Armeija varautuu hybridisotaan: Varusmiehiä houkutellaan uusiin valmiusjoukkoihin

Taitolaji

Ylipäällikkö
BAN
Olin itse 70-luvun alussa reservissä "sopimusupseerina" vastaavissa (?) joukoissa ja osallistuin harjoituksiin hyvin lyhyellä varoitusajalla. Hyvä näinkin, mutta kuinka mittavista joukoista on kyse ja mihin ne pystyvät?

---------------

Armeija varautuu hybridisotaan: Varusmiehiä houkutellaan uusiin valmiusjoukkoihin
Puolustusvoimat on perustanut kaikessa hiljaisuudessa uudet nopean valmiuden joukot. Joukoille ei ole virallista nimeä.
Kotimaa 25.6.2015 2:00 Päivitetty: 25.6.2015 6:05

Jarmo Huhtanen


Helsingin Sanomat

Esa Syväkuru HS
1435119375157

Pohjois-Karjalassa kesäkuun alussa järjestetty Wihuri-harjoitus oli suurin sotaharjoitus Suomessa moneen vuoteen. Siihen osallistui 10 000 varusmiestä, reserviläistä ja kantahenkilökuntaan kuuluvaa.

  • Puolustusvoimat on perustanut kaikessa hiljaisuudessa kevään aikana uudet nopean valmiuden joukot.

    Osalle kotiutuvista varusmiehistä tarjottiin viime viikolla mahdollisuutta sitoutua tulemaan palvelukseen nopeammin kuin laki vaatii. Lain mukaan määräys osallistua kertausharjoitukseen pitää lähettää asevelvolliselle vähintään kolme kuukautta ennen harjoitusta.

    "Haemme joustavuutta, jotta pystyisimme saamaan kasaan aika ison joukon nopeammin", vahvistaa Puolustusvoimien viestintäjohtaja, eversti Mika Kalliomaa.

    Tästä on kyse
    Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg kertoi viime vuonna, että Puolustusvoimat tutkii nopean valmiuden joukkojen perustamista.

    Ensimmäiset sitoumukset uusiin joukkoihin allekirjoitettiin julkisuudelta piilossa viime viikolla.

    "Kaikki liittyy toimintaympäristön muutokseen. Yksi keskeinen tekijä on Ukrainan kriisi. Meidän pitää varmistua, että meillä on vasteajat, jotka toimintaympäristö näyttää vaativan."

    Sopimuksiin ei ole kirjattu tarkkaa aikaa, miten nopeasti reserviläisen pitää olla valmis aseisiin.

    HS:n tiedon mukaan uusia joukkoja on kutsuttu varusmiesten rekrytointitilaisuudessa "erittäin nopean valmiuden joukoiksi".

    Kalliomaan mukaan joukoille ei ole vielä virallista nimeä. "Varmaan niitä kutsutaan varuskunnallisiksi valmiusosastoiksi."

    HS:n tiedon mukaan vapaaehtoista sitoumusta nopean valmiuden joukkoihin tarjottiin muun muassa Helsingissä Kaartin jääkärirykmentin kaupunkijääkärikomppanialle. Suuri osa reserviin siirtyvistä varusmiesjohtajista allekirjoitti tarjotun sitoumuksen. Miehistön osalta kiinnostus oli vähäisempää.

    Pääkaupunkiseutu olisi kriisissä tai sodassa vihollisen tärkeimpiä kohteita. Kaupunkijääkärit ovat keskeisiä joukkoja sen puolustamiseksi.

    Nopean valmiuden joukkoja voitaisiin käyttää esimerkiksi silloin, jos uhkana olisi vihollisen erikoisjoukkojen toiminta. Viime vuonna Krimin valloituksessa keskeisessä roolissa olivat yllättäen ilmestyneet "pienet vihreät miehet", jotka paljastuivat venäläisiksi erikoisjoukoiksi.

