Avaruus

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#21
Ja minä taas ehdotan jonkinlaisten ydinpommien räjäyttämistä ja niistä saatavan energian valjastamista raketin sinkoamiseen. Tai sitten napataan pierusta metaani. Tai valjastetaan salama.

Saanko nyt Nobelin?
 

Juke

Ylipäällikkö
BAN
#22
Muuten helium syntyy uraanin ja thoriumin jätteestä..ja häipyy avaruuteen kuin pieru saharaan !
 

Juke

Ylipäällikkö
BAN
#23
Olennaista olisi, että tajuttaisiin lähettää pari polttoainesatsia kiertoradalle maan ylle ja Marsiin odottamaan tuota lentoa. Sitten voisi yhden pudottaa Marsin pinnalle kun laskeutuminen olisi edessä. Maan kiertoradalla olevalla erällä pääsisi Marsiin saakka, Marsin pinnalla olevalla erällä Marsin kiertoradalle saakka ja Marsin kiertoradalla olevalla erällä takaisin Maahan. Mieluusti vielä yksi varasatsin Marsin kiertoradalle ihan vaan SHTF tilannetta varten.
Itse asiassa voitaisiin tehdä jotakin tällaista ja paljon muutakin erillisilla comboilla tuosta esittämästäni raketista.....sen sisään saisi mahtumaan noin 6 x 1.5 metriä pitkiä esineitä jos ainoastaan tarvii päästä maan kiertoradalle 125 kilometriin. Myöskin koko raketin moottoriosa polttoainesäiliöineen voitaisiin tehdä moduliksi josta saisi erillaisilla tavoilla taas isompia niputtamalla niitä avaruudessa tms. jne. ! Eli viidestä raketista voitaisiin jo koota raketti joka kykenee matkaamaan Oberoniin ja takaisin alle vuodessa. Oberon on Uranuksen kuu jossa vain 1/30 maan painovoimasta. Oberon on jo niin kaukana että valokin tulee sieltä monta tuntia maahan. Oberonin sisarkuilla on paljon mielenkiitoista ainetta.

Jupiterin Europa kuulla taas on vettä !

Mars-Jupiter-Uranus-Neptunus siinä marssijärjestys !

 
Viimeksi muokattu:

vehamala

Kenraali
Mod
Lahjoittaja
#25
Charonin ja Pluton kuulla STYXillä olisi ilmeisesti vieläkin pienempi painovoima..sieltä voisi lähettää valtavan nopean raketin kohti seuraavaa aurinkokuntaa, jos on tarve viestitellä " UFOille " !

http://en.wikipedia.org/wiki/Styx_(moon)
Kuinka nopea on "valtavan nopea" tälle "seuraavaan aurinkokuntaan" - reissulle ? Mikä olisi sen voimanlähde ?

Ja tuo "alle vuodessa Uranuksen kuuhun ja takaisin" - reissu, paljonko arvioit suunnilleen koko matkan keskinopeudeksi ?
Ja sama kysymys, mikä olisi voimanlähde ?
 

Juke

Ylipäällikkö
BAN
#26
Muistaakseni jonkinlaiset ioni generaattorit antaa parhaan hyötysuhteen, mutta uskoisin noilla perus jutuillakin vielä kiihdytystä saatavan lisää kun vaan löpöä on riittävästi ja massa muuten pieni.

Nopeus on jotain välillä 0.01 C - 250 000 km/h !

Auringosta saadaan 440 kW jatkuvaa tehoa ton kokoisella aurinkopurjeella.

Uranuksessa käyntiin riittänee vähempikin vauhti. Joku 4 x Cassini-Huygensin vauhti !

http://en.wikipedia.org/wiki/Ion_thruster

 

Liitteet

Viimeksi muokattu:

vehamala

Kenraali
Mod
Lahjoittaja
#27
Tämä on sinänsä hauska aihe, koska suurimmalla osalla ihmisistä ei ole kovin hyvää käsitystä etäisyyksistä, mittasuhteista jne...
Ei kannata ottaa ainakaan minun kommentteja tämän osalta kovin vakavasti.

