Bold Quest 19.1

arix

Eversti
Hienoa miten Yhdysvalloissakin on näitä luotettuja sotaratsuja jotka ovat edelleen käytössä.
edit. eli kone on siviilirekisterissä ollut 10 vuotta mutta on edelleen ilmavoimien väreissä ja osallistuu harjoituksiin.
Taitaa olla jonkun tiedusteluorganisaation käytössä?
Jenkeillä on muistaakseni käytäntö ettei ilmavoimien vanhoja koneita pahemmin myydä siviileille.
 

TT

Majuri
Tuo liittyy Arrowiin eikä Bold Questiin. Sinänsä kummastakin lukisi mielellään myös ulkomaista matskua. S&S vaan on aika köykäistä kamaa.
 

Talvela

Ylipäällikkö

Old Boy

Kenraali
Herranjeesus aivan vitun uskomatonta.
No ei ole!
Jenkkiarmeijan viholliskuva on ollu ihan toinen viimeiset lähes 20 vuotta, Ja sitä ennen uskottiin rauhantahtoiseen länsimaalaistuvaan Venäjään. Kylmän sodan ajan kokeneet veteraanit ovat eläkkeellä niinkuin meilläkin.
 

Talvela

Ylipäällikkö
No ei ole!
Jenkkiarmeijan viholliskuva on ollu ihan toinen viimeiset lähes 20 vuotta, Ja sitä ennen uskottiin rauhantahtoiseen länsimaalaistuvaan Venäjään. Kylmän sodan ajan kokeneet veteraanit ovat eläkkeellä niinkuin meilläkin.
On se jos ei osaa miinalle sijaa kaivaa tai ole edes lapiota, ei voida puhua taistelupioneerista, kyllä heidän palvelusaikaansa pitäisi mahtua perusteet kouluttaa puhumattakaan upseereista jos se onnistuu suomalaiselle alokkaallekin riippumatta aselajista.
 

Talvela

Ylipäällikkö
Ei ihme että haluavat tänne pinskutaidetta oppimaan. Muistan että siitä näkyi jotain jenkkiläistä kommenttia jo Arrow 18:n jälkeen. Meikäläinen suluttamisen ja raivaamisen osaaminen alkaa olla vissiin aika hyvässä huudossa siellä, eikä ihme.

Luulin että kyse olisi jostain hiukan syvällisemmästä eikä ihan alkeista.
 

ajs178

Kenraali
No ei ole!
Jenkkiarmeijan viholliskuva on ollu ihan toinen viimeiset lähes 20 vuotta, Ja sitä ennen uskottiin rauhantahtoiseen länsimaalaistuvaan Venäjään. Kylmän sodan ajan kokeneet veteraanit ovat eläkkeellä niinkuin meilläkin.
Vai onko Tavja saanut Doonaldin mukaan Ottawan sopimukseen, joten siellä ei miinojen suhteen tehdä kuin raivausta! :LOL:
 

Talvela

Ylipäällikkö
Vai onko Tavja saanut Doonaldin mukaan Ottawan sopimukseen, joten siellä ei miinojen suhteen tehdä kuin raivausta! :LOL:
Homma on kustu jo paljon aikaisemmin.
Tällaiset asiat saavat ryssänkin mielikuvituksen laukkaamaan, heillä on omat heikkoutensa mutta siellä ei ole ainakaan luovuttu kenttälapioista ja osaavat kaivaa kuopan itselleeen ja miinoille.
 

VanhaPate

Eversti
USA:n yleisesikunnasta kehuja Rovajärven ampuma-alueelle
Yhdysvaltain yleisesikunnan tutkimushaarajohtaja Mike Schifflett kehuu vuolaasti Rovajärven ampuma-alueen tarjoamia mahdollisuuksia Bold Quest -testaustapahtumalle. Hänen mukaansa suurella alueella voi toteuttaa erilaisten tykistöaseiden ja ilmasta pudotettavien pommien yhteisammuntoja, jotka eivät monessa muussa paikassa olisi mahdollisia.

Bold Questin järjestäminen Suomessa on hänen mukaansa perusteltua myös siksi, että eurooppalaiset liittolaiset ja kumppanit voivat tuoda paikalle raskasta kalustoaan, jota olisi liian kallista kuljettaa Yhdysvaltoihin.

