Ammattilaiset + vapaaehtoiset: arvio

Creidiki

Ylipäällikkö
BAN
Lasketaanpa hieman minkälaiset puolustuvoimat suomi saa kokoon ammatilaisten ja vapaaehtoisten voimin, paljastan ennalta että lopputulos on n 40 000 kokonaisuudessaan.


Ammattisotilaat:


Päällystö nykyisellä kokoonpanolla:

Upseerit 3283
Erikoisupseerit 976
Opistoupseerit 2630
aliupseerit 2692

yht 9581


Miehistö


Paljonko miehiä hakeutuisi miehistötehtäviin vuosittain? Ekstrapoloidaan hakijamääristä:

Poliisiammattikorkeakoulu 1600
Pelastusopisto 260
Maanpuolustuskorkeakoulu 550
KV-tehtävät (rauhanturva) 2200
Rapid Deployment force 550

keskiarvo 1022
Optimistinen arvio 1500 kelvollista hakijaa vuosittain

Viiden vuoden
palvelusopimuksella: 7500 miestä

Ammattiarmeija koko 17 081

Ammattiarmeijan osuus "fit for military
service" väestöstä: 0.95 %


verrokki UK 0.92 %
USA 1.2 %




Sopimuskauden jälkeinen varallaolokausi à 5 v = 7500

Vapaaehtoinen palvelus:
Maakuntajoukot, tunnettu vahvuus: 5000

Laajennusmahdollisuus, ekstrapoloidaaan:

VPK : 22 000
VAPEPA: 30 000
SPR vapaaehtoiset: 45 000

Keskiarvo (ml. MKJ) 25 500

Sotilaskäyttöön kelpaavien vapaaehtoisten määrä
optimistinen arvio: 25 000

Reservi, 7500 + 25 000 = 32 500

Armeijan koko vahvuus 40 000

Koko PV:n osuus "fit for military
service" väestöstä
2.2 %

verrokki UK 1.7 %
USA 2.4 %
 
Creidiki kirjoitti:
Lasketaanpa hieman minkälaiset puolustuvoimat suomi saa kokoon ammatilaisten ja vapaaehtoisten voimin, paljastan ennalta että lopputulos on n 40 000 kokonaisuudessaan.

Laskelmasi näytti perustuvan siihen, että ammattilaiset rivimiehet ovat palveluksessa viisi vuotta. Miksi näin pitkään? Miksei ennemmin korvata nykyistä pakollista asepalvelusta saman pituisella vapaaehtoisella palveluksella, josta maksetaan reilua palkkaa?

Ei sinne vapaaehtoiseen inttiin minusta menisi vain ne, jotka haluavat poliiseiksi tai palomiehiksi, vaan ihan samalla tavoin yleisesti maanpuolustuksesta innostuneita kuin nykyisinkin osa varusmiehistä on. Vai tarkoitatko tosiaan, että niistä 25 000:sta varusmiehestä, jotka intti vuosittain kouluttaa, vain 1500 on edes vähän kiinnostuneita, eikä kukaan muu menisi sinne, vaikka touhusta maksettaisiin reilu korvaus?

Minusta tuo mainitsemasi 5 vuotta on suunnilleen huonoin mahdollinen palvelusaika. Toisaalta se on niin pitkä, että siihen tärvaytyy merkittävästi aikaa ja siten opinnoista valmistuminen myöhästyy reilusti, jos sen jälkeen lähtee opiskelemaan. Toisaalta se on taas niin lyhyt, ettei sen varaan voi laskea koko työuraansa.

USA ja Britannia eivät ole Suomelle hyviä verrokkeja, koska niissä on hyvin suuri väestö, joten armeijan ei tarvitse olla yhtä suuri suhteessa väkilukuun. Toisaalta ne sotivat koko ajan jossain ulkomailla, joten niille pysyvällä armeijalla on jotain käyttöäkin. Ne Afganistanissa ja Irakissa olevat joukot oikeasti tekevät "työtä", jonka valtio katsoo itselleen hyödylliseksi. Suomen tapauksessa (jos ulkopolitiikkaa ei merkittävästi muutettaisi) taas ammattisotilaat lojuisivat kasarmeissa mitään tekemättä.
 
s91 kirjoitti:
Creidiki kirjoitti:
Lasketaanpa hieman minkälaiset puolustuvoimat suomi saa kokoon ammatilaisten ja vapaaehtoisten voimin, paljastan ennalta että lopputulos on n 40 000 kokonaisuudessaan.

Laskelmasi näytti perustuvan siihen, että ammattilaiset rivimiehet ovat palveluksessa viisi vuotta. Miksi näin pitkään? Miksei ennemmin korvata nykyistä pakollista asepalvelusta saman pituisella vapaaehtoisella palveluksella, josta maksetaan reilua palkkaa?

Residentti kapiaisemme saa arvioida paremmin, mutta lyhemmässä palvelussa menee koulutus hukkaan, kokemusta ei päästä hyödyntämään jos kaveri lähtee kotiin heti taidot opittuaan. Ammattiarmeija kouluttaisi ikuisesti yksiköitä jotka on ihan kohta valmiita.

Ei sinne vapaaehtoiseen inttiin minusta menisi vain ne, jotka haluavat poliiseiksi tai palomiehiksi, vaan ihan samalla tavoin yleisesti maanpuolustuksesta innostuneita kuin nykyisinkin osa varusmiehistä on. Vai tarkoitatko tosiaan, että niistä 25 000:sta varusmiehestä, jotka intti vuosittain kouluttaa, vain 1500 on edes vähän kiinnostuneita, eikä kukaan muu menisi sinne, vaikka touhusta maksettaisiin reilu korvaus?

