Bold Quest 19.1

tiedotusosasto

Ylipäällikkö
Suomi järjestää 19 maan ja 2 000 ihmisen sotaharjoituksen, josta näkyy tuskin merkkiäkään – Bold Questissa toimitaan kaksi kuukautta kallioluolissa
Yhdysvaltain johtamassa tapahtumassa on mukana 19 maata ja Nato.
Jarmo Huhtanen HS 30.10. 16:00

Yhdysvallat johtaa ensi keväänä harvinaislaatuisen sotaharjoituksen Suomessa. Peräti kaksi kuukautta kestävän kansainvälisen harjoituksen tavoitteena on testata tieto- ja johtamisjärjestelmien Nato-yhteensopivuutta.

Suomen isännöimään Bold Questiin osallistuu huhti–toukokuussa 19 maata ja Nato. Siinä on mukana noin 2 000 ihmistä, joista 700 on Suomesta.

”Tämä on ainutlaatuinen ja hyvin teknisesti orientoitunut koulutus- ja testaustapahtuma. Vastaavia muita ei oikeastaan ole”, sanoo Puolustusvoimien viestintäjohtaja Sami Nurmi.

”Koulutus- ja testaustapahtuman pääpaino on tulenkäyttöön liittyvien johtamisjärjestelmien yhteensopivuudessa ja toimivuudessa. Jotta ase pystyy ampumaan oikea-aikaisesti oikeaan paikkaan, se tarvitsee teknisen järjestelmän tuottaman tiedon. Se on se, mitä tässä testataan.”

Testauksessa on mukana ilma-aluksia, raskaita asejärjestelmiä, mahdollisesti Merivoimien aluksia sekä yleisesti tulenkäytön johtamiseen liittyvää kalustoa. Mukana ovat kaikki puolustushaarat sekä tiedustelu, valvonta ja tulenkäyttö.

Vaikka toiminta-alueena on koko Suomi Sodankylästä Turkuun, Bold Quest ei näy ulospäin esimerkiksi kaluston tai sotilaiden toimintana.

”Testaus ja koulutus tapahtuu osin verkossa ihan Yhdysvaltoja myöten. Se ei näy joukkoina, koska paljon tapahtuu näkymättömissä. Mukana on paljon ihmisiä, jotka ovat luurit korvilla luolissa tekemässä hommia”, eversti Nurmi sanoo.

Bold Questien juuret juontavat vuoteen 2003 ja Afganistanin sodan paljastamiin tarpeisiin. Suomi on osallistunut niihin vuodesta 2010 alkaen. Bold Quest järjestetään vasta kolmatta kertaa Yhdysvaltojen ulkopuolella.

Suomi käyttää kansainväliseen harjoitustoimintaan ensi vuonna 10,8 miljoonaa euroa. Se on kaksi miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Yksi kuluvan vuoden suurista panostuksista on Norjassa järjestettävä Naton suuri sotaharjoitus Trident Juncture, johon Suomi parhaillaan osallistuu.

Ensi vuoden kustannusten nousu johtuu juuri Bold Questista, johon kuluu 4,5 miljoonaa euroa. Se vie yli 40 prosenttia kaikesta kansainvälisiin harjoituksiin käytetystä rahasta.

Bold Questin poikkeuksellisen kalleuden selittää sen pitkä kesto ja siihen liittyvät tekniset verkko- ja laiteinvestoinnit ”pohjoisen suunnalla”.

”Investoinnit vievät noin puolet 4,5 miljoonasta eurosta, ja ne tulevat jäämään Puolustusvoimien käyttöön harjoituksen jälkeen”, sanoo Nurmi.

Samaan aikaan ja osin samoilla alueilla Bold Questin kanssa järjestetään kaksi muuta isoa harjoitusta: Arctic Challenge ja Norther/Nax.

