Aselaki uudistuu – yli viisi asetta on pantava järeään kaappiin

Miksei metsästysperusteellakin, jos harrastaa myös metsästystä, mutta sillä puolella saattaa itselataaviin tulla ikäviä makasiinirajoituksia..

Tuohon semmoinen pieni selvennys, että makasiinirajoitus (2+1 tai 3+1 eläinlajista riippuen) on voimassa metsästettäessä. Ymmärtääkseni mikään ei estä pitämästä esim. radalla samassa aseessa pitempää lipasta kiinni.

Esim. käytettyjä hyväkuntoisia Valmet Petroja (rynkystä kehitetty suomalainen itselataava metsästyskivääri, useimmiten kaliiperi .308) näkee usein myytävän kahdella lippaalla, joista toinen on lyhyt hirvijahtia varten, ja sitten on isompi lipas rataharjoitteluun.
 
Jaksaako? Jos Suomen valtion virkamiesten panos reserviläisperusteiseen ampumaharrastukseen on sillä tasolla, että reserviläisen pitää asioida hallinto-oikeudessakin sen luvan takia, niin kertoohan sekin jo jotain.
Jos ei valtio tue ressua, niin miksi ressukaan vaivautuisi valtion eduksi? Vaikeaa. Mieluummin asiaa voisi kehittää win-win suuntaan ja ressuille erityishuomio.

Tästä pitää olla näyttöä, että reserviläisiä kohdeltaisiin jotenkin eri tavalla kuin vaikka ampumahiihtäjiä. Tähän mennessä kaikki on perustunu huhupuheisiin. Reserviläinen saa kyllä aseluvan lain mukaisesti urheiluammuntaperusteella. Johan mä todistelin, että ihan samalla tavalla se ressuammuntakin on ampumaurheilua. Miksi ei olisi?
 
Tuohon semmoinen pieni selvennys, että makasiinirajoitus (2+1 tai 3+1 eläinlajista riippuen) on voimassa metsästettäessä. Ymmärtääkseni mikään ei estä pitämästä esim. radalla samassa aseessa pitempää lipasta kiinni.

Esim. käytettyjä hyväkuntoisia Valmet Petroja (rynkystä kehitetty suomalainen itselataava metsästyskivääri, useimmiten kaliiperi .308) näkee usein myytävän kahdella lippaalla, joista toinen on lyhyt hirvijahtia varten, ja sitten on isompi lipas rataharjoitteluun.

Tarkoitin pääasiassa kiinteämakasiinisia aseita, pääasiassa putkimakasiinilla varustettuja itselataavia haulikoita. Urheiluperusteella ei myöskään lipassyöttöisiin aseisiin tarvitse hankkia sitä lilliputtilipasta.

Valmet Petran luulisi olevan tuttu jokaiselle vähänkään itseään kunnioittavalle ammunnasta kiinnostuneelle suomalaiselle.
 
Ja sitten asiaan. Meneekö se raja nyt niin, että jos on just viisi asetta, niin ei vielä tarvi turvakaappia? Vai vienkö yhden turhan piekkarin poliisille romutettavaksi, vai voiko niin edes tehdä? Laittoman aseen saa viedä ilman rangaistusta, mutta ottavatko vastaan laillisen?
 
Ja sitten asiaan. Meneekö se raja nyt niin, että jos on just viisi asetta, niin ei vielä tarvi turvakaappia? Vai vienkö yhden turhan piekkarin poliisille romutettavaksi, vai voiko niin edes tehdä? Laittoman aseen saa viedä ilman rangaistusta, mutta ottavatko vastaan laillisen?

Eikös sen aseen voi myydäkin?
 
