Avaruus

Mitäköhän pankkineiti sanois paikallisessa osuuspankissa kun menis ja sanois että tarvis rahat lainaan Phoboksen matkaa varten ?
 

Liitteet

  • SE_TINMAN-CM3_55zxq.jpg
    SE_TINMAN-CM3_55zxq.jpg
    131.6 KB · Luettu: 8
http://quotes.wsj.com/FUEL

Tota palaa noin 12 000 barrellia per lähtö Apollon kokoisessa laitteessa...ja mun laitteessa 56 barrellia. Toki media näkyvyyskin on sitten erillainen ja kuuhun saadaan Apollolla enemmän kamaa..tai saatiin.
 

Liitteet

  • SOLAR_EAGLE_Mother_Ship_zx.jpg
    SOLAR_EAGLE_Mother_Ship_zx.jpg
    93.9 KB · Luettu: 7
Pientä tuunausta !

Avaruusinssit laski että 300 kg on max millä laskeutuja pääsee kuuhun...siis omaan kuuhumme.
 

Liitteet

  • SE_explorer_7kN.jpg
    SE_explorer_7kN.jpg
    90.5 KB · Luettu: 4
  • SE_TINMAN-CM2_SPECS2.jpg
    SE_TINMAN-CM2_SPECS2.jpg
    101.4 KB · Luettu: 4
No niin se on siinä..laskeskelin valmiiksi tarvittavat nopeudet ja polttoainemäärät...kuulennolle 1/120 osa Apollon kustannuksista !
 

Liitteet

  • SE_POD_lander1z88.jpg
    SE_POD_lander1z88.jpg
    55.4 KB · Luettu: 7
Mitenkähän TEKESillä suu pannaan jos ilmoittaisi aloittavansa kaupallisen kuulentobusineksen..tai matkustajien viennin 140 kilometriin katsomaan kun SS 2 tekee hypyn 110 km korkeuteen.

Apollo mission kertalaaki hinta oli 355 miljoonaa per lento...eli 355/120 = 2.95 mio usd. Aika kallista silti.
 
Ajatukseni kiertoradalla koottavasta Jupiter/Uranus miehitetystä olisi hieman kuten tuo mutta 4 noita kantoraketteja ..joita nyt on 2 kpl. Ja minimaalisen pieni tietty koska ollaan jo avaruudessa.

Helioksen satelliitti / probe on 370 kg. Eli n. 1/121 osa Apollo 11 kuuhässäkästä. Titanista varmaan toi ylin mötikkä syttyy avaruuden laidalla ilmakehän loputtua.

TITAN III E on 1/5 Apollo 11 Saturn V raketista painoltaan; http://en.wikipedia.org/wiki/Titan_IIIE

....eli summa summarun 26 kertaisella määrällä potkua päästiin 6 kertaiseen nopeuteen Apolloon verrattuna.

Toisaalta Titanin kantokyky on 3700 kg eli potku lienee vain 2,6 kertainen käytännössä..jotain suojakuoria ym sälää irronnee ensin ennen kuin sondi lähtee avaruudessa luotaamaan.

Cassini-Huygens lähti tällä; http://en.wikipedia.org/wiki/Titan_IV noin 1/3 Saturn Vstä.

Ei ihme, että liikkuu kovaa..ne ovat CENTAUR optiolla 5 vaiheisia ja vika vaihe puhkuu vielä kuten Hornet JP:llä !

Yksikään luotain ei ole noihin lukemiin päässyt pelkällä raketilla. Cassini etenkään ei saanut riittävää nopeutta lentää suoraan Saturnukseen. Pakonopeus taas jonkun jättiplaneetan kuusta ei ole pakonopeus ko. kuulta vaan isoksi osaksi siltä kyseiseltä planeetalta. Saturnuksen ja jupiterin tilanteessa pakonopeus on moninkertainen maahan verrattuna. New horizons pitää tällä hetkellä ennätystä hallussa nopeudesta välittömästi laukaisun jälkeen: 58,536km/h eli 16,26km/sek. Tuolla nopeudella ei lähdetä saturnuksen kuusta paluumatkalle, paluu maahan vaatisi jo pienelle luotaimelle massiivisen raketin. Esim. aurinkunnasta poistuvan voyager ykkösen nopeus on Jupiterin ja Saturnuksen ohilennonkin jälkeen vain 17,1km/sek.

