Asevalot

Roger Mike kirjoitti:
Kun olette improvisoineet rynnäkkökiväärin ja taskulampun yhteenliittämistä, onko ilmastointiteippi ollut paras ja ainoa kiinnitystapa? Oletteko kokeilleet esim. kumi- tai puupalaa kädensuojuksen ja lampun välissä parantamassa paikallaan pysymistä?

Teippi on huonoin mahdollinen kiinnitystapa. Tai ehkä purukumi on vielä huonompi... Ymmärrän toki, että joskus pitää improvisoida, kun sopivia liittimiä, adaptereja ja muita vipstaakkeja ei ole, mutta se on silti huono vaihtoehto.
Jos olisi pakko teippikiinnitykseen turvautua, niin herkästi kuumenevien osien ja muoviosien tai teippien väliin joku kappale, mikä estää noiden kahden kosketuksen eikä ole syttymisherkkä.

Piippukiinnitys on mahdollista ainoastaan adapterilla (koska teipit sulavat kun piippu ammutaan kuumaksi, mutta kaikki piippuun kiinnitettävä muuttaa aseen osumapistettä.
Tuon takia en pidä kotimaisen rynnäkkökiväärin valaisimenkiinnitysratkaisua kovinkaan hyvänä. Ongelma ei ole kovin merkityksellinen jos valaisinta pidetään jatkuvasti kiinnitettynä, mutta se tuo lisää painoa.
Lisävarusteita tulisi mahdollisuuksien mukaan olla irroitettavissa ja kiinnitettävissä tarpeen mukaan, jotta aseeseen ei pultata kilokaupalla sellaista tavaraa mitä ei tarvita. Tähänkin olisi maailmalta löytynyt valmis ratkaisu: picatinny.

Miten PV:n taktisen valon kiinnityskisko on kiinnitetty aseeseen? Pannoilla piippuun tai jotenkin pistimen istukkaan?

Valaisinadapteri kiinnittyy etutähtäimenrungon tuntumaan piipun ympärille ruuvikiristyksellä.
Kaukokäyttökytkin tms. virittelyissä saa olla tarkkana, ettei kaapeli osu kaasumännän suojaputkeen tai piippuun, koska muuten sekin sulaa.
 
baikal kirjoitti:
Victor Charlie kirjoitti:
Tuohon Baikalin esimerkkiin:

Ensinnäkään, en väittänyt, että valaisin korvaa pimeänäkölaitteen. Mutta kun pimeänäkölaitteita EI OLE, on parempi opetella toimimaan valojen kanssa kuin ilman niitä.

Toiseksi, valoa käytetään vasta, kun ollaan tulitaistelussa tai sellaisessa tilanteessa, että maalin tunnistaminen on välttämätöntä (oma/vihollinen). Etenemiseen pimeässä ei käytetä ainakaan asevaloa.

Mikäli vihollisen tiedetään olevan rakennuksessa, sinne EI mennä "hiipimällä", vaan nopealla ylläköllä, johon yleensä kuuluu harhautus (valehyökkäys, aukon räjäyttäminen seinään tms.) ja mieluummin ainakin kahdesta kohtaa yhtä aikaa. Hyökkäyksen valmistelun aiheuttamat äänet peitetään esim. ajoneuvojen moottoriääniin tai tulitaisteluun. Sisäänmenoa varten pyritään yleensä räjäyttämään aukko seinään, jolloin vältytään valmiiden kulkureittien ansoituksilta. Paljon tietysti riippuu siitä, kauanko aikaa vihulaisella on ollut pesiytyä rakennukseen.

Rakennuksen sisällä käytävässä tulitaistelussa suuliekit paljastavat ampujan yhtä varmasti kuin valojen väläyttelykin. Lisäksi oma suuliekki sokaisee ampujan. Valon käyttäjä ainakin näkee mihin ampuu.

No tehdäänpäs kuvitteellinen hole betonirakennuksen seinään parilla tellulla. Odotetaanko savun ja pölyn hälvenemistä vai raastetaanko nasse päähän ja mennään rynnäköiden sisään? Tuossa mötkäyksessä syntyy vähän helvatinmoinen pöläkkä ja tulipalon poikasiakin, savua ja tomua hirmuisesti, häkää sisälle loihakasti. Mitä tehdään? Nasse päähän ja taskulamppu käteen ja sisään?

Ymmärrän toki sen, että räjähdemäärää kasvattamalla vallattava kohde voidaan muuttaa vaikka tomuksi eikä sieltä enää takaisin ammuta.

