Asevelvollisuuden tulevaisuus-työryhmän raportti
- Viestiketjun aloittaja baikal
- Aloitus PVM
eddie kirjoitti:
Voi hellanduudelis... Vai oikein cp-vammaiset ja vanhukset. Mitenköhän tuolla rutiköyhällä Varpaisjärven kunnalla on herran vuonna 2010 rahaa niin paljon käytössään, että urheilukentän perusparannukseenkinn löytyy rahaa 300 000 euroa? On se hyvä, että niitä valtionosuuksia ei käytetä kuin täysin välttämättömiin palveluihin. Olisi muuten Varpaisjärven vammaiset kuolleet hankeen?
http://mobiili.varpaisjarvi.fi/tied/tl04112009.pdf
koponen
Kenraali
Mistähän johtuu että yhteisöveron tuotot jakautuvat niin kuin jakautuvat? Nääh, liian osoittelevaa. Uskotaan että aluepolitiikka on oikeassa kun keskitetään sen voimin asiat muutamaan keskukseen Suomessa.
Ihmisten - poliitikkojen ja virkamiesten - laatima systeemihän tämä on. Jos jonkun mielestä (hep!) kaipaisi moninkertaisen pelaamisen ja puljaamisen siistimistä sekä ei-markkinaohjautuvien tavoitteiden rehellistä ääneen sanomista, niin vaikuttakoon päättäjiin.
Ihmisten - poliitikkojen ja virkamiesten - laatima systeemihän tämä on. Jos jonkun mielestä (hep!) kaipaisi moninkertaisen pelaamisen ja puljaamisen siistimistä sekä ei-markkinaohjautuvien tavoitteiden rehellistä ääneen sanomista, niin vaikuttakoon päättäjiin.
Museo
Kenraali
koponen kirjoitti:
Vanhan humanistin korvaan termin "ei-markkinaohjautuvat tavoitteet" käyttäminen halventavasti särähtää pahasti. Eikö muka maailmassa ole muita kuin taloudellisia mittareita?
Toisaalta aluepolitiikasta puhuttaessa markkinamekanismien huomioiminen on perusteltu muistutus. Mieleen tule kaksi aivan liian pitkään liian vähälle huomiolle jäänyttä seikkaa:
1.) Suomessa tehtaillaan paljon lainsäädäntöä jonka taloudellisia vaikutuksia ei vaivauduta juuri miettimään. Usein kunnille ja muutenkin julkiselle sektorille sysätään lisää tehtäviä vaikka hyvin tiedetään että uusien vaatimusten täyttäminen ilman lisärahoitusta on hyvin haastavaa. Tämä johtaa valtionosuuksien automaattiin.
2.) Poliitikot valitaan henkilövaaleilla. Tämän takia poliitikot tahtovat tulla muistetuksi konkreettisista hankkeista. Aluepolitiikka on usein keino ostaa äänestäjien poliittista suosiota. Yleisesti ottaen poliitikot myös välttävät vaikeiden ratkaisujen tekemistä jottei heidän brändinsä kärsisi.
Jos joillakin on hyviä ideoita miten noista aluepolitiikan ongelmista pääsisi eroon niin kertokaa ihmeessä.
En kyllä enää keksi miten tämä liittyy asevelvollisuuden tulevaisuuteen tai edes maanpuolustukseen. Pitäisiköhän avata oma keskustelunsa aluepolitiikasta?
Museo kirjoitti:
Tämä keskustelu otti siis pari sivua takaperin vauhtia kommentista jonka mukaan aluepoliittiset näkökulmat olisi huomioitava varuskuntien sijoittelussa ja puolustusvoimien kehittämisessä. Asia josta luonnollisesti olen jyrkästi eri mieltä. Tässä keskustelussa olen vain pyrkinyt osoittamaan minkäläiseen hulluuteen tämän nykyisen aluepolitiikan mukaan toimiminen on johtanut. Puolustusvoimilla ja nimenomaan sen ylimmällä johdolla tulee olla selkärankaa sanoa politikoille ja tarpeen tullen vaikka julkisesti- "Ei tämän laitoksen tai varuskunnan toiminta ei palvele perimmäistä tarkoitustaan- yhteiskunnan ja sen kansalaisten puolustamista. Puolustusvoimat pahoittelee yksikön lakkauttamisen aiheuttamia paikallisia vaikutuksia. Puolustusvoimien ydintoimintaa on isänmaan ja kansalaisten suojelu, ei työpaikkojen tuottaminen näivettyville alueille!"