Arctic Challenge on suuri Pohjois-Euroopassa järjestettävä lentotoimintaharjoitus, johon osallistuu tyypillisesti yli sata sotilaskonetta. Harjoitusalueet ovat Suomen, Ruotsin ja Norjan yllä.

Norther/Nax (Army Combined Joint Fires Exercise / Nordic Artillery Exercise) on niin kutsuttu vaikuttamisharjoitus, jossa ammutaan tykistöaseilla. Se on ollut alun perin kansallinen harjoitus, joka on avattu kumppanimaille.

Uusi ilmiö suomalaisten harjoitustoiminnassa onkin se, että kansallisia sotaharjoituksia on ruvettu avaamaan yhä enemmän kumppaneille.
Puolustusvoimat osallistuu ensi vuonna 92 kansainväliseen koulutustapahtumaan tai sotaharjoitukseen. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin 2010-luvun alussa.

Kansainvälisten harjoitusten painopisteet ovat vaativissa harjoituksissa sekä kansainvälisen avun antamisessa ja vastaanottamisessa. Avun antamisesta ja vastaanottamisesta tuli viime vuonna Puolustusvoimien uusi tehtävä.

Suomalaisia joukkoja näkyykin muun muassa läntisten naapurimaiden pääsotaharjoituksissa. Puolustusvoimat osallistuukin ensimmäistä kertaa ensi keväänä Ruotsin ja Norjan maavoimien pääsotaharjoitukseen Northern Windiin.

Ilmavoimat on keväällä myös Ruotsin ilmavoimien pääsotaharjoituksessa Flygvapenövningissä. Ensimmäisen kerran Suomi osallistui siihen vuonna 2016.

Maavoimat on mukana Viron pääsotaharjoituksessa Kevadtormissa toukokuussa.

Ensi vuodeksi on suunnitteilla myös amerikkalaisten ilma-alusten laivuevierailu Suomeen. Se olisi samantyyppinen vierailu kuin vuonna 2016, jolloin siitä nousi kohu.

”Siitä ei ole vielä sovittu”, kertoo ylijohtaja Janne Kuusela puolustusministeriöstä.

Vastaavanlainen varaus vierailulle oli olemassa tällekin vuodelle, mutta se ei toteutunut.

”Yhdysvaltain suunnalta on pysyväisluonteinen toteamus, että olisi tilaisuuden tullen mielenkiintoa tehdä tällaista Suomen kanssa. Todettiin, että varataan mahdollisuus ja jos toteutuu, niin sitten informoidaan siitä erikseen.”
 
https://www.verkkouutiset.fi/liki-800-kansainvalista-harjoitusta-2010-luvulla-ministeri-selvittaa-suomen-linjaa/

Liki 800 kansainvälistä harjoitusta 2010-luvulla – ministeri selvittää Suomen linjaa

Puolustusvoimien suunnitelma sisältää 92 kansainvälistä koulutus- ja harjoitustapahtumaa ensi vuodelle.

Ulkoasiainvaliokunta käsittelee torstaina valtioneuvoston selvitystä Puolustusvoimien osallistumisesta kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan vuonna 2019.
Kuultavana on ulkoministeri Timo Soini (sin.). Puolustusvoimat on osallistunut aktiivisesti kansainväliseen harjoitustoimintaan aikaisemmin.

Kansainvälisessä harjoitustoiminnassa Suomen tärkeimmiksi harjoituskumppaneiksi viime vuosina ovat nousseet Ruotsi ja Yhdysvallat sekä pohjoismaisessa viitekehyksessä oleva harjoitustoiminta,
kertoo pääesikunnan suunnitteluosaston kansainvälisen sektorin johtaja, kommodori Juhapekka Rautava.

