Ballististen ohjusten torjunnasta

Huhta

Greatest Leader
Löysin hiljan tällaisen sivuston: https://mostlymissiledefense.com/

Osaako joku sanoa, onko kyseessä täysin venäläinen röllisivusto, jolla yritetään tukea Venäjän kielteistä suhtautumista ohjuskilpiin? Vai onko kyseessä vakavasti otettava lähde? (@vlad - foorumin infosota-ekspertti)

Näin länsimaisen hegemonian/hapatuksen kannattajana tuntuisi hienolta, että erinäisten rosvovaltioiden, ml. Venäjä, ydinohjusten uhka olisi neutralisoitavissa. Mutta onko se?

Luonnollisesti kannatan tässäkin asiassa omavaraisuutta: muutama jäävahvisteinen Ticonderoga seilaamassa Pohjanlahdella siilot täynnä parasta mahdollista aseistusta ei olisi pahoitteeksi. Ehkä käytännössä järkevin tapa olisi kuitenkin tukeutua Yhdysvaltain ennakkovaroitusjärjestelmään ja sen osaksi. Tiedä häntä.

Alla yksi blogin mielenkiintoisista kirjoituksista:

https://mostlymissiledefense.com/20...-of-sm-3-block-iia-interceptors-june-30-2016/
 
Löysin hiljan tällaisen sivuston: https://mostlymissiledefense.com/

Osaako joku sanoa, onko kyseessä täysin venäläinen röllisivusto, jolla yritetään tukea Venäjän kielteistä suhtautumista ohjuskilpiin? Vai onko kyseessä vakavasti otettava lähde? (@vlad - foorumin infosota-ekspertti)

Näin länsimaisen hegemonian/hapatuksen kannattajana tuntuisi hienolta, että erinäisten rosvovaltioiden, ml. Venäjä, ydinohjusten uhka olisi neutralisoitavissa. Mutta onko se?

Luonnollisesti kannatan tässäkin asiassa omavaraisuutta: muutama jäävahvisteinen Ticonderoga seilaamassa Pohjanlahdella siilot täynnä parasta mahdollista aseistusta ei olisi pahoitteeksi. Ehkä käytännössä järkevin tapa olisi kuitenkin tukeutua Yhdysvaltain ennakkovaroitusjärjestelmään ja sen osaksi. Tiedä häntä.

Alla yksi blogin mielenkiintoisista kirjoituksista:

https://mostlymissiledefense.com/20...-of-sm-3-block-iia-interceptors-june-30-2016/


Tuohan näyttää olevan Cornellin yliopison vierailevan tutkijan saitti
https://mostlymissiledefense.com/about/

https://pacs.einaudi.cornell.edu/person/george-lewis
 
Domain Name: MOSTLYMISSILEDEFENSE.COM
Registrar URL: http://www.wildwestdomains.com
Registrant Name: Registration Private
Registrant Organization: Domains By Proxy, LLC
Name Server: NS1.WORDPRESS.COM
Name Server: NS2.WORDPRESS.COM
DNSSEC: unsigned

Ei ole trolliblogi. Miksi olisi? Julkinen media ja totuus ei ole kohdanneet pitkään aikaan tässä asiassa. Hyvä löytö. Silti mitä luet, on kirjoittajan omia mietintöjä, johtotuloksia ja niin edelleen. Miten sinä ne otat itse on toinen asia. Maailmalla on ihmisiä jotka uskovat vankasti että maapallo on litteä.

Silti, lopullinen totuus on löytyy pentagonin ja naapurin kirjoista ennen kovapannos ammuntoja. Silloin saadaan niitä faktoja miten hyvin nämä jutut toimivat. Iipot ovat antaneet osviittaa miten hyvin heidän systeeminsä toimii paperia vastaan.
 
1*8juwH1IIVHNXt6J63Mag7w.jpeg

Patriot missiles launch toward incoming Scud missiles over Tel Aviv in 1991. Israeli government photo
 
Löysin hiljan tällaisen sivuston: https://mostlymissiledefense.com/

Osaako joku sanoa, onko kyseessä täysin venäläinen röllisivusto, jolla yritetään tukea Venäjän kielteistä suhtautumista ohjuskilpiin? Vai onko kyseessä vakavasti otettava lähde? (@vlad - foorumin infosota-ekspertti)

Näin länsimaisen hegemonian/hapatuksen kannattajana tuntuisi hienolta, että erinäisten rosvovaltioiden, ml. Venäjä, ydinohjusten uhka olisi neutralisoitavissa. Mutta onko se?

Luonnollisesti kannatan tässäkin asiassa omavaraisuutta: muutama jäävahvisteinen Ticonderoga seilaamassa Pohjanlahdella siilot täynnä parasta mahdollista aseistusta ei olisi pahoitteeksi. Ehkä käytännössä järkevin tapa olisi kuitenkin tukeutua Yhdysvaltain ennakkovaroitusjärjestelmään ja sen osaksi. Tiedä häntä.