Väitän että jos poliisiksi hakee 1600 vuosittain ja rauhanturvaajaksi 2000 niin ihmeitä saa tapahtua jos löydät tuota enemmän sotilaan urasta kiinnostuneita ihan pystymetsästä ja siihenkin saa olla värväri jokaisen peruskoulun ja lukion päättäjäisissä jakelemassa värväysmainoksia.
 
Ei tuo Creidikin kokonaisarvio paljoa voi mättää, jos siirrytään tuollaiseen systeemiin. Kannattaa huomata, että Creidikin paketti sisältää kaikki puolustushaarakkeet ja ryppäät.

Tuotahan ne ammattiasevoimilla ryyditetyt puolustuslaitokset tuppaavat olemaan: niissä on kova ydin ja sitten vissiin puolikova tai jopa lerppu "apuosa".
 
Creidiki kirjoitti:
Lasketaanpa hieman minkälaiset puolustuvoimat suomi saa kokoon ammatilaisten ja vapaaehtoisten voimin, paljastan ennalta että lopputulos on n 40 000 kokonaisuudessaan.


Ammattisotilaat:


Päällystö nykyisellä kokoonpanolla:

Upseerit 3283
Erikoisupseerit 976
Opistoupseerit 2630
aliupseerit 2692

yht 9581


Miehistö


Paljonko miehiä hakeutuisi miehistötehtäviin vuosittain? Ekstrapoloidaan hakijamääristä:

Poliisiammattikorkeakoulu 1600
Pelastusopisto 260
Maanpuolustuskorkeakoulu 550
KV-tehtävät (rauhanturva) 2200
Rapid Deployment force 550

keskiarvo 1022
Optimistinen arvio 1500 kelvollista hakijaa vuosittain

Viiden vuoden
palvelusopimuksella: 7500 miestä

Ammattiarmeija koko 17 081

Ammattiarmeijan osuus "fit for military
service" väestöstä: 0.95 %


verrokki UK 0.92 %
USA 1.2 %




Sopimuskauden jälkeinen varallaolokausi à 5 v = 7500

Vapaaehtoinen palvelus:
Maakuntajoukot, tunnettu vahvuus: 5000

Laajennusmahdollisuus, ekstrapoloidaaan:

VPK : 22 000
VAPEPA: 30 000
SPR vapaaehtoiset: 45 000

Keskiarvo (ml. MKJ) 25 500

Sotilaskäyttöön kelpaavien vapaaehtoisten määrä
optimistinen arvio: 25 000

Reservi, 7500 + 25 000 = 32 500

Armeijan koko vahvuus 40 000

Koko PV:n osuus "fit for military
service" väestöstä
2.2 %

verrokki UK 1.7 %
USA 2.4 %

Erittäin hyvä arvio. Itse olen päätynyt reserviläiskenttään tutustumalla ja vertaamalla määriä suojeluskuntien aktiivisten jäsenten määrään (vertailu historiallisiin maanpuolustusaktiivien määrään) lukuun 50 000 maanpuolustushalukasta. Määrittelen samalla mitä tarkoitan "maanpuolustushalukkaalla" = henkilö joka tekee enemmän kuin velvollisuutensa maanpuolustuksen eteen saamatta siitä välitöntä materiaalista hyötyä. Arvio on tietenkin vain "noin" mutta pelkkä reserviläiskerhon saunailta ei tee aktiivia vaan maan tuoksua on nautittava toistuvasti maastopuvussa ja pyydettävä sitä vielä lisää... Eli noin pauttirallaa rapeat yksi prosenttia väestöstä on sitä aktiivista "sotakarju tai -koira" materiaalia.

Mitä tulee tuohon arvioon, että vain 1500 varusmiestä nykyisestä varusmiesikäluokasta olisi todella kiinnostunut, jos palvelu olisi täysin vapaaehtoista, on myös varmasti osuva. Aikaisemmin oma sormituntuma oli samaa luokkaa (1800).

Kun asiaa tarkastelee ei edes maakuntajoukkojen vähäinen määrä tule yllätyksenä. Viisituhatta voi tuntua pieneltä määrältä mutta täytyy ottaa huomioon, että jos koko poolin koko on 50 000 ja moni "sotasonni" on jo paikkansa löytänyt pv:n järjestelmästä jo aikaisemmin.

Mielenkiintoiseksi asian tekee myös uudempi sotilaspsykologinen tutkimus. Grossman kumppaneineen on sitä mieltä, että väestössä on 1-2 % ihmisiä joilla on potentiaalia tulla kuten hän itse sanoo tulla "tappokoneiksi"- miehiksi jotka toimivat ja jatkavat toimintaansa menestyksellisesti siinä vaiheessa kun tavis sontii housuihin, traumatisoituu tappamisesta tai kärsii taisteluväsymyksestä. No joku voi tietysti esittää kysymyksen siitä onko Mosuri hairahtanut "valkoisen pedon" jäljille? Voisimme kaikki helliä ajatusta, että "tavallinen" ja "normaali" keskiluokkainen nuori mies on parasta ainesta sotilaaksi ja poliisiksi. Kaunis ajatus, mutta onko se totta? Erityisen huolestuttavaa on, että nuo instrumentaaliseen väkivaltaan pystyvät yksilöt eivät yleensä menesty läntisissä armeijoissa ja tuota harvinaista rotua löytyy lännestä suurempia määriä vain erikoisjoukkojen ihmeellisestä maailmasta.