Muuten, se Uranus-reissu vuodessa vaatii karkean hiha-arvion mukaan yli 150 km/sec keskinopeutta.
 

Juke

Ylipäällikkö
BAN
#28
No arvioni mukaan se mahtuu siis 0.01 c - 250 000 km/t väliin ! Taisin muistaa Jupiterin tai Marsin matkan nopeuden sen sijaan ulkoa.
 

OldSkool

Kapteeni
Lahjoittaja
#29
Liittyy ja ei liity: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ulkoavaruuden_sopimus Sen mukaan ulkoavaruus ei myöskään kuulu millekään maalle, vaan on ihmiskunnan yhteistä omaisuutta ja jota kuka tahansa saa käyttää ja tutkia. Kukaan ei siksi voi vaatia omistusoikeutta Kuuhun, Marsiin tai mihinkään muuhunkaan taivaankappaleeseen.

Sitä odotellessa että joku keksii taloudellisen tavan päästä tämän vetisen pallon pinnalta. Yksityistä sektoria ei paljon liikuta kuluttaa rahaa hommaan, jossa kulut ovat tähtitieteelliset ja tulokset ovat odotettavissa kymmenien vuosien päästä (ja vielä epävarmoina sellaisina). Lisäksi lopputulos saattaa olla hyvinkin epävarma.
Nimimerkit setämies ja juke esittivät mielestäni sen vastauksen tråådin otsikkoon, eli miksi avaruuden valloittaminen ei jatkunut raisuna rynnistyksenä: kun kuu oli ns vallattu, mediapisteet saatu, seuraava näkyvä kohde huomattavasti vaikeampi, kalliimpi, niin tavoite ei ollut enää tarpeeksi kirkas, tarpeeksi yleisölle. Ulkoavaruuden sopimuskin osaltaan otti porkkanan pois. Ja riskit kauemmas suunnattujen miehitettyjen lentojen kanssa olivat tähtitieteelliset. Taitavat olla edelleenkin. Ja kuka haluaa negatiivista julkisuutta.
Tavallaan on oire että vasta nykypäivinä puuhataan mars-matkaa miehitettynä, mutta menolippuna, ja koko touhusta tehdään ison luokan reality-show jossa suuri yleisö tulee tiiraamaan miten pitkään porukat potkii elossa. Huh.
Muistetaas kuitenkin se kaikki mitä avaruustekniikka on meille tuonut, ei pelkkää "isoveli valvoo-osastoa", vaan hyötyä, tietoa, kykyä. Sanotaan nyt vaikka sääennusteiden varsin hyvä osuvuus, satelliittien ja tietotekniikan avulla.
 

Juke

Ylipäällikkö
BAN
#30
Eli siis koska slobot eivät voineet esimerkiksi omia Marsia niin sinne ei sitten menty niinkö ? Mielestäni esittämäni ajatus rakettisosaamisen jakaantumisesta USSR ja USAn kesken sodan jälkeen aiheutti ongelman jota ei voitu korjata...liian alkeellisilla vermeillä lähdettiin haukkaamaan heti liian isoa palaa ja kun se oli tehty oli jo mieshukka ( ja materiaalihukka ) niin suuri että sen yli ei enää päästy.

