Avaruus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Juke
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
New Glenn on laskeutunut!

Boosterin laskeutumisjalat on hyvin erilaiset kuin Spacex:n Falcon 9 -raketissa. Laskeutumisvideon perusteella näyttää siltä, että jokaisessa jalassa on kaksi "naulapyssyä", millä raketti naulaa itsensä kiinni proomun kanteen heti laskeutumisen jälkeen. En muista lukeneeni tästä missään, joten voin olla ihan väärässäkin.
 
Viimeksi muokattu:
New Glenn on laskeutunut!

Boosterin laskeutumisjalat on hyvin erilaiset kuin Spacex:n Falcon 9 -raketissa. Laskeutumisvideon perusteella näyttää siltä, että jokaisessa jalassa on kaksi "naulapyssyä", millä raketti naulaa itsensä kiinni proomun kanteen heti laskeutumisen jälkeen. En muista lukeneeni tästä missään, joten voin olla ihan väärässäkin.
Koitin videolta tihrustella ja googlettamalla selvitellä, mutta ei oikein tullut lasta eikä paskaa. Hienoa joka tapauksessa, että spacex saa kunnon haastajan. Jokohan olisi aika laittaa rahat johonkin järkevämpään kun toisiamme kohti ammuskeluun. Pitkällä tähtäimellä voisi olla jopa hyvä sijoitus 🙂
 
Kyllä tuossa ammuttiin naulat alustan kanteen, tuossa on aiheesta keskustelua

Näistä "naulapyssyistä" on olemassa myös patentti US20240092508A1, Stud-propelling mechanisms for securing a launch vehicle to a landing platform, and associated systems and methods:

US20240092508A1-fig3.webp

US20240092508A1-fig4b.webp

Scott Manleyn video New Glenn -raketin historiallisesta lennosta:


Raketti lensi kevyellä kuormalla eli polttoainetta oli käytettävissä reilusti laskeutumista varten. Jatkossa laskeutumista pitää optimoida, jotta hyötykuormaa voidaan kasvattaa.
 
Boosteri-18 taitaa mennä suoraan romuttamolle:


Jotain repesi painekokeissa. Voi olla samaa vikaa kuin Starship-36:n kanssa eli hiilikuituvahvisteinen tankki oli ottanut kipeää jossakin kohtaa valmistusprosessia. Tällä kertaa polttoaineet eivät olleet kyydissä mutta jälki on silti karua, ihme että tötterö jäi pystyyn.
 
Blue Origin on julkaissut sarjan päivityksiä New Glenn -rakettiin. Nykyinen variantti on 7x2, eli ensimmäisessä vaiheessa on 7 moottoria ja toisessa 2. Joskus tulevaisuudessa pienemmän raketin rinnalla tullaan näkemään myös suurempi 9x4 -raketti.


Isomman raketin aikataulusta ei omaan silmään osunut mainintaa mutta pienempiä päivityksiä on tulossa jo seuraavaan rakettiin eli lennolle NG-3. Tärkeimpänä muutoksena ovat nykyistä tehokkaammat moottorit ja entistäkin kylmemmät ajoaineet. Kasvaneen tiheyden ansiosta nykyisiin tankkeihin saadaan mahtumaan enemmän nestehappea ja -metaania.

new-glenn-comparison.webp
 
Viimeksi muokattu:
Siirrytäänpä aiheen mukaiseen ketjuun.
Kuinkahan hyvin eurooppalainen "Old space" -kantorakettibisnes mahtaa oikeasti sujua Spacex:n ja muiden "New Space" -firmojen puristuksessa?

Otsikosta tuli ensimmäisenä mieleen, että yhteishankkeella haettaisiin lisää muskelia kiristyneessä kilpailutilanteessa, mitä sillä varmaan haetaankin, mutta ei kantorakettien puolella. MTCR-sopimus ei ole ainoa tekijä mutta haittaahan se Euroopan kilpailukykyä, jos jenkeissä rakettiosaamista voidaan siirtää osavaltiosta toiseen mutta Euroopassa se on laitonta.