Toki nyt heti alkuun on todettava, että taistelupsykologian tutkiminen on lapsenkengissään vielä maailmalla. Suomessa tutkimus laahaa vielä suurtamaailmaa perässä vaikka jotkut rohkeat ja lahjakkaat psykologit ovat uskaltautuneet MATINE:n jäseniksi. Ikävä kyllä keskimääräinen suomalainen lääkäri tai psykologi tajuaa väkivallan tai taistelutilanteiden psykologiasta yhtä paljon kuin esikoululainen teologiasta.

Olisiko tämä kuitenkin se suomalaisten kätketty voimavara? Voitaisiinko tuo laajalti hyväksikäyttämätön potentiaali (varuskuntamme päälikkölääkäri puhui miehistä "joilla korkea aggressiotaso mutta erittäin hyvä itsehillintä ja korkea moraali") valjastaa sotilaalliseen käyttöön? Aikoinaanhan Suomen peruskouluissa suoritettiin ns. taulukoita, että saataisiin kammattua se yksi prosentti väestöstä jolla lahjoja huippu-urheiluun... Onko meillä edes varaa olla tutkimatta asiaa? Kuten eräs amerikkalainen totesi "Toisen maailmansodan aikana 100 parasta hävittäjälentäjää ampui alas 14 000 vihollisen konetta!"
 
Miksi ajattelit poliisiksi tai palomieheksi halajavien olevan kiinnostuneita pätkätyöstä sotilaana?

Ymmärtääkseni palomieheksi hakeutuvat arvostavat erittäin korkealle satavarmaa vakinaista virkasuhdetta. Sama se on poliisissakin, vaikka juuri tällä hetkellä vakiviran löytyminen lienee hankalaa..

Tuossa määräaikaisessa sotilasurassa, olkoon se sitten vaikkapa se 5 vuotta, on juurikin se rakentavanlaatuinen ongelma, että sen jälkeen ei ole tarjolla mitään, ei edes mainetta eikä kunniaa.

Toki parikymppisistä löytyy aina kokeilunhaluisia nuorukaisia, jotka eivät vielä jaksa ajatella vakiintunutta elämää, mutta löytyykö heitä riittävästi ja onko aines halutun kaltaista. Suomessa kun ei voi tarjota porkkanana ilmaisia opintojakaan.
 
Creidiki kirjoitti:
s91 kirjoitti:
Creidiki kirjoitti:
Lasketaanpa hieman minkälaiset puolustuvoimat suomi saa kokoon ammatilaisten ja vapaaehtoisten voimin, paljastan ennalta että lopputulos on n 40 000 kokonaisuudessaan.

Laskelmasi näytti perustuvan siihen, että ammattilaiset rivimiehet ovat palveluksessa viisi vuotta. Miksi näin pitkään? Miksei ennemmin korvata nykyistä pakollista asepalvelusta saman pituisella vapaaehtoisella palveluksella, josta maksetaan reilua palkkaa?

Residentti kapiaisemme saa arvioida paremmin, mutta lyhemmässä palvelussa menee koulutus hukkaan, kokemusta ei päästä hyödyntämään jos kaveri lähtee kotiin heti taidot opittuaan. Ammattiarmeija kouluttaisi ikuisesti yksiköitä jotka on ihan kohta valmiita.

Mitä nyt tarkoitat hukkaan menolla? Kun koulutus on annettu, kyseinen henkilö siirtyy reserviin ja on sieltä kutsuttavissa sotimaan sodan syttyessä. Kapparit ovat sitten oma lukunsa, koska heitä tarvitaan jatkuvasti uusien sotilaiden kouluttamiseen, mutta ei niitä tavallisia mosureita tarvitse aseissa rauhan aikana pitää. Eihän niin tehdä nykyäänkään. Ei tätä sodan aikana mobilisoitavaan reserviin perustuvaa ajatusta maanpuolustukselle tarvitse mihinkään muuttaa, vaikka itse touhuun ryhtymisestä tehtäisiinkin vapaaehtoista.

Väitän että jos poliisiksi hakee 1600 vuosittain ja rauhanturvaajaksi 2000 niin ihmeitä saa tapahtua jos löydät tuota enemmän sotilaan urasta kiinnostuneita ihan pystymetsästä ja siihenkin saa olla värväri jokaisen peruskoulun ja lukion päättäjäisissä jakelemassa värväysmainoksia.

No, poliisi on työura. Kaikki eivät halua loppuelämäkseen poliisin uralle, vaikka muuten olisivatkin vuoden viettämään intissä lukion jälkeen. Rauhanturvaajaksi lähteminen taas on aika paljon isompi juttu kuin omassa maassa intin käyminen.

En edelleenkään ymmärrä, miksi puhut "sotilaan urasta", kun kyse olisi samanlaisen varusmiespalvelun käymisestä kuin nykyisinkin ainoastaan sillä erolla, että touhusta maksetaan palkkaa. Todennäköisesti siellä varusmiehiäkin kohdeltaisiin jonkun verran paremmin, koska siitä, että heitä tulee jatkossakin, pitäisi pitää huolta, eikä voisi luottaa siihen, että asevelvollisuuden pakko heitä sinne tuo joka tapauksessa. Tämä ei tarkoittaisi tietenkään itse koulutuksen löysäämistä, vaan ennen kaikkea kaikenlaisen sodankäynnin kannalta täysin tarpeettoman idioottimaisuuden karsimista.