Alla yksi blogin mielenkiintoisista kirjoituksista:

https://mostlymissiledefense.com/20...-of-sm-3-block-iia-interceptors-june-30-2016/
Mitä ydinohjuksiin tulee niin kauhun tasapaino on erittäin tärkeä asia. Jos vaikka venäläiset tiedusteluorganisaatiot saisi selville että USA rakentaa systeemiä joka tekee Venäjän ydinarsenaalin turhaksi niin mitäpä luulet mitä kävisi. Silloin USA olisi täysin vapaa kiristämään ydiniskulla ilman seurauksia. Alkaisi Putinia ja sotilasjohtajia kuumottamaan ihan eri tavalla. Minä en näkisi tuossa muita vaihtoehtoja kuin pikaiset neuvottelut(päivissä koska kuukaudet luettaisiin ajan pelaamisena) tilanteen purkamiseksi tai ennaltaehkäisevä ydinisku(käytännössä ydinsota) ettei tuo järjestelmä kytkeydy ikinä päälle.

Lopulta nuo ympäri maailmaa kyhätyt ballististen ohjusten torjuntaan(vanhanaikaisten sellaisten käsittääkseni?) tehdyt välineet ei Venäjän iskukykyä muuta. Mutta Venäjä nyt valittaa vaikka itärajan tuntumaan menisi vaan yksi natosotilas Stingeri olkapäällään. Se on sitä politiikkaa.
 
Mitä ydinohjuksiin tulee niin kauhun tasapaino on erittäin tärkeä asia. Jos vaikka venäläiset tiedusteluorganisaatiot saisi selville että USA rakentaa systeemiä joka tekee Venäjän ydinarsenaalin turhaksi niin mitäpä luulet mitä kävisi. Silloin USA olisi täysin vapaa kiristämään ydiniskulla ilman seurauksia. Alkaisi Putinia ja sotilasjohtajia kuumottamaan ihan eri tavalla. Minä en näkisi tuossa muita vaihtoehtoja kuin pikaiset neuvottelut(päivissä koska kuukaudet luettaisiin ajan pelaamisena) tilanteen purkamiseksi tai ennaltaehkäisevä ydinisku(käytännössä ydinsota) ettei tuo järjestelmä kytkeydy ikinä päälle.

Muistuttaisin, ettei Yhdysvallat tiettävästi ole uhannut ydinaseettomiakaan valtioita ydiniskulla huomattavan pitkään aikaan. Siksi on jokseenkin ihmeellistä ajatella, että Venäjääkään kiristettäisiin sellaisella. Demokraattinen maa ei kestä joukkotuhontaa hyökkäyssodan varjolla. Pommia ei ole pudotettu Serbiaan, ei Irakiin, ei Iraniin, ei Syyriaan. Miksi Venäjällekään, vaikka olisi varma tieto, ettei mitään lennä takaisin?

Toinen kysymys on, mitä Venäjä hyötyisi ydinsodan aloittamisesta? Varmaa on vain, että vastaus tulisi, ja se olisi vielä kammottavampi kuin Venäjän ensi-isku. Paperilla Venäjän ja Yhdysvaltain arsenaalit ovat toki varsin samankaltaiset, mutta todellisuudessa epäilisin Venäjän arsenaalissa olevan huomattavasti ilmaa. Esimerkiksi Venäjän nykyiset ilmavoimat ovat niin heikot, että iskut Pohjois-Amerikkaa vastaan olisivat pommikoneilla käytännössä mahdottomia - NORAD pudottelisi koneet kuin kärpäset taivaalta. Lisäksi Yhdysvaltain ydinasearsenaalin ylläpito nielee vuosittain muutaman kymmenen miljardia, joten pidän kyseenalaisena, onko Venäjällä kykyä vastaaviin panostuksiin - ja kuinka pitkään, kun Neuvostoliiton perua olevat aseet ja laukaisulavetit happanevat käsiin.

Yksi mahdollisuushan on myös julkaista ohjuspuolustus-teknologia avoimesti ja jakaa se muillekin. Näinhän Reagan ehdotti aikanaan 1980-luvulla, mutta Gorba ei ottanut kuuleviin korviinsa.

Lopulta nuo ympäri maailmaa kyhätyt ballististen ohjusten torjuntaan(vanhanaikaisten sellaisten käsittääkseni?) tehdyt välineet ei Venäjän iskukykyä muuta. Mutta Venäjä nyt valittaa vaikka itärajan tuntumaan menisi vaan yksi natosotilas Stingeri olkapäällään. Se on sitä politiikkaa.

Jos luet tämän jo aloitusviestissäni linkkaamani blogikirjoituksen, niin sen mukaan Yhdysvaltain kehittelyssä olevat järjestelmät nimenomaan kykenevät torjumaan mannertenvälisiä ohjuksia ja suojaamaan siten Yhdysvaltoja. Eurooppaan rakennettu ohjuskilpi on toki vaikutuksiltaan vähäinen, koska se on väärässä paikassa ajatellen napa-alueet ylittäviä ohjuksia.
 
Näin länsimaisen hegemonian/hapatuksen kannattajana tuntuisi hienolta, että erinäisten rosvovaltioiden, ml. Venäjä, ydinohjusten uhka olisi neutralisoitavissa. Mutta onko se?