Tähän mennessä kaikki on perustunu huhupuheisiin. Reserviläinen saa kyllä aseluvan lain mukaisesti urheiluammuntaperusteella.
Millä perusteella huhuja? Omalla kotipaikkakunnallani saa aseluvan metsästysperusteella kun käy metsästyskurssin, liittyy riistanhoitoyhdistykseen ja kertoo missä aiot metsastää. Jos haet kivääriin luvan reserviläisyyteen perustuen (ruksi ruutuun urheiluammunta), kuulut järjestöön ja esität missä aiot ampua, niin lupaa ei tule. Ruksin ollessa tällä kohtaa virkamies edellyttää lisäksi vuoden ajalta ampumapäiväkirjaa josta harrastaminen käy ilmi.
Näkemykseni mukaan myös metsästäjältä pitäis edellyttää samaa, että on metsästänyt seuran aseilla vuoden.

Johan mä todistelin, että ihan samalla tavalla se ressuammuntakin on ampumaurheilua. Miksi ei olisi?
Tämä taas on näkemyskysymys. Nykyisen lainsäädännön mukaan reserviläisammunta on pakko katsoa kuuluvaksi urheiluammuntaan, koska muutakaan vaihtoehtoa sille ei ole. Minä olen sitä mieltä että tarkkuusammunta-urheilu ja vaikkapa ampumahiihto ovat eri asia kuin reserviläisammunta ja lakia tulisi muuttaa siten, että reserviläisyys saa oman lupastatuksen.

Tämä nyt on hieman off topic koko kaappi-asiasta ja sorry vaan. Pitää kuitenkin laittaa tähän koska rönsyilimme.

Palkkioksi rauhallisuudestanne saate vielä kevennyksen: Kaverillani oli .357 S&W rinnakkaisluvilla isältään viimeiset 20 vuotta, säilytti sen kotonaan ja ammuskeli maallaan ja satunnaisesti radalla. Isänsä ei koskaan sitä käyttänyt. Isä kuoli viime vuonna ja poliisi ei myöntänyt kaverilleni hallussapitolupaa siihen samaan aseeseen joka sillä oli jo ollut 20 vuotta. Et sillei....


.
 
Viimeksi muokattu:
Palkkioksi rauhallisuudestanne saate vielä kevennyksen: Kaverillani oli .357 S&W rinnakkaisluvilla isältään viimeiset 20 vuotta, säilytti sen kotonaan ja ammuskeli maallaan ja satunnaisesti radalla. Isänsä ei koskaan sitä käyttänyt. Isä kuoli viime vuonna ja poliisi ei myöntänyt kaverilleni hallussapitolupaa siihen samaan aseeseen joka sillä oli jo ollut 20 vuotta. Et sillei....

.

Toki jos lupaviranomainen haluaa olla mulkku, niin homma voi toimia kahteen suuntaan. Ase voidaan esimerkiksi varastaa tai oikeastaan ei tarvitse olla noinkaan vaikeaa... Mistäs perikunta voi tietää, että mihin vainaja on aseensa jemmannut eläessään ja aseen omistajahan ts. varsinaisen hallussapitoluvan haltija on lopunviimein vastuussa siitä raudasta... Itse olen ainakin ohjeistanut, että jos vaikka liikenneonnettomuuden takia kuolen ja uudelleen luvittaminen tökkii jotenkin, niin voihan ne aseet jättää suojeluskunnan luville.
 
Joo, kyllähän kaikki on mahdollista. Tässä kyseisessä tapauksessa muut aseet olivat hyvin tiedossa ja lukitussa kaapissa, kaikki asianmukaisesti.
 
Tässä kyseisessä tapauksessa muut aseet olivat hyvin tiedossa ja lukitussa kaapissa, kaikki asianmukaisesti.