Otetaans: viisi vihollisen erikoisjoukkojen jäsentä on vallannut Ostarin varaston ja siviilejä on jäänyt sisään epälukuinen määrä. On pimeetä ja rukoilusta huolimatta nämä pahikset eivät laske siviilejä ulos vaan pitävät heidät luonnollisesti kilpenä.

Taskulamppu käteen ja kaksi kivääriin ja eikun tunnistamaan ja ampumaan. Ohhoijjaa.
(mutinaa ähinää ja puhinaa...)

Suuri osa rakennuksista on muuta kuin betonia (ainakaan katto ei ole). Betoniseinän murtamiseen ei tarvita tellua tai kahta, paljon vähempikin riittää. Osaava räjäyttäjä tekee aukon seinään ja rikkoo raudat. Sitä jopa koulutetaan Suomessa, olen nähnyt. Paukusta syntyy savua ja pölyä, tietenkin. Kummalla on etu, hyökkääjällä, jolla on naamari päässä valmiina, vai puolustajalla, jolla ei ole? Nassen käyttö koulutetaan P-kaudella, ei se mikään ongelma ole. Se, että kaikki valojen käyttö aina ja kaikkialla kielletään, on.

Erikoisjoukkoja vastaan pyritään käyttämään erikoisjoukkoja (tai sotilaspoliiseja), se on selvä. Ihan tavallinen jalkaväkikin voi käyttää rakennusta suojana ja sitä vastaan taistelee, niin, ihan tavallinen jalkaväki. Vertaaminen johonkin Moskovan teatterikaappauksen kaltaiseen episodiin on vähintäänkin harhaanjohtavaa. "Tavallisessa" sodankäynnissä ei ole aikaa niin yksityiskohtaiseen suunnitteluun pirullisine ansoituksineen ja panttivankeineen. Itsemurhamarttyyrejäkään tuskin ilmenee samassa mitassa.

Minullakin on esimerkki: On talvi, kylmää ja pimeää. Naapurin jalkaväkijoukkue on muiden taistelutoimien ohessa linnoittautunut kaupungin lämpölaitokseen ja sinun pitää ajaa se sieltä pois, että kaupunkiin saadaan lämpöä. Ja mieluummin äkkiä, ennen kuin vihulainen rikkoo laitoksen korjauskelvottomaksi. Vihollisella on tod.näk. muutama yönäkölaite. Sinun komppaniallasi on 3 toimivaa kädessä pidettävää Wild Bigiä. Lamppuja on. Apuvoimia ei. Mitäs teet:

A. Et tee mitään. Valoja et uskalla käyttää, pimeänäkimiä ei ole tarpeeksi ja nekin huonoja sisätaisteluun. Häviät, kaupunkilaiset kuolevat kylmään.

B. Yrität "hiipiä" sisään ilman valoja ja naapuri näkee/kuulee teidät ja tuhoaa "sokeat" miehesi tulitaistelussa, käyttäen sekä valoja että yönäkimiä. Todennäköisesti häviät, kuten edellä.

C. Toimit kuten edellä kuvasin, pärjäät huomattavasti paremmin. Miehesi näkevät mihin ampuvat, eivätkä vaan sokaistuneina räiski ympäriinsä. Tappioita tietysti tulee, mutta hyökkäyksessä usein tulee.

Sinun logiikallasi ei jv-miehen kannata ottaa edes kessiä kantoon. Vastaan voi tulla taisteluvaunu ja siihen se ei tehoa ja apilasta/NLAW:ta ei riitä kaikille ja mennään takas teltalle oottamaan parempia aikoja.... :confused:

Jeesusteippi on ehdottomasti paras ratkaisu valon kiinnittämiseksi harjoituksissa. Valtion rynkkyyn ei pariksi päiväksi kannata viritellä muita kiinnikkeitä, eivätkä ne kaksikymmentä paukkupatruunaa riitä polttamaan teippiä poikki. Sota-aikana valon voi sitten panna kiinni (teipin lisäksi) vaikka isoilla putkikiristimillä.
 
No on se perkele ketkun tehny kun menny lämpölaitoksen miehittämään. On piruparoilla varmaan kylmä kun on pakkastakin ihan riittämiin ja ny se sitten on ruvennut lämpöjä katkomaan. Joten miten olisi jos pirauttaisin reinikaisella, taikka pistäisin muorin matkaan silavan, limpun ja muutaman olusen kanssa. Voisivatko he rauhoittua vai pitääkö heitä ruveta sieltä hätistämään?

