Avaruus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Juke
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Avaruusupseeri Liekkilä pohtii, oliko oman raudan hankkiminen tässä tapauksessa tarpeen - vai olisiko samalla rahalla pitänyt ostaa useamman satellliitin dataa palveluina. Tämähän on myös Ilmavoimien vakiopulma: ostetaanko omia (kuljetuskoneita, AWACSeja ja whatnot) vai liisataanko tai mennäänkö mukaan kimppahankkeisiin.

Kyllä omaa kalustoa pitää olla, mutta tekisin kuten meidänkin pulju tekee, ostavat kiireen sydämeen aina apuja palveluntarjoajalta. Suomen tulisi neuvotella Muskin kanssa jotta saataisiin pyyhkäisykuvaa ja live dataa aina kun tuntuu siltä, että pitää saada lisätietoa ylhäältä, oman tiedon lisäksi.
 
Kovasti vaikuttaa disinfo sivulta. Ei mitään lähteitä, etusivu täynnä roskaa, ja domain luotu heinäkuun lopulla.

Todennäköisemmin kyse on tekoälyn toimittamasta sivustosta, jonka tarkoitus on tuottaa rahaa omistajalleen klikkiotsikoilla. Noita tuonkaltaisia sivustoja tulee omiinkiin feedeihini aika usein ja juttu on aika usein ihan neutraalia, joka ei Suomeen liity mitenkään. Erään kerran oli pakko katsoa, että mitä yhtä nappia pankkiautomaatilla pitää painaa turvallisen asioinnin varmistamiseksi - lopuksi pitää painaa cancelia varmuuden vuoksi, jotta istunto ei jää päälle ja joku pääse nostamaan rahaa kortillani, jos pankkiautomaatti pyörii vanhalla ohjelmistolla. :ROFLMAO: Ei taida olla suomalaisilla automaateilla tuollaisia ongelmia...
 
Maalaitteiden ongelmien vuoksi koelentoa on lykätty vuorokauden verran. Uusi laukaisuikkuna on 26. elokuuta, klo 02:30 - 03:30 Suomen aikaa.


Toivottavasti saavat ongelmat fiksattua eivätkä raketit räjähtele omia aikojaan.

Starshipin 10. koelento lähestyy ja näillä näkymin laukaisu voisi olla jo viikonvaihteessa 25. elokuuta, klo 02:30 - 03:30 Suomen aikaa. Jenkeissä laukaisun pitäisi olla siis sunnuntaina mutta Suomessa se menee maanantain puolelle:


Koelennoissa on ollut pitempi tauko, kun Sukkula-36 räjähti moottoritestien yhteydessä eikä edellinenkään koelento mennyt sekään ihan putkeen, kun Sukkula-35 alkoi kieppua hallitsemattomasti päästyään "kiertoradalle". Molempien tapauksien tutkinta on saatu valmiiksi ja lupa seuraavalle koelennolle on myönnetty.

Koelennon ohjelma on sama kuin edelliselläkin lennolla: kantoraketti simuloi yhden moottorin sammumista ja se laskeutuu Meksikonlahteen, ei-kun-siis-tietysti AMERIIKANLAHTEEN. Sukkula-37 on tarkoitus lähettää "kiertoradalle" kahdeksan Starlink-simulaattoria, mitkä siis eivät ole toimivia satelliitteja mutta millä voidaan harjoitella satelliittien laukaisemista. Simulaattorit eivät jää avaruuteen ajelehtimaan vaan ne putoavat takaisin ilmakehään aivan kuten 2-vaihekin, koska "kiertorata" on jätetty tarkoituksella vähän vajaaksi. Lisäksi Starship yrittää yhden Raptor-moottorin uudelleenkäynnistystä avaruudessa. Moottorin uudelleenkäynnistys simuloi jarrutuspolttoa, mitä tarvitaan seuraavilla lennoilla, kun raketti kiihdytetään oikeaan kiertoratanopeuteen asti.