Sama pätee myös teollisuuspolitiikkaan. Tärkeintä on isänmaan etu, ei patrian referenssiasiakkuus.
En jaksa alkaa ruotimaan kohta kohdalta auki palstan väitteitä tukijärjestelmistä ja niiden hyvyydestä tai surkeudesta....tosiasia on, että hra professorin väitteissä on selvästi asioita, jotka olivat totta 20 vuotta sitten, mutta eipä enää ainakaan 15:een vuoteen. Tukijärjestelmien avulla saadaan hyödynnettyä alkutuotannon, maa-ja metsätalous, ja rahdattavaa kasvu-suomen jalostuslaitoksiin. Jos tämä panos jäisi saamatta, niin mikähän voivoi syntyisi kasvualueella? Tutqimusta tehdään paljon näivetysalueilla, pitäisikö sekin lopettaa....ja mitäs yliopistot ja tutkimuslaitokset sitten puuhaisivat???? Iso JNE: tähän riittäköön. En jaksa. Minun perseeni ei taatusti korvennu, vaikka tukimuodot lopetettaisiin viittä vaille kaksitoista tänään. Mutta väitän olevani suht hajulla siitä, miten "elättikuntien" ja alueiden elättäminen oikeasti loppujen lopuksi hyödyttää enemmän muuta Suomea kuin sitä itseään.
Mitä tulee kuntien rahankäyttöön niin siinä olen Mosurin kanssa samaa mieltä. Kunnille on määrätty laissa perustehtävät, mutta siitä on harhaannuttu kyllä kunnissa menemään ihan perseilleen. Otan esimerkin:
kämäisessä pitäjässä mammat ja papat makaavat vaihtamattomissa vaipoissa "säästösyistä" vuodesta toiseen, muutosta ei tule. Samaan aikaan kunta tukee golf-kentän rakentamista, urheilutalon rakentamista, tukee elinkeinoja ja maksaa nousevia käyttökuluja------velaksi. Ja nämä investoinnit alati vähenevän väkimäärän oloissa...kenelle? Hhhah. Ihan perseestä.
Ja olisiko Vantaa tai Espoo jotenkin erilaisia? Paskan marjoja. Samat jutut tehdään niissäkin, rahat on vaan isompia, ongelmat samoja.
Kyseessä ovat niin sanotut arvovalinnat. Kohta voidaan kysyä: mitä ja ketä olemme ylipäätään?
Mitä tulee kuntien rahankäyttöön niin siinä olen Mosurin kanssa samaa mieltä. Kunnille on määrätty laissa perustehtävät, mutta siitä on harhaannuttu kyllä kunnissa menemään ihan perseilleen. Otan esimerkin:
kämäisessä pitäjässä mammat ja papat makaavat vaihtamattomissa vaipoissa "säästösyistä" vuodesta toiseen, muutosta ei tule. Samaan aikaan kunta tukee golf-kentän rakentamista, urheilutalon rakentamista, tukee elinkeinoja ja maksaa nousevia käyttökuluja------velaksi. Ja nämä investoinnit alati vähenevän väkimäärän oloissa...kenelle? Hhhah. Ihan perseestä.
Ja olisiko Vantaa tai Espoo jotenkin erilaisia? Paskan marjoja. Samat jutut tehdään niissäkin, rahat on vaan isompia, ongelmat samoja.
Kyseessä ovat niin sanotut arvovalinnat. Kohta voidaan kysyä: mitä ja ketä olemme ylipäätään?
Mitä mieltä olette tuon työryhmän raportista sikäli, että millä tavoin se mielestänne koskettelee reservin asioita? Tosiasia on edelleen, että reservin osuus kokonaissotavoimasta on x-muhkea-prosenttia, mutta ei tätä seikkaa kovin monella rivillä ole käsitelty? Miksi? Siksikö, että reserviin kohdistetut panostukset ovat lopultakin kategorisia vai siksi, että reserviin kohdistettu panos on ollut perinnäisesti helpoin talousmielessä kalvaa nollille? Vai siksikö, että ei kiinnosta tai ???
