Ilmavoimissa ei mielellään lähdetä keskustelemaan turvallisuuspolitiikasta, mutta ranskalaisen hävittäjälentäjän kanssa siihen ajaudutaan puolivahingossa.
Siilinjärvi– Varokaa sitten: kun se kääntää, suihkuvirtaa pöllähtää jonkin verran, huutaa Karjalan lennoston komentaja, eversti
Timo Herranen lentokentän reunalla seisovia.
Ranskalainen Dassault Rafale -hävittäjä kaartaa oikealle. Sitten se häviää näkyvistä valtavan valkoisen teltan taakse. Ulkomaiset koneet Suomen maaperällä herättävät aina kiinnostusta ja ristiriitoja, mutta tällä kertaa hävittäjä ei ole pääosassa. Isommassa roolissa on se, mitä on teltassa.
Rissalan kentälle viimeisen kahden kuukauden aikana rakennettuun telttaan ei saa mennä, mutta siellä kerrotaan olevan tietokoneita, valtava määrä verkkopiuhaa, palvelimia, antenneja ja varavirtalähteitä. Siellä on etukäteen kohua herättäneen kansainvälisen Bold Quest -tapahtuman lentotoiminnan komentopaikka.
Tapahtumaan
osallistuu 30 lentokonetta ja helikopteria Suomesta ja kuudesta muusta maasta. Kaikkiaan harjoituksessa on mukana 14 maan joukkoja ja yhteensä 2 200 henkilöä, joista kolmasosa Suomesta. Silti Puolustusvoimissa vältetään kutsumasta Bold Questiä "harjoitukseksi".
Tämä on sarja yksittäisiä aikataulun mukaisia testaustapahtumia.
Timo Herranen
– Tämä ei ole harjoitus siinä mielessä, että tyypillisesti harjoituksessa on kaksi osapuolta, jotka taistelevat ja isoja joukkoja, jotka toimivat. Tässä joukot eivät toimi, vaan tämä on sarja yksittäisiä aikataulun mukaisia testaustapahtumia, jotka tapahtuvat pääasiassa virka-ajalla, selventää Herranen.
Tapahtuma maksaa Suomelle 4,5 miljoonaa euroa. Puolustusvoimien mukaan iso osa kustannuksista on mennyt verkkoyhteyksien rakentamiseen. Infrastruktuuri jää armeijan käyttöön senkin jälkeen, kun tapahtuma on ohi.
Räjähdyksiä ja taulukkolaskentaa
Puolustusvoimat on markkinoinut Bold Questiä
mahtipontisella räjähdysvideolla (siirryt toiseen palveluun), mutta harjoituksessa ammuntoja isommassa osassa ovat vähemmän näyttävät puolet nykysodankäynnistä: tietojärjestelmät ja tutkimus. Kuten muuallakin maailmassa, myös sodankäynti muuttuu digitaaliseksi.
Maassa oleva ilmatulenjohtaja voi välittää hävittäjälle viestin maalista digitaalisesti. Hävittäjän tietokone käsittelee viestin isolta osin automaattisesti, eikä esimerkiksi väärin kuulemiselle alttiita radioviestejä välttämättä tarvita ollenkaan.
Bold Questissä harjoitellaan tilanteita, joissa vaikkapa ranskalainen ilmatulenjohtaja välittää suomalaiseen hävittäjään tiedon maalista. Tällaisessa harjoittelussa ei ole kyse ilmailukielenä käytetyn englannin eri aksenttien ymmärtämisestä, vaan etenkin eri maiden tietojärjestelmien yhteensovittamisesta.
– Tänään tutustumme ympäristöön ja huomenna lennämme koelentoja. Tarkoitus on testata järjestelmän yhteentoimivuutta eri maiden kanssa, sanoo Rafale-hävittäjän ohjaaja majuri
Vincent, joka esiintyy turvallisuussyistä pelkällä etunimellään.
Ilmavoimien komentaja
Pasi Jokinen antoi
Puolustusvoimien Radio Kipinän haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) esimerkin yhteentoimivuuden tarpeellisuudesta: samaan liittoumaan kuuluvan vieraan maan hävittäjään lähetetään ilmassa tunnistautumiskysely. Jos maiden välillä on yhteiset salausavaimet ja standardit, hävittäjä voidaan tunnistaa omiin kuuluvaksi. Jos järjestelmät eivät ole yhteensopivia, lähestyvä hävittäjä ei vastaa kyselyyn.
Tietojärjestelmien yhteensovittaminen vähentää näin myös omille joukoille itse aiheutettuja tappioita. Ne ovat olleet Yhdysvaltojen johtaman koalition taakkana muun muassa Afganistanissa, jossa on menehtynyt
kymmeniä sotilaita omien tulituksessa (siirryt toiseen palveluun).
Tämä [Bold Quest] ei ole sotaisa.
Pasi Jokinen
– Tätä on kauhisteltu "ulkolaiset ovat vallanneet Suomen" -tyyppisesti, ja että tämä on sotaisa [tapahtuma]. Tämä ei ole sotaisa, vaan tässä on paljon testitapahtumia, joita varten tarvitaan paljon henkilöstöä, Jokinen sanoi radio-ohjelmassa.
– Bold Quest lähtee siitä, että on vuodesta 2003 lähtien kasattu ihan kohtuullisen iso Excel Yhdysvaltain asevoimien yleisesikunnassa. Siellä on tutkimuspolkuja, historiatietoja. Kerätään dataa.
