Armeija säästää - pois maastosta

[Tvälups]

Armeija säästää - pois maastosta
is Sunnuntai 8.4.2012 klo 11.50

Sotaharjoitusten sijaan varusmiehiä koulutetaan entistä enemmän simulaattoreilla.
Suurten sotaharjoitusten sijaan puolustusvoimat panostaa simulaattorikoulutukseen.

Tätä on luvassa

Joukkojen kyky yhteistoimintaan muiden aselajien kanssa heikkenee vääjäämättä.

Joukoille suunniteltuun päätehtävään ja lisäksi vara- tai reservitehtäviin kouluttaminen jää nykyistä vähäisemmälle osaamiselle.

Asejärjestelmiä ja niiden varatoimintoja ei hallita eikä sotavarusteen potentiaalista suorituskykyä saada täysimääräisesti hyödynnettyä.

Johtajien ja erikoismiesten itsenäinen soveltamiskyky taistelutilanteissa heikkenee. Soveltamista ei voida harjoitella suuremmissa kokoonpanoissa.

Maavoimien uudistetun taistelutavan jalkauttamisen toteutuminen saattaa vaikeutua. Edellyttää maastossa tapahtuvaa isompaa joukkojen harjoittelua.

Palkatun henkilöstön ja johtajien koulutustaso saattaa laskea.

Varusmiesten fyysisen kunnon nykyinen hyvä nousu voi laskea taistelukoulutuksen vähentyessä.

Näin säästetään

Henkilöstön vähennystarve vuoteen 2015 mennessä on noin 2 200 henkilöä.

Organisaatiorakenne muutetaan kolmiportaiseksi.Joukko-osastoja lakkautetaan viisi: Pohjois-Karjalan Prikaati, Ilmavoimien Teknillinen koulu, Pioneerirykmentti, Hämeen Rykmentti ja Lentosotakoulu.

Nykymuotoiset meripuolustusalueet lakkautetaan ja merivalvonta keskitetään merivoimien operaatiokeskukseen. Kotkan Rannikkopataljoona lakkautetaan ja rannikkojoukkojen koulutus keskitetään Upinniemeen ja Dragsvikiin. Nykymuotoiset lennostot lakkautetaan ja valvonta keskitetään ilmaoperaatiokeskukseen.

Puolustusvoimien uusi organisaatio ja toimintatapa otetaan käyttöön vuoden 2015 alussa.

Puolustusvoimien kustannusleikkaukset vähentävät rajusti tulevien varusmiesten maastokoulutuksia.

Kuusi kuukautta palvelevien maanpuolustajien 40 sotaharjoitusvuorokauden tavoitteeseen ei ole päästy viime vuosinakaan, mutta 30:n kipuraja saavutettiin muun muassa höyläämällä menoja hallinnosta ja tukitoiminnoista.

- Tulevina vuosina puolustusvoimat ovat asettaneet tavoitteeksi 23 maastoharjoitusvuorokautta, maavoimat itse 25. 40:n rajaa ei tulla saavuttamaan, myöntää puolustusvoimien koulutuspäällikkö, eversti Hannu Hyppönen.

- Vääjäämättä koulutuksellinen suorituskyky tulee laskemaan seuraavien vuosien aikana.

Hyppönen toivoo, että vuodesta 2015 lähtien resurssit mahdollistaisivat jälleen maastopäivien määrän nostamisen nykytasolle tai jopa tavoitteeseen.

Simulaattoreita

Nykyinen vyön kiristys saattaa tuoda muitakin ei-toivottuja muutoksia, kuten oheisista Hyppösen antamista esimerkkiarvioista voi lukea.

Osana uudistusta jokainen koulutusta antava joukko-osasto saa kaksipuolisen simulaattorikoulutusjärjestelmän (KASI). Hankinnat maksavat noin 15-20 miljoonaa euroa.

- Simulaattori ilmaisee jokaisen taistelijan sijainnin, liikkeen ja aseiden osumat, mutta myös miinoitteiden ja epäsuoran tulen vaikutukset. Koulutettavat voivat arvioida yhdessä suoriutumistaan, tunnistaa kehittämistarpeet ja määrittää käytännön parantamistoimenpiteet.

"Ei voi korvata"

Sotaharjoitusrutiineihin nykytekniikka ei kouluta.

- Ei opita junakuljetusta, ei marssia, ei pitkää toimintakykyä kolmen viikon ampumaharjoituksessa. Kovien ampumatarvikkeiden tuomaa todellisuutta ei voi koskaan korvata simulaattoreilla.