Tottakai. Noinhan vastuullisella harrastajalla on, mutta minulla olisi silti ihan hirvittävän korkea kynnys luopua jostain mahdollisesta perintöaseesta, vaikka sitä ei saisi luvitettua tai jos joutuisi deaktivoimaan. Mieluummin sitten jättää lupahomman välistä, sillä eihän ostolupaa tarvitse mihinkään jos ase on vaikka faijan tai isoisän ja siihen pääsee käsiksi. Gestapomies voi Ase1 hakemuksineen sitten mennä taivaanporteilta kyselemään, että mihinkäs jemmasit sen aseen ja minä taas voi laittaa sen Jemmaan odottamaan huonoja aikoja. Miksi ihmeessä maksaisin esim taskupistoolin osalta lähes satasen lupamaksuja 5 vuoden välein ja kortissa olisi vielä ampumakielto jos voin toissijaisesti laittaa aseen rasvoihin ja pitää lupavapaana muistona jossain sopivassa paikassa. Suojeluskunnan luville siirretty ja valtiollisesta kontrollista poistettu ase on siitäkin edullisessa asemassa, että sitä on vaikea ottaa pois vainojen päivinä ja jos se jostain mökin lattian alta tai perunakuopasta löytyy paksussa rasvassa, niin minua olisi paha siitä syytellä. Aseen aiempi omistaja on kaiketi sen sinne joskus kätkenyt...
 
Kyseessä on halpa ja rikkinäinen itselataava, jolla kuitenkin voi periaatteessa ampua, jos viitsii patruunan kerrallaan tunkea pesään. Eli käytännössä arvoton, vaan ei sitä mihinkään roskikseenkaan voi tunkea...

Jos vallesmanni ei myönnä lupaa urheiluperusteella ilman ampumapäiväkirjaa, niin eikö sitä voi jonkun tutun mettämiehen kanssa käydä ampumassa vaikka 5-6 kertaa ja pyytää nimi paperiin? Kyllä ennenkin kysyttiin lupaa hakiessa minulta, että kuka voi vahvistaa harrastuneisuuden.
 
Millä perusteella huhuja? Omalla kotipaikkakunnallani saa aseluvan metsästysperusteella kun käy metsästyskurssin, liittyy riistanhoitoyhdistykseen ja kertoo missä aiot metsastää. Jos haet kivääriin luvan reserviläisyyteen perustuen (ruksi ruutuun urheiluammunta), kuulut järjestöön ja esität missä aiot ampua, niin lupaa ei tule. Ruksin ollessa tällä kohtaa virkamies edellyttää lisäksi vuoden ajalta ampumapäiväkirjaa josta harrastaminen käy ilmi.
Näkemykseni mukaan myös metsästäjältä pitäis edellyttää samaa, että on metsästänyt seuran aseilla vuoden.

Ottaa paperit mukaan ja tekee valituksen Hallinto-oikeuteen ja/tai kantelee oikeusasiamiehelle. Tosin ressukivääriin ei vaaditan minkäännäköistä harrastuneisuutta, eli tässä on varmaankin kyse pistoolista? Sen osalta(kaan) laki ei erottele lupaperustetta.
Tämä taas on näkemyskysymys. Nykyisen lainsäädännön mukaan reserviläisammunta on pakko katsoa kuuluvaksi urheiluammuntaan, koska muutakaan vaihtoehtoa sille ei ole. Minä olen sitä mieltä että tarkkuusammunta-urheilu ja vaikkapa ampumahiihto ovat eri asia kuin reserviläisammunta ja lakia tulisi muuttaa siten, että reserviläisyys saa oman lupastatuksen.

Ei sillä käytännössä merkitystä ole, tosin se voisi olla johdonmukaista. Siitä huolimatta ovathan ne tarkkuusammunta ja ampumahiihtokin kaksi eri lajia keskenään, mutta molemmat ovat ampumaurheilua?

Tämä nyt on hieman off topic koko kaappi-asiasta ja sorry vaan. Pitää kuitenkin laittaa tähän koska rönsyilimme.

Palkkioksi rauhallisuudestanne saate vielä kevennyksen: Kaverillani oli .357 S&W rinnakkaisluvilla isältään viimeiset 20 vuotta, säilytti sen kotonaan ja ammuskeli maallaan ja satunnaisesti radalla. Isänsä ei koskaan sitä käyttänyt. Isä kuoli viime vuonna ja poliisi ei myöntänyt kaverilleni hallussapitolupaa siihen samaan aseeseen joka sillä oli jo ollut 20 vuotta. Et sillei....

