Armeija ottaa käyttöön kokonaan uuden tavan taistella

tulevaisuudessa henkilökohtaisten laitteiden sähkö saadaan vaatteista, jotka ottavat talteen liikkumisesta saatavan sähkön + valoenergiaa ympäristöstä. tähän menee kuitenkin jokunen vuosi, joten akkuhuolto on tuossa välissä hoidettava eri tavalla

---

foorumin hengen viime aikoina huomioiden, tämä menee ilmeisesti perkin takavarikoimilla ottoakuilla....
 
Pakkasen kestävyydellä ei ole väliä, tiedättehän ettei talvella sodita ja sitäpaitsi Lappia ei ole tarkoitus edes puolustaa?! ;) Eiköhän sotilaseloktroniikka ole suunniteltu kestämään pakkasta, paristot toki hyytyvät nopeammin, siksi varaparistot ja -akut säilytetään välilihan alueella esim. venttiseiskan akku... :) Aa- ja aaa-paristoja sa-joukoilla on hieman ryöstettynä Citymarketeista (jos sota tulee salamayllätyksenä muuten siviilit ovat ne hamstranneet ensin) mutta sinällään olisi hienoa jos edes rauhan ajan tarpeet voitaisiin eksoottisempien akkujen latauksessa tyydyttää ja hankkia virtaa autonakuista ryöstettäväksi inverttereillä. Sotilasajoneuvoja löytyy ja kaikkia herkkuja niihin muttei jumalauta latausmahdollisuutta vaikka nostaisihan se auton hintaa muutaman euron. Kun kerta suomalaisilla on ei-sota-alueella rauhanturvatehtävissä Euroopan alueelle vaikeuksia hankkia paristoja taskulamppuihin ja jenkeillä oikeassa sodassa niin en halua edes kuvitella millaisessa kusessa suomalaiset olisivat oikeassa sodassa paristojen kanssa... :D No jos jotain positiivista pitää löytää niin eipä tuota elektroniikka löyty aseistamme eikä edes ryhmäkohtaista elektroniikka juuri ole oikeasti... :-/
 
Arvaukseni on, että järjestelmä pysyy pystyssä n. 2 viikkoa mahdollisen kriisin alkamisesta (tappioista ja erinäisistä teknisistä ongelmista johtuen). Toki jv-kuso kulkee kuten monesti samalla tavalla kuin tähänkin asti (jalan)

Mutta jos järjestelmä pettää? Voiko enään jv käyttää hajautettua taistelutapaa? Käsittääkseni johtoajatuksena juuri on tämä high-tech johtamis/viestijärjestelmä, millä koordinoidaan tosiaikaisesti joukkojen manööverejä. Jos halutaan viestien kulkevan jalan, lähettien (vast.) täytyy olla tosi vikkeläjalkaisia ja coopperin 2800m raja pientä siihen verrattuna mitä ko. taistelijalta nyt pv vaatii.

Viesti ei kulje->johtamisongelmia->taistelevat joukot joutuvat toimimaan kootusti->palataan vanhaan taistelutapaan->tarvitaan reserviä ja kalustoa lisää (mistä?)
 
AKE-ukki kirjoitti:
Arvaukseni on, että järjestelmä pysyy pystyssä n. 2 viikkoa mahdollisen kriisin alkamisesta (tappioista ja erinäisistä teknisistä ongelmista johtuen). Toki jv-kuso kulkee kuten monesti samalla tavalla kuin tähänkin asti (jalan)

Mutta jos järjestelmä pettää? Voiko enään jv käyttää hajautettua taistelutapaa? Käsittääkseni johtoajatuksena juuri on tämä high-tech johtamis/viestijärjestelmä, millä koordinoidaan tosiaikaisesti joukkojen manööverejä. Jos halutaan viestien kulkevan jalan, lähettien (vast.) täytyy olla tosi vikkeläjalkaisia ja coopperin 2800m raja pientä siihen verrattuna mitä ko. taistelijalta nyt pv vaatii.

Viesti ei kulje->johtamisongelmia->taistelevat joukot joutuvat toimimaan kootusti->palataan vanhaan taistelutapaan->tarvitaan reserviä ja kalustoa lisää (mistä?)

Uusien sotienhan ei pitäisi kestää kuin muutaman päivän tai pari viikkoa.