Oletko sinä "sotilaan uralla", kun olet pakollisen intin käynyt?
 
s91 kirjoitti:
Creidiki kirjoitti:
s91 kirjoitti:
Creidiki kirjoitti:
Lasketaanpa hieman minkälaiset puolustuvoimat suomi saa kokoon ammatilaisten ja vapaaehtoisten voimin, paljastan ennalta että lopputulos on n 40 000 kokonaisuudessaan.

Laskelmasi näytti perustuvan siihen, että ammattilaiset rivimiehet ovat palveluksessa viisi vuotta. Miksi näin pitkään? Miksei ennemmin korvata nykyistä pakollista asepalvelusta saman pituisella vapaaehtoisella palveluksella, josta maksetaan reilua palkkaa?

Residentti kapiaisemme saa arvioida paremmin, mutta lyhemmässä palvelussa menee koulutus hukkaan, kokemusta ei päästä hyödyntämään jos kaveri lähtee kotiin heti taidot opittuaan. Ammattiarmeija kouluttaisi ikuisesti yksiköitä jotka on ihan kohta valmiita.

Mitä nyt tarkoitat hukkaan menolla? Kun koulutus on annettu, kyseinen henkilö siirtyy reserviin ja on sieltä kutsuttavissa sotimaan sodan syttyessä. Kapparit ovat sitten oma lukunsa, koska heitä tarvitaan jatkuvasti uusien sotilaiden kouluttamiseen, mutta ei niitä tavallisia mosureita tarvitse aseissa rauhan aikana pitää. Eihän niin tehdä nykyäänkään. Ei tätä sodan aikana mobilisoitavaan reserviin perustuvaa ajatusta maanpuolustukselle tarvitse mihinkään muuttaa, vaikka itse touhuun ryhtymisestä tehtäisiinkin vapaaehtoista.

Eipä tuo muuttaisi pilkun paikkaa mihinkään suuntaan
1500 miestä / ikäluokka kertaa 18-35 vuotiaat
= 25 500 mosatrampparia

+ päällystö = 35 081 kaikki puolustushaarat mukaanluettuna.
 
Mosuri kirjoitti:
Mielenkiintoiseksi asian tekee myös uudempi sotilaspsykologinen tutkimus. Grossman kumppaneineen on sitä mieltä, että väestössä on 1-2 % ihmisiä joilla on potentiaalia tulla kuten hän itse sanoo tulla "tappokoneiksi"- miehiksi jotka toimivat ja jatkavat toimintaansa menestyksellisesti siinä vaiheessa kun tavis sontii housuihin, traumatisoituu tappamisesta tai kärsii taisteluväsymyksestä.

Vanhan sanonnan mukaan sodan aikana sakka nousee pinnalle vajotakseen sitten rauhan tultua takaisin omalle paikalleen...

Kuinkahan suuri osuus nykyisten läntisten asevoimien tehtävistä on lopulta tuollaisia oikeisiin tappohommiin kykeneviä karjuja vaativia?

Meinaan rekrytoinnissa kai pitäisi ideaalitilanteessa sekä yrittää tavoittaa suuri rekrytointipooli että räätälöidä ne tehtävät yksilöllisesti. Miespula iskee armotta ennemmin tai myöhemmin jos yritetään palkata saman tyyppiset kaverit samoihin tehtäviin ja samoista paikoista kun kioskiin on aina ennenkin palkattu.
 
Creidiki kirjoitti:
Eipä tuo muuttaisi pilkun paikkaa mihinkään suuntaan
1500 miestä / ikäluokka kertaa 18-35 vuotiaat
= 25 500 mosatrampparia

+ päällystö = 35 081 kaikki puolustushaarat mukaanluettuna.

Miksi vain 1500? Tarkoitatko tosiaan, että niistä 25000:sta miehestä per vuosi, jotka menevät inttiin nykyisin, vain noin pieni osa menisi sinne vapaaehtoisesti jopa siinä tapauksessa, että siitä maksettaisiin kunnon palkkaa?

Pelkästään naisia hakeutuu nykymuotoiseen asepavelukseen jotain 500 vuodessa. Ja tämä ilman mitään porkkanaa. Miehet ovat hyvin todennäköisesti keskimäärin paljon kiinnostuneempia sotimisen harjoittelusta kuin naiset, joten odotettavisa olisi, että touhu olisi heidän keskuudessaan tuota suositumpaa. Ja tähän päälle se, että touhusta maksettaisiin ihan kilpailukykyistä palkkaa siviiliitöihin verrattuna.

Toinen mahdollinen tapa rahoittaa touhu olisi antaa jokaiselle asepalveluksen suorittaneelle elinikäinen alennus veroprosenttiin, mikä saattaisi kannustaa korkeakouluopiskelua suunnittelevia siihen.

Ja kaiken päälle jos intti joutuisi oikeasti houkuttelemaan sinne vapaaehtoisia, se todennäköisesti eliminoisi äkkiä pois kaikenlaiset idioottimaisuudet, joista sen ei nykysysteemissä tarvitse välittää juurikaan, elleivät ne nyt ihan lehtien etusivuille hypi.
 