Tuskin. Aseen ja vasta-aseen ikuinen kilpailujuoksu jatkuu, kunnes katkeaa lopullisesti. Kun kylmä sota oli kuumimmillaan, kummallakin osapuolella oli ydinlatauksella varustettuja alueilmatorjuntaohjuksia, jotka kiiruhtivat maalia kohti 10+ Machin vauhtia.

https://en.wikipedia.org/wiki/Anti-ballistic_missile

Ohjuspuolustuksen läpi ballistiset (ja semi-ballistisetkin) ohjukset pyrkivät monin keinoin. Lähtökohtana on ohjuksen nopeus ja sen taistelukärkien lukumäärä.

Venäjä on laukaissut onnistuneesti uuden pitkän matkan hypersonisen taistelukärkensä. Kyse on moninkertaisesti äänen nopeudella liikkuvasta aeroballistisesta hypersonisesta taistelukärjestä nimeltään Objekti 4202. Se kykenee kantamaan kolme uuden mallin RS-28 Sarmat -ohjusta (Nato-kielellä SATAN II). Niihin taas mahtuu 16 ydinkärkeä. Sarmat-ohjus pystyisi kantamaan 40 megatonnin edestä ydinkärkiä. Se on 2 000 kertaa enemmän kuin Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommien voimakkuus.

Hypersoninen taistelukärki liikkuu 69 000 metriä sekunnissa ja on siksi käytännössä mahdotonta havaita ohjusjärjestelmissä. Ohjus tavoittaisi Yhdysvallat 12 minuutissa.

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/venaja%20superohjus%20testi-57829

Mutta muitakin virityksiä perinteisten ballististen ohjusten lisäksi on suunnitelmissa: esimerkiksi hypersoonisia risteilyohjuksia ja liidokkeja. Onpa kineettistä pommitustakin (Rods from God) harkittu.

Puolustuksen puolella raidetykki ja erilaiset ”suunnatun energian” aseet taitavat olla kehityksessä pisimmällä.
 
Tuskin. Aseen ja vasta-aseen ikuinen kilpailujuoksu jatkuu, kunnes katkeaa lopullisesti. Kun kylmä sota oli kuumimmillaan, kummallakin osapuolella oli ydinlatauksella varustettuja alueilmatorjuntaohjuksia, jotka kiiruhtivat maalia kohti 10+ Machin vauhtia.

https://en.wikipedia.org/wiki/Anti-ballistic_missile

Ohjuspuolustuksen läpi ballistiset (ja semi-ballistisetkin) ohjukset pyrkivät monin keinoin. Lähtökohtana on ohjuksen nopeus ja sen taistelukärkien lukumäärä.

Venäjä on laukaissut onnistuneesti uuden pitkän matkan hypersonisen taistelukärkensä. Kyse on moninkertaisesti äänen nopeudella liikkuvasta aeroballistisesta hypersonisesta taistelukärjestä nimeltään Objekti 4202. Se kykenee kantamaan kolme uuden mallin RS-28 Sarmat -ohjusta (Nato-kielellä SATAN II). Niihin taas mahtuu 16 ydinkärkeä. Sarmat-ohjus pystyisi kantamaan 40 megatonnin edestä ydinkärkiä. Se on 2 000 kertaa enemmän kuin Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommien voimakkuus.

Hypersoninen taistelukärki liikkuu 69 000 metriä sekunnissa ja on siksi käytännössä mahdotonta havaita ohjusjärjestelmissä. Ohjus tavoittaisi Yhdysvallat 12 minuutissa.

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/venaja%20superohjus%20testi-57829

Mutta muitakin virityksiä perinteisten ballististen ohjusten lisäksi on suunnitelmissa: esimerkiksi hypersoonisia risteilyohjuksia ja liidokkeja. Onpa kineettistä pommitustakin (Rods from God) harkittu.

Puolustuksen puolella raidetykki ja erilaiset ”suunnatun energian” aseet taitavat olla kehityksessä pisimmällä.

Taistelukärkien lukumäärää vastaan on jo keinot kehittelyssä: yksi torjuntaohjus, jolla on kyydissä useampi "kill vehicle" (hyvä suomennos? torjuntakärki?). Oikeastaan sellainen oli kehittelyssä jo vuosikausia sitten, mutta se jäi valitettavasti budjettileikkuriin.

US Military Develops 'Multi-Object Kill Vehicle' to Blast Enemy Nukes
By Irene Klotz, Seeker | December 1, 2016 05:23pm ET
  • 255
  • 946
  • 37
  • 21
  • 215
  • MORE
raytheon-standard-missile-art.jpg

raytheon-standard-missile-art.jpg

Artist's illustration of Raytheon's Standard Missile 3, a current defensive weapon system designed to destroy short- to intermediate-range ballistic missiles.
Credit: Raytheon
Defensive weapons that can intercept and destroy enemy missiles before they can harm the United States or its allies have been a key part of military strategy for decades, but the rules of the game are changing.

More countries have or are developing long-range missile technology, including systems that can carry multiple warheads, known as Multiple Independently Targetable Re-entry Vehicles (MIRVs) and/or decoys.

"Both China and Russia possess the MIRV capability for their ballistic missiles. In 2014, reports confirmed that Iran too had developed Multiple Re-entry Vehicles (MRVs) for their ballistic missiles. Cold War literature suggests that MIRVs are first strike weapons and could be strategically destabilizing," independent consultant Debalina Ghoshal wrote in a June 2016 report for the Federation of American Scientists.