Heliosentrisen kiertoradan tapauksessa pitää muistaa, että nopeus aurinkoa kiertävällä radalla ei ole sama asia kuin nopeus maan suhteen heliosentriselle radalle pääsemiseksi. Helios luotaimen kiertorata on elliptinen aurinkoon nähden ja huima nopeus on juuri perihelionissa eli pisteessä lähimpänä aurinkoa hieman merkuriuksen radan sisäpuolella.

Yksi iso ongelma noissa esitetyissä nopeuksissa on kiertoradalle pääsy. Suuri matkanopeus on toki miehitetylle lennolle optimaalisin, mutta erittäin suuret nopeudet vaativat melkoista jarrutusta esim. saturnuksen kiertoradan saavuttamiseksi puhumattakaan siitä kuinka valtavasti työntöä alus vaatii pelkästään maan kiertoradalta poistumiseksi. Jupiter ja saturnus omalla painovoimallaan kiihdyttävät lähestyvän laitteen nopeutta melkoisesti, joka taas vaatisi nopealta ja raskaalta kappaleelta todella suuria ja tehokkaita raketteja pelkkään jarruttamiseen.

Henkilöauton kokoisen ja painoisen luotaimen lähettäminen titan- tai atlas- raketilla vuosien lennolle aurinkokuntaan ei ole mitään verrattuna niihin vaatimuksiin, mitä miehitettyyn lentoon muualle aurinkokuntaan liittyy. Pelkästään ihmisen elossapysyminen noin pitkällä reissulla vaatii kymmeniä ellei satoja tonneja polttoainetta, ruokaa, vettä, happea, typpeä, laitteita, varusteita ja tarvikkeita. Tuollaiseen reissuun rakennettu alus tulisi olemaan pakostakin massiivinen, sen rakentaminen olisi kansainväliseen avaruusasemaan verrattavissa oleva todennäköisesti jopa suurempi hanke. ISS:ää pidetään yllä noin kymmenellä lennolla vuodessa ja sinne viedään samassa ajassa noin 30 tonnia tavaraa.

ISS:n rakentaminen kaikkinensa on maksanut jo reilusti yli 150mrd.€ ja vaatinut tähän päivään mennessä 74 miehitettyä lentoa plus miehittämämättömät rakennus- ja huoltolennot.

Mä en jaksa oikeasti uskoa, että joku tosi-tv pohjainen yksityisellä rahoituksella toteutettava mars- lento koskaan toteutuu. Nykyisessä maailmantaloustilanteessa siihen tuskin ryhtyy avaruusjärjestötkään. Rahalliset ja tekniset haasteet ovat vain aivan liian valtavat.
 
Viimeksi muokattu:
Marsiin on matkaa 55 000 000 km pyöreästi...eli 200 000 km/h nopeudella sinne entää 12 päivässä.

Joo, marsin ja maan kiertoratojen etäisyys toisistaan on tuon verran. Paljonko etäisyys on, kun mars ja maa ovat vastakkaisilla puolilla auringosta? Kuinka suuren etäisyyden alus on kulkenut, kun se on kiertänyt aurinkoa puolivuotta liikkuen nopeudella x maan radalta marsin radalle?

Taivaankappaleiden välinen matkustus ei ole suoraa viivaa liikkumista. Walter Hohmann kirjoitti 1900- luvun alussa taivaankappaleiden välisen liikkumisen lainalaisuuksista. Tosiasiassa toiselle planeetalle lentäminen on ympyräliikettä auringon ympäri.

220px-Hohmann_transfer_orbit.svg.png


Itse asiassa nuo lennot ovat hyvin tarkkojen ikkunoiden sisällä synodisen periodin mukaan ts. missä suhteessa maa ja esim. mars ovat kiertoradoillaan. Nopeus näyttelee Hohmannin yhtälössä hyvin suurta osaa siinä, milloin kuluu vähiten energiaa ensinnäkin polttoon poistumiseksi maan vetovoimakentästä ja toisekseen polttoon toisen planeetan kiertoradalle pääsemiseksi. Yleinen käsitys on, että matka marsiin ja takaisin vie 400-450 päivää nykyisellä teknologialla.
 