Bold Quest 19.1 -harjoitusta tukevat kovapanosammunnat alkoivat Rovajärvellä tänään. Ampuvia joukkoja on Suomen lisäksi Belgiasta ja Ruotsista, tulenjohtoryhmiä muun muassa Yhdysvalloista ja Ranskasta.

Suomi johtaa harjoituksen yhdessä Yhdysvaltain asevoimien yleisesikunnan kanssa. Tapahtuman kustannukset Suomelle, noin 4,5 miljoonaa euroa, koostuvat huomattavalta osin Pohjois-Suomeen rakennettavista viestiyhteyksistä. Ne jäävät Puolustusvoimien käyttöön myös harjoituksen jälkeen.

Yhdysvallat alkoi järjestää Bold Quest -tapahtumia 2000-luvun alussa. Tämä vuosi on vasta kolmas kerta, kun tapahtuma järjestetään jossain muualla. Vaikka kyse on Yhdysvaltain asevoimien ”omistamasta” harjoituksesta, Puolustusvoimilla on komento-oikeus kaikkeen toimintaan Suomessa. Näin varmistetaan muun muassa se, että kaikki tapahtuu Suomen lakien ja määräysten mukaan.
 

VanhaPate

Eversti
Strax över 2000 deltagare fördelat på 14 länder. Det är förutsättningarna för övning Bold Quest 19.1 som just nu genomförs i olika delar av Finland. Övningen syftar bland annat till träning av gemensam eldgivning i en multinationell miljö. Något @artilleriregementet och Archer ☝ såklart är en del av. Mer inlägg från #boldquest publiceras kommande dagar! #svfm
facebook.com/artreg/videos/451886572289276/
 
Viimeksi muokattu:

VanhaPate

Eversti
Huhti-toukokuussa 2019 järjestettävän monikansallisen yhteisen tulenkäytön testaus- ja todentamistapahtuman Bold Quest 19.1 päätapahtumapaikka on Sodankylä.

Bold Questin tavoitteena on teknisen yhteensopivuuden ja toimintatapamallien kehittäminen maalla, merellä ja ilmassa toimivien tiedustelu-, valvonta- ja tulenkäyttöjärjestelmien välillä.

Ensimmäisissä vaiheissa kansainväliset joukot on otettu onnistuneesti vastaan ja siirretty toiminta-alueilleen. Lisäksi on testattu järjestelmien tekninen ja toiminnallinen yhteensopivuus.

Yhteensopivuuden testaamisen jälkeen siirrytään järjestelmien tekninen ja toiminnallinen yhteensopivuuden todentamiseen. Yhteensopivuus todennetaan kovapanosammunnoilla Rovajärven ampuma-alueella.
 

Panssari Salama

Ylipäällikkö
Ensimmäisissä vaiheissa kansainväliset joukot on otettu onnistuneesti vastaan ja siirretty toiminta-alueilleen. Lisäksi on testattu järjestelmien tekninen ja toiminnallinen yhteensopivuus.
Vaikka räyhäkkäät toimintakuvat ja -videot saavat suurimman osan huomiosta, niin tämä rutinoituminen ulkomaisten joukkojen vastaanoton ja logistiikan puolella ei taida olla ihan niitä pienimpiä hyötyjä mitä tässä saadaan. Lisää tätä, kiitos!
 

Katso video! Tykistöaseet ja Hornetin pudottamat pommit jytisyttivät Rovajärveä: "Kyllähän se tuntui aika hiton siistiltä"

Tulenjohtojärjestelmien testauksessa tarvitaan lopulta myös oikeiden ammusten räjähdyksiä.

Yhdysvaltain yleisesikunnan tutkimushaarajohtaja Mike Schifflett kehuu vuolaasti Rovajärven ampuma-alueen tarjoamia mahdollisuuksia Bold Quest -testaustapahtumalle.