"The United States realizes these threats and is working towards a robust missile defense system," she said.

RELATED: The Outer Space Treaty Promised Peace In Space

Last year, the U.S. Missile Defense Agency awarded contracts to Raytheon, Lockheed-Martin and Boeing to begin designing what is known as a "Multi-Object Kill Vehicle" or MOKV, which could destroy several objects in space with a single launch.

"Ten years ago, we had a single kill vehicle on a single interceptor. Kill vehicles today are the size of a toaster … This MOKV program is the latest iteration," John Pike, director of GlobalSecurity.org, told Seeker.

Raytheon's plan, which is scheduled for a concept review in December, is to load multiple MOKVs onto a single missile for launch. Each MOKV would be outfitted with sensors, a steering and propulsion system and communications equipment that will allow them to zero in on an individual target and hit it, destroying the object by sheer kinetic forces.

The impacts would take place beyond Earth's atmosphere, but on a trajectory that would send the resulting cloud of debris back into the atmosphere, where it burn up, Pike said.

RELATED: Is Russian Mystery Object a Space Weapon?

A major technological challenge is figuring out how to differentiate between bombs and decoys, such as balloons that look like they might have a hydrogen bomb aboard.

The military hopes to begin proof-of-concept demonstrations late next year and a non-intercept flight test in 2018. If successful, the Missile Defense Agency would conduct an intercept test in 2019.

Originally published on Seeker.

http://www.space.com/34878-military-missile-us-countermeasures-space-weapons.html


Ohjusten nopeus voi kieltämättä olla ongelmallisempi tekijä, joka vaatii paljon sensoreilta ja laskentakapasiteetilta. Pienikin virhe johtaa massiiviseen ohilaukaukseen. Tosin SM-3:lla on torjuttu jo yli 7,6 km/s lentänyt satelliitti, joten sinällään ollaan ainakin oikealla jäljellä, vaikka kymmenkertaisella nopeudella lentävä ja kenties vielä väistelevä maali voi olla ongelmallisempi torjuttava ainakin nykyteknologialle. Tosin suhtaudun tietyllä epäilyksellä Venäjän superaseisiin, niiden takana ei ole enää Neuvostoliittoa, vaan massiivisesta aivovuodosta kärsivä maa, jonka yksikään yliopisto ei yllä Timesin top 100 -listalle.
 
Taistelukärkien lukumäärää vastaan on jo keinot kehittelyssä: yksi torjuntaohjus, jolla on kyydissä useampi "kill vehicle" (hyvä suomennos? torjuntakärki?). Oikeastaan sellainen oli kehittelyssä jo vuosikausia sitten, mutta se jäi valitettavasti budjettileikkuriin.



http://www.space.com/34878-military-missile-us-countermeasures-space-weapons.html


Ohjusten nopeus voi kieltämättä olla ongelmallisempi tekijä, joka vaatii paljon sensoreilta ja laskentakapasiteetilta. Pienikin virhe johtaa massiiviseen ohilaukaukseen. Tosin SM-3:lla on torjuttu jo yli 7,6 km/s lentänyt satelliitti, joten sinällään ollaan ainakin oikealla jäljellä, vaikka kymmenkertaisella nopeudella lentävä ja kenties vielä väistelevä maali voi olla ongelmallisempi torjuttava ainakin nykyteknologialle. Tosin suhtaudun tietyllä epäilyksellä Venäjän superaseisiin, niiden takana ei ole enää Neuvostoliittoa, vaan massiivisesta aivovuodosta kärsivä maa, jonka yksikään yliopisto ei yllä Timesin top 100 -listalle.

Aika näyttää, miten Venäjän ”superaseet” toimivat.

On 10 August 2016, Russia successfully tested the RS-28's first-stage engine named PDU-99 "ПДУ-99". The first image of this new missile was declassified and unveiled in October 2016.. Its large payload would allow for up to 10 heavy warheads or 15 lighter ones or up to 24 hypersonic glide vehicles Yu-71 or a combination of warheads and massive amounts of countermeasures designed to defeat anti-missile systems.

Suunnistusjärjestelmä on inertia sekä GLONASS-paikannusjärjestelmä, avaruudessa se suunnistaa lisäksi tähtien mukaan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/RS-28_Sarmat

Sarmatilta ainakin suunnistus sujuu: kartta, kompassi ja sekstantti ovat vakiovarusteina.

Toisaalta Kiinakin kilpailee jo ”superraskaassa sarjassa”. Suurvaltojen viimeisin villitys vaikuttaa olevan hypersooninen liidokki (hypersonic glide vehicle): ballistinen ohjus nostaa liidokit avaruuteen (taistelukärkien asemesta), mistä ne ”liukuvat” ei-ballistista rataa (esim. tutkahorisontin alla) kohti maalia.

https://en.wikipedia.org/wiki/WU-14
 
Ydinaseisiin liittyvässä torjuntapolitiikassa on aina se yksi inhoittava juttu. Nimittäin JOS läpi pääsee sittenkin vaikka VAIN sanotaan sen seitsemän ohjusta. Esim. neljä suurta kaupunkia ottaa vastaan riemusaatossa kohti votvottavaa kapinetta. Paljonko lohduttaa, että voidaan julistaa: viholliselle kävi vielä huonommin.....