– Harjoitusmäärät ovat kasvaneet 2010-luvulla, ja se on ollut hallittua kasvua, Rautava arvioi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n Puolustusvoimien kansainvälistä harjoitustoimintaa
käsittelevässä seminaarissa.
– Kaiken kaikkiaan vuodesta 2010 alkaen Puolustusvoimat on osallistunut vajaaseen 800 erilaiseen kansainväliseen harjoitus- ja koulutustapahtumaan.
Näistä noin puolet on ollut kahden- tai monenvälisiä harjoituksia, neljäsosa pohjoismaisen puolustusalan yhteistyön Nordefco-harjoituksia, noin kymmenen prosenttia EU-harjoituksia ja noin 15 prosenttia
Nato-harjoituksia.
– Pelkkien kriisinhallintaharjoitusten määrä on selvästi vähentynyt. Harjoitusten luonne on monipuolistunut sisältämään kriisinhallinnan lisäksi myös muita sotilaallisia toimia, esimerkiksi sisältään logistiikan ja
johtamisjärjestelmien toiminnan harjoittelua.

Rautavan mukaan suurin osa näistä kansainvälisistä harjoitus- ja koulutustapahtumista on melko pieniä.
– Ensi vuodelle suunnitelluista tilaisuuksista alle kymmenen hengen tapahtumia on noin kolmekymmentä kappaletta. Tällaiseen koulutustapahtumaan lähdetään vain muutaman henkilön joukolla.
Ainoastaan noin puolenkymmentä kappaletta vuosittaisista harjoituksista on suuria joukkojen harjoituksia, joihin osallistuu satoja tai jopa tuhansia henkilöitä.
Noin kolmasosa kansainvälisistä harjoituksista pidetään Suomessa ja kaksi kolmasosaa ulkomailla.


Ensi vuonna 92 harjoitusta

Puolustusministeriön mukaan kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan merkitys on korostunut Puolustusvoimien tehtävien edellyttämien valmiuksien ja kyvyn kehittämisessä.
Verkkouutiset kertoo asiasta tässä.

Kehittyvä puolustusyhteistyö Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Naton kanssa vaikuttaa myös näiden tahojen kanssa tehtävän koulutus- ja harjoitusyhteistyön sisältöön ja määrään.
Painopiste on vaativissa kansainvälissä harjoituksissa sekä avun antamista että vastaanottamista kehittävissä harjoituksissa.

Puolustusvoimien tärkeimmät harjoituskokonaisuudet ensi vuonna ovat osa pohjoismaista sekä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa tehtävää kahden- ja monenvälistä yhteistyötä.

Puolustusvoimien vuoden 2019 suunnitelma sisältää 92 koulutus- ja harjoitustapahtumaa (81 vuonna 2018), joiden kustannukset ovat noin 10,8 milj. euroa (8,8 milj. euroa vuonna 2018).
Puolustusministeriön mukaan kustannusten nousu johtuu Suomessa järjestettävästä Bold Quest -testaus- ja todentamisharjoituksesta, jonka kustannukset ovat noin 4,5 miljoonaa euroa.

Suomi johtaa yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa keväällä 2019 Bold Quest 19.1:een liittyvän Suomessa toteutettavan osuuden sekä osoittaa käyttöön tarvittavat alueet ja muun tuen.
Koulutus- ja testaustapahtumaan osallistuu 19 maata ja Nato. Tarkoituksena on testata muun muassa tieto- ja johtamisjärjestelmien yhteensopivuutta.

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd.) on ilmoittanut kaipaavansa harjoituksesta yksityiskohtaisempaa tietoa.
Karin mukaan on eeikoista, että suomalaiset eivät johda Suomen maaperällä järjestettävää harjoitusta
 

PJ85

Eversti
Lahjoittaja
 

Talvela

Ylipäällikkö
8. Millaisena Yhdysvallat näkee Bold Quest -yhteistyön Suomen kanssa?
Bold Quest järjestetään vasta kolmatta kertaa Yhdysvaltain ulkopuolella.

– Suomi on meille avainkumppani, ja se on ollut aktiivisesti mukana vuodesta 2010, sanoi Yhdysvaltain Joint Staffin edustaja, majuri Uche IS:lle. Puolustusministeriössä Pentagonissa työskentelevä Uche esiintyi haastattelussa etunimellään.