Hänen mukaansa suurella alueella voi toteuttaa erilaisten tykistöaseiden ja ilmasta pudotettavien pommien yhteisammuntoja, jotka eivät monessa muussa paikassa olisi mahdollisia.
Bold Questin järjestäminen Suomessa on hänen mukaansa perusteltua myös siksi, että eurooppalaiset liittolaiset ja kumppanit voivat tuoda paikalle raskasta kalustoaan, jota olisi liian kallista kuljettaa Yhdysvaltoihin.

Maalialuetta pöllyttivät maanantaina muun muassa suomalaiset raskaat raketinheittimet ja ruotsalaiset Archer-haupitsit. Pommittamisesta vastasi Yhdysvaltain merijalkaväen Hornet-hävittäjä.

Mutta eikö harjoittelu Suomessa ole nyt vastavuoroisesti hankalampaa ja kalliimpaa Yhdysvalloille, joka on koko harjoitussarjan alullepanija?
– Tämä on ihan ok ja hyvinkin sen arvoista, kun ajatellaan niitä hyötyjä, mitä tästä saamme, Schifflett sanoo hymy kasvoillaan.

Varusmiehet saivat näyttää kykynsä

Bold Quest -harjoitukset on toteutettu kahta poikkeusta lukuun ottamatta aina Yhdysvalloissa.
Ilmavoimien komentajan Pasi Jokisen mukaan syksyllä 2016 alettiin suunnittelukokouksessa kysellä, voisiko joku Euroopasta tarjoutua isännäksi, jotta eurooppalaisia maita saataisiin enemmän mukaan.
Suomi tarttui tilaisuuteen.
– En tiedä oliko meillä kilpailijoita, harjoitusta Suomessa johtava Jokinen sanoo

Hänen mukaansa kaikki on toistaiseksi sujunut suunnitelmien mukaan ja näyttää siltä, että Bold Questille asetetut tavoitteet saadaan täyttymään.
Bold Questissä tehdään paljon tietoverkoissa ja simuloiden, mutta oikeita ammuntojakin lopulta tarvitaan.
– Tarkkuus voidaan todentaa ainoastaan testillä, jossa jotain räjähtää oikeasti, Jokinen selvittää.

Aivan omaa Bold Quest -ampumaharjoitusta ei Rovajärvellä järjestetty, vaan monikansallinen tapahtuma tukeutui Maasotakoulun johtamaan kansalliseen ampumaharjoitukseen.
Siihen osallistui myös alikersantti Samuel Mäkinen, jonka odotus palkittiin lopulta raskaan raketinheittimen oikealla laukaisulla.
– Nyt on aika hyvä fiilis. Vähän yllättyikin tuota jysähdystä, kun on vetänyt semmoista kuivaharjoittelua tähän asti, hän kertoi.
– Niin paljon on harjoiteltu, kyllähän se tuntui aika hiton siistiltä, säesti alikersantti Mikko Perälä samasta heitinvaunusta.

Rovajärven ampuma-alue on Suomen puolustusvoimien käytössä oleva Länsi-Euroopan suurin yhtenäinen sota- ja ampumaharjoitusalue. Alue sijaitsee Rovaniemen, Sodankylän, Kemijärven ja Pelkosenniemen kuntien alueella.
 

Ilmatorjunnan omatunnistusjärjestelmien toiminta todennetaan Bold Quest 19.1:ssä

Bold Quest 19.1 -tapahtumassa Maavoimat testaa ja tutkii ilmatorjunnan johtamisjärjestelmiä.
Tavoitteena on varmistua, että ilmatorjunnan sensorit tunnistavat omat ja kansainvälisten kumppaneiden ilma-alukset ja saada ilmatorjunnan omatunnistusjärjestelmille kansainvälinen hyväksyntä tapahtumassa.


Todentaminen edellyttää myös sellaisia suorituskykyjä, joita Suomella ei ole käytössä.

Näin ollen Bold Quest 19.1 on tänä vuonna erityisen kustannustehokas mahdollisuus, sillä testattavaa kalustoa ei tarvitse kuljettaa ulkomaille, vaan laitteiden toimivuus voidaan todentaa Suomessa.

Omatunnistuksen todentaminen on välttämätöntä, jotta järjestelmien uudet ominaisuudet on mahdollista ottaa käyttöön.
Aiemmat vastaavat kansalliset suorituskyvyt poistuvat käytöstä 2020-luvun alussa.
Nyt tehtävän ja todennettavan omatunnistuksen päivitysversion arvioidaan olevan käytössä 2030-luvulle asti.