Foorumin lasitasankofantasioinnissa on aina se puoli, että ei tarvitse ottaa vastuuta. Ja oletan, että jopa erittäin pahamaineinen Trumpin hallinto kantaa vastuuta. :p Tai jopa Putinin hallinto.

Kestääkö nykyisen kaltainen sivilisaatio edes rajoitetun ydinsodan vai murtaako tällainen tapahtuma aivan ehdoitta tunnetun järjestelmän? Tätä tutkittiin aikoinaan runsaasti ja osa tutkimuksista osoitti, että ei kestä. Ja tästä -ei kestästä- tuli se opinkappale, joka viitoitti päätöksentekoa.

Jokainen sukupolvi näköjään luo oman käsityksensä ydinaseesta ja eipä siinä mitään. Mutta en lähtisi avaamaan hevin tuota Pandoran lipasta ja veikkaan, etteivät asioista vastuullisetkaan niin tee.

Mikä järjestelmä takaa, ettei kriittisessä tilanteessa myös esim. Usa saa osaansa atomiaseiden Onnesta? Jos joka kymmenes kohti ammuttu ase osuu ja pääsee maaliin, kyseessä on katastrofi, jonka jälkiä korjaillaan kohtu pitkään. Mitä se tarkoittaa sille sivilisaatiolle, jossa elämme?
 
Ydinaseisiin liittyvässä torjuntapolitiikassa on aina se yksi inhoittava juttu. Nimittäin JOS läpi pääsee sittenkin vaikka VAIN sanotaan sen seitsemän ohjusta. Esim. neljä suurta kaupunkia ottaa vastaan riemusaatossa kohti votvottavaa kapinetta. Paljonko lohduttaa, että voidaan julistaa: viholliselle kävi vielä huonommin.....

Foorumin lasitasankofantasioinnissa on aina se puoli, että ei tarvitse ottaa vastuuta. Ja oletan, että jopa erittäin pahamaineinen Trumpin hallinto kantaa vastuuta. :p Tai jopa Putinin hallinto.

Kestääkö nykyisen kaltainen sivilisaatio edes rajoitetun ydinsodan vai murtaako tällainen tapahtuma aivan ehdoitta tunnetun järjestelmän? Tätä tutkittiin aikoinaan runsaasti ja osa tutkimuksista osoitti, että ei kestä. Ja tästä -ei kestästä- tuli se opinkappale, joka viitoitti päätöksentekoa.

Jokainen sukupolvi näköjään luo oman käsityksensä ydinaseesta ja eipä siinä mitään. Mutta en lähtisi avaamaan hevin tuota Pandoran lipasta ja veikkaan, etteivät asioista vastuullisetkaan niin tee.

Mikä järjestelmä takaa, ettei kriittisessä tilanteessa myös esim. Usa saa osaansa atomiaseiden Onnesta? Jos joka kymmenes kohti ammuttu ase osuu ja pääsee maaliin, kyseessä on katastrofi, jonka jälkiä korjaillaan kohtu pitkään. Mitä se tarkoittaa sille sivilisaatiolle, jossa elämme?

Harva kai pelkää ehoin tahoin aloitettua atomisotaa. Ei sellaisessa mitään järkeä olisikaan. Koska juuri kuten sanot, ydinaseiden torjunnassa "ihan hyvä" ei riitä, ei alkuunkaan. Eikä niitä bunkkereissa selviytyneitä äänestäjiä välttis lohduta että vastapuolella selvisi paljon harvempi.

Mikä tässä hirvittää on se hyvin tosiolevainen mahdollisuus, että vahinko tai väärinkäsitys tai pieleen mennyt uhkapeli tai laitteistovika väärässä paikassa väärään aikaan aiheuttaa sienipilvien eskalaation. Oli pelottavan likellä jo Reaganin aikoihin, ja nyt ison veden takana puikoissa on impulssikontrolliltaan olematon, ylimielinen ja omasta erinomaisuudestaan vakuuttunut pikkumainen ja kostonhimoinen egomaanikko. Pitää vaan toivoa että seuraavaan neljään vuoteen ei tule mitään sellaista tilannetta missä Trump kokee Putinin kusettaneen. No sitähän ei Vladimir-setä onneksi ikinä...
 
Tässä pitää aina nostaa esille tämä mies:

https://en.wikipedia.org/wiki/Stanislav_Petrov

On September 26, 1983, just three weeks after the Soviet military had shot down Korean Air Lines Flight 007, Petrov was the duty officer at the command center for the Oko nuclear early-warning system when the system reported that a missile had been launched from the United States, followed by up to five more. Petrov judged the reports to be a false alarm,[2] and his decision is credited with having prevented an erroneous retaliatory nuclear attack on the United States and its NATO allies that could have resulted in large-scale nuclear war. Investigation later confirmed that the Soviet satellite warning system had indeed malfunctioned.[3]
 
Ydinaseisiin liittyvässä torjuntapolitiikassa on aina se yksi inhoittava juttu. Nimittäin JOS läpi pääsee sittenkin vaikka VAIN sanotaan sen seitsemän ohjusta. Esim. neljä suurta kaupunkia ottaa vastaan riemusaatossa kohti votvottavaa kapinetta. Paljonko lohduttaa, että voidaan julistaa: viholliselle kävi vielä huonommin.....