Spacex:n tärkein tavoite lienee tälläkin lennolla lämpötiilien sekä uudentyyppisten ohjausevien testaus, mitä ei ole aikaisemmilla koelennoilla pystytty tekemään muiden ongelmien vuoksi. Jos lento menee hyvin, niin seuraava eli 11. koelento voi olla sekin ihan nurkan takana. Sukkula-38 on viimeinen erilaisten ongelmien riivaaman 2-sarjan Starship ja toivoa sopii, että uudet 3-sarjalaiset toimivat paremmin.
 
Puolan valtion sijoitusyhtiö on sijoittamassa noin yhdeksän miljoonaa euroa Iceyeen kertoo Bloomberg.

Iceye kerää uutisen mukaan jo reilun puolimiljardia euroa rahoitusta, aikamoista liitoa pienellä firmalla, mutta niin se menee kun aika ja paikka ovat kohdallaan.


 
Viime yönä sää ei suosinut laukaisua. Uusi yritys 27. elokuuta 2025 02:30 - 03:30 suomen aikaa. Kolmas kerta toden sanoo. Onneksi nämä tulevat niin myöhään, ettei tarvitse valvoa.

Maalaitteiden ongelmien vuoksi koelentoa on lykätty vuorokauden verran. Uusi laukaisuikkuna on 26. elokuuta, klo 02:30 - 03:30 Suomen aikaa.


Toivottavasti saavat ongelmat fiksattua eivätkä raketit räjähtele omia aikojaan.
 
Viime yönä sää ei suosinut laukaisua. Uusi yritys 27. elokuuta 2025 02:30 - 03:30 suomen aikaa. Kolmas kerta toden sanoo. Onneksi nämä tulevat niin myöhään, ettei tarvitse valvoa.
Koelento onnistui ja Spacex sai datat kerättyä. Saa nähdä missä vaiheessa uskaltavat laittaa oikeat satelliitit kyytiin ja lentää ne kiertoradalle asti. Mitä nopeammin uusia, isoja, Starlink-satelliitteja saadaan taivaalle, sitä nopeammin ne alkavat tuottaa rahaa Spacex:lle. Lisäksi kun raketti saadaan kiertoradalle asti, niin sillä voidaan alkaa harjoitella laskeutumista takaisin torniin.
 
Starshipin 11 koelento on aikaisintaan kahden viikon päästä maanantaina 13. lokakuuta. Koelento tulee olemaan yhden aikakauden loppu, sillä kyseessä on viimeinen block 2-raketti. Sen seuraajan eli uuden Block 3-raketin ensilentoa joudutaan todennäköisesti odottamaan ensi vuoden puolelle, sillä uusi 2-laukaisutorni on vielä vaiheessa. Lokakuun koelennon jälkeen vanha 1-torni sekä laukaisualusta menevät todennäköisesti remonttiin, koska ne on tehty vanhan raketin mittojen mukaan. Uudessa 2-tornissa Starship-raketin "napanuora" on alempana kuin vanhassa tornissa, vaikka uuden raketin pituus on kasvanut metritolkulla. Tämä johtuu siitä, että raketti istuu huomattavasti alempana, sillä uusi laukaisualusta on kaivettu osittain maansisään.

Spacex vie ja muut vikisee:

Bryce_Briefing_2025_Q2_Upmass.webp

Arianespacen osuus on mikroskooppinen. Edellä ovat intialaiset, japanilaiset, ryssät, kiinalaiset sekä pari jenkkifirmaa, joista Spacex on ihan omassa luokassaan.
 
Juhlakalut odottavat jo malttamattomina Starshipin 11 koelentoa, joka alkaa tiistaina 14. 2:15 aamuyöstä Suomen aikaa:

starship_testflight11.webp

Boosteri 15-2 on kierrätyskamaa eli se on lentänyt jo aikaisemmin. Tällä kertaa paluuta torniin ei yritetä vaan boosterin lento päättyy mereen. Koelennon aikana voidaan testata uutta laskeutumisprofiilia, joten boosteri ei mene hukkaan vaikka se tuhoutuukin rytäkässä. Myös irrotettava "hot staging ring" on viimeisellä matkallaan, sillä seuraavan sukupolven boosterin yläpää on suunniteltu kestämään 2-vaiheen käynnistämisen rasitukset ilman erillistä "suojakilpeä" vaiheiden välissä.

