Aselaki ja hallussapitolupa, luvalliset ja luvattomat aseet

Huhta kirjoitti:
Jos Leif on niin fiksu, että hänellä ei ole rikostaustaa, ja niin ahkera, että hän on hankkinut myönteisen lupapäätöksen tueksi tarvittavan näytön aseen tarpeesta, niin pitääkö etnisyydelle antaa tuolloin ratkaisevaa merkitystä ja käyttää haastattelussa syntynyttä negatiivista mielikuvaa hylkäysperusteena? Vai oletetaanko, että Leif kertoo haastattelussa pyssyn tulevankin isoisälle, joka tarvitsee sitä kilpailevan suvun päämiestä vastaan?

Itsellänikin kieltämättä nousisi lupaviranomaisena kulmakarvat hieman koholle vakosamettihousuisen tai operaattori-/jihadistipartaisen luvanhakijan kanssa. Jos jotain menee pieleen, niin siinä voi saada saman jälkikäsittelyn kuin se yksi kauhajokilainen komisario.

Noin kaduntallaajana en kuitenkaan ole huolissani asiasta. Suomen lupaprosessi on, haastattelulla tai ilman, melko tiukka eikä Suomessa ollut aseongelmaa aiemminkaan. Romaneille tuntuu siunaantuvan uudet pyssyt jostakin neitseellisestä lähteestä heti kenttäpoliisien kerättyä edelliset parempaan talteen enkä usko ko. luonnonilmiölle olevan tehtävissä mitään lainsäädännöllisin keinoin. Mitä taas partasuihin tulee, niin olisin ennemmin huolissani siitä, kuinka riippuvaista julkinen liikenne on heidän työpanoksestaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
"Et ole tehnyt päivääkään töitä, millä rahalla hankit tämän aseen ja harjoittelet?"
"Perheestäsi kaikilla paitsi perheen alle 15-vuotiaalla on rikostaustaa, miten ehkäiset aseen joutumisen näille samassa taloudessa?"

Tässä nyt alkuun muutamia aiheellisia kysymyksiä...
Etnisyys itsessään ei ole ongelma, mutta todennäköisyydet ja ympäristö ovat.
 
Rauhantekijä kirjoitti:
Mitä vähemmän poliisilla on hakemuksia pöydällä, sen helpompi työpäivä ja myös vähemmän riskiä kentällä jos aseisiin törmääminen on niin vähäistä kuin mahdollista. Oletan että kynnys aseen hankkimiseen on tämän takia tehty pitkäksi ja monitahoiseksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Aivan varmasti näin. Enkä sano, että se olisi kaikilta osiltaan edes huono asia. On ihan hyvä, ettei jokainen mahtavan liikeidean saanut 18-vuotias kävele sisään aseliikkeeseen, osta repullista ysimillisiä ja mene kauppaamaan niitä Piritorille.

Rauhantekijä kirjoitti:
Kun sitten on päästy siihen keskusteluvaiheeseen, kaikki muut vaiheet läpikäytynä, niin kyllä haastattelijalle vaan on annettu täysi vapaus selvittää olisiko vielä jokin este sille ettei lupaa tarvitse myöntää. Lähtokohtaisestihan lupa pitää myöntää ellei ole erityistä estettä olla myöntämättä.
Näin se vaan menee ja pulinat pois. Itse käymäni keskustelut ovat olleet hyvin asiallisia, eikä älyttömiä ole kyselleet.

.
Klikkaa laajentaaksesi...

"Lähtökohtaisestihan lupa pitää myöntää" ja kuitenkin "täysi vapaus selvittää olisiko vielä jokin este sille ettei lupaa tarvitse myöntää". Eikö tuossa ole pieni ristiriita? Lähtökohtaisesti pitää myöntää, mutta sitten kuitenkin haastattelussa pyritään löytämään vielä jokin syy jättää myöntämättä?

Juuri tämä näyttäytyy itselleni hieman eriskummallisena. Viranomaistoiminnan pitäisi olla läpinäkyvää ja objektiivista. Jos hakija on elänyt siivosti, omaa sievoiset tulot verotiedoissa, on esittänyt sotilaspassinsa ja toimittanut hyvin dokumentoidut perusteet aseen tarpeelle, niin mitä haastattelulla oletetaan saatavan vielä irti ja kuinka huonosti haastattelun toisaalta pitää mennä, jotta se kumoaisi kaiken muun, myönteistä lupapäätöstä tukevan näytön?