Ihan oikeasti, toinen huono esimerkki, mutta homman nimi vaan on siinä, että valoja ei ole firman vehkeissä muilla kuin rajan miehillä, karhun ryhmillä ja taktikaalisen harrastajilla. Soisi niitä olevan muillakin kuin erikoispoppoilla, mutta se valtion värkki kun on semmonen ettei siihen helpolla saa kiinni, niin onko helpompaa olla ilman taikka sitten venata niitä uusia aseita, taikka käyttää flashbangejä taikka muita konsteja pimeiden kolojen puhdistamiseen.

Mitä tavallinen jakke jääkäri tekee taktisella valolla rk:ssa kiinni ei ole sama kuin mitä kalle kaupunkijääkäri tekee omillaan. Mutta siltikin uskon, että ei kaikissa kaupunkimätöissä huijota menemään valaistuksen kanssa. Saa sitä järkeä käyttää, ja meidän taistelevalla nuorisolla on myös sitä ja munaa, kun varttuneempi ressu käyttää muita keinoja homman hoitoon.
 
Ehkä suurin ero omassa ajattelussa on, että uskon myös Jakke Jääkärin joutuvan taisteluun rakennetulla alueella. Siellä ei taistele pelkästään Kalle Kaupunkijääkäri.
Hyväkin fikkari on halpa verrattuna valonvahvistimeen ja ip säteilijään. Pelkällä valonvahvistimella ei taas näe kovin hyvin rakennusten sisällä.
 
Ei varmasti. IP säteilijä ja vv on kallis ratkaisu kunnolliseen fikkaariin verrattuna. Eikä Tave Tavallinen Taistelija voi olla pelkän stendarin varassa koko mätön ajan. Kysymys onkin mikä on se paras ratkaisu? Venata että me saadaan tuunattu AK, uusi länsiase vermeineen, hillitön kasa kunnollisia fikkareita ja jonkinlainen kiinnitys-sydeemi jeesusteipin sijasta, vaiko vain tiettyjen porukoiden varustaminen ja luottaminen siihen, että kaikki ei joudu kikkailemaan pilkkopimeiden rakennusten kanssa.

Mikä valojen kanssa on paha asia on että rakennetulla alueella ei voi luottaa siihen että ne valot eivät kajasta kaikista aukoista ulkopuolelle. Miettikääpä sitä tilannetta missä kaksi sataa karjua on ujuttautunut alueelle, ja on melko varmasti tiedossa, että he eivät ole yhdessä sumpussa vaan levittäytyneet alueelle odottamaan perässä laahaavaa väkeä.

Lähetetäänkö sinne joukkoja valon kanssa siten, että valojen kajastaessa ikkunoista ulos, he ovat mahdollisesti naapurin TA:n armoilla vai onko meillä muita keinoja pitämään meidän tavet hengissä ja toimintakykyisinä? VV:n kanssa on niin ja näin vaikka ne olisivat sieltä yläpäästä. IP on hieman parempi. Fikkarissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Flashbangejä on varmaan hyvin rajallisesti.

Homman nimi on kuitenkin se, että sotatilanne ei ole sama kuin rauhanaika, missä kaveri voi luottaa, että alueella ei ole muita pahiksia kuin se ryhmä rämä siellä peränurkkakammarissa viimeistään. Henkilökohtaisesti jos olisin pahisten puolella, niin varmasti avittaisin omaa puolta siellä missä kykenen.
 
kimmo.j kirjoitti:
Ehkä suurin ero omassa ajattelussa on, että uskon myös Jakke Jääkärin joutuvan taisteluun rakennetulla alueella. Siellä ei taistele pelkästään Kalle Kaupunkijääkäri.
Hyväkin fikkari on halpa verrattuna valonvahvistimeen ja ip säteilijään. Pelkällä valonvahvistimella ei taas näe kovin hyvin rakennusten sisällä.

Näin se menee. Siksi pitäisi harjoitella, että olisi edes jotain konsteja käytössä.

Pitää myös muistaa, että valaistusolosuhteet rakennuksissa ja rakennetulla alueella vaihtelevat koko ajan, tämä huone voi olla valoisa, mutta seuraava ikkunaton pimeä. Valoisasta pimeään ja päinvastoin siirryttäessä valonvahvistin ei ehdi reagoida, lisäksi se kaventaa näkökenttää. Juuri siksi lamppuja käyttävät nekin (erikois)joukot, joilla vv on hen.kohtainen varuste.