Asevelvollisuustyöryhmä on painanut kasaan mittavahkon paketin, mutta pääosin kosketelleen varusmiespalvelusta. Jos en ole aivan väärin ymmärtänyt, niin ASEVELVOLLISUUS- on pikkasen isompi asia kuin varusmiespalvelus.
Pitäisikö jossain vaiheessa mielestänne ottaa paremmin luokalle tämän "muun" kuin varusmiesasevelvollisten asia?
Miksi reserviläisedustusta ei työryhmässä ollut lainkaan? Eikö kukaan joutanut mukaan vai ei kutsuttu??? Miksi? Eikö reservi olekaan niiiiin merkittävä asia kuin lkm antaisi olettaa? Mistä moinen asenne? Mikä on asevoimiemme keskipitkäntähtäimen TAVOITETILA asevelvollisuuden suhteen?
Varmaan äkkiseltään tyhmänoloisia kysymyksiä vaan sietää pohtia hetken.
Asevelvollisuustyöryhmä on painanut kasaan mittavahkon paketin, mutta pääosin kosketelleen varusmiespalvelusta. Jos en ole aivan väärin ymmärtänyt, niin ASEVELVOLLISUUS- on pikkasen isompi asia kuin varusmiespalvelus.
Pitäisikö jossain vaiheessa mielestänne ottaa paremmin luokalle tämän "muun" kuin varusmiesasevelvollisten asia?
Miksi reserviläisedustusta ei työryhmässä ollut lainkaan? Eikö kukaan joutanut mukaan vai ei kutsuttu??? Miksi? Eikö reservi olekaan niiiiin merkittävä asia kuin lkm antaisi olettaa? Mistä moinen asenne? Mikä on asevoimiemme keskipitkäntähtäimen TAVOITETILA asevelvollisuuden suhteen?
Varmaan äkkiseltään tyhmänoloisia kysymyksiä vaan sietää pohtia hetken.
Museo
Kenraali
baikal kirjoitti:
Ei pitäisi koska siinä saattaisi tulla esille liikaa ikäviä totuuksia joita ei ole rahaa laittaa kuntoon. Jos nyt ketään kiinnostaakaan kun uhkakuvat ovat mitä ovat. Viittaan siihen että nykyaikainen henkilöstöjohtaminen lähtee siitä että jokainen organisaation jäsen kokee olevansa tärkeä ja merkityksellinen palapelin osa. Kun nyt katsotaan suomalaista asevelvollisten massaa niin tuon perustelu voi olla hieman haastavaa.
baikal kirjoitti:
Erittäin hyvä kannanotto!
Yleisestihän asia menee juuri noin kuin baikal kirjoittaa! Asevelvollinen koetaan synonyymiksi sanalle varusmies.
Tosiasiasshan on kuitenkin niin, että varusmiespalvelus on järjestelmän aloitusporras. Porras jossa asevelvollinen saa sen (perus)koulutuksen, jotta häntä voidaan tosiasiallisesti käyttää siinä tehtävässä johon asevelvollisuus tähtää..eli sotilastehtävä kriisiajan kenttäarmeijassa.
Nyt (taas kerran) yhteiskunnallinen keskustelu keskittyy pelkästään järjestelmän yhteen portaaseen..monessa mielessä toki tärkeään portaaseen..mutta ei todellakaan ainoaan portaaseen. Hieman toisesta näkökulmasta katsoen voidaan myös perustellusti sanoa ettei se ole edes se tärkein porras.
Kenttäarmeija on kuitenkin käytännössä yhtäkuin varusmiesaikana peruskoulutuksen saaneet reservissä olevat sotilaat! Sitä joukkoa ei saisi missään nimessä unohtaa ja jättää säästöjä ym. koskevan yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle. Sehän on lähes sama asia kuin jos varusmiespalvelusta tarkasteltaisiin ainoastaan P-kauden osalta ja loppuajasta ei piitattaisi mitään. Tosiasiassa kuitenkin varusmiespalvelus on asevelvollisuusjärjestelmän "P-kausi"...ei koko asevelvollisuusjärjestelmä saati sen järjestelmän "lopputuote", eli kriisiajan kenttäarmeija ja sen sotilaat. Varusmies ei ole kenttäarmeijan sotilas..siis sellainen sotilas joka sodan sattuessa kantaa vastuun Suomen puolustuksesta sotilaana armeijan osana..häntä (varusmiestä) vasta peruskoulutetaan siihen tehtävään. Sitä asiaa ei saisi unohtaa!