Mikä järki tuollaisissa luvuissa ja ajatuksessa on? Miksi ammattiarmeijan pitäisi olla rauhan aikanakin aseissa?

Tehdään asevelvollisuus vapaaehtoiseksi. Korotetaan koulutuksessa (nykyinen varusmiespalvelus) olevien päivärahoja reippaasti. 6, 9 tai 12kk palveluksen jälkeen koulutettavat siirtyvät reserviin 25v ajaksi. Reserviläiset saavat erillisen verovähennysoikeuden, esim. 250-500€/kk, joka on samalla "palkkio" koulutuksen (varusmiespalvelus) suorittamisesta ja sitoutumisesta maanpuolustukseen sen jälkeen. Mikäli reserviläinen ei osallistu kertausharjoituksiin tai ei läpäise niihin liittyviä kuntotestejä, verovähennysoikeutta leikataan rajusti tai se voidaan jopa poistaa.

Näin systeemi ei tule juurikaan yhtään kalliimmaksi kuin nykysysteemi, mutta olisi sukupuolisesti tasa-arvoinen, eikä pakottaisi ketään asevelvollisuuteen.

Miltäs kuulostaisi?
 
hessukessu kirjoitti:
Mikä järki tuollaisissa luvuissa ja ajatuksessa on? Miksi ammattiarmeijan pitäisi olla rauhan aikanakin aseissa?

Tehdään asevelvollisuus vapaaehtoiseksi. Korotetaan koulutuksessa (nykyinen varusmiespalvelus) olevien päivärahoja reippaasti. 6, 9 tai 12kk palveluksen jälkeen koulutettavat siirtyvät reserviin 25v ajaksi. Reserviläiset saavat erillisen verovähennysoikeuden, esim. 250-500€/kk, joka on samalla "palkkio" koulutuksen (varusmiespalvelus) suorittamisesta ja sitoutumisesta maanpuolustukseen sen jälkeen. Mikäli reserviläinen ei osallistu kertausharjoituksiin tai ei läpäise niihin liittyviä kuntotestejä, verovähennysoikeutta leikataan rajusti tai se voidaan jopa poistaa.

Näin systeemi ei tule juurikaan yhtään kalliimmaksi kuin nykysysteemi, mutta olisi sukupuolisesti tasa-arvoinen, eikä pakottaisi ketään asevelvollisuuteen.

Miltäs kuulostaisi?

Aivan liian yksinkertaiselta. Suomalaiskansalliseen tapaan järjestelmästä pitää tulla mahdollisimman monimutkainen, jotta kukaan ei ymmärrä miten se ehkä toimii. Ja kun luulee jo jotain ymmärtävänsä, aloitetaan muutos, jotta tämä orastava ymmärrys voidaan luiskata. Mallia voi ottaa vaikka KELA:n toiminnoista, eiköhän siitä saisi hyvän sapluunan tähänkin.

Mutta ihan suoraan sanoen en usko Suomessa saatavan aikaan mitään systeemiä, joka palkitsee jotenkin jo nyt ja tulevaisuudessa maanpuolllustushimokkuuden. Viittaan nyt vaikka nykysysteemiin, aika lailla omilla rahoillahan pyörität mahdollista mp-himostiasi, ei siihen dinareita ole tarjolla.

Kun koko ajan valtion toimintoja hinataan kohti tavoitetilaa, joka ei suosi mitään helpotteita mihinkään suuntaan niin olisi aika erikoista, jos yhtäkkiä päätettäisiin JUURI MAANPUOLUSTUSTA lähteä kehittämään oikein rahalla ja sympatialla. Sanoisin että....

UNENNÄKÖ SEIS
 
Täytyy sanoa että ihailen muutamien henkilöiden optimistisuutta.

Kuten Baikal totesi tuokin järjestelmä saataisiin pilalle helposti.
Hyviä vaihtoehtoja ongelmakohdiksi:
naispuoleisen reserviläisen äityiysloma/ miespuoleisen isyysvapaa palveluksesta
sairaspoissaolot (sairaana / vammautuneena ei ole palveluskelpoinen joten eihän voi saada myöskään korvauksia vaikkei varsinaisia palvelustehtäviä jäisikään yhtään suorittamatta)
matkustusoikeus (pitäisi luoda järjestelmä jolla varmistetaan ettei mistään osastosta ole liian suurta osaa matkalla ja siten poissa rivistä)
lisää voitte keksiä itse. Kelan tapainen byrokraattinen laitos keksisi niitä hetkessä toista sataa.
 
noska kirjoitti:
Hyviä vaihtoehtoja ongelmakohdiksi:
naispuoleisen reserviläisen äityiysloma/ miespuoleisen isyysvapaa palveluksesta
Mikä ongelma se on? Homma jatkuu, kun ko. loma on ohi.

sairaspoissaolot (sairaana / vammautuneena ei ole palveluskelpoinen joten eihän voi saada myöskään korvauksia vaikkei varsinaisia palvelustehtäviä jäisikään yhtään suorittamatta)
Silloin on tietysti sairaana, ei se ole ongelma, kyllä se verovapauskorvaus silti pitäisi juosta tietysti. Mikäli on omasta syystään pysyvästi kykenemätön palvelukseen reservissä ollessaan, sen voisi kyllä evätä.

matkustusoikeus (pitäisi luoda järjestelmä jolla varmistetaan ettei mistään osastosta ole liian suurta osaa matkalla ja siten poissa rivistä)
Täh?
Kyllä reservissä oleva saisi matkustaa miten lystää tietenkin. Varusveijarit eivät, kuten eivät nytkään. Ei tässä mitään eroa nykysysteemiin olisi.
 
hessukessu kirjoitti:
Mikä järki tuollaisissa luvuissa ja ajatuksessa on? Miksi ammattiarmeijan pitäisi olla rauhan aikanakin aseissa?