    Puolustusvoimat ei valmiudellisista syistä kerro, mitä joukkoja uusi järjestelmä sisältää. Puolustusvoimat on kuitenkin tutkinut valtakunnallisesti, minkälaisia joukkoja sen pitäisi saada joustavammin palvelukseen. Sopimuksia onkin tarjottu useissa varuskunnissa ympäri Suomea.

    Puolustusvoimien on tarkoitus pitää sitoumuksen tehneisiin reserviläisiin aktiivisesti yhteyttä.

    "Kaikki toimenpiteet, mitä voidaan tehdä valmiuden joustavaksi kohottamiseksi, ovat työn alla ja kehitteillä. Yritämme myös kehittää yhteydenpitokeinoja kyseisille joukoille. Ne ovat joka tapauksessa tärkeimpiä joukkojamme", Kalliomaa sanoo.

    Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg analysoi viime syyskuussa valtakunnallisten maanpuolustuskurssien avajaisissa Ukrainan sodan tunnetuksi tekemää hybridisodan käsitettä. Hän korosti, että Puolustusvoimilla on oltava ennalta ehkäisevästi uskottava torjuntakyky.

    "Työkalupakissa täytyy olla niin nopean valmiuden kynnyssuorituskykyjä kuin laajan pitkäkestoisen kriisin työkaluja oikeassa tasapainossa", Lindberg sanoi.

    Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Puolustusvoimat sitouttaa joukkoja erillisillä sopimuksilla.

    "En muista, milloin edellisen kerran tämän tyyppisiä sopimuspohjaisia rakenteita on ollut, mutta tiedän että tällainen käytäntö on ollut", eversti Kalliomaa muistelee.

    "Ehkä mennään sinne kylmän sodan aikoihin."
 
Ihan hyvältä kuulostaa. Eipä noiden tarvitse mitään supermassiivisia joukkoja ollakaan, kun tarkoituksena on estää pienten porukoiden toiminta.

Nopean valmiuden joukkoja voitaisiin käyttää esimerkiksi silloin, jos uhkana olisi vihollisen erikoisjoukkojen toiminta. Viime vuonna Krimin valloituksessa keskeisessä roolissa olivat yllättäen ilmestyneet "pienet vihreät miehet", jotka paljastuivat venäläisiksi erikoisjoukoiksi.

Tuossa on hyvä muistaa, että asiaan vaikutti ehkä "hieman" se, että Venäjällä oli alueella merkittävä sotilastukikohta Sevastopolissa - sotilaita Krimillä jo rauhan aikana enemmän kuin Ukrainalla!
 
Voiko näihin joukkoihin hakea kuka reserviläinen vaan vai tuleekohan vain sopiville henkilöille kutsu joukkoihin?
 
Sponsaan voimakkaasti ko. joukkoja, mutta supistuvien toimintamenomäärärahojen aika on riskinä, että joukot jäävät allekirjoitettujen sopimusten tasolle ja ilman, että ne olisivat operatiivisesti toimivia. Kun Nato tai vaikka USA perustaa nopean toiminnan jokot, ne ovat oikeasti olemassa, aseistettuja ja harjoiteltuja. Siellä täällä sopimuksen allekirjoittaneista reserviläisistä ei saada yhtenäistä joukkoa, toki tukea kantahenkilökunnalle.
 
Sponsaan voimakkaasti ko. joukkoja, mutta supistuvien toimintamenomäärärahojen aika on riskinä, että joukot jäävät allekirjoitettujen sopimusten tasolle ja ilman, että ne olisivat operatiivisesti toimivia. Kun Nato tai vaikka USA perustaa nopean toiminnan jokot, ne ovat oikeasti olemassa, aseistettuja ja harjoiteltuja. Siellä täällä sopimuksen allekirjoittaneista reserviläisistä ei saada yhtenäistä joukkoa, toki tukea kantahenkilökunnalle.