Jos laukaisut saadaan ostettua halvalla kaupallisilta toimijoilta, niin ehkä Euroopassa kannattaa keskittyä kaukokartoitus-, navigointi- ja viestintäsatelliittien kehittämiseen, mitkä ovat osoittautuneet Ukrainan sodassakin kriittisiksi kyvykkyyksiksi, ja polttaa veronmaksajien rahaa omiin kantoraketteihin vain sen verran kuin osaamisen ylläpitoon tarvitaan.
Hyvin tasaiselta ArianeSpacen laukaisumäärät näyttävät aina vuoteen 2022 saakka, missä tapahtuu jyrkkä pudotus. Muutama viime vuosi on ollut laihaa, mutta tähän kohtaan osuu monta muutakin merkittävää tekijää. New spacen vaikutuksen luulisi näkyvän pidempikestoisena loivana laskuna. Sen sijaan '22 jäivät Sojuzit kokonaan pois ilmiselvästä syystä. Sen lisäksi Ariane 5:llä on ollut enää harvoja viimeisiä laukaisuja jäljellä. Ariane 6:n käyttöönoton viivästyttyä ei AS:lla siis ole ollut muutamaan vuoteen paljonkaan kapasiteettia tarjota, kysynnästä riippumatta. Ariane 6:n onnistumisesta riippuu paljon, mutta lisäksi AS:lla on kuulemma suunnitelmia myös oman uudelleenkäytettävän kantoraketin kehittämiseksi. Siinä menee kuitenkin vielä pitkään.

ArianeSpace on muuten myös kaupallinen toimija, vaikka ESAlta tukiaisia saakin. Vaikka rahallisesti kalliilta tuntuukin, niin eurooppalaisen laukaisukyvyn ylläpitäminen on välttämätöntä oman toiminnanvapauden varmistamiseksi. Mitä muuten kävisi, jos trumppi saisi päähänsä määrätä, että amerikkalaiset firmat eivät saa laukaista ICEYE:n satelliitteja, koska niiden olemassaolo syö tehoa Ukrainan kiristämiseltä tiedustelutiedoilla? Ilman eurooppalaista laukaisukykyä jouduttaisiin kyselemään slotteja jostain Intiasta, Japanista, tai Israelista!

Eikä rakettiteknologian siirtäminen maasta toiseen ole ollut mitenkään laitonta Euroopan mantereellakaan. Onhan ArianeSpacen yksi merkittävä rakettiperhe ollut italialaisen Avion valmistama Vega-sarja. MTCR muutenkin on enemmänkin ohjenuora kuin sitova sääntö. Se sälyttää myyjälle täyden vastuun sen päättämisestä, mikä ohjusteknologia on tietylle maalle tai alueelle uusi kyvykkyys, jota siellä ei ole aikaisemmin ollut. Eikä muiden jäsenten käsityksiä vastaan toimimisesta ole säädetty minkäänlaisia sanktioita. Kansainvälisten sopimusten joukossa se on harvinaisen hampaaton paperi, joka on kirjoitettu pikemminkin sitä varten että siihen voidaan vedota jos jonnekin ei haluta myydä tavaraa syystä, jota ei kehdata ääneen sanoa.
 
Siirrytäänpä aiheen mukaiseen ketjuun.

Hyvin tasaiselta ArianeSpacen laukaisumäärät näyttävät aina vuoteen 2022 saakka, missä tapahtuu jyrkkä pudotus. Muutama viime vuosi on ollut laihaa, mutta tähän kohtaan osuu monta muutakin merkittävää tekijää. New spacen vaikutuksen luulisi näkyvän pidempikestoisena loivana laskuna. Sen sijaan '22 jäivät Sojuzit kokonaan pois ilmiselvästä syystä. Sen lisäksi Ariane 5:llä on ollut enää harvoja viimeisiä laukaisuja jäljellä. Ariane 6:n käyttöönoton viivästyttyä ei AS:lla siis ole ollut muutamaan vuoteen paljonkaan kapasiteettia tarjota, kysynnästä riippumatta. Ariane 6:n onnistumisesta riippuu paljon, mutta lisäksi AS:lla on kuulemma suunnitelmia myös oman uudelleenkäytettävän kantoraketin kehittämiseksi. Siinä menee kuitenkin vielä pitkään.