Pelkästä taulukkolaskennasta ei tietenkään ole kyse. Rovajärvellä järjestetään testausammuntoja, joihin osallistuu raketinheitin-, tykki- ja kranaatinheitinkalustoa Australiasta, Belgiasta, Ruotsista ja Tanskasta. Lisäksi Suomen Ilmavoimien Hornetit pudottavat lyhyen kantaman JDAM-pommin, mikä ei ole jokavuotinen näky sotaharjoituksissa.
"Testaus- ja todentamistapahtuman" ja sotaharjoituksen raja hämärtyy entisestään, kun Arctic Challenge Excercise -lentotoimintaharjoitus alkaa toukokuun 22:s päivä. Harjoitus järjestetään limittäin Bold Questin kanssa ja osa joukoista osallistuu molempiin.
"En lähde spekuloimaan poliittisia skenaarioita"
Bold Quest herätti kuhinaa suomalaisessa turvallisuuspoliittisessa keskustelussa jo hyvissä ajoin etukäteen. Sosiaalidemokraattien kansanedustaja
Mika Karin mielestä
puolustusvaliokunta ei ollut saanut riittävästi tietoa harjoituksesta (siirryt toiseen palveluun).
Karia kiinnosti etenkin se, onko Suomessa koskaan aiemmin järjestetty vieraan vallan johtamaa harjoitusta. Sittemmin on tarkennettu, että Suomi johtaa Bold Questiä yhdessä Yhdysvaltojen kanssa ja on siinä isäntämaana.
Suomalaisten järjestelmien yhteensopivuus muiden maiden järjestelmien kanssa on entistä tärkeämpää nyt, kun kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen on kirjattu laissa Puolustusvoimien tehtäviin.
Millainen sellainen tehtävä voi olla, jossa Suomi vastaanottaa kansainvälistä apua?
– En lähde spekuloimaan poliittisia skenaarioita, missä se voisi tulla vastaan, naurahtaa Karjalan lennoston komentaja, eversti Timo Herranen.
– Uskon 100-prosenttisesti kotimaiseen puolustuskykyyn. Me ollaan valmiita ihan mihin vain.
"Se on paras lentokone"
Lennostossa ei mielellään lähdetä keskustelemaan turvallisuuspolitiikasta, mutta ranskalaisen majuri Vincentin kanssa siihen ajaudutaan puolivahingossa. Hän kun sattuu lentämään Dassault Rafale -koneella, joka
on ehdolla Suomen seuraavaksi hävittäjäkoneeksi. Joku toimittajista kysyy häneltä, miksi meidän tulisi valita Rafale seuraavaksi hävittäjäksi.
Pystymme suorittamaan sillä [Rafale-hävittäjällä] kaikenlaisia tehtäviä ja olemme todistaneet sen eri operaatioissa.
Vincent
– Se on paras lentokone. Pystymme suorittamaan sillä kaikenlaisia tehtäviä ja olemme todistaneet sen eri operaatioissa, pyörittelee kysymyksestä hieman hämillään oleva Vincent.
Rafale-hävittäjiä on Rissalassa kaksi, samoin kuin Ilmavoimien omia Hornet-koneita. Sen sijaan esimerkiksi Ruotsin ilmavoimien Gripeneitä tapahtumaan ei osallistu.
Bold Questin kiivain vaihe on vasta alkanut, mutta isäntämaana toimimisesta on Herrasen mukaan saatu jo nyt hyvää harjoitusta. Yksi harjoituksen paikka oli sekin, että neljä Yhdysvaltojen merivoimien Hornet-hävittäjää joutui huonon sään vuoksi laskeutumaan maanantaina Rissalaan Rovaniemen sijasta.
Koska Kuopion alueen hotelleissa on jo 300 ulkomaalaista vierasta Bold Questin vuoksi, hävittäjien miehistölle ei tahtonut aluksi löytyä majapaikkaa millään. Lopulta se löytyi ja nyt miehet ovat jo määränpäässään Rovaniemellä.
Taustaa: Näiden maiden kanssa Suomi on liittoumassa
Bold Quest sai alkunsa vuonna 2001, mutta ensimmäiset harjoitukset järjestettiin kahta vuotta myöhemmin USA:n ja viiden muun valtion joukkojen kesken.
Sen jälkeen harjoituksia on ollut tyypillisesti kahdesti vuodessa siten, että alustava harjoitus on keväällä ja varsinainen harjoitus syksyllä. Tämä vuosi on poikkeus: isäntämaa Suomen toiveesta päätapahtuma järjestetään jo nyt, eikä toista päätapahtumaa käytännössä tule.
Suomen harjoitus on vasta kolmas, jossa isäntämaana on ollut joku muu kuin Yhdysvallat. Suomi on ollut mukana Bold Quest -tapahtumissa vuodesta 2010.
Millaisten kumppanien kanssa Suomi on lähtenyt yhteiseen sotilaallisen tiedon keruu- ja tutkimusliittoumaan?
Bold Quest -koalitioon kuuluu Suomen lisäksi NATOn päämaja ja 17 valtiota: Australia, Belgia, Kanada, Tanska, Ranska, Iso-Britannia, Saksa, Italia, Latvia, Liettua, Alankomaat, Uusi-Seelanti, Norja, Puola, Ruotsi, Yhdistyneet Arabiemiraatit sekä Yhdysvallat.
Kaikki maat eivät kuitenkaan osallistu kaikkiin harjoituksiin. Tänä vuonna pois ovat jääneet Italia, Uusi-Seelanti, Puola ja Arabiemiraatit.