Valojen näkyminen rakennuksen ulkopuolelle on tietysti hankala juttu, mutta rakennus pitääkin eristää ennen kuin sinne tunkeudutaan.
Hakekaapa netistä Perttu Puska: Joukkueen ja ryhmän hyökkäyksestä kaupungissa. Siinä on hyvin kuvattu tuo rakennukseen hyökkääminen.
 
ctg kirjoitti:
Ei varmasti. IP säteilijä ja vv on kallis ratkaisu kunnolliseen fikkaariin verrattuna. Eikä Tave Tavallinen Taistelija voi olla pelkän stendarin varassa koko mätön ajan. Kysymys onkin mikä on se paras ratkaisu? Venata että me saadaan tuunattu AK, uusi länsiase vermeineen, hillitön kasa kunnollisia fikkareita ja jonkinlainen kiinnitys-sydeemi jeesusteipin sijasta, vaiko vain tiettyjen porukoiden varustaminen ja luottaminen siihen, että kaikki ei joudu kikkailemaan pilkkopimeiden rakennusten kanssa.


AKM-kloonien tuunaus tai aseen vaihtaminen. Suomalaisiin rynnäkkökivääreihin ei kannata juuri muutoksia alkaa tekemään, koska "minä ite"- ratkaisut ovat suurelta osin olleet tähän mennessäkin epäonnistuneita.
Jeesusteippi voi olla yksilön improvisoima ratkaisu harjoituksissa, mutta se ei kelpaa "perusratkaisuksi". Se, että jeesusteippiviritelmä kestää tuon Victor Charlien esittämän 20 räkäpäätä harjoituksissa on yksi asia ja toinen asia on se, miten teipit kestävät kun viidessä minuutissa ammutaan pari sataa laukausta.
100 000 tuunattua AKM-rynnäkkökivääriä riittäisi taisteliville osille ja se olisi ok ainakin siirtymävaiheen (10-20 vuotta?) ajan.


ctg kirjoitti:
Lähetetäänkö sinne joukkoja valon kanssa siten, että valojen kajastaessa ikkunoista ulos, he ovat mahdollisesti naapurin TA:n armoilla vai onko meillä muita keinoja pitämään meidän tavet hengissä ja toimintakykyisinä? VV:n kanssa on niin ja näin vaikka ne olisivat sieltä yläpäästä. IP on hieman parempi. Fikkarissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Flashbangejä on varmaan hyvin rajallisesti.

Parastahan olisi jos meilläkin olisi varaa jakaa jalkaväen taistelijoille ip-säteilijät ja henkilökohtaiset valonvahvistimet, mutta se ei ole kovin todennäköistä.
Flashbang ts. sokaisuheite ei ole keino valaista vaan keino sokaista. Jos kärkimies pyrkii valaisemaan itselleen maaleja tuolla niin hän menettää itsekin näkökykynsä hetkellisesti. Välähdyksen ja pamahduksen jälkeen huoneessa on edelleen pimeää ja maalit pitäisi pystyä tunnistamaan. Halvin vaihtoehto on asevalo, kalliimpi taas vv ja ip-valaisin.
 
Ymmärsit väärin Flashbangin käytön. Totta kait sillä juuri sokaistaan VV-taistelijoita jotka ovat juuri kökkineet siellä pimeydessä ilman lamppuja meidän urhojen ilmaantumista. Taistelutilanteessa, missä juuri on mahdollisuus että kohde on juuri siinä pimennetyssä huoneessa, niin ei muuta kuin FB sisään ja heti sitten perään. Toisaalta, tavallinen sirpale käsikraanaatti ajaisi asian paremmin, jos ei tartte siviileistä välittää. Mutta jos niitä ollaan käyttämässä, niin mikä sitten vyörytetä koko hemmetin rakennusta niitä käyttämällä? Taikka sitten tuodaan takaisin liekinheitin. Kyllä siinä rupeaa siltä kaikkein kovimmilta karjulta tökkimään pökälettä pöksyihin, kun kaariliekkiä suhisee aukoista sisään.
 
Asevalo on yksi niistä varusteista, joita harjoittelematon tai väärin harjoitellut käyttäjä käyttää vain omaksi haitakseen. Pv on valinnut halvimman ratkaisun, jottei tälläinen käyttäjä saisi vahingossa asevaloa käsiinsä ja vaarantaisi itseään ja osastoaan eli jättää moiset jakamatta kokonaan.
 
noska kirjoitti:
Asevalo on yksi niistä varusteista, joita harjoittelematon tai väärin harjoitellut käyttäjä käyttää vain omaksi haitakseen. Pv on valinnut halvimman ratkaisun, jottei tälläinen käyttäjä saisi vahingossa asevaloa käsiinsä ja vaarantaisi itseään ja osastoaan eli jättää moiset jakamatta kokonaan.