Tvälups
Ylipäällikkö
Katsotaanpas ko. työryhmän jäsenistöä ja heidän edesottamuksiaan raportin jättämisen myötä:
Selvitysryhmää on johtanut F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa.
-näytöt Nokian hallituksen puheenjohtajana puhuvat puolestaan.
Nokian muotoilusta vastaava johtaja Marko Ahtisaari.
-näytöt Nokiassa puhuvat puolestaan.
SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner.
-näytöt ylessä ja sdp:ssa puhuvat puolestaan.
Toimitusjohtaja Pekka Ala-Pietilä
-näyttöjä SAP, Pöyry ja Solidiumin johtoportaissa
oikeustieteen kandidaatti Kirsi Komi
-näyttöjä SPR, Patria, Nokia
toimitusjohtaja Marko Parkkinen
-näyttöjä mm ex-Primula oy:ssä, ex-News to Screen Oy:ssä (palvelu ajautui konkurssiin kesällä 2009) sekä omistajana ja hallituksen jäsenenä Kaipaus Oy:ssä, joka on nanoteknologiaan pohjautuvia tuoksukoruja valmistava yritys.
asianajaja Outi Siimes
-näyttöjä eduskunnassa ja sittemin lähinnä juoksun saralla
tutkija Anni Ojajärvi
-näyttöjä http://www.mediuutiset.fi/kirjat/armeija+terveyskouluko/a357336
kenraali Arto Räty
-näyttöjä nykyisenä PlM:n kansliapäällikkönä. Prikaatikenraali Räty johti työryhmää, jonka suosituksena oli hankkia kaksi ilmatankkaus-kuljetuslentokonetta. Tyypiksi työryhmä suositteli Airbusin A330 MRTT:ä, jotka maksavat arviolta 150 miljoonaa euroa kappaleelta. Niiden avulla voitaisiin hankkia kaikille F-18 Hornet-lentäjille ilmatankkauspätevyys ja käyttää niitä pääasiassa Finnairin käytössä, mistä otettuna, ne voitaisiin muuttaa vuorokauden kuluessa sotilaallista käyttöä varten.
Tulevaisuutta miettineen työryhmän oma urakehitys näyttää olevan kovin alavireinen/konkurssipainotteinen. Menestystä vain!
Selvitysryhmää on johtanut F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa.
-näytöt Nokian hallituksen puheenjohtajana puhuvat puolestaan.
Nokian muotoilusta vastaava johtaja Marko Ahtisaari.
-näytöt Nokiassa puhuvat puolestaan.
SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner.
-näytöt ylessä ja sdp:ssa puhuvat puolestaan.
Toimitusjohtaja Pekka Ala-Pietilä
-näyttöjä SAP, Pöyry ja Solidiumin johtoportaissa
oikeustieteen kandidaatti Kirsi Komi
-näyttöjä SPR, Patria, Nokia
toimitusjohtaja Marko Parkkinen
-näyttöjä mm ex-Primula oy:ssä, ex-News to Screen Oy:ssä (palvelu ajautui konkurssiin kesällä 2009) sekä omistajana ja hallituksen jäsenenä Kaipaus Oy:ssä, joka on nanoteknologiaan pohjautuvia tuoksukoruja valmistava yritys.
asianajaja Outi Siimes
-näyttöjä eduskunnassa ja sittemin lähinnä juoksun saralla
tutkija Anni Ojajärvi
-näyttöjä http://www.mediuutiset.fi/kirjat/armeija+terveyskouluko/a357336
kenraali Arto Räty
-näyttöjä nykyisenä PlM:n kansliapäällikkönä. Prikaatikenraali Räty johti työryhmää, jonka suosituksena oli hankkia kaksi ilmatankkaus-kuljetuslentokonetta. Tyypiksi työryhmä suositteli Airbusin A330 MRTT:ä, jotka maksavat arviolta 150 miljoonaa euroa kappaleelta. Niiden avulla voitaisiin hankkia kaikille F-18 Hornet-lentäjille ilmatankkauspätevyys ja käyttää niitä pääasiassa Finnairin käytössä, mistä otettuna, ne voitaisiin muuttaa vuorokauden kuluessa sotilaallista käyttöä varten.