Tehdään asevelvollisuus vapaaehtoiseksi. Korotetaan koulutuksessa (nykyinen varusmiespalvelus) olevien päivärahoja reippaasti. 6, 9 tai 12kk palveluksen jälkeen koulutettavat siirtyvät reserviin 25v ajaksi. Reserviläiset saavat erillisen verovähennysoikeuden, esim. 250-500€/kk, joka on samalla "palkkio" koulutuksen (varusmiespalvelus) suorittamisesta ja sitoutumisesta maanpuolustukseen sen jälkeen. Mikäli reserviläinen ei osallistu kertausharjoituksiin tai ei läpäise niihin liittyviä kuntotestejä, verovähennysoikeutta leikataan rajusti tai se voidaan jopa poistaa.

Näin systeemi ei tule juurikaan yhtään kalliimmaksi kuin nykysysteemi, mutta olisi sukupuolisesti tasa-arvoinen, eikä pakottaisi ketään asevelvollisuuteen.

Miltäs kuulostaisi?

Tarkoitus ei varmaankaan ole säästää henkilöstökustannuksissa? Vähemmän mutta kalliimmalla taitaa olla idea.
 
noska kirjoitti:
Täytyy sanoa että ihailen muutamien henkilöiden optimistisuutta.

Kuten Baikal totesi tuokin järjestelmä saataisiin pilalle helposti.
Hyviä vaihtoehtoja ongelmakohdiksi:
naispuoleisen reserviläisen äityiysloma/ miespuoleisen isyysvapaa palveluksesta

Millä tavoin tämä olisi ongelma? Nykyisinhän varusmiespalveluksen saa keskeyttää juuri isyysvapaan ajaksi ja sitten suorittaa loppuun myöhemmin.

sairaspoissaolot (sairaana / vammautuneena ei ole palveluskelpoinen joten eihän voi saada myöskään korvauksia vaikkei varsinaisia palvelustehtäviä jäisikään yhtään suorittamatta)

Tätä varten on sairausvakuutus aivan kuten kaikilla muillakin työntekijöillä. Toki voi ajatella, että jos kyse on pitkäaikaisesta sairaudesta, niin sitten tullakseen reservikelpoiseksi, pitää suorittaa ylipalvelua.

matkustusoikeus (pitäisi luoda järjestelmä jolla varmistetaan ettei mistään osastosta ole liian suurta osaa matkalla ja siten poissa rivistä)

Mikä ihmeen järjestelmä? Lomille päästettäisiin luonnollisesti sen verran kuin voisi päästää, eikä enempää. Ihan niin kuin nytkin.

Reserviläiskorvauksen suhteen voi luonnollisesti tehdä niin, että jos muuttaa ulkomaille, niin sitten menettää reserviläisstatuksen siihen asti kunnes palaa kotimaahan. Sinällään tällä ei ole juuri merkitystä, jos kyse on verohyvityksestä, koska ulkomailla asuva ei veroja maksa Suomeen muutenkaan.
 
hessukessu kirjoitti:
noska kirjoitti:
Hyviä vaihtoehtoja ongelmakohdiksi:
naispuoleisen reserviläisen äityiysloma/ miespuoleisen isyysvapaa palveluksesta
Mikä ongelma se on? Homma jatkuu, kun ko. loma on ohi.
et vissiin ole koskaan ollut tekemisissä kelan kanssa ja sen kanssa millaisen ongelman äitiyspäivärahojen maksu aiheuttaa ja mikä show tulee erilaisten maksujen järjestelyistä moisessa muutoksessa.
sairaspoissaolot (sairaana / vammautuneena ei ole palveluskelpoinen joten eihän voi saada myöskään korvauksia vaikkei varsinaisia palvelustehtäviä jäisikään yhtään suorittamatta)
Silloin on tietysti sairaana, ei se ole ongelma, kyllä se verovapauskorvaus silti pitäisi juosta tietysti. Mikäli on omasta syystään pysyvästi kykenemätön palvelukseen reservissä ollessaan, sen voisi kyllä evätä.
optimismisi on ihailtavaa. Valtiollinen byrokraatti ei maksa moista korvausta jos et ole palveluskelpoinen. Vastaavasti voidaan toki maksaa sairauspäivärahaa. Se tietenkin edellyttää melkoista byrokratiaa.
matkustusoikeus (pitäisi luoda järjestelmä jolla varmistetaan ettei mistään osastosta ole liian suurta osaa matkalla ja siten poissa rivistä)
Täh?
Kyllä reservissä oleva saisi matkustaa miten lystää tietenkin. Varusveijarit eivät, kuten eivät nytkään. Ei tässä mitään eroa nykysysteemiin olisi.
Jos reservin varaan lasketaan valmiusastetta suunnittelessa niin tämä on huomioitava. Nykyisellään ei huomioida koska varusmiehiä on riittävästi rivissä, mutta esim rauhanturvaajien lomat järjestellään sen mukaan ettei liikaa miehiä ole poissa rivistä.
 
s91 kirjoitti:
noska kirjoitti:
Täytyy sanoa että ihailen muutamien henkilöiden optimistisuutta.