Sodankylässä testataan ilmatorjunnan johtamisjärjestelmien kansainvälinen yhteensopivuus ja tiedon välittyminen eri järjestelmien välillä.
Yhteistyö kehittää myös suomalaisen ilmatorjunnan henkilöstön osaamista ja yhteisiä toimintamalleja.

– Tavoitteenamme on saada suomalaiselle ilmatorjunnan omatunnistusjärjestelmille kansainvälinen hyväksyntä.
Puolustusvoimat seuraa tekniikan kehitystä lentoturvallisuuden ja ilmatorjunnan suorituskyvyn ylläpitämiseksi.
Omatunnistuslaitteet kehittyvät sekä siviili- että sotilasilmailun ja tekniikan mukana, minkä vuoksi toimivuuden ja yhteensopivuuden todentaminen ja varmentaminen on tärkeää, perustelee majuri Pasi Ihamäki Maavoimien esikunnasta.

Bold Quest 19.1 -tapahtumassa ilmatorjunnan omatunnistuksen testaukseen osallistuvat Suomen lisäksi Australia ja Kanada.

– Ilmatorjunnan omatunnistusjärjestelmät ovat kansainvälisesti yhteensopivia.
Testituloksia hyödynnetään ensisijaisesti kotimaan puolustuksen ja ilmatorjunnan kehittämiseen mutta myös kansainvälisten kumppaneiden tarpeisiin, lisää Ihamäki.

Omatunnistuksen todentamisen tulosten vaatimustenmukaisuus on varmistettu huolellisella valmistelulla osallistujamaiden ja hyväksynnästä vastaavan organisaation kanssa.

– Hyväksyvän organisaation henkilöstö osallistuu testaustapahtumaan varmistaakseen, että tapahtumassa kerätään kaikki hyväksynnän edellyttämä tieto.
Hyväksyntä toteutetaan analysoitujen tulosten perusteella.
Näin varmistamme, että Suomella on tulevaisuudessakin käytettävissä turvalliset, luotettavat ja kansainvälisesti yhteensopivat omatunnistusjärjestelmät, Ihamäki toteaa.


Omatunnistuksella erotetaan omat vieraista

Omatunnistuslaite (IFF, Identification Friend or Foe) on radiosignaaliin perustuva kysely- ja vastusjärjestelmä, jonka käyttö aloitettiin ensin sotilaslentotoiminnassa omien koneiden erottamiseen vieraista.

Omatunnistuslaite koostuu kahdesta pääosasta: kyselijästä (interrogaattori) ja vastaajasta (transponderi).
Kyselijä lähettää kyselysanomia, joihin vastaaja lähettää vastaussanomia.
Hyväksytyn vastauksen lähettävä ilma-alus tunnistetaan tilannekuvassa siviili-ilma-alukseksi tai omaksi sotilasilma-alukseksi.

– Tieto voidaan jakaa johtamisjärjestelmällä kaikille ilmapuolustusjoukoille.
Järjestelmä mahdollistaa myös luotettavan paikallisen tunnistuskyvyn yksittäisille järjestelmille, jotka eivät syystä tai toisesta ole liittyneinä johtamisjärjestelmäverkkoon, majuri Ihamäki kertoo.

Nykyään tunnistusjärjestelmiä käytetään sekä siviili- että sotilasilmailussa.
Tästä johtuen tunnistamiseen käytetään erilaisia kyselytapoja eli moodeja.

– Käytännössä siviili- ja sotilasilmailussa käytettävät kyselytavat ovat pääosin samoja.
Sotilasilmailussa käytettävien kyselytapojen tiedonvaihto salataan, kun taas siviili-ilmailussa se on salaamatonta.
Salaus toteutetaan siten, että kysely ja vastaus ovat tulkittavissa vain luotetuille osapuolille, joilla on käytössään sama salausavain.
Näin varmistutaan siitä, että ilmatorjunnan tulta ei kohdisteta siviilien tai omiin ilma-aluksiin, selvittää Ihamäki.
 
Top