Tässä törmätään varmaan siihen ampuma-aselain uudistuksen kukkaseen, eli 2 vuoden harrastustaustaan, jonka kirjoittaa ampumaseuran hyväksytty ampuma-asekouluttaja. Tää paperi pitää olla, vaikka se onkin järjenvastaista. Tää asiamies taas ei sellaista kirjoita, jos ei hakija ole 2 vuoden ajan käynyt kouluttajan edustaman seuran vuoroilla. Paska tilanne, mutta minkä laille mahdat. Tuohon pitäisi vähintäänkin saada mahdollisuus hyväksyä muita ampumavuoroja, joista on jäänyt asiakirja. Se on ihan se kouluttajan omaa oikeusturvaa, ettei se ala kirjoittamaan mitä sylki suuhun tuo, vaan kaisesta on asiakirjat olemassa. Ratamestarin tai vastaavan kutitaus ampumapöytäkirjassa riittää.

.
 
Kyseessä on halpa ja rikkinäinen itselataava, jolla kuitenkin voi periaatteessa ampua, jos viitsii patruunan kerrallaan tunkea pesään. Eli käytännössä arvoton, vaan ei sitä mihinkään roskikseenkaan voi tunkea...

Myyt tai lahjoitat jollekin asekauppiaalle/-sepälle varaosiksi? Luulisi kelpaavan.
 
K
Jos vallesmanni ei myönnä lupaa urheiluperusteella ilman ampumapäiväkirjaa, niin eikö sitä voi jonkun tutun mettämiehen kanssa käydä ampumassa vaikka 5-6 kertaa ja pyytää nimi paperiin? Kyllä ennenkin kysyttiin lupaa hakiessa minulta, että kuka voi vahvistaa harrastuneisuuden.

Toistan itseäni: tämä päiväkirjaperuste koskee pistooleja, ei muita asetyyppejä. Aivan lupaperusteesta riippumatta. Jos hankit pistoolia metsästysperusteella, sama 2 vuotta siellä tulee harrastusvaatimukseksi. Tarvitset AAK:n todistuksen harrastuksesta.

Tää ei tietenkään poista sitä, etteikö ampumapäiväkirja olisi hyvä poliisille esittää joka tapauksessa. Se on ihan hyvä dokumentti, kun arvioidaan hakijan taustaa ja että osaako tämä käsitellä aseita vastuullisesti. Mulla oli kattava päiväkirja, kun hain lupaa ensimmäiselle aseelleni eli kalashnikoville, ja sieltä tuli lainmukainen maksimi eli 5 vuoden määräaikainen (ensimmäinen aselupa myönnetään aina määräaikaisena. Tämän luvan uusimisen myötähän siitä tuli toistari). Seurakaverilla oli paljon vähäeleisempi, ja tuloksena oli 2 v määräaikainen samalle ja jopa samanmerkkiselle ja -malliselle aseelle.

Lisäksi, ampumapäiväkirja on hakijan itsensä laatima dokumentti. AAK:n todistus on se, mikä täytyy poliisille esittää. Päiväkirja on käytännössä sen liite.
 
...tekee valituksen Hallinto-oikeuteen ja/tai kantelee oikeusasiamiehelle. Tosin ressukivääriin ei vaaditan minkäännäköistä harrastuneisuutta, eli tässä on varmaankin kyse pistoolista?

Kyllä tässä on kyse kivääristä. Ihan oikeesti poliisilta kysytty, todellinen case. Kuten aikaisemmin jo sanoin, vois kuvitella että ressulla loppuu kiinnostus maanpuolustukseen jos aselupaa pitää hakea hallinto-oikeuden kautta. En usko tuollaiseen jaksamiseen enkä näe siinä mitään järkeä. Kyllä homman pitää lähteä siitä, että ymmärrys toimii lähinnä siellä virkamiehen päässä ja yhteiskunnan tuki näkyy ja toteutuu reserviläis-asiassa.
Kuten myös sanoin, näissä vaatimuksissa on ilmeisestikin alueellista eroa kuinka lakia missäkin piirissä TULKITAAN ja mitä edellytetään.
 
