Tvälups
Ylipäällikkö
Armeijan säästöt iskevät pahimmin maavoimiin
Jarmo Huhtanen HS 1.3.2012 7:13
Pääesikunnassa tutkitaan parhaillaan sitä, mistä materiaaliostoista Puolustusvoimien pitää tinkiä. Suurimmat leikkaukset kohdistuvat maavoimien alueellisiin joukkoihin. Myös Horneteille kaavailtujen risteilyohjusten määrä on joutumassa uuteen harkintaan.
"Se, mihin säästöt vaikuttanevat negatiivisesti, on kehitysvuorossa olevat maavoimat ja erityisesti alueelliset joukot", sanoo puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty.
Rädyn mukaan kaikkia hankintoja tarkastellaan kriittisesti ja ostoja perutaan tai siirretään.
Alueellisten joukkojen kannalta tilanne on hankala, koska niiden pitäisi siirtyä uuteen taistelutapaan, joka vaatii muun muassa aivan uudet viestintävälineet. Ne ovat vielä täysin hankkimatta.
Yhdysvallat ilmoitti marraskuussa, että se on valmis myymään Suomelle 70 kappaletta JASSM-risteilyohjuksia (joint air-to-surface standoff missiles) ja 600 kappaletta Stinger-ilmatorjuntaohjuksia. Pelkästään risteilyohjukset maksaisivat 185 miljoonaa euroa.
Varsinkin JASSM-ohjuksia Suomi on havitellut jo vuosia, mutta ostolupaa ei ole aikaisemmin irronnut.
Arto Räty ei halua kesken valmistelun ottaa kantaa siihen, pitäisikö ohjuskaupat miettiä kokonaan uudelleen:
"Kyllä kaikki hankinnat täytyy aina tarkkaan harkita. Minusta mistään kynnysasejärjestelmästä ei kuitenkaan saisi luopua, mutta aina voi keskustella volyymistä."
Puolustusvoimat aikoo pudottaa pysyvästi materiaaliostojensa määrää 25–30 prosenttia eli 150 miljoonalla eurolla vuodessa. Kyseessä on osa armeijauudistusta, jossa varuskuntia lakkautetaan ja sota-ajan vahvuus putoaa 230 000 sotilaaseen.
Jarmo Huhtanen HS 1.3.2012 7:13
Pääesikunnassa tutkitaan parhaillaan sitä, mistä materiaaliostoista Puolustusvoimien pitää tinkiä. Suurimmat leikkaukset kohdistuvat maavoimien alueellisiin joukkoihin. Myös Horneteille kaavailtujen risteilyohjusten määrä on joutumassa uuteen harkintaan.
"Se, mihin säästöt vaikuttanevat negatiivisesti, on kehitysvuorossa olevat maavoimat ja erityisesti alueelliset joukot", sanoo puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty.
Rädyn mukaan kaikkia hankintoja tarkastellaan kriittisesti ja ostoja perutaan tai siirretään.
Alueellisten joukkojen kannalta tilanne on hankala, koska niiden pitäisi siirtyä uuteen taistelutapaan, joka vaatii muun muassa aivan uudet viestintävälineet. Ne ovat vielä täysin hankkimatta.
Yhdysvallat ilmoitti marraskuussa, että se on valmis myymään Suomelle 70 kappaletta JASSM-risteilyohjuksia (joint air-to-surface standoff missiles) ja 600 kappaletta Stinger-ilmatorjuntaohjuksia. Pelkästään risteilyohjukset maksaisivat 185 miljoonaa euroa.
Varsinkin JASSM-ohjuksia Suomi on havitellut jo vuosia, mutta ostolupaa ei ole aikaisemmin irronnut.
Arto Räty ei halua kesken valmistelun ottaa kantaa siihen, pitäisikö ohjuskaupat miettiä kokonaan uudelleen:
"Kyllä kaikki hankinnat täytyy aina tarkkaan harkita. Minusta mistään kynnysasejärjestelmästä ei kuitenkaan saisi luopua, mutta aina voi keskustella volyymistä."
Puolustusvoimat aikoo pudottaa pysyvästi materiaaliostojensa määrää 25–30 prosenttia eli 150 miljoonalla eurolla vuodessa. Kyseessä on osa armeijauudistusta, jossa varuskuntia lakkautetaan ja sota-ajan vahvuus putoaa 230 000 sotilaaseen.