ArianeSpace on muuten myös kaupallinen toimija, vaikka ESAlta tukiaisia saakin. Vaikka rahallisesti kalliilta tuntuukin, niin eurooppalaisen laukaisukyvyn ylläpitäminen on välttämätöntä oman toiminnanvapauden varmistamiseksi. Mitä muuten kävisi, jos trumppi saisi päähänsä määrätä, että amerikkalaiset firmat eivät saa laukaista ICEYE:n satelliitteja, koska niiden olemassaolo syö tehoa Ukrainan kiristämiseltä tiedustelutiedoilla? Ilman eurooppalaista laukaisukykyä jouduttaisiin kyselemään slotteja jostain Intiasta, Japanista, tai Israelista!

Eikä rakettiteknologian siirtäminen maasta toiseen ole ollut mitenkään laitonta Euroopan mantereellakaan. Onhan ArianeSpacen yksi merkittävä rakettiperhe ollut italialaisen Avion valmistama Vega-sarja. MTCR muutenkin on enemmänkin ohjenuora kuin sitova sääntö. Se sälyttää myyjälle täyden vastuun sen päättämisestä, mikä ohjusteknologia on tietylle maalle tai alueelle uusi kyvykkyys, jota siellä ei ole aikaisemmin ollut. Eikä muiden jäsenten käsityksiä vastaan toimimisesta ole säädetty minkäänlaisia sanktioita. Kansainvälisten sopimusten joukossa se on harvinaisen hampaaton paperi, joka on kirjoitettu pikemminkin sitä varten että siihen voidaan vedota jos jonnekin ei haluta myydä tavaraa syystä, jota ei kehdata ääneen sanoa.

Vuonna 2022 Spacex löi vähän isompaa vaihdetta silmään. Näistä suurimman osan kyydissä lienee StarLinkkiä mutta silti:
spacex_history.webp

Yritin etsiä millä raketilla ICEYE ampuu omat satelliittinsa taivaalle ja suurin osa näytti olevan Spacex:ää. ICEYE:lla on myös jokin kuvio Arianespacen kanssa mutta voi olla että se on suunnitelma-asteella, koska toteutuneista laukaisuista ei puhuta mitään. Vega-C:lle hinta-arvio lienee yli 18000 $/kg ja vastaavasti Falcon-9:lle 6500 $/kg eli ero on lähes kolminkertainen. Kimppakyytien hintoja ei voi suoraan vertailla, koska muuttujia on paljon. Silti 100 kg satelliitille näillä numeroilla hinnaksi tulisi 1,8 miljoonaa tai 0,65 miljoonaa. Ero ei ole valtava satelliitin maksaessa vaikka 20 miljoonaa mutta Falcon-9:ä käyttämällä joka 18. satelliitti on ilmainen Vega-C:hen verrattuna. Toisaalta, jos on kiire eikä kimppakyyti kelpaa, niin Rocket labs:in Electron-raketti tarjoaa ekslusiivista palvelua noin 8 miljoonalla.
 
Rocket labs:in Electron-raketti tarjoaa ekslusiivista palvelua noin 8 miljoonalla.
Rocket Labsia koskee sama jenkkipolitiikkariski, kuin SpaceX:ää. Muuten se on toki mainio vaihtoehto, ja Neutronin tullessa mukaan tarjontaan paranee vaan. Vaan on tuo spaceX:n kuvaaja varsin järisyttävä... vanhojen on varmaankin pakko päästä mukaan uudelleenkäytettävien maailmaan, tai kuihtuvat pois.
 
Rocket Labsia koskee sama jenkkipolitiikkariski, kuin SpaceX:ää. Muuten se on toki mainio vaihtoehto, ja Neutronin tullessa mukaan tarjontaan paranee vaan. Vaan on tuo spaceX:n kuvaaja varsin järisyttävä... vanhojen on varmaankin pakko päästä mukaan uudelleenkäytettävien maailmaan, tai kuihtuvat pois.
Blue Origin on myös mukana kisassa, Kiina-kopioita pukkaa kuin sieniä sateella ja Japanissakin on kokeiltu peräedellä laskeutuvaa Hondan testirakettia. Euroopassakin on kaikenlaista viritystä mutta niiden näytöt ovat vielä antamatta. Mikään raketti ei lennä ilman rahoitusta ja bisneksen luonne lienee sellainen, että voittaja vie (lähes) kaiken. Pohjois-Lappiin olisi kiva saada yksi laukaisutorni, sieltä olisi hyvä ammuskella tavaraa polaariradoille.
 
Back
Top