– Suomi on yksi maista, johon tiedämme voivamme luottaa.

 

Falangi

Eversti
U.S. Air Force -kone laskeutui Porin lentokentälle – Meneillään kaksikin eri harjoitusta
Yhdysvaltojen ilmavoimien kone herätti tiistaina huomiota Porissa.

Porilainen Petteri Lahti oli päivällä syömässä lentoasemalla, kun suuri kone laskeutui kentälle.

–  Oli se iso, näyttävä kone, normaalia matkustajakonetta suurempi, Lahti sanoo.

U.S. Air Force -tekstein varustetusta koneesta tehtiin aiemmin havaintoja myös ilmassa.

Kankaanpään Pohjankankaalla on meneillään maavoimien mekanisoitu harjoitus Arrow 19, jossa on mukana myös yhdysvaltalaisjoukkoja. Harjoitus jatkuu 17. toukokuuta saakka.

Arrow 19:n tiedottaja Kirsi Lehto kuitenkin arveli, että Porissa nähty kone saattaisi liittyä toiseen käynnissä olevaan harjoitukseen, Bold Quest 19.1:een.

Suunnittelija Anna-Maria Länsimies vahvisti keskiviikkona aamulla, että Porissa nähty kone palveli sekä Arrow:n että Bold Quest:n toimintaa.

Bold Quest 19.1 toteutetaan Yhdysvaltain asevoimien kanssa ja sen toiminta-alue on koko maa. Harjoitukseen osallistuu 700 suomalaissotilasta, ja siinä on kaikkiaan mukana 14 maata.

Maavoimien Arrow 19:n marssirivistöt näkyivät puolestaan liikenteessä maanantaina, mutta varsinainen harjoitus pysyttelee Pohjankankaan harjoitusalueella, mutta ammunnoista saattaa kuulua melua ympäristöön.

Uutista päivitetty 8.5. klo 10.15. Lisätty tieto siitä, mihin harjoitukseen kone liittyi.
 

Patu

Kapteeni
Lahjoittaja
Missä noin luki?

Edit: Eli tässä: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006092551.html

Harjoituksen kalustoa on saapunut Suomeen jo huhtikuusta lähtien. Bold Questiin osallistuu yli 30 lentokonetta ja lennokkia, muun muassa kaksi Rafale-hävittäjää Ranskasta, ilmatankkauskone sekä Hornet-hävittäjiä Yhdysvalloista ja F-16-hävittäjiä Tanskasta. Testausammuntoihin osallistuu raketinheitin-, tykki- ja kranaatinheitinkalustoa Australiasta, Belgiasta, Ruotsista ja Tanskasta.
 
Viimeksi muokattu:

ctg

Ylipäällikkö
Lapissa harjoitellaan kansainvälistä sotilasyhteistyötä poikkeuksellisen suuressa mittakaavassa tällä ja ensi viikolla.

Monikansallisessa Bold Quest 19.1. -tapahtumassa on mukana 30 lentokonetta ja helikopteria Suomesta ja kuudesta muusta maasta. Harjoitukseen osallistuu noin 2.200 henkilöä, joista kolmasosa tulee Suomesta.

Tapahtumassa testataan sitä, miten hyvin maiden erilaiset tiedustelu-, johtamis- ja tulenkäyttöjärjestelmät toimivat käytännön yhteistyössä.

Lapissa harjoituksia on Rovaniemen lentokentällä sekä Sodankylässä ja Rovajärvellä. Rovajärven testausammuntoihin osallistuu raketinheitin-, tykki- ja kranaatinheitinkalustoa Australiasta, Belgiasta, Ruotsista ja Tanskasta.