Kaikki on suhteellista. Ja paljon riippuu torjunnan tehosta. Yksi jos pääsee läpi, niin ei se maailmanloppu ole. Jos sata pääsee läpi, niin tilanne on jo huomattavasti kiusallisempi.

Tarkastellaanpa toisen maailmansodan tappioita. Suomi menetti karkeasti kaksi ja puoli prosenttia väestöstään kuolleina, Viro seitsemän prosenttia ja Saksa kahdeksan prosenttia - Puola peräti noin seitsemäntoista prosenttia. Nuo maat ja kansat ovat silti yhä olemassa.

Amerikkalaisia on yli 320 miljoonaa, ja kasvu jatkuu. Yksittäisillä ohjuksilla ei vielä järin suurta populaatioromahdusta saa aikaan, vaikka minkäänlaisia väestönsuojelutoimenpiteitä ei olisi käynnistetty.

Vahinkoja voi koettaa arvioida erinäisillä simulaattoreilla. Tarkkuus ei ehkä ole täydellinen, mutta riittävä asian havainnollistamiseen. Esimerkiksi Topol-M:n 800 kt Bostonissa ilmaräjähdyksenä tuottaisi puolisen miljoonaa kuollutta. Seitsemän tuollaista ei siis vielä aiheuttaisi kuin ehkä prosentin menetyksen väestöstä.

Materiaalituhot olisivat toki paikallisesti suuret, mutta niistä selvitään aina, kunhan valtion teollinen kapasiteetti säilyy (ts. iskuja ei ole liian montaa). EMP:n vaikutus on sitten kyseenalaisempi, tosin suojautuminenkin on melko lailla helpompaa kuin valtavaa ylipainetta vastaan.

Mielestäni @baikal käsittää antiballistisen torjuntajärjestelmän funktion hieman väärin. ABM-järjestelmällä ei käydä voitokasta ydinsotaa, vaan sillä minimoidaan tuhot, jos sota sattuisi syttymään.
 
Tässä pitää aina nostaa esille tämä mies:

https://en.wikipedia.org/wiki/Stanislav_Petrov

On September 26, 1983, just three weeks after the Soviet military had shot down Korean Air Lines Flight 007, Petrov was the duty officer at the command center for the Oko nuclear early-warning system when the system reported that a missile had been launched from the United States, followed by up to five more. Petrov judged the reports to be a false alarm,[2] and his decision is credited with having prevented an erroneous retaliatory nuclear attack on the United States and its NATO allies that could have resulted in large-scale nuclear war. Investigation later confirmed that the Soviet satellite warning system had indeed malfunctioned.[3]

Minä nostan vastaavasti esille lapiomiehen:

https://www.nytimes.com/2015/05/24/us/thomas-k-jones-us-arms-negotiator-dies-at-82.html?_r=0

T.K. Jones, 82, Dies; Arms Official Saw Nuclear War as Survivable
By SAM ROBERTSMAY 23, 2015

Continue reading the main story Share This Page
  • Share
  • Tweet
  • Email
  • More
  • Save
Photo
24JONES-obit-master1050.jpg


Thomas K. Jones in 1976. An American arms negotiator, he believed the Soviets were better prepared for a nuclear strike. Credit Associated Press
Thomas K. Jones, an American defense official and arms negotiator who turned Nikita Khrushchev’s defiant “We will bury you” threat on its head when he declared in 1982 that Americans could survive a Soviet nuclear attack by digging shelters — “If there are enough shovels to go around,” he said, “everybody’s going to make it” — died on May 15 in Bellevue, Wash. He was 82.

The cause was complications of Parkinson’s disease, his wife, Deborah, said.

His “enough shovels” assurance was largely derided, but his faith in the efficacy of civil defense, his certitude that the Soviets were better prepared to rebound from a nuclear strike and his fears that the United States was lagging in weapons development undergirded the Reagan administration’s aggressive missile defense strategy and its resolve during arms limitation talks to maintain America’s bomber superiority.

Mr. Jones, the deputy under secretary of defense for strategic and theater nuclear forces and a technical adviser to the Strategic Arms Limitation Talks, was an acolyte of Paul Nitze, an architect of Cold War arms policy. Mr. Nitze, a deputy defense secretary under President Lyndon B. Johnson, co-founded Team B, the think tank whose assessment of America’s vulnerability to Soviet weapons — it later appeared to have been overstated — prompted an arms race that began in the waning days of Jimmy Carter’s administration and accelerated under Ronald Reagan.

Mr. Jones operated mostly below the radar until 1982 when, in an interview with Robert Scheer of The Los Angeles Times, he delivered his “enough shovels” civil defense prescription.

Continue reading the main story


Without adequate protection, he warned, “half the people in the country” would die in a nuclear attack, and it would take “a couple of generations” to recover. However, he was quoted as saying, “if we used the Russian methods for protecting both the people and the industrial means of production, recovery times could be two to four years.”