Tuolla homebuilt aeroplanes saitilla eräs jenkki lentokone operaattori sanoi että on yksi asia mikä yhdistää kaikkia lentokonetehtaita joissa hän on USAssa käynyt vierailemassa..ja arvaa mikä se oli..yksikään insinööri ei osaa piirtää ( luonnostella ) pätkän vertaa ajatuksiaan paperille. Tämä oli mulle jonkinlainen yllätys..voiko johtua koulutuksesta ?
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#31
Kukin löytää mielenkiintonsa mukaan pointteja kuu-haaveilusta. Hlökoht. luulen, että SUURIN syy oli kuitenkin ihan amerikkalainen syy. Yhdysvalloissa kiehui, oli rotukähinät, oli ns. uuden sukupolven teemarynnäkkö, joka halusi pistää uusiksi koko hoidon, oli orastava kasvava työttömyys, oli sitä ja tätä. Kennedy paketoi oivallisesti kansaa yhteiseen tavoitteeseen: mennääs pojat sitten kuuhun, niin onpahan tuollainen yhteinen tavoite, joka liimaa vähän ihmisiä yhteen. Tavoite oli väkevä, se oli hirmuinen, se ylitti kuvittelun rajat, moniko uskoi, että TAVOITETILA saavutetaan, kun julistettiin TAHTOTILA? Veikkaan, ei monikaan. Mutta kappas vaan, homma taisi onnistua.

Ei ole sattumaa, että juuri amerikkalaiset tuossa onnistuivat, on sanottava. Heillä riittää tiettyä hulluutta ja ennakkoluulottomuutta melkoisiin vetoihin. Onnistuisiko esim. klassinen, aivomyrskyjen kyllästämä Neuropa tuollaisessa, tai Venäjä? Kiina? Pah. Tokko vain. Yksistään henkinen ja sielullinen suorituskyky sanoisi never.

Kylmän sodan merkitys saattoi olla myös suuri: tuossahan voitettiin neukut selvin numeroin. Mutta pidän sitä silti kylkiäisenä, suurin tekijä oli varmasti "amerikkalaisten yhteinen hanke". Ja mainio tapa myös kerätä veroina rahaa, jotta yrityksille riitti jaettavaa, duunareille töitä, koulutetulle väelle muutakin kuin tiskarin pestejä...ja viime kädessä parille kymmenelle suuryhtiölle syntyi jakohyvää. Mitä uutta? Sosialisoidaan kustannukset, yksityistetään voitot, se on pelin henki.

Olen tuntenut ihan järkevänä pidettäviä ihmisiä, jotka eivät usko kuun valloitukseen, he pitävät sitä todella suuren luokan propagandana, täytenä fuulana. En suorastaan tuolilta putoa, vaikka näinkin joskus todettaisiin, mutta sitä odotellessa kai on uskottava siihen, että kuussa tuulee ja moduulimöllykkä telakoituu ilman pomppuakaan kuun pintaan visusti. Jne.
 

Juke

Ylipäällikkö
BAN
#33
Kukin löytää mielenkiintonsa mukaan pointteja kuu-haaveilusta. Hlökoht. luulen, että SUURIN syy oli kuitenkin ihan amerikkalainen syy. Yhdysvalloissa kiehui, oli rotukähinät, oli ns. uuden sukupolven teemarynnäkkö, joka halusi pistää uusiksi koko hoidon, oli orastava kasvava työttömyys, oli sitä ja tätä. Kennedy paketoi oivallisesti kansaa yhteiseen tavoitteeseen: mennääs pojat sitten kuuhun, niin onpahan tuollainen yhteinen tavoite, joka liimaa vähän ihmisiä yhteen. Tavoite oli väkevä, se oli hirmuinen, se ylitti kuvittelun rajat, moniko uskoi, että TAVOITETILA saavutetaan, kun julistettiin TAHTOTILA? Veikkaan, ei monikaan. Mutta kappas vaan, homma taisi onnistua.

Ei ole sattumaa, että juuri amerikkalaiset tuossa onnistuivat, on sanottava. Heillä riittää tiettyä hulluutta ja ennakkoluulottomuutta melkoisiin vetoihin. Onnistuisiko esim. klassinen, aivomyrskyjen kyllästämä Neuropa tuollaisessa, tai Venäjä? Kiina? Pah. Tokko vain. Yksistään henkinen ja sielullinen suorituskyky sanoisi never.

