2021 voisi olla Vegan vuosi:
Italialaiset olivat 60-luvulta lähtien laukaisseet pieniä satelliitteja Kenian edustalta käyttäen amerikkalaisia Scout-raketteja:
Scout oli ensimmäinen pelkästään kiinteää polttoainetta käyttävä kantoraketti. Se oli kuitenkin vaatimaton lentolaite. Amerikkalaiset peruivat tehokkaamman Advanced Scout -version kehityksen 80-luvulla. Italialaiset olivat alkaneet pitää itseään jonkunlaisina ekspertteinä kiinteää polttoainetta käyttävien rakettien suhteen ja halusivat jatkaa konseptia. Kehitettiin Zefiro-moottori jonka ympärille rakennettaisiin kevyt, erityisesti polaariratoja silmälläpitäen suunniteltu kantoraketti. Partneriksi otettiin ukrainalainen Južnoje, joka toimittaisi nestemäistä polttoainetta käyttävät ylimmät vaiheet. Italialaisilla ei kuitenkaan ollut rakettiprojektiin rahaa joten sitä haettiin ESAlta. Italialaisten mielestä Zefiro sopisi mainiosti täyttämään vanhempien Ariane-rakettien jättämän aukon kevyiden kantorakettien segmenttiin täydentämään Ariane 5:ttä. Se voisi käyttää vanhaa Ariane 1:n laukaisualustaa Kouroussa. Nyt '1 tonnin raketti' (1000kg matalalle kiertoradalle) sai nimen Vega. 1. vaiheeksi tuli nyt Ariane 5:n sivubuusterista kehitetty P80. 1998 arveltiin että ensimmäinen raketti voisi lentää jo 2002. Arianespacea johtavien ranskalaisten reaktio kuitenkin oli
le meh. Vega sai ESAlta vain esisuunnittelurahoituksen. ISS vei järjestön rahaa, ja Ariane 5:n alkutaival oli takkuinen. Vega oli rönsy joka ei kiinnostanut ranskalaisia. Kaiken kukkuraksi teknokupla poksahti ja moni suurisuuntainen telekommunikaatiosatelliittiprojekti meni viemäristä alas. Laukaisumarkkina meni lamaan ja jos joku halusi laukaista pienellä raketilla satelliitteja, saatavilla oli useita halpoja venäläisiä ja ukrainalaisia kantoraketteja. Tuliterä länsieurooppalainen raketti ei voinut mitenkään kustannuksissa kilpailla muunnetun mannertenvälisen ohjuksen kanssa. Lisäksi Arianespace oli alkanut markkinoida Sojuzia osana omana rakettirepertuaariaan.
Vega vs Ariane 5:
Italialaiset uhkasivat jatkaa yksin ja käyttää Vegaan muuta rahaa - esimerkiksi ne jotka he olivat luvanneet Ariane 5:een...riitaisat partnerit saatiin kuitenkin vielä saman pöydän ääreen. Vegaa halvennettiin hiukan. Italialaiset lupasivat rahoittaa vastineeksi Ariane 5:n uuden komposiittikuorisen boosterin, jota käytettäisiin myös P80:n pohjana. Kaksi seuraavaa vaihetta olisivat Zefiroja, ylin vaihe ukrainalainen RD-843. Vegasta tehtiin ESAn 'valinnanvarainen' ohjelma jota jäsenmaiden ei ollut pakko rahoittaa, monia siihen kuitenkin saatiin mukaan, pahnanpohjimmaisena Ruotsi 0.8% osuudella. Ohjelma kuitenkin venyi ja vanui, ensilento lykkääntyi vuoteen 2006, sitten 2009, 2011...
Vegan neitsytmatka saatiin viimein ilmaan helmikuussa 2012, lastina Bolognan yliopiston minisatelliitteja. Lento meni hyvin, raketin onni oli viimein kääntynyt...? No ei. Suosio on jäänyt nihkeäksi. Ensimmäiset kolme vuotta menivät laukaisu/vuosi -tahdilla. Myöhemminkin on päästy vain 2-3 lentoa/vuosi -tahtiin. Se on liian vähän yli 700 miljoonaa euroa maksaneelle projektille, alkuperäiset arviot edellyttivät 6 laukaisun vuositahtia (ja optimistiset arvelivat kahtakymmentä). Pikkurakettien segmentti on kilpailtu, lisäksi mikrosatelliitit nykyään usein laukaistaan isona lössinä isommilla (ja taloudellisimmilla) raketeilla. Lisäksi kahtena viime vuonna kaksi laukaisua on epäonnistunut. Jos tuore onnistumis% on 50, sitä on tyly markkinoida asiakkaille. Erityisen ikävä oli viime vuonna tapahtunut emiraattien kalliin vakoilusatelliitin menetys. Raketteja on laukaistu vasta 17, mikä on aika vähän verrattuna esimerkiksi intialaisen PSLV:n yli 50 laukaisuun.
Vegasta ei kuitenkaan vielä luovuta. Raketista on suunniteltu voimakkaampi ja joustavampi Vega-C. Se käyttää Ariane 6:n boosteriin pohjautuvaa P120-moottoria. Muitakin vaiheita on päivitetty, tavoitteena pystyä kilpailemaan myös nykyään suositulla massalaukaisu-markkinalla. Tälle vuodelle on buukattu peräti 8 laukaisua. Niistä ensimmäinen on huhtikuussa lähtevä (ilmeisesti) viimeinen perinteinen Vega. Ensimmäinen Vega-C lähtee ehkä joskus kesällä. Sitten seuraa puuhakas vuosi, ja jos kaikki menee putkeen, menestys voi laukaista asiakkaiden ketsuppipullon. Suunnitteilla on myös Vega-E joka keskittyy vielä enemmän minisatelliittikuormien laukaisuun. Vuodelle 2023 on suunniteltu erityisen mielenkiintoinen laukaisu, Space RIDER, joka on ESAn suunnittelema uudelleenkäytettävä miehittämätön avaruusalus. Koska Ariane 6 edustaa selvästi järeämpää markkinasegmenttiä, ja Sojuz on jo vanha, niin ehkä Vegalla on vielä tulevaisuus.
yle.fi