That the nation could survive a nuclear war — and therefore might be more inclined to engage in one — rattled Senate Democrats, who summoned Mr. Jones to elaborate. He failed to appear, three times; the Defense Department sent other officials instead. When the Democrats accused them of gagging Mr. Jones, the officials insisted that he did not speak for the department “on these matters.”

His comments prompted an editorial in The New York Times, under the headline “The Dirt on T. K. Jones.”

“Who is the Thomas K. Jones who is saying those funny things about civil defense?” it began. “Is he only a character in ‘Doonesbury’? Did he once write lyrics for Tom Lehrer’s darker political ballads? Or is T. K., as he is known to friends, the peace movement’s mole inside the Reagan Administration?”

Mr. Jones finally appeared on Capitol Hill on March 31, 1982, joining the assistant secretary Richard N. Perle in appealing to the Senate Foreign Relations Committee for more civil defense funding. Asked about his “enough shovels” remarks, Mr. Jones said they had been misinterpreted. Mr. Scheer, who later wrote a book titled “With Enough Shovels: Reagan, Bush and Nuclear War” (1982), said he had tape-recorded their interview.

“The tapes were transcribed by the transcription staff at The L.A. Times, and they are accurate as quoted in my book and writing for the paper,” Mr. Scheer said in an interview on Friday.

Mr. Scheer spoke to Mr. Jones in his Pentagon office and again at his home, on Mercer Island, Wash. “T. K may have sounded like a kook,” he said, “but he was hardly alone in the Pentagon and its allied industry.”

In the published interview, Mr. Scheer quoted Mr. Jones as saying, “You can make very good sheltering by taking the doors off your house, digging a trench, stacking the doors about two deep over that, covering it with plastic so that rainwater or something doesn’t screw up the glue in the door, then pile dirt over it.”

California Today
The news and stories that matter to Californians (and anyone else interested in the state), delivered weekday mornings.


Receive occasional updates and special offers for The New York Times's products and services.

Digging, he figured, would take about 10 hours, followed by installation of a ventilation pump and dealing with sanitation and supplies. Apartment dwellers were no problem, he said; they could be moved to rural areas.

“The second problem of the ’50s was we fell into that argument of: If you’ve got a shelter and your neighbor’s got a gun, how’s this going to be handled?” he continued. “Turns out with the Russian approach, if there are enough shovels to go around, everybody’s going to make it.”

Any inflated estimate of Soviet civil defenses suggested that the United States should invest more not only in protecting its citizens and industrial resources, but also in weapons capable of inflicting additional damage on the enemy.

Mr. Jones considered himself apolitical, but the response to his remarks split pretty much along ideological lines — between those who considered him a prophet whose predictions, translated into policy, intimidated the Soviets into ending the Cold War, and those who dismissed him as an unhinged hawk who evoked Dr. Strangelove.

In a 1984 book, “Ronald Reagan: The Politics of Symbolism,” the historian Robert Dallek wrote, “The belief that any such civil defense program could allow the country to survive a nuclear conflict encourages the administration to contemplate fighting such a war.” And in 2013 in Salon, the journalist Alexander Zaitchik wrote that it was ironic that “the neocons were selling their vision of Soviet supremacy largely on the fantasy of a sophisticated Soviet civil defense program — which consisted of little more than dirt-covered doors.”

But in “Waging Nuclear Peace: The Technology and Politics of Nuclear Weapons” (1985), Robert Ehrlich, while warning against “overenthusiastic” claims, said that “realistic civil defense and crisis relocation could be effective.” And Richard F. Sincere Jr. wrote in 1983 in The Washington Times that while Mr. Jones was portrayed as “a wild-eyed maniac,” critics ignored the empirical data he had gathered, “which demonstrate that, with proper preparations, the devastation from nuclear weapons can be significantly mitigated.”

Anyway, said Bruce G. Blair, a research scholar at the Program on Science and Global Security at Princeton University’s Woodrow Wilson School, “by the mid-1980s and the rise of Gorbachev, Reagan switched gears and renounced the idea of fighting and winning a nuclear war, and he actually sought the total elimination of nuclear weapons.”

Thomas Kensington Jones was born in Tacoma, Wash., on June 30, 1932. He started working for what became Boeing Aerospace while attending the University of Washington’s School of Engineering and remained there after graduating. Except for his forays into government service, he spent his entire career at the company and retired in 1999.

At Boeing he worked on the Minuteman missile and on manned space and strategic bomber systems as the company’s program and product evaluation manager. In 1971, during the Nixon administration, he joined the defense secretary’s support group for the Strategic Arms Limitation Talks; he later became its deputy director and senior technical adviser.

In addition to his wife, the former Deborah Benedetto, Mr. Jones is survived by his daughters, Kerin Jones, Kelli Wick, Alicia Calderon and Mindy Shivers; his sons, Kevin Jones and George L. Richardson Jr.; four grandsons; and a brother, Jason.
 
Kaikki on suhteellista. Ja paljon riippuu torjunnan tehosta. Yksi jos pääsee läpi, niin ei se maailmanloppu ole. Jos sata pääsee läpi, niin tilanne on jo huomattavasti kiusallisempi.