Yksikään luotain ei ole noihin lukemiin päässyt pelkällä raketilla. Cassini etenkään ei saanut riittävää nopeutta lentää suoraan Saturnukseen. Pakonopeus taas jonkun jättiplaneetan kuusta ei ole pakonopeus ko. kuulta vaan isoksi osaksi siltä kyseiseltä planeetalta. Saturnuksen ja jupiterin tilanteessa pakonopeus on moninkertainen maahan verrattuna. New horizons pitää tällä hetkellä ennätystä hallussa nopeudesta välittömästi laukaisun jälkeen: 58,536km/h eli 16,26km/sek. Tuolla nopeudella ei lähdetä saturnuksen kuusta paluumatkalle, paluu maahan vaatisi jo pienelle luotaimelle massiivisen raketin. Esim. aurinkunnasta poistuvan voyager ykkösen nopeus on Jupiterin ja Saturnuksen ohilennonkin jälkeen vain 17,1km/sek.

Heliosentrisen kiertoradan tapauksessa pitää muistaa, että nopeus aurinkoa kiertävällä radalla ei ole sama asia kuin nopeus maan suhteen heliosentriselle radalle pääsemiseksi. Helios luotaimen kiertorata on elliptinen aurinkoon nähden ja huima nopeus on juuri perihelionissa eli pisteessä lähimpänä aurinkoa hieman merkuriuksen radan sisäpuolella.

Yksi iso ongelma noissa esitetyissä nopeuksissa on kiertoradalle pääsy. Suuri matkanopeus on toki miehitetylle lennolle optimaalisin, mutta erittäin suuret nopeudet vaativat melkoista jarrutusta esim. saturnuksen kiertoradan saavuttamiseksi puhumattakaan siitä kuinka valtavasti työntöä alus vaatii pelkästään maan kiertoradalta poistumiseksi. Jupiter ja saturnus omalla painovoimallaan kiihdyttävät lähestyvän laitteen nopeutta melkoisesti, joka taas vaatisi nopealta ja raskaalta kappaleelta todella suuria ja tehokkaita raketteja pelkkään jarruttamiseen.

Henkilöauton kokoisen ja painoisen luotaimen lähettäminen titan- tai atlas- raketilla vuosien lennolle aurinkokuntaan ei ole mitään verrattuna niihin vaatimuksiin, mitä miehitettyyn lentoon muualle aurinkokuntaan liittyy. Pelkästään ihmisen elossapysyminen noin pitkällä reissulla vaatii kymmeniä ellei satoja tonneja polttoainetta, ruokaa, vettä, happea, typpeä, laitteita, varusteita ja tarvikkeita. Tuollaiseen reissuun rakennettu alus tulisi olemaan pakostakin massiivinen, sen rakentaminen olisi kansainväliseen avaruusasemaan verrattavissa oleva todennäköisesti jopa suurempi hanke. ISS:ää pidetään yllä noin kymmenellä lennolla vuodessa ja sinne viedään samassa ajassa noin 30 tonnia tavaraa.

ISS:n rakentaminen kaikkinensa on maksanut jo reilusti yli 150mrd.€ ja vaatinut tähän päivään mennessä 74 miehitettyä lentoa plus miehittämämättömät rakennus- ja huoltolennot.

Mä en jaksa oikeasti uskoa, että joku tosi-tv pohjainen yksityisellä rahoituksella toteutettava mars- lento koskaan toteutuu. Nykyisessä maailmantaloustilanteessa siihen tuskin ryhtyy avaruusjärjestötkään. Rahalliset ja tekniset haasteet ovat vain aivan liian valtavat.


Joo kyllä varmaan on näin..ja ilmeisesti sinäkään et ole ymmärtänyt mitä 140 km asti kykenevä 25 000 km/t kiitävä emoalus voisi olla tässä avuksi ?! 140 km korkeudesta laite liitää irrotuksen jälkeen pohjois afrikkaan jos halutaan jos irroitus tapahtuu esim Piippolan yläpuolella.

Onko winsu kuullut ennakon ottamisesta haulikolla ? Eli kyllä Marsiin lennetään aivan suoraa linjaa pitkin koska se on lyhin tie.
 