Toisaalta kun nuo manööverit on opittu niin kai nohevimmat johtajat osaa soveltaa ja ottaa riskejä jatkamalla toimintaa vaikka pari kymmäntä patteria puuttuisikin
 
Ei kait sotatilanteessakaan tarvitse jokaista laitetta pitää 24/7 päällä? Luulisi, että riittää, jos joukkueenjohtajan laite on päällä. Sitten kun kosketus saadaan tms. niin muutkin voivat laitella laitteita päälle tms. Ei yhden laitteen paristojen kuskaaminen paljon tilaa vie.
 
Akut voi latailla kätevästi ruuanlaiton yhteydessä.

https://www.thepowerpot.com/

[video=youtube]https://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=bpekzkJ1Rhs[/video]
 
miheikki kirjoitti:
Akut voi latailla kätevästi ruuanlaiton yhteydessä.

https://www.thepowerpot.com/

Olenkin miettinyt ties kuinka kauan, että miten saisi polttopuita polttamalla sähköä aikaiseksi. Ei tarvitse sitä höyrykonetta rakentaa...
 
Täällä on keskustelua näistä minivoimaloista.

http://www.survivalismi.com/viewtopic.php?f=16&t=2326&sid=ef170b437258eb89bf23fe2714c1a902
 
Iso-Mursu kirjoitti:
AKE-ukki kirjoitti:
Arvaukseni on, että järjestelmä pysyy pystyssä n. 2 viikkoa mahdollisen kriisin alkamisesta (tappioista ja erinäisistä teknisistä ongelmista johtuen). Toki jv-kuso kulkee kuten monesti samalla tavalla kuin tähänkin asti (jalan)

Mutta jos järjestelmä pettää? Voiko enään jv käyttää hajautettua taistelutapaa? Käsittääkseni johtoajatuksena juuri on tämä high-tech johtamis/viestijärjestelmä, millä koordinoidaan tosiaikaisesti joukkojen manööverejä. Jos halutaan viestien kulkevan jalan, lähettien (vast.) täytyy olla tosi vikkeläjalkaisia ja coopperin 2800m raja pientä siihen verrattuna mitä ko. taistelijalta nyt pv vaatii.

Viesti ei kulje->johtamisongelmia->taistelevat joukot joutuvat toimimaan kootusti->palataan vanhaan taistelutapaan->tarvitaan reserviä ja kalustoa lisää (mistä?)

Uusien sotienhan ei pitäisi kestää kuin muutaman päivän tai pari viikkoa.

Toisaalta kun nuo manööverit on opittu niin kai nohevimmat johtajat osaa soveltaa ja ottaa riskejä jatkamalla toimintaa vaikka pari kymmäntä patteria puuttuisikin

Jos vihollinen jollain tavalla pystyy lamauttamaan tämän uuden "älykkäisiin" radioihin perustuvan johtamisjärjestelmän, se on sit soromnoo uudelle taistelutavalle, niin paljon uusi taistelutapa nojaa reaaliaikaisuuteen. Sokea vastustaja on voitettu vastustaja.

Kenties nämä erilaiset taistelunkestävyyteen liittyvät näkökohdat niin järjestelmä kuin ihan sotilaan kantamien välineidenkin tasolla ovat olleet aika kovastikin pöydällä suunnitteluvaiheessa.

Tai sitten nämä asiat tulevat suunnittelupöydän sijaan ensimmäistä kertaa esille täällä maanpuolustus.netissä ;)

Eiköhän asiaan kumminkin ole varauduttu ainakin niin, että laitteet ovat erittäin EMP/HPM-sietoisia ja omaavat hyvän häiriönsiedon.
 
elso kirjoitti:
Jos vihollinen jollain tavalla pystyy lamauttamaan tämän uuden "älykkäisiin" radioihin perustuvan johtamisjärjestelmän, se on sit soromnoo uudelle taistelutavalle, niin paljon uusi taistelutapa nojaa reaaliaikaisuuteen. Sokea vastustaja on voitettu vastustaja.

Eiköhän asiaan kumminkin ole varauduttu ainakin niin, että laitteet ovat erittäin EMP/HPM-sietoisia ja omaavat hyvän häiriönsiedon.

Toivotaan, että vihollisen elso-miehet eivät ole niitä paljon kehuttuja nokiainsinöörejä. Pahaa pelkään, ettei naapurissakaan olla niissä touhuissa aivan nöösipoikia. Kannattaa muistaa, kuka sen Sputnikin piipityksenkin ilmojen halki lähetti..