- Toisaalta esimerkiksi Ilmatorjuntaohjus 2005 -järjestelmällä voidaan kouluttaa yksittäinen ohjusampuja tai -ryhmä, ettei tarvitse mennä ampumaan yhtä ohjusta, joka maksaa E-luokan Mersun verran, Hyppönen vertaa.

 

[pstsika]

Mulla on sellainen muistikuva, että omana aikana 6 kk miehistö oli noin kolmasosan palveluksesta leireillä ja jv-johtajajillakin maastovuorokaudet oli +100.
Siihen nähden tuo 25 vrk tai johtajien 50-60 ei kuulosta riittävältä, koska kaikkea ei ehditä käymään riittävän perusteellisesti noilla isommillakaan metsävuorokausilla läpi. Helvetti, johan alokasajan leirit ja loppusota vievät hyvinkin tuon 25 päivää. Entäs kurssien tai E-kauden sotaharjoitukset, ampumaleirit ja kaikki pienemmän mittakaavan metsäreissut?

Eipä ole tosin meikäläisen murhe. Ehkä tuollaisilla harjoitusmäärillä tosiaan saadaan tuotettua SA-sijoitettaviksi kelpaavia joukkoja...

 

[Hejsan]

Jos mä muistan oikein niin Tomas Ries "Cold Will" kirjassa niin hän sanoi 60 vuorokautta maastossa mutta en muista jos hän meinaasi 8kk tai 11kk...

Voikko joku laskea kuin monta % se on ajasta.

6kk tavoite 40vuorokautta mutta nyt on 23-30

ja 8kk.........60vuorokautta ja 11kk.......60vuorokautta

niin voidaan nähdä onko se % mennyt alas tai ylös ja voidan vertaa miten se oli ennen Suomessa

 

[Mosuri]

No ei noilla määrillä voida edes puhua mistään uskottavuudesta. Olin varusmiespalveluksessa 90-luvun laman aikana. Pelkästään alokasaikana noita leirivuorokausia oli 20 ja tarpeeseen ne tulivat- miehet oppivat talvella metsässä ne kenttäelämän niksit. Osaltaan asiaa selittää se, että ilmatorjuntaan ml. koulutukseen panostettiin huomattavasti persianlahden sodan jälkeen.

Kaikissa joukko-osastoissa tilanne ei ollut sama ja AUKissa kouluttajat saivat raivareita kun joistain joukko-osastoista tulleet miehet eivät osanneet pystyttää edes telttoja. ("Leiriä" oli kuulemma pidetty 3+5 vuorokautta kasarmin nurkalla teltassa!)

Myöhemminkin leiriä oli aivan riittävästi mutta kelien lämmettyä sitä oli paljon mielummin korvessa kuin kasarmilla. Miehistöltäkin meni palvelusajan lopussa se viiden päivän sissiharjoituskin melko hyvin kun siihen metsissä mönkimiseeen oli totuttu.

 

[juhapar]

No mutta, säästyypähän kalusto paremmassa kunnossa stenattavaksi.

 

[Hejsan]

No mutta, säästyypähän kalusto paremmassa kunnossa stenattavaksi.

...+1

Kyllä se alkaa huolestutta...esim sotilaspoliisin harjoitus oli ennen(3-4 vuotta sitten) 10 päivän pitkä ja nyt 4 päivää...........

 

[baikal]

Ja upseerit voivat sitoutua tehtäviinsä ydinosaamisalueella eli ei tarvi lähtee metsään tai leirille vaan voi toimia läppärileijonan roolissa Kirjoituspöytäarmeijakunnan suht siisteissä tiloissa, mielellään Pääkaupuntiseudulla tai ainakin Mikkelissä sitten.

 

[Tvälups]

Mikkelistäkin pääsee onneksi "illaksi kotiin".

 

[juhapar]

Ja kait Puolustusvoimat kannustaa etätyöhön?

 

[koponen]

Tuossa kohtaa tulee kovin kolaus varusmieskoulutukseen. Ei pelkästään sen takia, että operaatiovaiheen arki tulee tutuksi, vaan siksi että kasarmielämän pelisäännöt on valutettu asentoon, jossa tehokasta oppimisaikaa ja mahdollisuutta vaihtaa painopistettä tai kerrata on aivan järjettömän vähän.

Ei metsässä asumista tarvitse välttämättä harjoitella kovin paljoa, mutta kaikkea sitä muuta kylläkin.

Itse olin varusmiehenä siitä onnellisessa asemassa, että sain olla erilaisissa maastoharjoituksissa ja leireillä erittäin paljon suhteessa koulutushaaraan yleensä. Lienee jotakin 120-130 vuorokauden välillä. Lisäkin olisi kelvannut. Sata pois, ja kirjekurssi väikkyy mielessä.