Koneita Tanskasta, Yhdysvalloista ja Alankomaista

Lapin ilmatilassa voi nähdä ja kuulla esimerkiksi Tanskan ilmavoimien F-16 Fighting Falcon -hävittäjiä, Yhdysvaltain merijalkaväen F/A-18C/D Hornet -hävittäjiä sekä alankomaalaisen Skyline Aviationin operoimat L-39 ja Cessna Citation CJ2 -koneet.

Norjan ilmavoimien F-16 Fighting Falcon -hävittäjät ja Ranskan ilmavoimien A330 MRTT -ilmatankkauskone osallistuvat tapahtumaan omista kotitukikohdistaan.

Tapahtumaan osallistuu myös lennokkeja, jotka operoivat Sodankylän ympäristön harjoitusalueilla.
Lapin lisäksi ainakin Kuopion seudulla on harjoitukseen liittyvää toimintaa.

Harjoitus päättyy 24. toukokuuta.
https://yle.fi/uutiset/3-10779992

Siellä se Australia vilahtaa taas. Ei mulla ole hietä vastaan mitään, mutta kait sitä tykkikalustoa olisi voinyt löytyä lähempää.
 

Falangi

Eversti
Yle vieraili etukäteen kohutussa armeijan Bold Quest -tapahtumassa – ei pidä sanoa harjoitukseksi, taustalla "kohtuullisen iso Excel-tiedosto"
Ilmavoimissa ei mielellään lähdetä keskustelemaan turvallisuuspolitiikasta, mutta ranskalaisen hävittäjälentäjän kanssa siihen ajaudutaan puolivahingossa.

Siilinjärvi– Varokaa sitten: kun se kääntää, suihkuvirtaa pöllähtää jonkin verran, huutaa Karjalan lennoston komentaja, eversti Timo Herranen lentokentän reunalla seisovia.

Ranskalainen Dassault Rafale -hävittäjä kaartaa oikealle. Sitten se häviää näkyvistä valtavan valkoisen teltan taakse. Ulkomaiset koneet Suomen maaperällä herättävät aina kiinnostusta ja ristiriitoja, mutta tällä kertaa hävittäjä ei ole pääosassa. Isommassa roolissa on se, mitä on teltassa.

Rissalan kentälle viimeisen kahden kuukauden aikana rakennettuun telttaan ei saa mennä, mutta siellä kerrotaan olevan tietokoneita, valtava määrä verkkopiuhaa, palvelimia, antenneja ja varavirtalähteitä. Siellä on etukäteen kohua herättäneen kansainvälisen Bold Quest -tapahtuman lentotoiminnan komentopaikka.

Tapahtumaan osallistuu 30 lentokonetta ja helikopteria Suomesta ja kuudesta muusta maasta. Kaikkiaan harjoituksessa on mukana 14 maan joukkoja ja yhteensä 2 200 henkilöä, joista kolmasosa Suomesta. Silti Puolustusvoimissa vältetään kutsumasta Bold Questiä "harjoitukseksi".

Tämä on sarja yksittäisiä aikataulun mukaisia testaustapahtumia.
Timo Herranen
– Tämä ei ole harjoitus siinä mielessä, että tyypillisesti harjoituksessa on kaksi osapuolta, jotka taistelevat ja isoja joukkoja, jotka toimivat. Tässä joukot eivät toimi, vaan tämä on sarja yksittäisiä aikataulun mukaisia testaustapahtumia, jotka tapahtuvat pääasiassa virka-ajalla, selventää Herranen.

Tapahtuma maksaa Suomelle 4,5 miljoonaa euroa. Puolustusvoimien mukaan iso osa kustannuksista on mennyt verkkoyhteyksien rakentamiseen. Infrastruktuuri jää armeijan käyttöön senkin jälkeen, kun tapahtuma on ohi.

Räjähdyksiä ja taulukkolaskentaa
Puolustusvoimat on markkinoinut Bold Questiä mahtipontisella räjähdysvideolla (siirryt toiseen palveluun), mutta harjoituksessa ammuntoja isommassa osassa ovat vähemmän näyttävät puolet nykysodankäynnistä: tietojärjestelmät ja tutkimus. Kuten muuallakin maailmassa, myös sodankäynti muuttuu digitaaliseksi.