Uskoisin ettei tässä tehdä mitään suuria uusia rakenteita vanhojen päälle, vaan yksinkertaisesti otetaan jo olemassaolevista joukoista (joilla siis aseet, varusteet, koulutus ym) jokin hyvänlaatuinen otos mikä voidaan sitten tarvittaessa saada vaikka tekstarilla paikalle nopeasti. Väittäisin mutuna että tässä(kin) touhussa edetään ihan järki edellä PV:ssä.
 
Miten tää nyt lopulta eroaa MAAKK:ista?
 
Viimeksi muokattu:
Miten tää nyt lopulta eroaa MAAKK:ista?

Kyse ei ole huru-ukoista vaan vereksestä väestä, jonka kunto ja kyvyt tunnetaan. Koulutus on juuri saatu, eikä tarvita mitään erityistä ohjelmaa. Rotaatio pyörii parin saapumiserän vahvuudella eli erittäin nopeasti.

MAAKKilaiset ovat enemmänkin pitkän linjan reserviläisiä, jotka tarvitsevat koulutusta ja sitä sosiaalista puolta, kuten makkaranpaistoa.
 
Olettaisin että tämä on vain osa toimenpiteitä. Sekä Jussi Niinistö että Olli Rehn ovat lausuneet että valmiuslainsäädäntöön tarvitaan väliporras. Nyt meillä on joko syvä rauha tai presidentin julistama puolustustila koko tai osassa maata. Syvän rauhan aikana on 3 kk varoaika kertauksissa, joka on järjetöntä. Vapaaehtoisia harjoituksia ei koske, mutta valmiuden kohottaminen ei voi olla vapaaehtoista.

Katsotaan siis koska lakiehdotus putkahtaa...
 
Olettaisin että tämä on vain osa toimenpiteitä. Sekä Jussi Niinistö että Olli Rehn ovat lausuneet että valmiuslainsäädäntöön tarvitaan väliporras. Nyt meillä on joko syvä rauha tai presidentin julistama puolustustila koko tai osassa maata. Syvän rauhan aikana on 3 kk varoaika kertauksissa, joka on järjetöntä. Vapaaehtoisia harjoituksia ei koske, mutta valmiuden kohottaminen ei voi olla vapaaehtoista.

Katsotaan siis koska lakiehdotus putkahtaa...
Vähän ihmettelen tätä, koska edelleenkin presidentin määräyksellä väkeä voidaan kutsua ylimääräiseen palvelukseen välittömästi, siihen ei tarvita mitään puolustustilan tms. julistuksia. Tämä mahdollistaa nyt sen että porukkaa saadaan kertaamaan ilman 3kk varoaikaa, mutta mitä väliä sillä on minkä nimikkeen alla väkeä soitellaan ruotuun? Huhut siitä leviää mediaan joka tapauksessa... Nyt oli kirjoiteltu 8h valmiuksia, meillä oli 48h -98...
 
Joukkojen perustamisen nopeus ja niiden toimintavalmius on "valttia" mutta kykeneekö suomen poilliitset päätäjät tekemään "sellaisia" päätöksiä niin nopeasti kuin tarvittaisiin? (kriisitietoisuus ja tilanteen vaativa toimintakyky)
 
Muistaakseni 90-luvulla rajavartioston varusmiehiä kosiskeltiin samanlaiseen juttuun.

Silloinkin touhu jäi pelkiksi nimiksi papereihin.

Uhkakuvana taisi silloin olla Venäjän romahdus ja siitä seuraavat ongelmat.

No eiköhän se pointti nimenomaan ole se että jos uhka ei realisoidu, niin touhu jää nimiksi paperilla ja hyvä niin :)
Uutisesta saa halutessaan täysin väärän kuvan että tässä oltaisiin perustamassa jotain palkattuja tms. valmiusporukoita joita myös harjoitetaan pikakutsuilla jne. Kysymys on vaan tärkeimpien joukkojen runkojen/apukäsien saamisesta reservistä paikalle pikana.