Jos haastattelussa ei käytännössä voi epäonnistua tuossa tilanteessa, niin voidaan kysyä, onko haastattelulla mitään merkitystä. Onko se vain poliisin vähäisten resurssien tuhlaamista?

Jos taas lipevä psykopaatti voi puhua haastattelussa mustan valkoiseksi laittamalla baaritappelut ja rattijuopumukset alkoholin piikkiin ja vakuuttamalla uskoontuloa ja raitistumista, niin voidaan jälleen kysyä, onko haastattelulla mitään merkitystä. Tai tässä tapauksessa haastattelulla on merkitystä, koska se johtaa myönteiseen lopputulokseen, vaikka paperien perusteella päätös olisi aina kielteinen. (Tai sen pitäisi olla...)
 
On alkanut hotsittaan sellaiset haulikolle tarkoitetut sisäpiiput millä voisi ampua pistoolikaliiberin patruunoita, .22 ja .357/.38 nyt arsenaalin puolesta kiinnostaisi. Aseliikkeiltä kun tiedustelin niin ei oikein kellään ole sellaisia valikoimissa, ja ulkomailta ostamiseen tarvii kuulemma ostoluvan. Onko palstalaisilla kokemusta 1) noista sisäpiipuista ja 2) ostoluvallisten pyssyn osien tilaamisesta ulkomailta? Yo. liittyen onko aseen osiin haastattelua? Omat aseluvat on perua wanhoilta pahoilta ajoilta niin en ole kärryillä.
 
Fisu kirjoitti:
"Et ole tehnyt päivääkään töitä, millä rahalla hankit tämän aseen ja harjoittelet?"
"Perheestäsi kaikilla paitsi perheen alle 15-vuotiaalla on rikostaustaa, miten ehkäiset aseen joutumisen näille samassa taloudessa?"

Tässä nyt alkuun muutamia aiheellisia kysymyksiä...
Etnisyys itsessään ei ole ongelma, mutta todennäköisyydet ja ympäristö ovat.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ensimmäisen kysymyksen kohdalla voidaan toivoa, että hakija lipsauttaa hankkivansa aseen huumekaupan tuotoilla. Tosin muitakin vastauksia kyllä keksin: "Jotkut käyttävät sosiaaliturvansa tupakkaan, minä harrastuksiin." "Ensimmäisestä palkasta, kun valmistun kohta ammattikoulusta." Lisäksi aseet ovat yleisesti ottaen halpoja - monissa ampumaurheilun ja metsästyksen muodoissa pääsee alkuun hyvin pienellä rahalla. Ei eläin välitä, ammutaanko sitä Baikalilla vaiko Berettalla. Samoin Margolin on pätevä ja edullinen peli virkistysammuntaan, anteeksi, urheilupistooliin. Rättikaaliin kelpaavan käytetyn perusysin, pari varalipasta ja kotelot saa aseliikkeestäkin alta 500 euron, yksityiseltä varmaan 300 eurolla. Käytetyn peltikaapin saanee parilla kympillä Keltaisesta pörssistä. Seurajäsenyydet, riistanhoitomaksut ym. kiinteät kulut lienee useimmiten kymppejä vuodessa, loput kuluista (patruunat, ratamaksut jne.) skaalautuu sitten täysin harrastuksen intensiteetin mukaan. Kilpa-ampuja ampuu viidesti viikossa, harrastelija viidesti vuodessa.

Toinen kysymys on toki aiheellisempi. Tosin ainakin entisaikoina jo hakemuslomakkeessa kysyttiin aseen säilytyksestä. Sitä paitsi oikeuskäytännössä on käsittääkseni otettu tuo kanta jo vuosia sitten, eli että sopimaton asuinkumppani johtaa lupahakemuksen hylkäämiseen. (Nyttemmin jo kumotussa aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeessa muistaakseni viitattiin hallinto-oikeuksien ratkaisuihin koskien tätä asiaa.) Haastattelulla ei siis liene mainittavaa lisäarvoa, paitsi jos haastateltava möläyttää majoittavansa paria kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta, mikä ei näy väestörekisteristä.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Fisu kirjoitti:
"Et ole tehnyt päivääkään töitä, millä rahalla hankit tämän aseen ja harjoittelet?"
Klikkaa laajentaaksesi...
Tiukka mutta menee hieman henkilökohtaiselle puolelle, kuten Huhta esitti. Kysyjän esittäjän pitäisi kuitenkin tajuta että ihmiset säästävät rahaa ja haluavat asioita, myös työttömät. Ymmärrän pointin miksi kysyä tuollaista mutta vastaajalle kysymys on piinaava kun se menee henkilökohtaiselle puolelle ja on piinaava sekä painostava usealta puolelta. Jotkut voivat haluta pyssyn stressiä purkamaan, kun pikseliukot eivät enään riitä.
 