Maassa oleva ilmatulenjohtaja voi välittää hävittäjälle viestin maalista digitaalisesti. Hävittäjän tietokone käsittelee viestin isolta osin automaattisesti, eikä esimerkiksi väärin kuulemiselle alttiita radioviestejä välttämättä tarvita ollenkaan.

Bold Questissä harjoitellaan tilanteita, joissa vaikkapa ranskalainen ilmatulenjohtaja välittää suomalaiseen hävittäjään tiedon maalista. Tällaisessa harjoittelussa ei ole kyse ilmailukielenä käytetyn englannin eri aksenttien ymmärtämisestä, vaan etenkin eri maiden tietojärjestelmien yhteensovittamisesta.

– Tänään tutustumme ympäristöön ja huomenna lennämme koelentoja. Tarkoitus on testata järjestelmän yhteentoimivuutta eri maiden kanssa, sanoo Rafale-hävittäjän ohjaaja majuri Vincent, joka esiintyy turvallisuussyistä pelkällä etunimellään.

Ilmavoimien komentaja Pasi Jokinen antoi Puolustusvoimien Radio Kipinän haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) esimerkin yhteentoimivuuden tarpeellisuudesta: samaan liittoumaan kuuluvan vieraan maan hävittäjään lähetetään ilmassa tunnistautumiskysely. Jos maiden välillä on yhteiset salausavaimet ja standardit, hävittäjä voidaan tunnistaa omiin kuuluvaksi. Jos järjestelmät eivät ole yhteensopivia, lähestyvä hävittäjä ei vastaa kyselyyn.

Tietojärjestelmien yhteensovittaminen vähentää näin myös omille joukoille itse aiheutettuja tappioita. Ne ovat olleet Yhdysvaltojen johtaman koalition taakkana muun muassa Afganistanissa, jossa on menehtynyt kymmeniä sotilaita omien tulituksessa (siirryt toiseen palveluun).

Tämä [Bold Quest] ei ole sotaisa.
Pasi Jokinen
– Tätä on kauhisteltu "ulkolaiset ovat vallanneet Suomen" -tyyppisesti, ja että tämä on sotaisa [tapahtuma]. Tämä ei ole sotaisa, vaan tässä on paljon testitapahtumia, joita varten tarvitaan paljon henkilöstöä, Jokinen sanoi radio-ohjelmassa.

– Bold Quest lähtee siitä, että on vuodesta 2003 lähtien kasattu ihan kohtuullisen iso Excel Yhdysvaltain asevoimien yleisesikunnassa. Siellä on tutkimuspolkuja, historiatietoja. Kerätään dataa.

Pelkästä taulukkolaskennasta ei tietenkään ole kyse. Rovajärvellä järjestetään testausammuntoja, joihin osallistuu raketinheitin-, tykki- ja kranaatinheitinkalustoa Australiasta, Belgiasta, Ruotsista ja Tanskasta. Lisäksi Suomen Ilmavoimien Hornetit pudottavat lyhyen kantaman JDAM-pommin, mikä ei ole jokavuotinen näky sotaharjoituksissa.

"Testaus- ja todentamistapahtuman" ja sotaharjoituksen raja hämärtyy entisestään, kun Arctic Challenge Excercise -lentotoimintaharjoitus alkaa toukokuun 22:s päivä. Harjoitus järjestetään limittäin Bold Questin kanssa ja osa joukoista osallistuu molempiin.

"En lähde spekuloimaan poliittisia skenaarioita"
Bold Quest herätti kuhinaa suomalaisessa turvallisuuspoliittisessa keskustelussa jo hyvissä ajoin etukäteen. Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Mika Karin mielestä puolustusvaliokunta ei ollut saanut riittävästi tietoa harjoituksesta (siirryt toiseen palveluun).