Lennon jälkeen 1-torni ja laukaisualusta menevät remonttiin, sillä ne eivät ole enää yhteensopivia block 3-raketin kanssa. Itse asiassa Spacex ehti jo aloittaa 1-tornin remontin poistamalla sen "käsivarsista" laskeutumisessa käytettävät hydrauliset vaimentimet. Seuraavien sukupolvien raketit ovat nykyistä pidempiä. Kuten kuvasta näkyy, niin tornissa on vielä jonkin verran kasvuvaraa. Lisäksi uusi laukaisualusta kaivetaan osittain maansisään, mikä myös osaltaan mahdollistaa nykyistä pidemmät raketit.
 
Suomalainen sateliittiteknologia myy Japanissa. Neljän satelliittin konstellaatiosta sovittu ja optio on 20 lisäsatelliitista.

Melkoista on. Ja kannattaa huomata, että näitä ilmestyy taivaalle nimenomaan Venäjän naapurimaissa.


Tällä hetkellä on huomio on oikeutetusti kiinnittynyt ICEYE:hin.

Kannatta seurata myös mitä muuta alalla tapahtuu. Suomen seuraavaksi kovin avaruusfirma on softapuoleen keskittyvä ReOrbit, joka keräsi jättimäisen 45 milj. rahoituskierroksen. Se on Suomen historian suurin A-kierros startupille sekä yksi Euroopan merkittävimmistä rahoituskierroksista avaruusalan ja puolustusteknologia-alan yhtiöille.

Aurora Propulsion Technologies veikkasin olevan kolmas iso breikkaaja. Se keskittyy nimensä mukaisesti satelliittien liikuttamiseen kiertoradalla.

Kolmantena kannattaa seurata Kuva Space -firman edesottamuksia. Suomi on tällä hetkellä Euroopan top5 maa satelliittiteollisuudessa. Siitä kannattaa olla ylpeä.
 
Ihan hyvä tietopläjäys Starshipin 11. koelennosta, sitä seuraavista askelista sekä vähän myös kilpailijoiden tekemisistä:


Videolla sanotaan boosterin laskeutuneen onnistuneesti torniin kaksi kertaa alkuvuoden lennoilla. Tämä pitää paikkansa mutta ensimmäinen onnistunut laskeutuminen tehtiin jo viime vuonna, joten onnistuneita laskeutumisia on jo kolme kappaletta.
 
Suomalainen Iceye on saamassa yhdessä saksalaisen puolustuskonserni Rheinmetallin kanssa 40 tiedustelusatelliitin tilauksen Saksan armeijalta, kertoo Handelsblatt-lehti. Rheinmetall omistaa 60 prosenttia yhteisyrityksestä ja Iceye loput 40 prosenttia.

”Suunnitelmana on toimittaa Saksan armeijalle 40 niin sanottua matalan kiertoradan satelliittia seuraavien kahden vuoden aikana”, kertoo Rheinmetallin toimitusjohtaja Armin Papperger Handelsblatt-lehden haastattelussa.

Handelsblattin mukaan kaupan arvo noussee yli kolmeen miljardiin euroon.
-
Kauppalehdestä

Eikös japanilaisten kanssa ollut myös sopimus 3:sta ja optio 20:sta. Hyvin tuntuu bisnes luistavan. Markkina on vasta nuori joten hyvää bisnestä olisi tulossa myös pitkällä tulevaisuudessa. Toivottavasti ICEYE:n rahoituskierroksilla on ollut riittävästi kotimaista pääomaa, jotta tuotanto, työpaikat ja verot pysyisivät Suomessa.
 
Suomalainen Iceye on saamassa yhdessä saksalaisen puolustuskonserni Rheinmetallin kanssa 40 tiedustelusatelliitin tilauksen Saksan armeijalta, kertoo Handelsblatt-lehti. Rheinmetall omistaa 60 prosenttia yhteisyrityksestä ja Iceye loput 40 prosenttia.