Kylmän sodan merkitys saattoi olla myös suuri: tuossahan voitettiin neukut selvin numeroin. Mutta pidän sitä silti kylkiäisenä, suurin tekijä oli varmasti "amerikkalaisten yhteinen hanke". Ja mainio tapa myös kerätä veroina rahaa, jotta yrityksille riitti jaettavaa, duunareille töitä, koulutetulle väelle muutakin kuin tiskarin pestejä...ja viime kädessä parille kymmenelle suuryhtiölle syntyi jakohyvää. Mitä uutta? Sosialisoidaan kustannukset, yksityistetään voitot, se on pelin henki.

Olen tuntenut ihan järkevänä pidettäviä ihmisiä, jotka eivät usko kuun valloitukseen, he pitävät sitä todella suuren luokan propagandana, täytenä fuulana. En suorastaan tuolilta putoa, vaikka näinkin joskus todettaisiin, mutta sitä odotellessa kai on uskottava siihen, että kuussa tuulee ja moduulimöllykkä telakoituu ilman pomppuakaan kuun pintaan visusti. Jne.

Kiinalaiset ovat paraikaa robotteineen kuussa..siitä on jopa toisen valtion ottamaa kuvaakin saatavilla kuun kiertoradalta tai Hubblesta. Myös itse voi todentaa jenkkien jäljet kuussa isolla tähtikaukoputkella. En aliarvioisi Neuvostoliiton avaruusjuttuja...kävivät avaruudessa miehitettynä ensin.
 

Juke

Ylipäällikkö
BAN
#34
http://en.wikipedia.org/wiki/Mars

http://en.wikipedia.org/wiki/Phobos_(moon)

Marsiin on matkaa 55 000 000 km pyöreästi...eli 200 000 km/h nopeudella sinne entää 12 päivässä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jupiter

Jupiteriin on 624 000 000 km...eli sinne 200 000 km/h kestää...130 päivää.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Uranus

http://fi.wikipedia.org/wiki/Oberon

Uranukseen taas jo kestää 4 x Cassini Huygens vauhdilla 1,64 vuotta.

http://en.wikipedia.org/wiki/Pluto_Planet_Day#IAU_decision_to_reclassify_Pluto

http://en.wikipedia.org/wiki/Charon_(moon)

Plutoon on matkaa 200 000 km/h nopeudellakin 3.35 vuotta

0.01 C nopeudellakin vielä 22,3 vuorokautta ( valo tulee yli 5 tuntia sieltä ) !

http://en.wikipedia.org/wiki/Speed_of_light

Tässä laskeutumispaikkoja Phoboksella;



Helios II näyttää liikkuvan 252 792 km/h nopeudella jo nyt; http://www.funtrivia.com/askft/Question119038.html

Eli joku 500 000 km/h ei varmaan ole täysin pois suljettu nopeus jos tehoa paljon ja paino pieni.

Se pudottaisi Pluton matkan ajan 1,34 vuoteen ( meno ) !

Uranukseen ennättäisi 6 kuukaudessa ja 2 viikossa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Helios_probes



Ajatukseni kiertoradalla koottavasta Jupiter/Uranus miehitetystä olisi hieman kuten tuo mutta 4 noita kantoraketteja ..joita nyt on 2 kpl. Ja minimaalisen pieni tietty koska ollaan jo avaruudessa.

Helioksen satelliitti / probe on 370 kg. Eli n. 1/121 osa Apollo 11 kuuhässäkästä. Titanista varmaan toi ylin mötikkä syttyy avaruuden laidalla ilmakehän loputtua.

TITAN III E on 1/5 Apollo 11 Saturn V raketista painoltaan; http://en.wikipedia.org/wiki/Titan_IIIE

....eli summa summarun 26 kertaisella määrällä potkua päästiin 6 kertaiseen nopeuteen Apolloon verrattuna.

Toisaalta Titanin kantokyky on 3700 kg eli potku lienee vain 2,6 kertainen käytännössä..jotain suojakuoria ym sälää irronnee ensin ennen kuin sondi lähtee avaruudessa luotaamaan.