ctg kirjoitti:
Tiukka mutta menee hieman henkilökohtaiselle puolelle, kuten Huhta esitti. Kysyjän esittäjän pitäisi kuitenkin tajuta että ihmiset säästävät rahaa ja haluavat asioita, myös työttömät. Ymmärrän pointin miksi kysyä tuollaista mutta vastaajalle kysymys on piinaava kun se menee henkilökohtaiselle puolelle ja on piinaava sekä painostava usealta puolelta. Jotkut voivat haluta pyssyn stressiä purkamaan, kun pikseliukot eivät enään riitä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Arvaan, että tätä ei kannata kertoa aselupahaastattelussa. :oops:
 
Huhta kirjoitti:
Arvaan, että tätä ei kannata kertoa aselupahaastattelussa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Riippuu vastaajasta, jos on tarkoitus tehdä tuhmia niin siinä tapauksessa ei missään nimessä, mutta jos on kyse siitä että haluaa kehittää itseään, kuten esim penkkiammunnassa niin se on hyvä vastaus. Ulkoilma, ampumaurheilu jne.

Te ajattelette tuota pahimman mahdollisen kautta, minä sen kautta että ihminen haluaa kehittää itseään.
 
Simuloidussa ammunnassa pikselien kanssa on se ongelma että suht kaikki simulaattorit käyttävät ukkoja kohteena ja tarjoavat "realista" ballistiikkaa.
 
Kaveri käy radalla suhteellisen tasaisesti, mutta ei kuitenkaan kaiken aikaa. Hän tulee konttorille haastatteluun ja kysymys on juuri tuo, vastaaja esittää asiansa ja sanoo että "pikseliukot ei riitä." On kysyjän vuoro esittää "miksi," ja jos hän evää koska halu on kehittää itseään niin sama eväys pitäisi kuulua sitten kaikille, myös toiminta-ampujille, joilla se taulu on usein ihmisen muotoinen.
 
Herman30 kirjoitti:
Tuon kertominen taitaa olla satavarma tapa jäädä luvasta ilman.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ainakin vahingon korjaaminen voi vaatia pitkiä ja vuolaita selityksiä, jotka eivät kuulosta selityksiltä. :D

ctg kirjoitti:
Tiukka mutta menee hieman henkilökohtaiselle puolelle, kuten Huhta esitti. Kysyjän esittäjän pitäisi kuitenkin tajuta että ihmiset säästävät rahaa ja haluavat asioita, myös työttömät. Ymmärrän pointin miksi kysyä tuollaista mutta vastaajalle kysymys on piinaava kun se menee henkilökohtaiselle puolelle ja on piinaava sekä painostava usealta puolelta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kommentoin vielä tähän osaan. Tuo kuvastaa hyvin haastattelun subjektiivisuuteen liittyvää problematiikkaa. Jos siis ajatellaan, että tärkeää ei ole vain se mitä vastaa, vaan miten vastaa.

Jos oletetaan, että haastateltava menee kysymyksen edessä noloksi ja vastaa seiniä tuijotellen, niin kertooko se huonosta itsetunnosta vaiko normaaleista elämänarvoista, kun häpeää tilannettaan? Toisaalta jos haastateltava katsoo haastattelijaa suoraan silmiin ja pamauttaa lähes ylpeänä, että Suomen sosiaaliturva on niin hyvä, että kyllä sillä yhden aseen aina ostaa, niin kertooko se sitten terveestä itsetunnosta vaiko röyhkeydestä ja parasiittisesta elämäntavasta?
 