Tulevaisuutta miettineen työryhmän oma urakehitys näyttää olevan kovin alavireinen/konkurssipainotteinen. Menestystä vain!
Tvälups
Ylipäällikkö
Seura: Miljonäärien suurhanke floppasi - 40 miljoonan vikatikki
il Tiistai 4.12.2012 klo 20.55
Risto Siilasmaan ja Jorma Ollilan tähdittämä Fruugo hukkasi 40 miljoonaa euroa.
Vuonna 2006 perustettu verkkokauppa Fruugo hakeutui konkurssiin marraskuun alussa. Sijoittajien rahojen mukana paloi myös veronmaksajien rahaa. Tekes oli myöntänyt yhtiölle 1,5 miljoonaa yritystukea ja Finnvera 5,5 miljoonan euron lainan.
Asiasta kertoo keskiviikkona ilmestyvä Seura.
Fruugo oli harvinaisen kunnianhimoinen yritys luoda uutta Euroopan laajuista liiketoimintaa. Hankkeen puuhamiehenä hääri tietoturvayhtiö F-Securen pääomistaja Risto Siilasmaa, joka sai mukaansa myös tuolloin vielä Nokian hallitusta johtaneen Jorma Ollilan.
Fruugon ideana oli yhdistää eurooppalaiset nettikaupat yhteen paikkaan. Fruugon piti saada kaupasta pieni provisio. Jos kauppaa todella olisi laajassa mitassa sivuilla tehty, pienistä puroista olisi koottu suuri rahavirta Googlen mallin mukaan.
Käytännössä suuret kuluttajalaumat eivät sivuja löytäneet eivätkä kauppiaatkaan halunneet maksaa provisioita. Rahamiehet irtautuivat projektista yksi toisensa jälkeen. Viimeiseksi jäi Siilasmaa, jonka yhtiö perii konkurssipesältä 2,8 miljoonan euron saataviaan.
Lue keskiviikon Iltalehdestä, mitä epäonnistumisesta sanoo Fruugon konkurssissa 5,5 miljoonan luottotappiot tehneen valtion rahoitusyhtiö Finnveran johto.
il Tiistai 4.12.2012 klo 20.55
Risto Siilasmaan ja Jorma Ollilan tähdittämä Fruugo hukkasi 40 miljoonaa euroa.
Vuonna 2006 perustettu verkkokauppa Fruugo hakeutui konkurssiin marraskuun alussa. Sijoittajien rahojen mukana paloi myös veronmaksajien rahaa. Tekes oli myöntänyt yhtiölle 1,5 miljoonaa yritystukea ja Finnvera 5,5 miljoonan euron lainan.
Asiasta kertoo keskiviikkona ilmestyvä Seura.
Fruugo oli harvinaisen kunnianhimoinen yritys luoda uutta Euroopan laajuista liiketoimintaa. Hankkeen puuhamiehenä hääri tietoturvayhtiö F-Securen pääomistaja Risto Siilasmaa, joka sai mukaansa myös tuolloin vielä Nokian hallitusta johtaneen Jorma Ollilan.
Fruugon ideana oli yhdistää eurooppalaiset nettikaupat yhteen paikkaan. Fruugon piti saada kaupasta pieni provisio. Jos kauppaa todella olisi laajassa mitassa sivuilla tehty, pienistä puroista olisi koottu suuri rahavirta Googlen mallin mukaan.
Käytännössä suuret kuluttajalaumat eivät sivuja löytäneet eivätkä kauppiaatkaan halunneet maksaa provisioita. Rahamiehet irtautuivat projektista yksi toisensa jälkeen. Viimeiseksi jäi Siilasmaa, jonka yhtiö perii konkurssipesältä 2,8 miljoonan euron saataviaan.
Lue keskiviikon Iltalehdestä, mitä epäonnistumisesta sanoo Fruugon konkurssissa 5,5 miljoonan luottotappiot tehneen valtion rahoitusyhtiö Finnveran johto.