Liitteet

  • SE_TINMAN-CM3_55zxq.jpg
    SE_TINMAN-CM3_55zxq.jpg
    131.6 KB · Luettu: 3
  • exoskeletal_rocket_bag2_65.jpg
    exoskeletal_rocket_bag2_65.jpg
    99.2 KB · Luettu: 3
  • SE_explorer_7kN.jpg
    SE_explorer_7kN.jpg
    90.5 KB · Luettu: 3
Viimeksi muokattu:
Phoboksen ja Marsin kiertonopeudet ynnäämällä ja pelkän podin ( siis jos Marsin radalle ei ole lähetetty polttoainetta etukäteen ) voimalla saadaan lähtönopeudeksi Marsin alueelta 29 km/s. Joka on vain 104 000 km/t. Jolla kestää körötellä 22 päivää takaisin...meno kestää minimissään 13 päivää 173 000 km/t nopeudella.

http://en.wikipedia.org/wiki/Mars

http://en.wikipedia.org/wiki/Phobos_(moon)

Villinä korttina tässä on vielä aurinko josta saadaan potkua 50 000 - 2 221 000 km/t lisää. Vaarana on joutuminen ns. PLUTO EXPRESSiin joka vie sitten suureen tuntemattomaan !

665 km/s nopeudella Mars ohitetaan alle 24 tuntia lähdöstä ( auringon kiertoradalta ) !

Pluto 103nnen päivän iltapäivänä; http://www.universetoday.com/13891/distance-to-pluto/
 
Viimeksi muokattu:
Toki koska Phobos on Marsin kuu se edelleen 9 000 km korkeudella on maata 1/3 koostaan olevan Marsin vaikututksessa aavistuksen..orbitaali nopeus on kuitenkin mainitsemani.
 
Itse asiassa voitaisiin tehdä jotakin tällaista ja paljon muutakin erillisilla comboilla tuosta esittämästäni raketista.....sen sisään saisi mahtumaan noin 6 x 1.5 metriä pitkiä esineitä jos ainoastaan tarvii päästä maan kiertoradalle 125 kilometriin. Myöskin koko raketin moottoriosa polttoainesäiliöineen voitaisiin tehdä moduliksi josta saisi erillaisilla tavoilla taas isompia niputtamalla niitä avaruudessa tms. jne. ! Eli viidestä raketista voitaisiin jo koota raketti joka kykenee matkaamaan Oberoniin ja takaisin alle vuodessa. Oberon on Uranuksen kuu jossa vain 1/30 maan painovoimasta. Oberon on jo niin kaukana että valokin tulee sieltä monta tuntia maahan. Oberonin sisarkuilla on paljon mielenkiitoista ainetta.

Jupiterin Europa kuulla taas on vettä !

Mars-Jupiter-Uranus-Neptunus siinä marssijärjestys !

800px-Planets2013.jpg


Jättäisin Marssin väliin ja suuntaisin suoraan Europa kuulle, tai muille Jupiterin kuille missä on vettä.Ganymedes on vettä täynnä myös. Nestemäisenäkin.. Laskeutuminen näille on huomattavasti helpompaa, paitsi että Jupiterin ääretön painovoima ja säteily saattaa vaurioittaa laitteita. Marssiin en usko. Laskeutuminen vaatii kunnon lämpökilvet. Jos ajatellaan että siellä pitäisi asua jossain, niin sen asumisyksikön lämpösuojan pitäisi olla huikeaa kokoluokkaa. Puhumattakaan sieltä tapahtuvasta noususta raketilla joka ensin on ollut seisonnassa aikansa. Marssissa on melkein sama painovoima kuin maassa ja hiilidioksidista koostuva kaasuhehä. Taivas on korkealla. Sen sijaan Jupiter ja sitten Saturnukset kuut joista Cassini löysi lämmönlähteitä ja vesihöyrypurkauksia.
 
Niin tai asiakkaasta riippuen voidaan tehdä mitä halutaan....tämä Solar Eagle on kuin kuorma auto joka voi kuljettaa kiertoradalle melkein mitä vaan..tai melkein radalle..hieman pitää Star Eagle raketin itse avittaa.
 

Liitteet

  • 10M_Solar_Eagle_Container72.jpg
    10M_Solar_Eagle_Container72.jpg
    128.8 KB · Luettu: 4
Tässä Jupiterin OBERON kuuta varten tarvittava alus edestäpäin. Keskinopeus 120 000 km/t ( teoreettinen huippunopeus maasta jupiteriin 155 000 km/h ) ! !
 

Liitteet

  • 8_solar_cells_SE_Oberon_mode88.jpg
    8_solar_cells_SE_Oberon_mode88.jpg
    134.6 KB · Luettu: 5
  • 8_solar_cells_SE_Oberon_EXPRESS8.jpg
    8_solar_cells_SE_Oberon_EXPRESS8.jpg
    193.9 KB · Luettu: 5
Voi vaikuttaa pieneltä 250 tonnin massallaan mutta on silti 10 kertaa tehokkaampi kuin APOLLO 11.
 