Ihan en edelleenkään ymmärrä mikä tässä on pv puolelta takana, onko vähemmän provosoivaa kutsua reserviä (pieniä osia) pikana kertauksiin kuin ylimääräiseen palvelukseen... kait sitten niin...

Helpoiten tällaisten "osastojen" tarve realisoituisi tilanteessa jossa Venäjä jatkaisi reilusti normaalia aktiivisempaan/agressiivisempaa toimintaa esim. itä-merellä viikon tai parin sijaan kk kaupalla = silloin ei PV palkatun henkilökunnan resurssit riitä 24/7 kohotetun valmiuden ylläpitoon vaan apukäsiä tarvitaan reservistä. Mutta edelleen, onko sillä väliä kutsutaanko esim. joitain satoja reserviläisiä hätiin ylimääräisen palveluksen vai kertauksen nimikkeen alla????

ps. ehkä tässä on takana enemmänkin motivoituneisuuden kartoitus ja puh.nro keruu/ylläpito ettei aikaa tuhraannu tosipaikassa enää näiden setvimiseen.
 
Viimeksi muokattu:
Vähän ihmettelen tätä, koska edelleenkin presidentin määräyksellä väkeä voidaan kutsua ylimääräiseen palvelukseen välittömästi, siihen ei tarvita mitään puolustustilan tms. julistuksia. Tämä mahdollistaa nyt sen että porukkaa saadaan kertaamaan ilman 3kk varoaikaa, mutta mitä väliä sillä on minkä nimikkeen alla väkeä soitellaan ruotuun? Huhut siitä leviää mediaan joka tapauksessa... Nyt oli kirjoiteltu 8h valmiuksia, meillä oli 48h -98...
Viittaa säädökseen, kiitos.
 
Joukkojen perustamisen nopeus ja niiden toimintavalmius on "valttia" mutta kykeneekö suomen poilliitset päätäjät tekemään "sellaisia" päätöksiä niin nopeasti kuin tarvittaisiin? (kriisitietoisuus ja tilanteen vaativa toimintakyky)

Eikö tässä juurikin ole kyse siitä, että pyritään pelaamaan tämä epävarmuustekijä pois kuvioista ainakin niiden joukkojen osalta, joilla sitten suojataan näiden påliitikkojen vatulointia Vanjan hengittäessä niskaan?
 
Olin itse 70-luvun alussa reservissä "sopimusupseerina" vastaavissa (?) joukoissa ja osallistuin harjoituksiin hyvin lyhyellä varoitusajalla. Hyvä näinkin, mutta kuinka mittavista joukoista on kyse ja mihin ne pystyvät?
Vähän sama juttu, mutta 2000-luvulla. Vaimon veli samaten 90-luvulla, mutta iiteessä. Puhelinsoitolla olisi hälytetty tositilanteessa. Harjoituksiin toki kutsuttiin normaalin monen kuukauden varoajalla.
Kerran testasivat ja soittivat jotain reilusti yli kymmenen vuotta sitten, että onko oikea puhelinnumero ja oikea henkilö. Hauska sattuma, kun oli kesäloman ensimmäinen päivä ja olin ravintolan terassilla muutaman tuopin jäljiltä.

Että on näitä ollut. Systeemiähän voisi kyllä tosiaan hyvin laajentaa.
Sijoituksen puuttuessa itsehän olen jo näistä kuvioista ulkona kuin lumiukko :mad:.
 
Viimeksi muokattu:
No, löysin sen itsekin.

Asevelvollisuuslain 83 §. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071438#a1438-2007

Mutta, tässähän on "Tasavallan presidentti voi normaaliolojen vakavassa häiriötilanteessa tai poikkeusoloissa päättää" , eli jos homma alkaa erinomaisen epäselvästi, ei ole edellytyksiä tuollaiseen päätökseen.
 
Back
Top