Karia kiinnosti etenkin se, onko Suomessa koskaan aiemmin järjestetty vieraan vallan johtamaa harjoitusta. Sittemmin on tarkennettu, että Suomi johtaa Bold Questiä yhdessä Yhdysvaltojen kanssa ja on siinä isäntämaana.

Suomalaisten järjestelmien yhteensopivuus muiden maiden järjestelmien kanssa on entistä tärkeämpää nyt, kun kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen on kirjattu laissa Puolustusvoimien tehtäviin.

Millainen sellainen tehtävä voi olla, jossa Suomi vastaanottaa kansainvälistä apua?

– En lähde spekuloimaan poliittisia skenaarioita, missä se voisi tulla vastaan, naurahtaa Karjalan lennoston komentaja, eversti Timo Herranen.

– Uskon 100-prosenttisesti kotimaiseen puolustuskykyyn. Me ollaan valmiita ihan mihin vain.

"Se on paras lentokone"
Lennostossa ei mielellään lähdetä keskustelemaan turvallisuuspolitiikasta, mutta ranskalaisen majuri Vincentin kanssa siihen ajaudutaan puolivahingossa. Hän kun sattuu lentämään Dassault Rafale -koneella, joka on ehdolla Suomen seuraavaksi hävittäjäkoneeksi. Joku toimittajista kysyy häneltä, miksi meidän tulisi valita Rafale seuraavaksi hävittäjäksi.

Pystymme suorittamaan sillä [Rafale-hävittäjällä] kaikenlaisia tehtäviä ja olemme todistaneet sen eri operaatioissa.
Vincent
– Se on paras lentokone. Pystymme suorittamaan sillä kaikenlaisia tehtäviä ja olemme todistaneet sen eri operaatioissa, pyörittelee kysymyksestä hieman hämillään oleva Vincent.

Rafale-hävittäjiä on Rissalassa kaksi, samoin kuin Ilmavoimien omia Hornet-koneita. Sen sijaan esimerkiksi Ruotsin ilmavoimien Gripeneitä tapahtumaan ei osallistu.

Bold Questin kiivain vaihe on vasta alkanut, mutta isäntämaana toimimisesta on Herrasen mukaan saatu jo nyt hyvää harjoitusta. Yksi harjoituksen paikka oli sekin, että neljä Yhdysvaltojen merivoimien Hornet-hävittäjää joutui huonon sään vuoksi laskeutumaan maanantaina Rissalaan Rovaniemen sijasta.

Koska Kuopion alueen hotelleissa on jo 300 ulkomaalaista vierasta Bold Questin vuoksi, hävittäjien miehistölle ei tahtonut aluksi löytyä majapaikkaa millään. Lopulta se löytyi ja nyt miehet ovat jo määränpäässään Rovaniemellä.

Taustaa: Näiden maiden kanssa Suomi on liittoumassa
Bold Quest sai alkunsa vuonna 2001, mutta ensimmäiset harjoitukset järjestettiin kahta vuotta myöhemmin USA:n ja viiden muun valtion joukkojen kesken.

Sen jälkeen harjoituksia on ollut tyypillisesti kahdesti vuodessa siten, että alustava harjoitus on keväällä ja varsinainen harjoitus syksyllä. Tämä vuosi on poikkeus: isäntämaa Suomen toiveesta päätapahtuma järjestetään jo nyt, eikä toista päätapahtumaa käytännössä tule.

Suomen harjoitus on vasta kolmas, jossa isäntämaana on ollut joku muu kuin Yhdysvallat. Suomi on ollut mukana Bold Quest -tapahtumissa vuodesta 2010.

Millaisten kumppanien kanssa Suomi on lähtenyt yhteiseen sotilaallisen tiedon keruu- ja tutkimusliittoumaan?