 

[Mosuri]

Tuossa kohtaa tulee kovin kolaus varusmieskoulutukseen. Ei pelkästään sen takia, että operaatiovaiheen arki tulee tutuksi, vaan siksi että kasarmielämän pelisäännöt on valutettu asentoon, jossa tehokasta oppimisaikaa ja mahdollisuutta vaihtaa painopistettä tai kerrata on aivan järjettömän vähän.

Miksi näin? Meillä aikoinaan päivä alkoi kello 6.00 ja päättyi 21.15. Elon laskuopin mukaan tuossa on sellaiset rapeat 15 tuntia aikaa kouluttaa? Tietenkin tuo vaatii sen, että yksi kantahenkilökuntaan kuuluva on valvomassa koulutusta.

Ai niin nykyäänhän alikessut ja koksut ei osaa mitään- aikoinaan sentään vaadittiin, että pitää pystyä kouluttamaan muita varusmiehiä.:a-rolleyes:

Ei metsässä asumista tarvitse välttämättä harjoitella kovin paljoa, mutta kaikkea sitä muuta kylläkin.

Opetetaanko nykyisin tuollaistakin? Itse en ole koskaan saanut mitään koulutusta esim. kaminan sytyttämiseen, öljylampun käyttöön, maastossa yöpymiseen tai vaikka rk:n puhdistamiseen. Jos ei osannut - huutoa- jos ei osannut seuraavalla kerralla sitten poistumiskieltoa yms. hyvää.

 

[veffeade]

Tuossa kohtaa tulee kovin kolaus varusmieskoulutukseen. Ei pelkästään sen takia, että operaatiovaiheen arki tulee tutuksi, vaan siksi että kasarmielämän pelisäännöt on valutettu asentoon, jossa tehokasta oppimisaikaa ja mahdollisuutta vaihtaa painopistettä tai kerrata on aivan järjettömän vähän.

Miksi näin? Meillä aikoinaan päivä alkoi kello 6.00 ja päättyi 21.15. Elon laskuopin mukaan tuossa on sellaiset rapeat 15 tuntia aikaa kouluttaa? Tietenkin tuo vaatii sen, että yksi kantahenkilökuntaan kuuluva on valvomassa koulutusta.

Ai niin nykyäänhän alikessut ja koksut ei osaa mitään- aikoinaan sentään vaadittiin, että pitää pystyä kouluttamaan muita varusmiehiä.:a-rolleyes:

Ei metsässä asumista tarvitse välttämättä harjoitella kovin paljoa, mutta kaikkea sitä muuta kylläkin.

Opetetaanko nykyisin tuollaistakin? Itse en ole koskaan saanut mitään koulutusta esim. kaminan sytyttämiseen, öljylampun käyttöön, maastossa yöpymiseen tai vaikka rk:n puhdistamiseen. Jos ei osannut - huutoa- jos ei osannut seuraavalla kerralla sitten poistumiskieltoa yms. hyvää.

Vahvensin vähän. Meille kyllä opastettiin nuita maastoyöpymisen asioita oikein varmaan 2 h:n luennolla edellisenä päivänä ennen varsinaista H-hetkeä. Kun sitten oltiin paikan päällä, alikessu kävi yrittämässä luentoa, mutta kun meitä oli 2-3 tyyppiä joille tuo asia oli jo kantapään kautta opittu/opiskeltu, antoi meidän häärätä sitten omaan rauhalliseen tahtiin. Tehtiin se mitä piti, näytettiin tietysti samalla muille ja yritettiin muistella, mitä ei kannata tehdä.

Juuh, kyllä tuo käytännön metsäelemän opetus meidän aikaan (-82-83) oli aika vähäistä. Kylmä olis tullut jos mukana ei olis ollut siviilisissejä...:a-grin:

 

[baikal]

Jos ajatellaan yksittäistä taistelijaa ja hänen kouluttamistaan, hänen oppimistaan, fysiikan kehittymistä jne. niin näinköhän tuo tuleva systeemi aivan yksioikoisesti on niin huono kuin äkkiä tuntuisi? Veikkaan, että käytännössä samoihin tuloksiin päästään yksilötasolla kuin siinä, missä heiluttiin pari viikkoa enemmän maastossa.

Varuskuntamaastot herran tähen sallivat melkoista liikkumista ja touhua, jos esim. kahdesti viikossa unohdetaan virkatyöaika ja harjoitellaan oikeasti yösotaa ja - toimintaa, rytmitetään maastovuorokaudet oikein niin?

Ryytyneiden, valvoneiden ja vittuuntuneiden jätkien kouluttaminen ei ole herran tähen kovinkaan tehokasta hommaa, ja tätähän se leirillä tahtoo olla, eikös vain.

