Aselaki uudistuu – yli viisi asetta on pantava järeään kaappiin

Umkhonto

Ylipäällikkö
Aselaki uudistuu – yli viisi asetta on pantava järeään kaappiin
Tavalliselle aseenomistajalle suurin muutos liittyy aseiden säilyttämiseen. Jatkossa yli viisi asetta omistava henkilö joutuu hankkimaan aseiden säilytykseen järeän asekaapin tai muun poliisin hyväksymän tilan.

Uuden lain mukainen asekaappi. Kuva: Juha Korhonen / Yle
Mistä on kyse?
  • Aselain uudistus tiukentaa hieman aseiden säilytystä
  • Yli viisi asetta omistavan on hankittava järeä asekaappi tai muu poliisin hyväksymä tila
  • Suurella osalla aseharrastajista on jo lainmukainen asekaappi
Kouvolalaisessa aseliikkeessä on esillä pari erilaista asekaappia, jotka täyttävät uuden lain vaatimukset. Jatkossa turvakaapiksikin kutsuttu järeä asekaappi on oltava kaikilla, jotka omistavat enemmän kuin viisi ampuma-asetta. Toinen vaihtoehto on poliisin hyväksymä säilytystila. Asemyyjä vakuuttelee kaapeissa olevan monta hyvää puolta. Aseet pysyvät varmemmin ehjinä ja saa helpommin käyttöön. Tärkein hyvä puoli on turvallisuus.

– Jos sattuu esimerkiksi asevarkaus, eikä säilytystä ole hoidettu asianmukaisesti, voi olla aika vaikeaa saada uusia lupia, muistuttaa asemyyjä Vesa Leinonen Eräliike Riistamaasta.

Kaappi löytyy jo monelta
Turvallisuus onkin uuden lain tärkein peruste. Päätarkoitus on, etteivät ampuma-aseet päädy vääriin käsiin. Laki muuttaa myös niin kutsuttua lyhytaikaista säilyttämistä, eli esimerkiksi aseen pitämistä autossa metsästyspäivän aikana. Jatkossa ase on oltava näkymättömissä ja lukkojen takana, vaikkapa sellaisen kankaan alla, joka ei paljasta aseen muotoja. Valtaosalle aseenomistajista uusi laki ei tuo juuri muutoksia.

– Aseenomistajat tuntevat säädökset hyvin ja hoitavat asiansa pääasiassa vastuullisesti. Toki on varmasti paljon niitäkin, jotka uuden asekaapin joutuvat hankkimaan, toteaa apulaispoliisipäällikkö Marko Nyyssönen Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta.

– Autossa säilyttämisessä voi myös käyttää samaa maalaisjärkeä kuin muunkin arvo-omaisuuden suhteen. Mitään arvokasta ei kannata pitää näkyvillä, Nyyssönen muistuttaa.

Harrastajia kuultu lain valmistelussa
Aselain valmistelussa on kuultu poikkeuksellisen paljon aseharrastajia. Aselakityöryhmässä on ollut edustus niin urheiluammunnan harrastajista kuin metsästäjistäkin. Viesti onkin mennyt perille ja uusi laki saa harrastajajärjestöjen hyväksynnän.

– Lakimuutos pitäisi ottaa tyytyväisenä vastaan. Pieniä muutoksia, jotka eivät tosiaankaan harrrastusta haittaa. Tässä kuitenkin parannetaan aseturvallisuutta harrastajien ulkopuolisten suhteen, joten toivotan uudistuksen tervetulleeksi, korostaa Suomen Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius.

Kaappikaupassa on vielä hiljaista
Lakimuutos on herättänyt keskustelua ja epävarmuutta aseharrastajien keskuudessa. Moni on lykännyt asekaapin hankintaa, ettei vahingossa ostaisi kaappia, joka ei ehkä täyttäisikään lakipykälien vaatimuksia. Aseliikkeistä kaappeja ei vielä olekaan kyselty kovin paljoa, mutta kysynnän uskotaan kääntyvän kasvuun lain tultua voimaan. Lainmukaisen kaapin tunnistaa melko helposti.

– Painosta sen tunnistaa, niiden rakenteet ovat niin tukevia, opastaa asemyyjä Leinonen.




http://yle.fi/uutiset/aselaki_uudistuu__yli_viisi_asetta_on_pantava_jareaan_kaappiin/7850510
 
Metsastäjät ja urheilijat on jo hyväksyttyjä aseen haltijoita. Miten käsitellään reserviläisampujat ?
 