Huhta kirjoitti:
Jos oletetaan, että haastateltava menee kysymyksen edessä noloksi ja vastaa seiniä tuijotellen, niin kertooko se huonosta itsetunnosta vaiko normaaleista elämänarvoista, kun häpeää tilannettaan? Toisaalta jos haastateltava katsoo haastattelijaa suoraan silmiin ja pamauttaa lähes ylpeänä, että Suomen sosiaaliturva on niin hyvä, että kyllä sillä yhden aseen aina ostaa, niin kertooko se sitten terveestä itsetunnosta vaiko röyhkeydestä ja parasiittisesta elämäntavasta?
Klikkaa laajentaaksesi...
Siksi kysyjän pitää muodostaa niitä muita kysymyksiä eikä tuomita yhden vastauksen perusteella taikka sen takia että jamppa on juro. Kait se poliisille kuuluisi olla rutiiniasia kysyä ja ymmärtää tilanteita.
 
ctg kirjoitti:
Kaveri käy radalla suhteellisen tasaisesti, mutta ei kuitenkaan kaiken aikaa. Hän tulee konttorille haastatteluun ja kysymys on juuri tuo, vastaaja esittää asiansa ja sanoo että "pikseliukot ei riitä." On kysyjän vuoro esittää "miksi," ja jos hän evää koska halu on kehittää itseään niin sama eväys pitäisi kuulua sitten kaikille, myös toiminta-ampujille, joilla se taulu on usein ihmisen muotoinen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olenkin aina pitänyt toiminta-ampujia epäilyttävinä. Ihme spesöl forsiis larppausta. Taitavat olla niitä, jotka eivät päässeet erikoisjääkäreiksi, mutta haluavat kuitenkin ampua ysillä ja rynkyllä.
 
ctg kirjoitti:
Tiukka mutta menee hieman henkilökohtaiselle puolelle, kuten Huhta esitti. Kysyjän esittäjän pitäisi kuitenkin tajuta että ihmiset säästävät rahaa ja haluavat asioita, myös työttömät. Ymmärrän pointin miksi kysyä tuollaista mutta vastaajalle kysymys on piinaava kun se menee henkilökohtaiselle puolelle ja on piinaava sekä painostava usealta puolelta. Jotkut voivat haluta pyssyn stressiä purkamaan, kun pikseliukot eivät enään riitä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nimenomaan tästä oli kyse, että miksi haastattelussa pitäisi voida kysyä asioita ja tämä nyt tuntuu menevän siihen. Esimerkiksi sossutuki on viimesijainen tuki, sillä ei tulisi sen enempää poltella tupakkaa kuin rahoitella pyssyjä, ammuksia ja varusteita sekä matkoja sinne, missä voi harrastaa SAL:n piirissä olevaa hyväksyttävää harrastuslajia.

ctg kirjoitti:
Kaveri käy radalla suhteellisen tasaisesti, mutta ei kuitenkaan kaiken aikaa. Hän tulee konttorille haastatteluun ja kysymys on juuri tuo, vastaaja esittää asiansa ja sanoo että "pikseliukot ei riitä." On kysyjän vuoro esittää "miksi," ja jos hän evää koska halu on kehittää itseään niin sama eväys pitäisi kuulua sitten kaikille, myös toiminta-ampujille, joilla se taulu on usein ihmisen muotoinen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tarkoittaako ihmisen muotoinen myös ipsisalmiakkia?

Huhta kirjoitti:
Olenkin aina pitänyt toiminta-ampujia epäilyttävinä. Ihme spesöl forsiis larppausta. Taitavat olla niitä, jotka eivät päässeet erikoisjääkäreiksi, mutta haluavat kuitenkin ampua ysillä ja rynkyllä.
Klikkaa laajentaaksesi...
SRA:ssa on se roolipelipuoli ja vähemmän roolipelipuoli. Ipsissä ja idpassa ei ole kumpaakaan. Noh, idpassa sentäs voi roolipelata siviiliä, mutta ipsissä ei ole juuri mitään realismiin yhdistävää.
 
Fisu kirjoitti:
Tarkoittaako ihmisen muotoinen myös ipsisalmiakkia?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kait se riippuu tilanteesta ja jos vastaaja rupeaa puhumaan tekniikasta niin hyvällä lykyllä se menee virkaihmisen hilseen yli. Social Engineer voi käyttää tuota hyväkseen tuhmat mielessä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top