Cassini-Huygens lähti tällä; http://en.wikipedia.org/wiki/Titan_IV noin 1/3 Saturn Vstä.

Ei ihme, että liikkuu kovaa..ne ovat CENTAUR optiolla 5 vaiheisia ja vika vaihe puhkuu vielä kuten Hornet JP:llä !
 
Viimeksi muokattu:

Juke

Ylipäällikkö
BAN
#36
Sain näillä spekseillä jota olen esittänyt loppunopeudeksi 204 000 km/h eli 56 km/s !

http://en.wikipedia.org/wiki/Tsiolkovsky_rocket_equation

Melko hyvin hatusta vedettynä se 200 000 km/t aiemmin yllä...eli keveys ja propellantin määrä ratkaisee ja impulse nopeus.

Raketti expertti oli sitä mieltä että auringosta voisi lingota laitteen 2,2 mio km/h nopeuteen.

Eli STYXin tienoille 1 kk ja 3 vk. Tosin ilmeisesti käynti STYXissä jäisi tekemättä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Styx_(kuu)

--

Edit;

Pienellä tuunauksella ( + uusi impulse nopeus ) sain huippunopeudeksi 432 000 km/t siis ilman auringon vetovoimaa.
Se antaisi 2 kk Jupiteriin matkan kestoksi ( one way only ).
 
Viimeksi muokattu:

Juke

Ylipäällikkö
BAN
#37
Tässä todistelu että kantoalus yltää 80 km asti ( esitin sen cosmoquest.comilla ):

Here is how to define the speed of 8000 km/h for the craft at 80 km; http://en.wikipedia.org/wiki/Kármán_line
Take lift equation... ½ x p x v^2 x A x Cl = 0,5 x 0.0001846 kg/m3 x 4937777 m/s x 1200 m2 x 0,5 = 273454 N = ~27000 kg ( 1 % less gravity )
It says 27 000 kg ship doing 8000 km/h with 1200 m2 wing area stays airborne at 80 km when Cl is 0,5 !

Ilman tiheys täältä; http://www.engineeringtoolbox.com/standard-atmosphere-d_604.html
 
Viimeksi muokattu:

Juke

Ylipäällikkö
BAN
#38
Laskin että 100 km korkeudessa alus liikkuu 22 000 km/h ( ilman tiheys 0.00003 kg / m3 ) ehkä jopa 24 000 km/t jolloin irrotetaan avaruusalus..jolloin se on jo 0,86 ns orbital nopeudesta..jolloinka avaruusalus Star Eagle pääsee puhaltamaan suoraan kohti Phobosta jonne se nyt ennättää 2 viikossa..energiaa on tulla myös takaisin samaa nopeutta ( 300 000 km/t ). Huippunopeus on teoriassa 472 000 km/t omalla voimalla ( ja auringosta nopeutta hakien se 2,2 miljoonaan km/h ). Fiksuin ratkaisu olisi lingota se auringon avulla 300 000 km/h nopeuteen ja silloin jää tehoa hidastukseen Marsin tienoilla ja uudelleen kiihdytykseen ja hidastukseen taas kun lähestytään maata. Laite onneksi kevenee koko ajan matkan edetessä.
 

Liitteet

Viimeksi muokattu:

Juke

Ylipäällikkö
BAN
#39
Jännää kun tämä pikkuraketti laukaistaan samassa nopeudessa kun toinen vaihe irtoaa Apollo 11:sta niin tällä pikkuveijarilla onkin 4 kertainen massa / polttoaineen suhde verrattuna Apollon viimeiseen vaiheeseen Star Eaglen eduksi. Eli siis onko suuri aina kaunista ?
 

Liitteet

#40
Missä vaiheessa Falcon Heavy ja muut yksityiset viritykset saada painavampaa roinaa kiertoradalle mahtavat olla? Haasteena tuossa yksityisessä avaruuden valloituksessa lienee saada tekniikka tarpeeksi halvaksi ja hommata tarpeeksi maksavia asiakkaita.
 
Top