Ajatukseni kiertoradalla koottavasta Jupiter/Uranus miehitetystä olisi hieman kuten tuo mutta 4 noita kantoraketteja ..joita nyt on 2 kpl. Ja minimaalisen pieni tietty koska ollaan jo avaruudessa.
Helioksen satelliitti / probe on 370 kg. Eli n. 1/121 osa Apollo 11 kuuhässäkästä. Titanista varmaan toi ylin mötikkä syttyy avaruuden laidalla ilmakehän loputtua.
TITAN III E on 1/5 Apollo 11 Saturn V raketista painoltaan;
http://en.wikipedia.org/wiki/Titan_IIIE
....eli summa summarun 26 kertaisella määrällä potkua päästiin 6 kertaiseen nopeuteen Apolloon verrattuna.
Toisaalta Titanin kantokyky on 3700 kg eli potku lienee vain 2,6 kertainen käytännössä..jotain suojakuoria ym sälää irronnee ensin ennen kuin sondi lähtee avaruudessa luotaamaan.
Cassini-Huygens lähti tällä;
http://en.wikipedia.org/wiki/Titan_IV noin 1/3 Saturn Vstä.
Ei ihme, että liikkuu kovaa..ne ovat CENTAUR optiolla 5 vaiheisia ja vika vaihe puhkuu vielä kuten Hornet JP:llä !
Yksikään luotain ei ole noihin lukemiin päässyt pelkällä raketilla. Cassini etenkään ei saanut riittävää nopeutta lentää suoraan Saturnukseen. Pakonopeus taas jonkun jättiplaneetan kuusta ei ole pakonopeus ko. kuulta vaan isoksi osaksi siltä kyseiseltä planeetalta. Saturnuksen ja jupiterin tilanteessa pakonopeus on moninkertainen maahan verrattuna. New horizons pitää tällä hetkellä ennätystä hallussa nopeudesta välittömästi laukaisun jälkeen: 58,536km/h eli 16,26km/sek. Tuolla nopeudella ei lähdetä saturnuksen kuusta paluumatkalle, paluu maahan vaatisi jo pienelle luotaimelle massiivisen raketin. Esim. aurinkunnasta poistuvan voyager ykkösen nopeus on Jupiterin ja Saturnuksen ohilennonkin jälkeen vain 17,1km/sek.
Heliosentrisen kiertoradan tapauksessa pitää muistaa, että nopeus aurinkoa kiertävällä radalla ei ole sama asia kuin nopeus maan suhteen heliosentriselle radalle pääsemiseksi. Helios luotaimen kiertorata on elliptinen aurinkoon nähden ja huima nopeus on juuri perihelionissa eli pisteessä lähimpänä aurinkoa hieman merkuriuksen radan sisäpuolella.
Yksi iso ongelma noissa esitetyissä nopeuksissa on kiertoradalle pääsy. Suuri matkanopeus on toki miehitetylle lennolle optimaalisin, mutta erittäin suuret nopeudet vaativat melkoista jarrutusta esim. saturnuksen kiertoradan saavuttamiseksi puhumattakaan siitä kuinka valtavasti työntöä alus vaatii pelkästään maan kiertoradalta poistumiseksi. Jupiter ja saturnus omalla painovoimallaan kiihdyttävät lähestyvän laitteen nopeutta melkoisesti, joka taas vaatisi nopealta ja raskaalta kappaleelta todella suuria ja tehokkaita raketteja pelkkään jarruttamiseen.
Henkilöauton kokoisen ja painoisen luotaimen lähettäminen titan- tai atlas- raketilla vuosien lennolle aurinkokuntaan ei ole mitään verrattuna niihin vaatimuksiin, mitä miehitettyyn lentoon muualle aurinkokuntaan liittyy. Pelkästään ihmisen elossapysyminen noin pitkällä reissulla vaatii kymmeniä ellei satoja tonneja polttoainetta, ruokaa, vettä, happea, typpeä, laitteita, varusteita ja tarvikkeita. Tuollaiseen reissuun rakennettu alus tulisi olemaan pakostakin massiivinen, sen rakentaminen olisi kansainväliseen avaruusasemaan verrattavissa oleva todennäköisesti jopa suurempi hanke. ISS:ää pidetään yllä noin kymmenellä lennolla vuodessa ja sinne viedään samassa ajassa noin 30 tonnia tavaraa.
ISS:n rakentaminen kaikkinensa on maksanut jo reilusti yli 150mrd.€ ja vaatinut tähän päivään mennessä 74 miehitettyä lentoa plus miehittämämättömät rakennus- ja huoltolennot.
Mä en jaksa oikeasti uskoa, että joku tosi-tv pohjainen yksityisellä rahoituksella toteutettava mars- lento koskaan toteutuu. Nykyisessä maailmantaloustilanteessa siihen tuskin ryhtyy avaruusjärjestötkään. Rahalliset ja tekniset haasteet ovat vain aivan liian valtavat.
