joudutaan luopumaan niin tuo porkkana kyllä vetää väkeen älykkäitä ja eteenpäinpyrkiviä nuoria miehiä, jotka eivät tule 'liian hyvistä' kotioloista.

Tuosta upseerikoulutuksen ja miehistökoulutuksen erottamisesta olen sitä mieltä, että se ei oikein istu matalien luokkarajojen Suomeen, ellei sitten koko yhteiskunta muutu enemmän sellaiseksi että hyväosaisten ja huono-osaisten ero on jo syntymässä määritelty eikä sitten enää muutu paitsi poikkeustapauksissa. Jos sotamiehet ovat ammattisotilaita ja johtajaksi lykätään korkeakoulun kesäkursseilla reservin vänrikiksi ylennetty kuikelo joka ei ole käynyt samaa peruskoulutusta kuin miehistö, niin voin kuvitella mikä soppa siitä syntyy.

Yksi asia, josta olen pitänyt verratessani suomalaista yhteiskuntaa esim. englantilaiseen tai amerikkalaiseen on se, että täällä kaikki sotilasjohtajat ovat joskus olleet alokastuvassa samalla viivalla kaikkien muiden kanssa, ja professoreista valtaosan vanhemmat tai ainakin isovanhemmat ovat olleet jotain muuta kuin maistereita/insinöörejä. Jos omat jalat eivät enää ole maassa niin on ainakin oltu tekemisissä ihmisten kanssa, joilla näin on. Vanhoissa luokkayhteiskunnissa ei tuota sidettä oikein ole ja kyllä se siellä näkyy.

 

[baikal]

Jotenkin pitäisi pystyä yhdistämään yleisen asevelvollisuuden ja ammattimaistumisen hyvät puolet ja saada minimoitua ne huonot. Luulisi, että ei siinä puhuta mistään Kuulennon tapaisesta ihmeestä. Luulen, että ruotsalaisten systeemi nykyisellään ei ole huono. Tarvitaanko meillä sitten niin paljon isompi reservi? Ja mitä tekee pelkillä Puolustusvoimien vaatehenkareilla tosipaikassa?

Kun ottaa huomioon senkin, että tulevaisuudessa on entistä vähemmän sitä teknistyvää ja haastavakäyttöistä kampetta, niin miksi edes lähtökohtaisesti tuottaa henkareita puvuille?

3 kk:n peruskoulutus-->halukkaat jatkavat-->au-koulu-->ups.koulutus ja tekniset tehtävät, kuljettajat jne.-->kv-tehtävät-->jatkokouluttautuminen-->reserviin

Peruskoulutus voisi olla kuten nytkin, yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuva paskalla päivärahalla jne. Jatkajille selvästi mukavampi päiväraha ja aidosti mahdollisuudet kehittyä eteenpäin. Upseeriammattiin panisin pakollisen kv-kierroksen, samoin au-tehtäviin. Eli Mpkk:n ei pääsisi ennenkuin olisi takana se vuosi ambomaata. Samoin päällystöopistoon. (mpk:hon pääsisi ilman kv-palvelua)heh

3 kk:n väki olisi kevyen jalkaväen reserviä, uhan tullessa tuo 3kk saadaan silti näppärästi vaikka 33:ksi kuukaudeksi.

Mutta ei mulla ole mitään nykyistä systeemiäkään vastaan. Luulen vain, että se tie on tulossa päähänsä, haluttiin me täällä foorumilla aivan mitä tahansa.

---

asheikille kysymys, pane käsi sydämelle ennenkuin vastaat:

jos sinun pitää lähteä tankkitaisteluun ja kokoat miehistön vaunuusi, kumpaa otat: jalmareita, jotka ovat harjoitelleet kaksi vuotta, osaavat ottaa tankissa minkä paikan vaan, osaavat taatusti huoltaa ja kenttäkorjata ajokin, tuntevat vaunun siten, että yllätyksiä ei käytännössä ole, ovat simulaattoreiden kanssa pelanneet viikottain, pitäneet kunnostaan huolen, tutustuneet ammattimaisella tasolla vastustajan kalustoon ja toimintatapoihin jne.jne.

vai nykyisen systeemin miehistön sanotaan nyt 6 vuotta sitten kotiutuneena ressuna takana yksi viikonlopun kh. ?

 

[Hejsan]

Ruotsissa tulee olemaan sitten 3kk GMU ja sen jälkeen sä oot kodinturvamies ja voit siirtyvä reserviin tai sä jatkat.

 

[Mosuri]

Erityisen hankalaksi miehistön rekrytoinnin suomessa tekee maksuton koulutus. Esimerkiksi jenkeissä college opintojaan lunastavat miehet ovat merkittävä laadukkaan miehistöaineksen lähde.

Tämä on totta, mutta jotenkin epäilen että veronmaksajien kustantama korkeakouluopiskelu ei sekään ole ikuinen osa suomalaista yhteiskuntaa. Jos siitä joudutaan luopumaan niin tuo porkkana kyllä vetää väkeen älykkäitä ja eteenpäinpyrkiviä nuoria miehiä, jotka eivät tule 'liian hyvistä' kotioloista.