Kuten Baikal totesi tuokin järjestelmä saataisiin pilalle helposti.
Hyviä vaihtoehtoja ongelmakohdiksi:
naispuoleisen reserviläisen äityiysloma/ miespuoleisen isyysvapaa palveluksesta

Millä tavoin tämä olisi ongelma? Nykyisinhän varusmiespalveluksen saa keskeyttää juuri isyysvapaan ajaksi ja sitten suorittaa loppuun myöhemmin.

sairaspoissaolot (sairaana / vammautuneena ei ole palveluskelpoinen joten eihän voi saada myöskään korvauksia vaikkei varsinaisia palvelustehtäviä jäisikään yhtään suorittamatta)

Tätä varten on sairausvakuutus aivan kuten kaikilla muillakin työntekijöillä. Toki voi ajatella, että jos kyse on pitkäaikaisesta sairaudesta, niin sitten tullakseen reservikelpoiseksi, pitää suorittaa ylipalvelua.

matkustusoikeus (pitäisi luoda järjestelmä jolla varmistetaan ettei mistään osastosta ole liian suurta osaa matkalla ja siten poissa rivistä)

Mikä ihmeen järjestelmä? Lomille päästettäisiin luonnollisesti sen verran kuin voisi päästää, eikä enempää. Ihan niin kuin nytkin.

Reserviläiskorvauksen suhteen voi luonnollisesti tehdä niin, että jos muuttaa ulkomaille, niin sitten menettää reserviläisstatuksen siihen asti kunnes palaa kotimaahan. Sinällään tällä ei ole juuri merkitystä, jos kyse on verohyvityksestä, koska ulkomailla asuva ei veroja maksa Suomeen muutenkaan.

Katsot asiaa liiaksi sen varusmiehen etkä järjestelmän näkökulmasta. Ongelma muodostuu erilaisten maksujen byrokratiasta. Ja nyt en puhu mistään verohelpotuksesta (jonka toteutuminen mielestäni on sangen epärealistinen ajatus) vaan reserviläisille valmiudessa olemisesta maksetusta korvauksesta jota edellä esitettiin. ENkä puhu ulkomaille muuttamisesta vaan satunnaisista työ- ja lomamatkoista sinne. Ja se järjestelmä koskisi nimenomaan reserviläisiä. Nykyisellään ei ole olemassa mitään järjestelmää josta reserviläiset anoisivat lomia ja/tai matkustusoikeutta. Ainoastaan varusmiehillä on. Mikäli kuitenkin varusmiesten määrää supistetaan ja valmiutta ylläpidetään reserviläisvoimin, ei se onnistu jos puolet joukosta on Kanarialla, Thaimaassa ja Intiassa. Nykyiselläänkin on kyseenalaistettu maakuntajoukkojen valmiusaste ja väitetty etteivät ne kykene reagoimaan ja toimimaan riittävän nopeasti. Miten asia korjaantuisi esitetyssä järjestelmässä itsestään? SIlloin kun itse pääsin intisät, oli vielä usean vuoden ajan meillä upseereilla ilmoittautumisvelvollisuus. Meidän piti ilmoittaa lääniin mikäli matkustimme ulkomaille tai muutimme tai matkustimme pidempi aikaisesti kotimaassa toiselle paikkakunnalle. Siitä ei enää pidetä kiinni.
 
Creidiki kirjoitti:
Residentti kapiaisemme saa arvioida paremmin, mutta lyhemmässä palvelussa menee koulutus hukkaan, kokemusta ei päästä hyödyntämään jos kaveri lähtee kotiin heti taidot opittuaan. Ammattiarmeija kouluttaisi ikuisesti yksiköitä jotka on ihan kohta valmiita.

No joo, jos nyt ihan nopeasti jonkun arvion heitän, niin jos nykyisessä järjestelmässä loppujenlopuksi aika paljon kavereita koulutetaan erilaisiin miehistötehtiviinkin se vuosi, niin en oikein näe ammattiarmeijassakaan järkeväksi pitää miehistöä vain vuoden rivissä. Silloin lopputulos on se, että mies on koulutettu ja samantien hänet laitetaan pois. No, onhan hän tietysti sitten reservissä käytettävissä tarpeen vaatiessa - mutta muuttaisiko se asia mitään verrattuna nykyiseen? Mielestäni ei - paitsi kustannustehokkuus/ koulutettava mies laskee roimasti jos koulutusajalta maksetaan kunnollista palkkaa.

Ammattiarmeijassa pitäisi mielestäni lähteä siitä, että sillä saavutetaan jotakin merkittävästi parempaa kuin asevelvollisuusjärjestelmällä. Se tarkoittaa mm. sitä, että miehistötason koulutuksen pitää tuottaa selkeästi nykyisempää osaavampia, tehokkaampia ja pidemmälle koulutettuja sotilaita - vuoden koulutus ei siihen mielestäni riitä - jo senkin takia, että nykyinenkin järjestelmä tuottaa mitä ilmeisimmin hyvin vertailun kestäviä sotilaita myös miehistötehtäviin.