Aseluvan saa perusteella helpommin edellä mainituille kuin reserviläisperusteella. Reserviläisperusteella ei saa aselupaa.
 
Viimeksi muokattu:
Metsastäjät ja urheilijat on jo hyväksyttyjä aseen haltijoita. Miten käsitellään reserviläisampujat ?

Reserviläiset joko ampuvat silloin kun valtio siihen järjestää tilaisuuden tai sitten alkaa harrastamaan ampumaharrastusta, jolloin hän hakee aselupaa joko metsästys tai urheiluperusteella.
 
Metsastäjät ja urheilijat on jo hyväksyttyjä aseen haltijoita. Miten käsitellään reserviläisampujat ?

Heille teetetään roimasti laajennettu pällitesti. Ja merkitään poliisirekisteriin, siihen samaan, missä Putinkin on.

Aselaki etenee vaiheittain kuin Siperian pikajuna. Lopputulema voi olla aika kasvattava, tavoitetila lienee selvä.

Kummasti poliitikot ovat löytäneet tässä asiassa toisensa. On edetty niin herttaisessa sovussa että. Hmmm.
 
Heille teetetään roimasti laajennettu pällitesti. .

Jep, tosin se pällitesti ei ole kovin vaikea läpäistävä, enemmänkin se on riesa kuin oikea este. Jos joku ei niihin kysymyksiin osaa vastata "oikein", niin sille henkilölle ei tosiaan kannata antaa tuliasetta käteen. Kysymyksethän ovat luokkaa: " Mitä teet jos olet vihainen? A) pyrin selvittämään asian keskustelemalla, B) mä tapan kaikki".
 
Pitkän aikajänteen poliittinen tavoite on yksityisen aseenomistuksen kieltäminen ja kansan aseistariisunta. Se on vain yksi osa suurempaa kokonaisuutta, sillä se kytkeytyy osaltaan asevelvollisuuden alasajoon, monikulttuurisuuden edistämiseen sekä massiiviseen kulttuurinmuokkaukseen. Kaiken lopputulemana on heterogeeninen lauma nöyriä pienellä palkalla työssäkäyviä ja kuluttavia sohvalla median tajunnantäyttöviihteen äärellä viihtyviä tahdottomia hallintoalamaisia, joiden hallitseminen on helppoa. Ilmiö ei ole suomalainen, vaan ns. yleislänsimainen, jonka epämiellyttävät roiskeet saattavat valitettavasti heijastella jonkin verran myös syrjäisen Suomen perukoille asti. Olisikin varsin mielenkiintoista tutustua tämän ilmiön perimmäisiin alkulähteisiin.

Tässä laki"uudistuksessa" on kuitenkin poikkeuksellisesti jopa hieman tervettä järkeä mukana ja asiaa on lähestytty muustakin kuin hysteerisestä tai puhtaan ideologisesta tulokulmasta. Ampuma-aseiden kaltaiset esineet, kuten myös muut arvoesineet on syytä säilyttää asianmukaisella tavalla sekä muutenkin suhtautua asiaan sen vaatimalla pieteetillä. Ne ovat kaikki rikollisten mielien haluamaa ja siksi anastusherkkää materiaalia.

Käytännöllisiltä vaikuttavat tarkennukset tilapäiseen autossa säilyttämiseen ovat asiallinen muistutus keskimääräiselle kaduntallaajalle. Vaikka ajoneuvo ei ole muutenkaan mikään turvallinen ampuma-aseen säilytyspaikka edes tilapäisesti, vain hölmö jättää aseen autossa näkyville. Samat ihmiset jättävät varmasti yhtälailla myös 50 euron setelin kojelaudalle ja ipadin etupenkille.
 
Pitkän aikajänteen poliittinen tavoite on yksityisen aseenomistuksen kieltäminen ja kansan aseistariisunta. Se on vain yksi osa suurempaa kokonaisuutta, sillä se kytkeytyy osaltaan asevelvollisuuden alasajoon, monikulttuurisuuden edistämiseen sekä massiiviseen kulttuurinmuokkaukseen. Kaiken lopputulemana on heterogeeninen lauma nöyriä pienellä palkalla työssäkäyviä ja kuluttavia sohvalla median tajunnantäyttöviihteen äärellä viihtyviä tahdottomia hallintoalamaisia, joiden hallitseminen on helppoa. Ilmiö ei ole suomalainen, vaan ns. yleislänsimainen, jonka epämiellyttävät roiskeet saattavat valitettavasti heijastella jonkin verran myös syrjäisen Suomen perukoille asti. Olisikin varsin mielenkiintoista tutustua tämän ilmiön perimmäisiin alkulähteisiin.