Joo kyllä varmaan on näin..ja ilmeisesti sinäkään et ole ymmärtänyt mitä 140 km asti kykenevä 25 000 km/t kiitävä emoalus voisi olla tässä avuksi ?! 140 km korkeudesta laite liitää irrotuksen jälkeen pohjois afrikkaan jos halutaan jos irroitus tapahtuu esim Piippolan yläpuolella.

Onko winsu kuullut ennakon ottamisesta haulikolla ? Eli kyllä Marsiin lennetään aivan suoraa linjaa pitkin koska se on lyhin tie.

Tuota, noin matalalta maan kiertoradalta esittämiisi nopeuksiin pääseminen vaatii sellaista delta v:tä, ettei sellaiseen kyetä yhdelläkään historiassa rakennetulla propulsiosysteemillä. Miksi pitäisikään, ei avaruusmatkailu ole millään lailla lentokoneella lentämiseen verrattavissa olevaa. Mm. Cassinin nopeus vaihteli kymmeniä kilometrejä sekunnissa ilman minkäänlaisia moottoripolttoja.

Kuva Cassinin lentoradasta varmaan vähän selkiyttää asiaa:
IMG000776-br500.jpg

What were the fastest speeds reached by the Cassini spacecraft?

The maximum speed clocked by Cassini was 44.0 kilometers per second (98,346 miles per hour) relative to the Sun on June 25, 1999.

Relative to Saturn, the spacecraft reached 30.7 kilometers per second (68,771 mph) during the Saturn Orbit Insertion maneuver on July 1, 2004.

With respect to Earth, the maximum speed reached by Cassini is 19.0 kilometers per second (42,561 mph) on Aug. 18, 1999, as the spacecraft flew past our home planet at an altitude of 1,171 kilometers (727 miles).

During the second Venus flyby, Cassini zoomed by the planet at 13.6 kilometers per second (30,523 mph) on June 24, 1999.

The spacecraft flew by Jupiter at a speed of 11.6 kilometers per second (25,951 mph) on Dec. 30, 2000.
 
Helioksen satelliitti / probe on 370 kg. Eli n. 1/121 osa Apollo 11 kuuhässäkästä. Titanista varmaan toi ylin mötikkä syttyy avaruuden laidalla ilmakehän loputtua.

TITAN III E on 1/5 Apollo 11 Saturn V raketista painoltaan; http://en.wikipedia.org/wiki/Titan_IIIE

....eli summa summarun 26 kertaisella määrällä potkua päästiin 6 kertaiseen nopeuteen Apolloon verrattuna.

Toisaalta Titanin kantokyky on 3700 kg eli potku lienee vain 2,6 kertainen käytännössä..jotain suojakuoria ym sälää irronnee ensin ennen kuin sondi lähtee avaruudessa luotaamaan.

Cassini-Huygens lähti tällä; http://en.wikipedia.org/wiki/Titan_IV noin 1/3 Saturn Vstä.

Ei ihme, että liikkuu kovaa..ne ovat CENTAUR optiolla 5 vaiheisia ja vika vaihe puhkuu vielä kuten Hornet JP:llä !

Tässäkin kannattaa pitää tietyt realiteetit mielessä. Saturn V antoi 45000kg painoiselle alukselle 10,8km/sek nopeuden välittömästi 3 vaiheen viimeisen polton jälkeen. Titan III antoi heliokselle hieman päälle 13km/sek nopeuden viimeisen vaiheen sammuttua. Atlas V antoi new horizons luotaimelle 16,5km/sek viimeisen vaiheen sammuttua, joka on ennätys laukaisun jälkeisessä nopeudessa.

Apollo- lentojen aluksen nopeus oli pudonnut yhteen kilometriin sekunnissa ennen huoltomoduulin moottorin polttoa aluksen saamiseksi kuun kiertoradalle, jolla pysymiseksi nopeus oli luokkaa 700-800m/sek. Paluu maahan vaati siis vain muutaman sadan metrin sekunnissa delta v:n kuun pakonopeuden saavuttamiseksi. Maan vetovoima kiihdytti sen jälkeen nopeuden Apollo 10:n ennätystapauksessa noin 11.08km/sek ennen maahanpaluuta.

En tiedä mitä Juke tarkoittaa 26- kertaisella määrällä potkua, mutta Saturn V on jokikisellä mittapuulla tehokkain oikeassa käytössä ollut raketti.
 
Back
Top