Silloin nimittäin on piru irti, kun vihollinen pyöräyttää säkkijärvenpolkan soimaan tauotta. :a-lipsrsealed:
 
skärdis kirjoitti:
elso kirjoitti:
Jos vihollinen jollain tavalla pystyy lamauttamaan tämän uuden "älykkäisiin" radioihin perustuvan johtamisjärjestelmän, se on sit soromnoo uudelle taistelutavalle, niin paljon uusi taistelutapa nojaa reaaliaikaisuuteen. Sokea vastustaja on voitettu vastustaja.

Eiköhän asiaan kumminkin ole varauduttu ainakin niin, että laitteet ovat erittäin EMP/HPM-sietoisia ja omaavat hyvän häiriönsiedon.

Toivotaan, että vihollisen elso-miehet eivät ole niitä paljon kehuttuja nokiainsinöörejä. Pahaa pelkään, ettei naapurissakaan olla niissä touhuissa aivan nöösipoikia. Kannattaa muistaa, kuka sen Sputnikin piipityksenkin ilmojen halki lähetti..

Silloin nimittäin on piru irti, kun vihollinen pyöräyttää säkkijärvenpolkan soimaan tauotta. :a-lipsrsealed:

Olen mietiskellyt asiaa itsekin, mutta miten kestävyys nuita hyperimpulsseja vastaan oikein käytännössä hoidetaan?; on ollut vissiin sen verran Gekados asiaa, jotta virallista totuutta ei tahdo löytyä: Lienee hyshys tämä ELSO ja vasta-ELSO aisia.

Ja nyt en tietenkään tarkoita arvoisaa nimimerkkiää @elso... :D
 
veffeade kirjoitti:
Olen mietiskellyt asiaa itsekin, mutta miten kestävyys nuita hyperimpulsseja vastaan oikein käytännössä hoidetaan?; on ollut vissiin sen verran Gekados asiaa, jotta virallista totuutta ei tahdo löytyä: Lienee hyshys tämä ELSO ja vasta-ELSO aisia.

Virallinen totuus suojautumisesta lienee jotain seuraavaa:

Laitteet koteloidaan oikein. Häiriösignaalin pääsy koteloon jotain muuta kuin siihen tarkoitettua reittiä, eli antennia pitkin, saattaa olla sille tuhoisaa.

Mitoitetaan antenni tarkoituksenmukaiseksi. Mitä "parempi" antenni, sitä enemmän tehoa siirtyy laitteen sisään.

Antennin jälkeen voimakas häiriöpulssi kohtaa yleensä LNA:n (Low Noise Amplifier), jonka hajotessa radio on käytännössä käyttökelvoton. Näin ollen signaalitie antennin ja LNA:n välissä kaipaa suojausta.

Suojaavina komponentteina käytetään erilaisia diodeja (Schottky, PN, PIN), varistoreita, PUFETteja ja kaasupurkausputkia (GDT). Komponentteja käytetään useammassa vaiheessa niiden vahvuuksien mukaan; jokin niistä leikkaa korkeimmat jännitepiiikit, jokin hoitelee nopeimmat transientit (taajuudet), jollain saattaa olla hyvä tehonkesto...
Sopivasti eri osa-alueilla vahvoja komponentteja valitsemalla päästään sitten tilanteeseen, että saavutetaan kaikilta osin kohtuullinen ylijännitesuojaus.
 
Vielä tuosta virtahommasta jatkaisin....
Kyseessä on todellakin suurimpia haasteita logistiikalle ja varastoinnille tuo akkujen, paristojen ja virtalähteiden yleistyminen sotaväessä. Tupla-A:ta pitänee varata hillittömästi koska tähtäimet, lamput ja pimeänäkölaitteet (henk.kohtaiset) käyttänevät niitä yksinomaan. Isommat ja hienommat vehkeet kuten radiot ja lämpötähtäimet ja tietysti tuo keskitetty virranhallinta (sotilas 2020) on oma juttunsa.