Ja sitten asiaan. Meneekö se raja nyt niin, että jos on just viisi asetta, niin ei vielä tarvi turvakaappia? Vai vienkö yhden turhan piekkarin poliisille romutettavaksi, vai voiko niin edes tehdä? Laittoman aseen saa viedä ilman rangaistusta, mutta ottavatko vastaan laillisen?
Tammikuussa olin ampumakouluttajakurssilla ja siellä käsiteltiin tätä nykyistä sääntöä. Asekaappi pitää olla jos sulla on viisi itselataavaa kivääriä tai pistoolia. Kouluttajan kommentin mukaan pienoispistooleita tai pienoiskivääreitä ei oteta huomioon. Tämä tuntui hieman yllättävältä, joten kysyin että pitääkö hankkia kaappi, jos omistan 10 pienoispistoolia. Kouluttaja huomautti, että laissa puhutaan vain itselataavasta kivääristä tai pistoolista. Hänen näkemyksensä mukaan pienoispistooleille ei tarvitsisi lain mukaan hankkia asekaappia. No, veikkaan että käytännössä jokaisella poliisilaitoksella on asiasta oma tulkinta, kuten kaikissa muissakin asioissa.
 
Nykyisen lain säilytyspykälät ovat tässä. Uuden lain tarkat määräykset ja sanamuodot eivät ole tarkasti varmassa tiedossa vielä kenelläkään, sillä mustalais-Esmeraldalla on kristallipallo hukassa eikä Marty McFlyn ja Doc Brownin DeLoreania ole käsillä, joten emme tiedä mitä eduskunta tarkkaan ottaen joskus lähitulevaisuudessa säätää.

EDIT mutta siis jos tuossa ketjun aloitusviestissä lainatun Hesarin jutun kaavailut toteutuvat sellaisenaan, niin erona nykyiseen on että jatkossa pitää hankkia stydi turvakaappi jos on enemmän kuin viisi mitä vain asetta. Tähän asti on riittänyt, että on tavallinen ns. peltikaappi vaikka aseita olisi kuinka monta, jos ei ole itselataavia, pistooleja tai erityisen vaarallisia aseita joukossa (erityisen vaarallinen ase = sinko, sarjatuliase ym. aselain 9§ mainitsemat; olisi muuten kiva tietää, millä perusteella saisi hankkia toimivan singon kotiin! :p ).

Lähde: Finlex.

****

10 luku
Erinäiset säännökset

105 §
Huolellisuusvelvollisuus

Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten haltija on velvollinen pitämään ampuma-aseesta, aseen osasta, patruunoista ja erityisen vaarallisista ammuksista sellaista huolta, ettei vaaraa niiden joutumisesta asiattomien haltuun ole.

106 §
Säilyttäminen, kantaminen ja kuljettaminen

Ampuma-asetta tulee säilyttää lukitussa paikassa tai muuten lukittuna taikka siten, että ampuma-aseeseen kuuluvaa aseen osaa säilytetään erillään. Ampuma-asetta ja aseen osia ei näinkään säilytettyinä saa pitää paikassa, josta ne ovat helposti anastettavissa.

Jos säilytettävänä on erityisen vaarallinen ampuma-ase taikka yhteensä yli viisi pistoolia, revolveria, itselataavalla kertatulella toimivaa kivääriä tai itselataavalla kertatulella toimivaa 6 §:n 2 momentin 12 kohdassa tarkoitettua muuta ampuma-asetta, on aseet säilytettävä sisäasiainministeriön asetuksen mukaisessa lukitussa turvakaapissa. Turvakaappia ei kuitenkaan edellytetä, jos aseiden säilytystilojen sijaintipaikan poliisilaitos on hyväksynyt säilytystilat. (29.6.2001/601)

Ampuma-asetta saa yleisellä paikalla sekä tiloissa, joihin yleisöllä on pääsy, kuljettaa vain lataamattomana suojuksessa sekä kantaa ja kuljettaa vain silloin, kun siihen on hyväksyttävä syy. Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa ampuma-asetta saa kuljettaa vain lataamattomana suojuksessa tai sijoitettuna suojattuun tilaan sekä kantaa vain silloin, kun siihen on hyväksyttävä syy. Metsästysaseen kuljettamisessa noudatetaan lisäksi, mitä metsästyslaissa ja sen nojalla säädetään.