Tarkastellaanpa toisen maailmansodan tappioita. Suomi menetti karkeasti kaksi ja puoli prosenttia väestöstään kuolleina, Viro seitsemän prosenttia ja Saksa kahdeksan prosenttia - Puola peräti noin seitsemäntoista prosenttia. Nuo maat ja kansat ovat silti yhä olemassa.

Amerikkalaisia on yli 320 miljoonaa, ja kasvu jatkuu. Yksittäisillä ohjuksilla ei vielä järin suurta populaatioromahdusta saa aikaan, vaikka minkäänlaisia väestönsuojelutoimenpiteitä ei olisi käynnistetty.

Vahinkoja voi koettaa arvioida erinäisillä simulaattoreilla. Tarkkuus ei ehkä ole täydellinen, mutta riittävä asian havainnollistamiseen. Esimerkiksi Topol-M:n 800 kt Bostonissa ilmaräjähdyksenä tuottaisi puolisen miljoonaa kuollutta. Seitsemän tuollaista ei siis vielä aiheuttaisi kuin ehkä prosentin menetyksen väestöstä.

Materiaalituhot olisivat toki paikallisesti suuret, mutta niistä selvitään aina, kunhan valtion teollinen kapasiteetti säilyy (ts. iskuja ei ole liian montaa). EMP:n vaikutus on sitten kyseenalaisempi, tosin suojautuminenkin on melko lailla helpompaa kuin valtavaa ylipainetta vastaan.

Mielestäni @baikal käsittää antiballistisen torjuntajärjestelmän funktion hieman väärin. ABM-järjestelmällä ei käydä voitokasta ydinsotaa, vaan sillä minimoidaan tuhot, jos sota sattuisi syttymään.

Maat ovat olemassa juu, mutta hinkuvatko uusintaottelua?

Kahden maailmansodan opetuksista yksi on se, että joukkotuhoaseiden aikana valtioiden väliset sodat aiheuttavat niin suunnattomia tuhoja että mikään rationaalinen poliittinen tavoite ei sellaista oikeuta. Mikä olisi esimerkiksi se poliittinen tavoite, minkä vuoksi jenkit sanoisivat, että ei siinä mitään jos New York lähteekin?
 
Mikä olisi esimerkiksi se poliittinen tavoite, minkä vuoksi jenkit sanoisivat, että ei siinä mitään jos New York lähteekin?

Sivilisaatio "sellaisena kuin se on nyt" ei todellakaan tarkoita sitä, että montako prosenttia ihmisistä kuolee tai syntyy. On aivan eri asia menettää usean vuoden mittaan sotilaita paljonkin....kuin menettää muutama suuri kaupunti asukkaineen tuossa iltapalan aikaan.

Se vikuuttaisi niin monia eri sivilisaation tekijöitä ja rakennuspalikoita, että eipä tuohon ole tainnut suurta kiimaa esiintyä.....

Amerikkalaiset tuskin tekevät aaltoja kaliforniassa ja hurraavat päättäjille, vannovat kostoa viholliselle ja tilaavat postimyynnistä uuden pölynimurin, jos itärannikon mainittavimmat pitäjät ovat lasitasankoa. :cool:

Sen verran olen sentään oppinut tällä saitilla, että on kaksi asiaa, joita vastaan on turha potkia:

- eetos m. -39
- lasitasankofantasiat

:rolleyes:
 
Mielestäni @baikal käsittää antiballistisen torjuntajärjestelmän funktion hieman väärin. ABM-järjestelmällä ei käydä voitokasta ydinsotaa, vaan sillä minimoidaan tuhot, jos sota sattuisi syttymään

ABM-järjestelmä on lähinnä poliittinen ase. Sillä saadaan lähinnä venäläiset hyppimään seinille. :eek:

Lainaan vapaasti Putinia: "ABM ei ole nyt vielä mikään tekijä, mutta kuka tietää, miten tekniikka kehittyy".....eli tässä on se pointti. ABMlla pelataan juuri tätä venäläistä ajattelua vastaan ja joka kerta onnistuen.

Nykyiselläkin atomiasearsenaalilla "tuhojen minimointi"-teemalla voidaan mehustella vapaassa keskustelussa, mutta vastuulliset päättäjät eivät vain voi ottaa kontolleen -edes tuota minimoitua tuhoa-.
 
ABM-järjestelmä on lähinnä poliittinen ase. Sillä saadaan lähinnä venäläiset hyppimään seinille. :eek:

Lainaan vapaasti Putinia: "ABM ei ole nyt vielä mikään tekijä, mutta kuka tietää, miten tekniikka kehittyy".....eli tässä on se pointti. ABMlla pelataan juuri tätä venäläistä ajattelua vastaan ja joka kerta onnistuen.

Nykyiselläkin atomiasearsenaalilla "tuhojen minimointi"-teemalla voidaan mehustella vapaassa keskustelussa, mutta vastuulliset päättäjät eivät vain voi ottaa kontolleen -edes tuota minimoitua tuhoa-.

Tuossa iskit asian ytimeen. Kaikki ydinaseisiin, niihin sekä niiden torjuntaan liittyvä, on poliittinen ase. Sotilaallisesti "lasitetut parkkipaikat" ja "sangollinen äkillistä auringonvaloa" ovat aika lailla painajaismainen ajatus.
 
Back
Top