Aktiivinen ja suunniteltu simulaattorien käyttäminen, maastokoulutus ja yön käyttäminen nykyistä enemmän, hyvin jaksotettu fysiikan valmentaminen, tehokkaasti toteutettu ja tinkimätön teoriaopiskelu jne. ....missä mättää?

Kirjoitan nyt vain yksilötason taidoista jne. en osaa asettaa asiaa isoihin ympyröihin lainkaan.

Ihan suoraan sanoen näen tässä myös mahdollisuuksia, aidosti ja vilpittömästi. Pitää yrittää oikeasti kehittää systeemiä, joka onnistuu tuottamaan taistelijoita näillä eväillä. Joukkokokoonpanot ja muut sellaiset isot asiat eivät ole minun ydinosaamisaluettani. D.

 

[koponen]

Minun kokemukseni viittaavat voimakkaasti siihen, että arkiviikossa saa opetetuksi ja harjoitelluksi sen tasoiset asiat joita vaativimmillaan varusmiehiltä vaaditaan. Siis, vapaasti rytmitetyssä arkiviikossa, jossa on riittävästi huoltoa, mutta koulutuksen / harjoittelun rytmiä ei määrää varuskunnan saatikka virka-ajan vuorokausikello. Joidenkin aselajien/toimialojen osalta olisi hyvä saada kunnolliset leiritykset, koska kokonaissuorituksen kokoaminen ra-olosuhteissa on pidempi projekti. Raskasaseammunnat ehkä tärkeimpänä esimerkkinä.

Onko tulevina aikoina kykyä ja resurssia hyödyntää esimerkiksi lähiharjoitusalueita uudella tavalla, tai käyttää varuskunnan muita rakennuksia tilanteenmukaiseen tukeutumiseen, en osaa sanoa. Toivottavasti.

 

[Tvälups]

Koska huolto (kunnossapito ja täydennys) siirtyy kumppaneiden hoteisiin, niin tarkoittaneeko sitten aina mieskohtaista varustusta myöten?

Olisiko seuraava ulkoistukohde sitten majoitus? Kasarmit esim. Cumulus-ketjun hallintaan?

Maastoharjoitusvuorokaudet voi sitten ulkoistaa erä- ja luonto-oppaille, näen tässä suuria mahdollisuuksia...

Puolustusvoimat säästää kustannuksista tinkimättä.

 

[Peiper]

Jos tuon toistenne selkään taputtelun ja "herrojen" kiroilun lomassa antaisitte jotain vaihtoehtoisia ratkaisuja säästöille, edes joskus.

 

[juhapar]

Jos tuon toistenne selkään taputtelun ja "herrojen" kiroilun lomassa antaisitte jotain vaihtoehtoisia ratkaisuja säästöille, edes joskus.

KV-hörhöilyn lopettaminen. Ulkoistus-pelleilyn lopettaminen. Riittääkö?

 

[koponen]

Ulkoistus-pelleilyn sopisi kyllä loppuvan, mutta ulkoistuksilla voidaan montakin asiaa saada tehokkaammin, halvemmalla ja laadukkaammin kuin itse tekemällä.

Vinkkejä aiheeseen voisi löytyä vaikkapa varuskuntien lämmittäjien häviämisestä kaukolämmön, automaation etc tieltä, tai vaikkapa siitä että oikeasti merkittäviä volyymieriä ostaa vain valtio isosti, ei x-määrä virastoja erikseen.

Sitten jos yllä mainitut laatusanat eivät mahdu ensimmäisiin virkkeisiin hyötyä etsittäessä, voisi olla paree jättää ulkoistamatta.

 

[JOKO]

Jos tuon toistenne selkään taputtelun ja "herrojen" kiroilun lomassa antaisitte jotain vaihtoehtoisia ratkaisuja säästöille, edes joskus.

Johtoportaan palkat, johtajien lukumäärä ja työsuhde-edut. Me emme tarvitse everstejä komppaniaa johtamaan ja muuta heille ei ole johdettavaksi jakaa.

 

[jokiranta]

Jos tuon toistenne selkään taputtelun ja "herrojen" kiroilun lomassa antaisitte jotain vaihtoehtoisia ratkaisuja säästöille, edes joskus.

Kilpailutetaan maanpuolustuspalvelut Norjalla, Ruotsilla, Virolla ja Venäjällä. Otetaan kokonaisedullisin tarjous.

Ensin voisi kilpailuttaa kenraalikunnan ja everstikunnan. Sitten, jos sei ei onnistu niin koko maanpuolustuksen.