Patruunoiden ja räjähdysainetta tai sytyttävää ainetta sisältävien erityisen vaarallisten ammusten säilyttämisessä ja kuljettamisessa sovelletaan lisäksi, mitä räjähdysvaarallisista aineista annetussa laissa ja vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994) sekä niiden nojalla säädetään.

107 §
Säilyttämiseen ja kuljettamiseen sekä lupiin, ennakkosuostumuksiin ja suostumukseen liittyvät ehdot

Poliisi voi asettaa ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten säilyttämiselle ja kuljettamiselle yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tarpeellisia ehtoja.

Lupaviranomainen ja ennakkosuostumuksen tai suostumuksen antava viranomainen voi sisällyttää tämän lain nojalla annettaviin lupiin, ennakkosuostumuksiin ja suostumukseen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tarpeellisia ehtoja.

108 §
Kuolinpesään kuuluvat ampuma-aseet, aseen osat, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset

Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden tai erityisen vaarallisten ammusten hallussapitoon oikeuttavan luvan haltijan kuoltua sen, jonka hallussa kuolinpesän omaisuus on, tulee ottaa ampuma-ase, aseen osa, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset välittömästi haltuunsa. Hänellä on oikeus säilyttää ja hyväksyttävästä syystä myös kuljettaa edellä tarkoitettuja esineitä kuuden kuukauden ajan luvanhaltijan kuolemasta. Hänen on tämän määräajan kuluessa:

1) hankittava ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden tai erityisen vaarallisten ammusten hallussapitoon oikeuttava lupa;

2) luovutettava ampuma-ase, aseen osa, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset niiden hankkimiseen oikeutetulle;

3) huolehdittava ampuma-aseen tekemisestä pysyvästi ampumakelvottomaksi ja aseen osan tekemisestä pysyvästi toimintakelvottomaksi sekä esitettävä ne poliisille; taikka

4) luovutettava ampuma-ase, aseen osa, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset poliisille.

Edellä 1 momentissa mainitun määräajan jälkeen kuolinpesästä löydetyt ampuma-aseet, aseen osat, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset on luovutettava viipymättä poliisille.

Edellä 1 momentin 4 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa poliisin on tehtävä päätös ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten ottamisesta poliisin haltuun. Poliisin on laadittava haltuunotosta pöytäkirja tai tehtävä merkintä muuhun asiakirjaan.
 
Viimeksi muokattu:
Millä perusteella huhuja? Omalla kotipaikkakunnallani saa aseluvan metsästysperusteella kun käy metsästyskurssin, liittyy riistanhoitoyhdistykseen ja kertoo missä aiot metsastää. Jos haet kivääriin luvan reserviläisyyteen perustuen (ruksi ruutuun urheiluammunta), kuulut järjestöön ja esität missä aiot ampua, niin lupaa ei tule. Ruksin ollessa tällä kohtaa virkamies edellyttää lisäksi vuoden ajalta ampumapäiväkirjaa josta harrastaminen käy ilmi.

Kyllä tässä on kyse kivääristä. Ihan oikeesti poliisilta kysytty, todellinen case.
Kyllä tässä on kyse luultavimmin ihan kuulopuheista tai suoranaisesta valehtelusta. Poliisilta asian kuuleminen ei mitenkään lisää todistusarvoa - ei ole yksi tai kaksi kertaa kun ihan lupakäsittelijäpoliisikin on puhunut muunneltua totuutta painostaakseen harrastajan olemaan jättämättä hakemusta. "Et sä tätä asetta tule saamaan, eli haluatko nyt peruuttaa tän hakemuksen ja säästää sen 78e?"