Jos tarkastellaan asiaa puolustuskyvyn kannalta, niinkuin kai pitääkin, olen yhä edelleen aika vahvasti sitä mieltä, että asevelvollisuusjärjestelmä tuottaa erittäin kustannustehokkaasti iskukykyisen ja määrältään riittävän vahvan armeijan. Ongelma onkin kai lähinnä puolustusmateriaalin kalleus - ja nimenomaan se on se ongelma, joka tulisi ratkaista, mieluiten jotakin muuta tietä kuin luopumalla kustannustehokkaasta koulutusjärjestelmästä, joka tuottaa laadukasta henkilöstöä kenttäarmeijalle.

Yksi tehokkaimpina pidetyistä armeijoista lienee yhä edelleen Ranskan Muukalaislegioona - mutta taitaapa kuitenkin olla niin että vapaaehtoiset ja jonkinmoisen karsinnankin läpikäyneet ammattisotilaat eivät sielläkään loppujenlopuksi ole juurikaan sen "kovempia karjuja" kuin mitä meikäläinen järjestelmä tuottaa. Tottakai siellä(kin) eri alojen spesialistit ovat kivenkovia ammattimiehiä - mutta niin on meilläkin. Perusmiehistö ei taida oikeastaan missään olla loppujenlopuksi sen "kovempaa" kuin mitä se on meilläkään..kun vielä ottaa huomioon sen, että läheskään jokaista koulutettua "reppanaa" ei meillä(kään) sijoiteta taistelujoukkoihin. Jos vertaillaan ammattiarmeijaa ja meikäläistä kenttäarmeijaa, niin ehkä se suurin ero löytyy sieltä erilaisista tukitehtävistä..meillähän niihin tehtäviin sijoittuu jonkin verran niitä "reppanoita"..ammattiarmeijasta ne "reppanat" puuttuvat lähes kokonaan. Taistelujoukoissa ero lienee vähäisempi..tai ainakin omat havainnot eri yhteyksistä viittaavat vahvasti siihen. Jos vielä vertaa Suomalaista kenttäarmeijan reserviläistä, lähinnä ehkä miehistöä, ulkomaalaisiin ammattisotilaisiin, niin ehkä suurin puute - jopa ongelma - on mm. urheilustakin tuttu Suomalaiskansallinen piirre: Itseluottamuksen puute!! Legioonalaista pidetään luunkovana karjuna ja itse mielletään itsemme tyyliin "mä nyt oon vaan tällainen reppana.." Tottakai sekin on suuri juttu sotimisen kannalta - ja siksi sitä itseluottamusta pitäisi saada taottua myös Suomalaiseen asevelvollissotilaaseen roppakaupalla lisää!
 
Kapiainen kirjoitti:
Creidiki kirjoitti:
Residentti kapiaisemme saa arvioida paremmin, mutta lyhemmässä palvelussa menee koulutus hukkaan, kokemusta ei päästä hyödyntämään jos kaveri lähtee kotiin heti taidot opittuaan. Ammattiarmeija kouluttaisi ikuisesti yksiköitä jotka on ihan kohta valmiita.



Yksi tehokkaimpina pidetyistä armeijoista lienee yhä edelleen Ranskan Muukalaislegioona - mutta taitaapa kuitenkin olla niin että vapaaehtoiset ja jonkinmoisen karsinnankin läpikäyneet ammattisotilaat eivät sielläkään loppujenlopuksi ole juurikaan sen "kovempia karjuja" kuin mitä meikäläinen järjestelmä tuottaa. Tottakai siellä(kin) eri alojen spesialistit ovat kivenkovia ammattimiehiä - mutta niin on meilläkin. Perusmiehistö ei taida oikeastaan missään olla loppujenlopuksi sen "kovempaa" kuin mitä se on meilläkään..kun vielä ottaa huomioon sen, että läheskään jokaista koulutettua "reppanaa" ei meillä(kään) sijoiteta taistelujoukkoihin. Jos vertaillaan ammattiarmeijaa ja meikäläistä kenttäarmeijaa, niin ehkä se suurin ero löytyy sieltä erilaisista tukitehtävistä..meillähän niihin tehtäviin sijoittuu jonkin verran niitä "reppanoita"..ammattiarmeijasta ne "reppanat" puuttuvat lähes kokonaan. Taistelujoukoissa ero lienee vähäisempi..tai ainakin omat havainnot eri yhteyksistä viittaavat vahvasti siihen. Jos vielä vertaa Suomalaista kenttäarmeijan reserviläistä, lähinnä ehkä miehistöä, ulkomaalaisiin ammattisotilaisiin, niin ehkä suurin puute - jopa ongelma - on mm. urheilustakin tuttu Suomalaiskansallinen piirre: Itseluottamuksen puute!! Legioonalaista pidetään luunkovana karjuna ja itse mielletään itsemme tyyliin "mä nyt oon vaan tällainen reppana.." Tottakai sekin on suuri juttu sotimisen kannalta - ja siksi sitä itseluottamusta pitäisi saada taottua myös Suomalaiseen asevelvollissotilaaseen roppakaupalla lisää!

En usko Muukalaislegioonan, joka taistelee kuukausi palkalla ja vieraalla maalla, olevan puoliksikaan niin kova kuin omaa kyläänsä puolustava joukko. Edellyttää tietysti samantasoista varustustusta, jotta voidaa vertailla saavutuksia... :) Kuinkahan kävisi jos meillä verrattaisiin kuukausipalkkaa nauttivaa suomalaista sotilasta ja nykyisellä mallilla tuotettua sotilasta. Siis Suomea puolustamassa. Ei varmaankaan suurta eroa olisi.
 
Back
Top