”Suunnitelmana on toimittaa Saksan armeijalle 40 niin sanottua matalan kiertoradan satelliittia seuraavien kahden vuoden aikana”, kertoo Rheinmetallin toimitusjohtaja Armin Papperger Handelsblatt-lehden haastattelussa.

Handelsblattin mukaan kaupan arvo noussee yli kolmeen miljardiin euroon.
-
Kauppalehdestä

Eikös japanilaisten kanssa ollut myös sopimus 3:sta ja optio 20:sta. Hyvin tuntuu bisnes luistavan. Markkina on vasta nuori joten hyvää bisnestä olisi tulossa myös pitkällä tulevaisuudessa. Toivottavasti ICEYE:n rahoituskierroksilla on ollut riittävästi kotimaista pääomaa, jotta tuotanto, työpaikat ja verot pysyisivät Suomessa.
Pitäisi jostakin selvittää tarkemmin, miten ICEYE:n bisnesmalli oikeasti toimii. Nämä uutiset, missä kerrotaan jonkun asiakkaan ostaneen itselleen X satelliittia, kuulostavat vähän oudoilta. Luulisi, että olisi fiksumpaa pitää satelliitit yhteiskäytössä, jolloin kokonaisuus olisi enemmän kuin osiensa summa. Eihän kukaan osta yhtä Galileo-satelliittia tai yhtä Starlink-satelliittiakaan, koska mitäpä yhdellä nyt tekisi? Jos ICEYE todellakin myy nimikoituja satelliitteja, niin luulisi että asiakkaat muodostavan hyvin nopeasti liittoumia, missä jakavat omistamiensa satelliittien tuottamat datat keskenään?
 
Pitäisi jostakin selvittää tarkemmin, miten ICEYE:n bisnesmalli oikeasti toimii. Nämä uutiset, missä kerrotaan jonkun asiakkaan ostaneen itselleen X satelliittia, kuulostavat vähän oudoilta. Luulisi, että olisi fiksumpaa pitää satelliitit yhteiskäytössä, jolloin kokonaisuus olisi enemmän kuin osiensa summa. Eihän kukaan osta yhtä Galileo-satelliittia tai yhtä Starlink-satelliittiakaan, koska mitäpä yhdellä nyt tekisi? Jos ICEYE todellakin myy nimikoituja satelliitteja, niin luulisi että asiakkaat muodostavan hyvin nopeasti liittoumia, missä jakavat omistamiensa satelliittien tuottamat datat keskenään?
Jos ostat dataa palveluna tai vuokraat satelliittia joltain muunmaalaiselta firmalta, niin homma voi tyrehtyä hetkessä pakotepäätökseen, ostettuihin vaaleihin, tai tiedätte-kumman-laidan mielenosoituskampanjaan. Kun omistat itse satelliitin, niin sen tuottama tieto on käytettävissäsi niin pitkään kuin se pysyy kiertoradallaan. Huoltovarmuus on siis avainsana tässäkin. Eikä mikään estä ostamasta täydentävää dataa, vaikka omistaisitkin itse yhden tai muutaman satelliitin. Omistus vain takaa, että tietty minimikapasiteetti on aina, politiikan tuulista riippumatta, saatavilla.

Tokikaan kaikki erityyppiset satelliitit eivät ole yhtä hyödyllisiä yksittäin. Yhdellä starlinkillä et tee mitään järkevää. Yksi ainoa geostationaarinen viestintäsatelliitti taas on 24/7/365 käytettävissä siellä, mistä se on horisontin yläpuolella. SAR- ja kuvaussatelliitit asettuvat noiden väliin. Ne tuottavat yksittäinkin hyödyllistä tietoa, vaikka lähes 24h kattavuus antaakin aivan erilaisia mahdollisuuksia.

Kauppasopimuksiinkin voi sisältyä erilaisia kilpailukieltopykäliä, joilla voidaan rajoittaa datan jakamista. Ne ovat kuitenkin varmasti salaisuuksia, joista ei hiiskuta toimittajille. Mutta viime kädessä osakeyhtiön velvollisuus on tuottaa voittoa omistajilleen, joten satelliititkin ovat kaupan, kunhan hinnasta sovitaan.
 
Back
Top