Noin lyhyestikin asian voi ilmaista, kun haluaa olla vähemmän kohtelias.
 
Tuo halvin ratkaisu selittää ilmeisesti myös suuren osan muistakin varuspuutteista. On toki halvempi parempi kehittää taistelijoiden pimeänäkökyvyä antamalla ylimääräinen voinappi kuin hankkia kallista tekniikkaa taisteleville joukoille.

Asevalot ja niiden käyttö on koulutuskysymys, johon tulisi kyllä 2010- luvulla kiinnittää huomiota, mutta näen paljon tärkeämpiäkin kehityskohteita jalkaväen varustuksessa ja koulutuksessa.
 
Tuosta valaisusta,ei taisteluun vaan metsästykseen,kyseessä rinnakkainen haulikko,mietin tuossa otsalamppua tai jotain kiinnikettä jolla saisi jonkinmoisen lampun rinnakkaispiipuiseen kiinni,mutta minkälainen härpäke?? Mulla on halpahallin otsalamppu jota koitin,pyöri mokoma päässä kun kotiin tähdätä nopeasti,onko parempia? Kertokeehan kokemuksia.
 
Tuosta valaisusta,ei taisteluun vaan metsästykseen,kyseessä rinnakkainen haulikko,mietin tuossa otsalamppua tai jotain kiinnikettä jolla saisi jonkinmoisen lampun rinnakkaispiipuiseen kiinni,mutta minkälainen härpäke?? Mulla on halpahallin otsalamppu jota koitin,pyöri mokoma päässä kun kotiin tähdätä nopeasti,onko parempia? Kertokeehan kokemuksia.

Otsalampun suurin ongelma taitaa olla lampun sytyttäminen.
Lamppu pitää saada päälle yllättäen, niin että molemmat kädet ovat kiinni aseessa, olet valmis tähtäämään ja ampumaan. Ainakin näin kuvittelen.
 
Tuosta valaisusta,ei taisteluun vaan metsästykseen,kyseessä rinnakkainen haulikko,mietin tuossa otsalamppua tai jotain kiinnikettä jolla saisi jonkinmoisen lampun rinnakkaispiipuiseen kiinni,mutta minkälainen härpäke?? Mulla on halpahallin otsalamppu jota koitin,pyöri mokoma päässä kun kotiin tähdätä nopeasti,onko parempia? Kertokeehan kokemuksia.

Minkälainen metsästys on kyseessä, kun valon käytöstä on puhe?
 
Vähän kyllä, mutta haavoittuneen eläimen jahdissa saa käyttää valoa.
 
Eikös villisikaa saa metsästää vaikka miten?
 
Eikös villisikaa saa metsästää vaikka miten?
Kiinteä valo ruokintapaikalla taitaa olla edelleen ainoa sallittu valo villisiankin metsästyksessä.
Supikoira sensijaan taitaa olla 2019 alusta haitallinen vieraslaji = sen metsästykseen ei tarvita metsästyskorttia ja keinovalon käyttö on sallittu sen metsästyksessä.
 
Viimeksi muokattu:
Supikoira sirrettiin haitallisten vieraslajien listalle, jotta sitä voisi metsästää keinovalolla. Laista en velä läytänyt muutosta vaikka piti tapahtua muistaakseni helmikuun alusta.
 
Kiinteä keinovalo mainitaan metsästyslain puolella villisian ja supikoiran tapauksessa ruokintapaikalla. Muuten mennään metsästysasetuksen mukaan:

Valonlähteen käyttäminen

Keinotekoista valonlähdettä saa käyttää haavoittunutta tai jalkanarussa olevaa eläintä jäljitettäessä ja lopetettaessa sekä luolassa, loukussa, louhikossa, rakennuksessa, rakennuksen tai puupinon alla taikka muutoin avuttomassa tilassa olevaa eläintä lopetettaessa.

Eli noita poikkeuksia lukuunottamatta kannattaa ne lamput ja metsästyslain §33 mukaisesti aseeseen kiinnitettävät valonvahvistimet ja lämppärit edelleen unohtaa mettuuhommissa...
 
Back
Top