Bold Quest -koalitioon kuuluu Suomen lisäksi NATOn päämaja ja 17 valtiota: Australia, Belgia, Kanada, Tanska, Ranska, Iso-Britannia, Saksa, Italia, Latvia, Liettua, Alankomaat, Uusi-Seelanti, Norja, Puola, Ruotsi, Yhdistyneet Arabiemiraatit sekä Yhdysvallat.

Kaikki maat eivät kuitenkaan osallistu kaikkiin harjoituksiin. Tänä vuonna pois ovat jääneet Italia, Uusi-Seelanti, Puola ja Arabiemiraatit.
 

VanhaPate

Eversti

Maikkarin uutisissa oli juttua tuosta belgialaisten(?) JTAC systeemistä.

29941
Yhteistoiminta maassa toimivien ilmatulenjohtopartioiden (JTAC) kanssa on tärkeä osa testaustapahtumaa. Kuva: Ilmavoimat / Joni Malkamäki
Edit: Maikkarin uutisvideo löytyy linkin takaa.
 
Viimeksi muokattu:

Amerikkalaisia ja norjalaisia sotilaita harjoittelee Sodankylässä – mukana myös panssarivaunuja Norjasta

Harjoituksessa on mukana noin sata ulkomaalaista sotilasta.

Sodankylässä alkaa sotaharjoitus keskiviikkona.
Jääkäriprikaatin johtama Riekko 19-taisteluharjoitus järjestetään Kyläjärven–Lintuselän–Mellankankaan alueella keskiviikosta perjantaihin ja ensi viikon maanantaista perjantaihin 24. toukokuuta saakka.

Harjoituksessa on noin 800 henkilöä ja 200 ajoneuvoa.
Harjoitukseen osallistuu pääasiassa Jääkäriprikaatin ja Kainuun prikaatin väkeä. Mukana on myös noin sata ulkomaalaista sotilasta Yhdysvalloista ja Norjasta.
Norjasta harjoitukseen osallistuu lisäksi neljä CV90-rynnäkköpanssarivaunua.

Yhdysvalloista harjoitukseen osallistuu noin 70 hengen kansalliskaartin pioneerikomppania ja kymmenkunta merijalkaväen sotilasta.
Norjasta tulee noin 20 hengen rynnäkköpanssarivaunujoukkue, Riekko 19 -harjoituksen johtaja Petri Sipilä sanoo.


Osa Bold Questia

Sipilän mukaan harjoituksen ensimmäiset kolme päivää on perusharjoittelua, kuten viestintävälineiden kokeilemista ja englannin kielen käytön harjoittelua.
Ensi viikolla ohjelmassa on viiden päivän taisteluharjoitus.

Jääkäriprikaatin harjoitus on osa isoa kansainvälistä sotilasyhteistyötapahtumaa, Bold Questia.

– Ulkomaalaisilla joukoilla on mukanaan kalustoa, millä testataan johtamisjärjestelmien yhteensopivuutta, Sipilä selventää harjoituksen liittymistä Bold Questiin.

Bold Quest -tapahtuman pääpaikka on Sodankylässä, mutta pääesikunnasta ei paljasteta, kuinka paljon väkeä tapahtuma on tuonut paikkakunnalle.

Bold Questiin osallistuu ihmisiä myös Rovajärvellä, Riihimäellä, Rissalassa, Rovaniemellä ja Turussa.
Mukana on kaikkiaan 2200 ihmistä, joista noin 700 on suomalaisia.
Monikansallisessa harjoituksessa on mukana peräti 14 maan kansalaisia.
 

eddie

Luutnantti
Onko tällä hetkellä jotain sotilas-ilmatoimintaa Salon seudulla? Juuri joku kone tekee ns.paskarinkejä tällä seudulla. Flightradar sanoo että liitokone leijailee lähistöllä. Ei taida liitokone laittaa tuollaista savuvanaa..
 

eddie

Luutnantti
Julkisista lähteistä löytyi useampikin syy miksi joku kone pyöri Kemiön saaren ja Teijon lähistöllä. Mutta eipä muuta...
 
Top