Tässä laki"uudistuksessa" on kuitenkin poikkeuksellisesti jopa hieman tervettä järkeä mukana ja asiaa on lähestytty muustakin kuin hysteerisestä tai puhtaan ideologisesta tulokulmasta. Ampuma-aseiden kaltaiset esineet, kuten myös muut arvoesineet on syytä säilyttää asianmukaisella tavalla sekä muutenkin suhtautua asiaan sen vaatimalla pieteetillä. Ne ovat kaikki rikollisten mielien haluamaa ja siksi anastusherkkää materiaalia.

Käytännöllisiltä vaikuttavat tarkennukset tilapäiseen autossa säilyttämiseen ovat asiallinen muistutus keskimääräiselle kaduntallaajalle. Vaikka ajoneuvo ei ole muutenkaan mikään turvallinen ampuma-aseen säilytyspaikka edes tilapäisesti, vain hölmö jättää aseen autossa näkyville. Samat ihmiset jättävät varmasti yhtälailla myös 50 euron setelin kojelaudalle ja ipadin etupenkille.

Joku yksityiskohta näyttäytyy järkevänä. Mutta tuo yksityiskohta on yksi junanvaunun osasto, ja se pitää asettaa kokonaiskuvaan ja jatkumoon.
 
Joku yksityiskohta näyttäytyy järkevänä. Mutta tuo yksityiskohta on yksi junanvaunun osasto, ja se pitää asettaa kokonaiskuvaan ja jatkumoon.

Yleensä näissä asekieltolakiesityksissä ja muissa "uudistuksissa" ei ole ollut yhtään järkevältä vaikuttavaa yksityiskohtaa. Siihen suhteutettuna tämä on jopa positiivinen yllätys, vaikka pitkän aikajänteen poliittista tavoitetta se ei kuitenkaan muuta mihinkään. Hallintoalamaiset tullaan jollain aikavälillä riisumaan aseista kaikissa EU- ja länsimaissa.

"Edistyksellisessä sivistysvaltiossa kukaan yksityishenkilö ei tarvitse aseita."
 
Reserviläisyhdistyksillä on ampuma-asekouluttajia, yhdistyksen aseita ja ratavuoroja. Eikun jäseneksi, ampumaharrastusvakuutus kuntoon ja mukaan toimintaan.

Pidän tätä silti eriarvoistavana ja reseviläisiä syrjivänä.
Reserviläisperusteella pitäisi saada ase samoin kuin nuo toisetkin. Vaihtoehtona (älytön) voisi olla että kerätään metsästysaseet seurojen haltuun ja urheilijoilta myös pois ja sen saa sitten urheiluseuran ampumavuorolla. Siinä sitä tasaarvoista kohtelua.
 
Reserviläiset joko ampuvat silloin kun valtio siihen järjestää tilaisuuden tai sitten alkaa harrastamaan ampumaharrastusta, jolloin hän hakee aselupaa joko metsästys tai urheiluperusteella.

Osittain sama vastaus tähän kuin edelläkin.
Jos ei halua metsästää tai urheilla, niin pitisi olla valittavana myös reserviläisperuste ja nyt niin ei ole. Tämä on mielestäni väärin. Asioista pitää voida puhua niiden oikeilla nimillä ja sellainen kirjoittaa myös lupapapereihin niin kuin tarkoitetaan.
 
Pidän tätä silti eriarvoistavana ja reseviläisiä syrjivänä.
Reserviläisperusteella pitäisi saada ase samoin kuin nuo toisetkin. Vaihtoehtona (älytön) voisi olla että kerätään metsästysaseet seurojen haltuun ja urheilijoilta myös pois ja sen saa sitten urheiluseuran ampumavuorolla. Siinä sitä tasaarvoista kohtelua.

Suomessa ei aseiden hankinta- ja hallussapitolupia saa edes KHENK perusteella, koska se ei ole aselain tarkoittama hyväksytty käyttötarkoitus. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että suomalaisessa järjestelmässä Puolustusvoimat tarjoavat reserviläisten ja kantahenkilökunnan aseet silloin, kun sille on tarvetta. Sitä käyttötarkoitusta varten niitä ei tarvitse kenenkään itse omalla rahalla hankkia.