Jokaisessa ratkaisussa on ongelmansa ja vahvuutensa. Tunnetusti homma menee näin:

Perinteinen alkaliparisto:
+ Halpa
+ Kohtuullisen hyvin varastointia kestävä
+ helppo saatavuus=yleisin ja löytyy joka kaupasta ja kioskista

- vuotoherkkyys varauksen laskiessa (kytkettynä)
- pieni kapasiteetti, vähän tehoa
- epätasainen tehonsaanti = virtapiikit (ilman regulointia)
- heikko pakkasen kestävyys = varaus tyhjenee nopeasti

Ni-Mh akku:

+ Parempi kapasiteetti kuin alkaliparistossa
+ uudelleen ladattavissa (jos laturia voidaan käyttää)
+ ei vuoda
+ pitkä käyttöikä (huollettuna ja ilman ääriolosuhteita)
+ antaa tasaisemmin virtaa kuin alkali ja kestää kulutuspiikkejä

- painava
- kalliimpi kuin alkaliparisto
- heikko kylmänkesto = varaus häviää
- jos ei latausmahdollisuutta= ei virtaa akuille

Litium-akku/paristo:
+ Paras kapasiteetti ja huipputeho
+ kestää hyvin kulutuspiikkejä
+ kevyt
+ ei vuoda
+ paristoilla kohtalaisen hyvä varastoinnin kestävyys
+ paristoilla paras kylmänkestävyys ( -20 c)
+ akut ladattavissa nopeasti

- kallein vaihtoehto
- akussa heikko varauksen kestävyys (ladattava usein), paristoilla parempi
- akuilla lyhyt elinikä
- akut vaativat huoltoa säännöllisesti
- ainakin akuilla riski ylikuumentua latauksessa ja räjähtää (vaativat laadukkaan laturin ja käyttölaitteen jossa turvamekanismit= syväpurkauksen esto jne.)
- voivat iskun saadessaan turvota, lämmetä ja jopa räjähtää pahimmillaan (minimissään virtalähde on pois pelistä).

Nämä ovat siis minun omat näkemykseni virtalähteiden eroista oman käytön perusteella.

Eräs uusi ja mielenkiintoinen vaihtoehto on "akku-paristo". Mm. Sony valmistaa tätä nimellä " Eneloop". Tässä uudessa akussa on yhdistetty akun hyvä varaus ja voima perinteisen alkalipariston varauksen kestävyyteen. Ts. akku ei purkaannu käyttämättä ollessaan läheskään yhtä nopeasti kuin perinteiset akut mutta tarjoaa alkalia paljon paremman kapasiteetin. Nykyaikaisen Litium-akun/pariston kapasiteettia ei saavuteta mutta tämä on hyvä kompromissi. Hinta tietysti on perinteistä akkua kalliimpi.

Suurimmat haasteet akuille ja paristoille ovat tyypistä riippumatta ääriolosuhteet, iskut sekä vaurioherkkyys yleisimmin. Kun lämpötila tippuu tarpeeksi on virtalähteiden varauksen säilymiseksi ne suojattava jotenkin. Edes litiumparisto ei kestä kovin kovaa pakkasta tai suoraa, hellepäivän auringonpaistetta ilman että se joko tyhjenee tai ylikuumentuu.
Hommassa ei ole poppakonsteja nyt eikä lähitulevaisuudessa: kylmällä paristot lämpimään povariin, helteellä suojaan suoralta valolta.

Yksi mahdollisuus kylmältä/kuumalta suojaamiseen olisi jos laite voisi käyttää ulkoista paristo/akkukoteloa jonka voi sijoittaa vaatteiden alle, vyölle. Eräät otsavalaisimet käyttävät ääriolosuhteita varten tuota ratkaisua.
Mielenkiintoista nähdä miten tuon keskitetyn virranhallinnan kanssa onnistutaan (sotilas 2020). Haasteita ei ainakaan puutu ja saas nähdä mitä kaikkea siihen voidaan järkevästi yhdistää.
 
Aika hyvä yhteenveto nykyisistä ja lähitulevaisuudessa myyntiin tulevista akkutekniikoista:
http://en.wikipedia.org/wiki/Rechargeable_battery
 
Minulla on läjäpäin Eneloopeja. Nimim. ladattavien virtalähteiden parissa 80-luvulta asti värkännyt. Tällä hetkellä edullisista ja yleisesti saatavilla olevista "akkuparistoista" selvästi laadukkain.

Tein myönnytyksen, ja laajensin AA-koon lisäksi valikoiman AAA-kokoon, kun osa välttämättömistä leluista ei millään taipunut AA-formaattiin / AA-sisältöiseen akkukoteloon. Nyt mennään kahdella koolla. Toistaiseksi on pysynyt hyvin näpeissä.
 
Back
Top