Järkeen käy, että intti aiheuttaa ansionmenetykset sekä yksilölle, että yhteiskunnalle. Siihenhän kritiikki kohdistuu. Periaatteessa ilman inttiä oltaisiin keskimäärin puolesta vuodesta vuoteen kauemmin työelämässä. Samoin kuluisi vastaava aika vähemmän siihen kun yksilö alkaa ns. tienaamaan kunnolla eli ei tässä voi pelkkää nuoruusikää tuijottaa. Tästä se piilokulu muodostuukin.
Nostit aiheen esille ja siihen haluaisin oikeastaan sanoa muutaman sanan, etenkin siltä kantilta miksi minusta ei ole kaikissa tapauksissa perusteltua esittää väittämää, että asevelvollisuuden suorittaminen kaikella ehdottomuudella hidastaa opintojen päättymistä 6-12 kuukaudella (toki teknisesti se tämän tekee, mutta kun huomioidaan nuorisotyöttömyys, määräaikainen ja osa-aikainen työllistyminen nuorien kohdalla niin on entistä vaikeampi puhua/kirjoittaa ehdottomuuksista, koska kyse on monessa tapauksessa myös yksilöiden suorittamista henk.koht. valinnoista).
Vastaus voi myös kiinnostaa
@roopeluhtala :laa, joten merkintä myös hänelle.
Peruskoulun jälkeen osa nuorista suuntaa ammattikouluun, joissa opinnot kestävät keskimäärin sen kolme vuotta ja valmistuttuaan tähän ryhmään kuuluvat asevelvolliset aloittavat sitten jossain vaiheessa asepalveluksen ja heidän kohdalla voidaan todellakin sanoa, että työllistyminen viivästyy sillä 6-12 kuukaudella, jos siis jätetään huomiotta se, että huomattavan moni valmistuu kortistoon, tai saa vain osa-aikaisen sopimuksen tms. eli se työllistyminen ei ole mikään ehdottomuus. Ei siis voida sanoa, että valmistuttuasi saat ehdottomasti työpaikan, hyvin suurella todennäköisyydellä et sitä saa ja tällöin asepalvelun suorittaminen voi jopa olla hyödyttävä tilanne (yksilön ja yhteiskunnan kannalta tarkasteltuna).
Sen sijaan huomattava osa jatkaa lukiossa peruskoulun jälkeen ja saatuaan ylioppilaslakin (tai lukion päättötodistuksen tms) moni lähtee suorittamaan asepalvelusta (6-12 kuukautta) ja suoritettuaan asepalveluksen he sitten aloittavat jatko-opinnot ja useimmiten amk:n tai yliopistojen puolella ja harvemmin ammattikoulujen puolella - toki lukion jälkeen siirrytään jatko-opintoihin myös ammattikoulun puolelle, mutta kyse on selkeästä vähemmistöstä.
Nuori joka lähtee jatko-opiskelemaan amk:n puolelle valmistuu keskimäärin 3½-4 vuodessa (näin olen asian ymmärtänyt), mutta kun tarkastellaan esim. samaan aikaan opintonsa aloittaneiden valmistumisaikoja niin amk:ssa valmistumiseen voi mennä enemmän tai vähemmän aikaa eli käytännössä esim. sh-opiskelija voi valmistua nopeimmillaan kolmessa vuodessa mutta osalla aikaa menee hyvinkin neljä vuotta, joissain tapauksissa jopa enemmän. Eli samaan aikaan opintonsa aloittaneiden kohdalla valmistumisajassa voi olla hyvinkin vuoden ero ja myös tällaiset asiat tulee huomioida siinä kun pohditaan sitä millä tavalla jokin asia hidastuttaa valmistumista (tai nopeuttaa sitä) eli oppilas voi myös itse vaikuttaa siihen kuinka suuri vaikutus asepalvelun suorittamisella on opintonnoista valmistumisen viivästymiseen - mikä on täysin eri asia kuin opintojen aloittamisen viivästyminen. Aktiivinen opiskelija voi siis hyvinkin kuroa 6 kuukautta kiinni aikataulua tässä vaiheessa. Toisaalta velttoillen aikaa voi mennä sen 6 kuukautta kauemmin mitä keskimääräisesti menisi.
Käytännössä sama on mahdollista myös yliopistojen puolella mutta siten, että erot papereiden saamisen välillä voivat vaihdella huomattavankin paljon riippuen oppilaasta ja hänen opiskelumotivaatiosta, elämäntilanteesta, linjasta tms. Joissain tapauksessa kyse on jopa vuosien erosta ja tässä tietenkin on huomioitava sitten se, että usein opiskelija on mukana täysipainoisestikin työelämässä opintojensa ollessa loppusuoralla.
Se mitä tahdon sanoa on se, että kun nykyään entistä useammilla oppilailla opintokokonaisuuksien suorittamiseen voi vaikuttaa todella paljon yksilöllisillä valinnoilla niin mielestäni ei voida enää kaikella ehdottomuudella sanoa, että asepalveluksen suorittaminen viivästyttää valmistumista 6-12 kuukaudella - se viivästyttää opintojen aloittamista asepalvelun suorittamiseen kuluneella ajalla (noin keskimäärin) mutta kun opiskelija voi omilla valinnoillaan jouduttaa tai viivästyttää valmistumistaan kuukausilla (amk:ssa eroa voilla nopeimman ja hitaimman välillä hyvinkin vuosi - riippuen alasta) ei voidakaan enää sanoa, että kaikella ehdottomuudella se myös viivästyttää valmistumista 6-12 kuukaudella. Se viivästyttää kyllä jonkin verran sitä mutta kyse on hyvinkin suurista yksilöllisistä eroista.
Omien kokemuksieni perusteella oikeastaan vain ammattikoulu on sellainen ammattiin valmistava koulutusmuoto, jossa nuoren on liki mahdotonta jouduttaa valmistumistaan. Aikuisopiskelijan kohdalla tilanne on jo hiukan toinen ja hyväksiluku on mahdollista. Ja koska nuori yleisimmin valmistuu ammattikoulusta ennen asepalvelun suorittamista, voidaan sanoa, että heidän kohdalla viivytys todella on sen 6-12 kuukautta - joskin tällöin yksinkertaistamme kuviota ja unohdamme nuorisötyöttömyyden vaikutuksen, työurien katkonaisuuden nuorilla tms. tekijät.
vlad.
!