Tuosta upseerikoulutuksen ja miehistökoulutuksen erottamisesta olen sitä mieltä, että se ei oikein istu matalien luokkarajojen Suomeen, ellei sitten koko yhteiskunta muutu enemmän sellaiseksi että hyväosaisten ja huono-osaisten ero on jo syntymässä määritelty eikä sitten enää muutu paitsi poikkeustapauksissa. Jos sotamiehet ovat ammattisotilaita ja johtajaksi lykätään korkeakoulun kesäkursseilla reservin vänrikiksi ylennetty kuikelo joka ei ole käynyt samaa peruskoulutusta kuin miehistö, niin voin kuvitella mikä soppa siitä syntyy.

En usko, että koulutus on tulossa Suomessa maksulliseksi. Se on loppujen lopuksi sellainen asia, että puolustusvoimilla ei ole asiaan mitään sanottavaa. Tulee lähinnä mieleen tuo edellinen uudistus joka meni perseelleen. Silloinhan pv vain määritteli varusmiespalveluksen tuomat opintoviikot. Ihan kiva juttu aika harvassa paikassa niitä kuitenkaan mitenkään noteerattiin.

Mitä taas tulee noihin korkeakoulussa opiskelleisiin tuoreisiin upseereihin niin ainakin amerikkalaisilla on niistä hyviä kokemuksia. Joissakin tutkimuksissa siviilikorkeakouluista tulevat upseerit on jopa rankattu kadettikouluista tulevia korkeammalle. Kannattaa googlettaa vaikka ROTC lyhenne ja katsoa kuinka homma toimii.

Mielestäni tuo puhuminen matalista luokkaeroista on melkoista jeesustelua suomessa. Suomessahan on erittäin jyrkkä erottelu mihistöön, aliupseeriston ja upseeristoon. Lisäksi valinnat tehdään melko lyhyessä ajassa. "Mihin kastiin joudutkin - siinä olet seuraavat 30-40 vuotta."

Esimerkiksi se ainoa amerikkalainen joka pääsi karkuun vienamilaiselta vankileiriltä oli saksalainen seppä. Kaveri oli tullut 18-vuotiaana tuhotusta saksasta eikä osannut englantia. Mies oli liittynyt ilmavoimiin missä oli kuorinut perunoita neljä vuotta. Iltaisin kävi high schoolia ja opetteli kielen. Ilmavoimien jälkeen mies opiskeli collegessa ja kouluttautui ROTC ohjelmassa laivaston upseeriksi.

Suomessa viimeiset poikkeukset ns. 10 viikkoa ja kastijako touhuun tehtiin 50-luvun alussa kun viimeiset entisten vapaaehtoisten ja sotilaspoikien RUK:n erikoiskurssit vedettiin läpi.

 

[Heikkilä]

En usko, että koulutus on tulossa Suomessa maksulliseksi. Se on loppujen lopuksi sellainen asia, että puolustusvoimilla ei ole asiaan mitään sanottavaa. Tulee lähinnä mieleen tuo edellinen uudistus joka meni perseelleen. Silloinhan pv vain määritteli varusmiespalveluksen tuomat opintoviikot. Ihan kiva juttu aika harvassa paikassa niitä kuitenkaan mitenkään noteerattiin.

Jos se muutos tulee siviilikorkeakouluihin niin se ei tietenkään johdu PV:stä vaan valtiontaloudesta ja maan hallituksesta. Onhan noita opinto-oikeuden rajauksia ja lukukausimaksuja jo väläytelty pitkin viime vuosikymmentä. Ainoa mitä PV voisi tuohon asiaan liittyen yrittää olisivat ne kiintiöpaikat ja kannusteet ameriikan malliin.

Mielestäni tuo puhuminen matalista luokkaeroista on melkoista jeesustelua suomessa. Suomessahan on erittäin jyrkkä erottelu mihistöön, aliupseeriston ja upseeristoon. Lisäksi valinnat tehdään melko lyhyessä ajassa. "Mihin kastiin joudutkin - siinä olet seuraavat 30-40 vuotta."

Tarkoitin luonnollisesti koko yhteiskunnan luokkajakoa vanhempien varallisuuden ja koulutustason perusteella, en varusmiesten/reserviläisten jakoa miehistöön, aliupseereihin ja reservin upseereihin. Jokaisella niistä alokkaista kuitenkin on mahdollisuus sinne RUK:un. Jos upseerin ura alkaa ihan eri peruskoulutuksella kuin miehistön ja aliupseerien, niin siinä on selkeämpi luokkajako (ei yhteistä peruskokemusta).

Eikös upseerin uralle ja kadettikouluun ole ollut mahdollista pyrkiä MPO:n Y-jakson jälkeen ilman RUK:n todistusta jo joskus ammoisella 80-luvulla? Nythän tähän on tullut täydennyksenä näitä miehistöstä aliupseeriksi reservissä ja aliupseerista upseeriksi reservissä -kursseja, mutta olen ollut siinä käsityksessä että aliupseerina intistä kotiutuneella on ollut se mahdollisuus yletä upseeriksi jos on halua ja kykyä. Se on tietysti totta, että miehistöstä ponnistaminen upseerin uralle on vaikeaa, mutta ei se Suomesta luokkayhteiskuntaa tee.