Suomessa on kuitenkin poikkeuksellisen laaja ampumaurheilu- ja metsästyskulttuuri kaikkine mahdollisine lajeineen sekä harrasteineen. Erilaista ampumaharrastetta löytyy joka lähtöön ja varmasti jokaiselle löytyy sieltä itseä eniten puhutteleva vaihtoehto. Ei muuta kuin valitsemaan, ja onnea valitsemallasi tiellä.
 
Aseluvan saa perusteella helpommin edellä mainituille kuin reserviläisperusteella. Reserviläisperusteella ei saa aselupaa.

Miten niin helpommin?
Kaikissa hankintaperusteissa on esitettävä riittävät selvitykset tarpeesta.
Metsästys on ok perustelu, samoin urheiluammunta kuten myös reserviläisammunta.
Tietty jos koettaa hakea hankintalupaa sillä perusteella että on reserviläinen ja tarvitsee rynkyn niin ei ehkä onnistu.
Jos kuulut johonkin reserviläisyhteisöön jossa ylläpidetään ampumataitoa niin todistukset kuulumisesta liitteiksi ja esim.sihteerin vapaamuotoinen sepustus ovat riittäneet tähän asti ainakin täällä "peräkylillä" vaikka 338 Lap mag hankintaperusteiksi...
Tosin se että eri poliisipiirit tulkitsevat lakia eri tavoin lienee ongelma.
 
Jotenkin outoja nuo Rauhantekijän heitot. Reserviläisten ammunnat ovat ampumaurheilua, lajiliitto on Reserviläisurheiluliitto ResUL ja siellä on useita eri lajeja, tunnetuimpana varmaan SRA, perinnease ja palvelusammunta. Näillä lajeilla on ehkä vähän eri fokus kuin vaikka SAL:in alaisilla lajeilla, mutta muuten reserviläisampujat ovat ampumaurheilijoita siinä missä muutkin. Lain ja viranomaisen silmissä ovat tai ainakin pitäisi olla samalla linjalla.

Reserviläisampuja on siis ampumaurheilija siinä missä muutkin ja hakee aselupansa tyypillisesti urheiluperusteella. Miksei metsästysperusteellakin, jos harrastaa myös metsästystä, mutta sillä puolella saattaa itselataaviin tulla ikäviä makasiinirajoituksia.
Näitä urheiluperusteisia lupia mullakin on pienoispistoolista FN FALiin, eli skaala on laaja ja reserviläiskiväärit mahtuvat sinne mainiosti.
 
Lain ja viranomaisen silmissä ovat tai ainakin pitäisi olla samalla linjalla.

Ei mun heitot siinä mielessä ole outoja, koska elävässä elämässä se kaavake on juurikin vain kahdella vaihtoehdolla ruksattavissa; metsästys tai urheilu. Tuohon ylös sinulta lainaamani pätkä on jo hieman jutun jäljillä jos tarkoitat vertailua reserviläisperusteluun ja myös @Suis aavistelee asiaa mielestäni ihan oikein: " Tosin se että eri poliisipiirit tulkitsevat lakia eri tavoin lienee ongelma." Tulkita, sehän se just haittaakin. Minun näkemykseni on, että selkeämmin pitäisi olla ruksattavissa reserviläisperuste ja sitä asiaa sitten katsotaan siihen liittyvillä asioilla, jää se urheilukilpailun pohtiminen ja tulkinta pois virkamieheltä.

Tuon tässä esiin mielestäni epäkohtaa. Varsinaista henk.koht. ongelmaa mulla ei ole asian kanssa koska yksi kivääri on jo kaapissa. Voihan asiaa silti kehittää tällaisen keskustelun pohjalta.
 
No, aiha voi hakea vauhtia HaO:sta, jos ei ressulajien harrastus kelpaa urheiluperusteeksi. Sieltä ne tulee aina laitokselle uudestaan käsiteltäväksi ja menevät läpi. EI ampumaurheilulajeille voida asettaa mitään laadullisia kriteereitä lupaprosessissa. Sille taas voidaan, onko haettu ase sopiva mainittuun lajiin.
 
.....voi hakea vauhtia HaO:sta, jos ei ressulajien harrastus kelpaa urheiluperusteeksi....

Jaksaako? Jos Suomen valtion virkamiesten panos reserviläisperusteiseen ampumaharrastukseen on sillä tasolla, että reserviläisen pitää asioida hallinto-oikeudessakin sen luvan takia, niin kertoohan sekin jo jotain.
Jos ei valtio tue ressua, niin miksi ressukaan vaivautuisi valtion eduksi? Vaikeaa. Mieluummin asiaa voisi kehittää win-win suuntaan ja ressuille erityishuomio.
 
Back
Top