Rauhantekijä kirjoitti:
Näkemykseni mukaan myös metsästäjältä pitäis edellyttää samaa, että on metsästänyt seuran aseilla vuoden.
Mitä helvettiä? Mikä siinä on, että joka harrastusporukasta löytyy tälläinen yhteisiin muroihin pissaaja, joka yrittää viedä toiselta harrastusvälineet tai kansalaisoikeudet, kunhan omaan kapeaan harrastussektoriin ei vaan kajota..
 
Viimeksi muokattu:
Mielenkiintoinen uusi vaatimus aseiden säilytykseen. Kuitenkin kun tiedetään jo nyt, että suurin osa tapoista ja murhista tapahtuu sillä leipäveitsellä, eikä luvallisella metsästys-/rata-aseella..
Minulla on sellainen KASO.n valmistama järeä kassakaappi, jossa on pyssyjä+muuta arvotavaraa ja se on vanha pankin takahuoneen kaappi, saapa nähdä, että kelpaako se varastointikaapiksi (ainakin aiemmin on kelvannut, kun olen poliisin kanssa asiaa tarkastellut).
Jos se ei kelpaa enään asearsenaalin säilytykseen, niin minulle se kelpaa edelleen harkkojen ja kolikoiden säilytykseen :)
Pois sitä en saa sisältä, ellen tee seinään reikää, josta saadaan nosturin puomia sisään, kun rakentaessa se nostettiin sisään ennenkuin kattoa rakennettiin... Painaa vaatimattomat 3 tonnia :D

hehe, viranomaisista ei koskaan tiedä, että mitä keksitään lisävaateita noin vaan meidän vähemmistön elämän värittämiseksi.
 
Rauhantekijä onko sitä lupaa haettu vai kysytty, ja kerroppa miten se metsästäjien kiusaaminen auttaa ressuja? Oman konkurssin kestää, mutta naapurin menestystä ei voi sietää? Ei haittaa vaikka itsellä menee huonosti kunhan naapurilla menee huonommin, niin ne Ryssätkin varmaan aattele ku Ukrainaa kiusaavat.

Vaan onhan tuo aseluvan hakeminen melko outo kokemus, kun ikänsä yrittänyt elää lakien mukaan ja yhtäkkiä kohdellaan rikollisena. Omatkin aseeni oli ennen rinnakkaisluvilla, kun olin alaikäinen ne hankkiessani. Sitten kun isä kuoli ja piti päivittää luvat omiin nimiin menin asemalle perunkirjan ja vanhojen lupien kanssa kerroin virkailijalle, että nää ollut aina minun ja nyt pitäisi tehdä uudet paperit. Jätin laput tiskille ja kerroin tulevani iltapäivällä hakemaan uudet, melkoinen yllätys odotti palatessani. Oli virkailia vaihtunut ja hän tuumas vaan tylysti "et sinä näitä lupia saa". Ensin siinä säikähti sitten suuttu tajusin onneksi pitää mölyt mahassa ja kysyä miksihän näin? "Pitää täyttää hakemus selvityksin tuoda aseet näytille ja sitten harkitaan". Otin vain yhden aseen mukaan esittelyyn ja kerroin kuljetuksen ja autossa säilytyksen hankaluuksista, aseen tarkastanut poliisi oli asiallinen eikä loppuja kertatuli- haulikoita -kiväärejä tarvinnut käydä näyttämässä. Luvat tuli mutta jotenkin hämmentynyt olo oli.
 
Saa nähdä, mikä tulee olemaan kenenkin tulkinta "järeästä". Asekaappien myyjät ja valmistajat tietysti mielellään näkisivät että kodeissa olevat +100000 asekaappia menisivät vaihtoon liian kevytrakenteisina. Itseltäkin löytyy kuvan mukainen Erätukusta haettu kaappi mutta minusta tuo on kyllä vielä kaukana "järeästä"

5b333a2c0fb0124d71b324463638862b.png
 
Back
Top