CASE: Puolustusvoimien budjettia korotetaan viideksi vuodeksi 1 300 meur/a

Tetra

Respected Leader
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Aika samanlaisia ajatuksia itsellänikin tuli mieleen kuin scipillä, joskin noiden kohtien prioriteetteja saattaisin vaihtaa. Ainakin on helpompi lähteä korjaamaan olemassa olevia puutteita kuin luoda uusia kokoonpanoja.
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Sorry RPG83, ei ollut tarkoitus dissata hyvää ostoslistaa. Yöllä kirjoittelin vastausta ja se jäi vähän töksähtelevään muotoon. Monesti vaan unohtuu johtamisen vaatimukset kokonaan ja kuitenkin joukko on täysin tehoton, jos sitä ei pystytä johtamaan!
No offence, bro! Napakkaan viestiin nyt vain usein kirjoitetaan napakka vastine.

Kommentoin tähän hyvin yleisellä tasolla eri armeijoiden johtamisjärjestelmiä. En lähde arvioimaan kuluja sen tarkemmin.
Laitan tähän sen verran hinta-arvioita, että Ranska uusii viestijärjestelmiään noin 1,06 miljardilla eurolla, ja pakettiin sisältyy ilma-alukset, ainakin laivaston parhaimmisto ja kaksi maihinnousuprikaatia. -Defence Industry Daily

Nämä suunnitelmat menee helposti asepornoiluksi, eikä kenraalikunta ole tästä mitenkään poikkeus. Lähtisin parantamaan suorituskykyä alhaalta ylöspäin. Rahojen loppuessa jätetään seuraava askel toteuttamatta. 8 miljardia on kyllä melkoinen kasa rahaa.

Ihan ensimmäiseksi kertausharjoitusten määrä lisättäisiin vaikka viisinkertaiseksi nykyisestä ja samalla uusi tst-tapa ajettaisiin nopeammin sisään.

1. Jalkaväelle: Yö- ja lämpötähtäimiä/tähystimiä, viestilaitteita (myös mieskohtaisesti), tarkkuuskiväärejä yms yms muuta nykyaikaisen jalkaväen kilkettä, lyhyen kantaman UAV:ta tiedusteluun
2. Tulivoimaa: Älykkäitä ammuksia tykistölle, ohjuslaukauksia (it & pst), RSRAKHlle ammuttavaa
3. Epäsuoraa: vedettävän kaluston tilalle/lisäksi AMOSta ja modernia telatykistöä
4. Ilmapuolustusta: pitkän kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmä pk-seudulle, NASAMSeja maavoimille
5. Tilannekuvaa: (keski)pitkän kantaman UAV-järjestelmä

Lisäksi huollolle ja alueellisille joukoille maastokelpoisia ajoneuvoja
Ihan hyvä lista. Isommista UAV-härpäkkeistä en tosin ole samaa mieltä, koska en usko kykyymme operoida niitä vihollisen ilmatorjunnan piirissä.

Aika samanlaisia ajatuksia itsellänikin tuli mieleen kuin scipillä, joskin noiden kohtien prioriteetteja saattaisin vaihtaa. Ainakin on helpompi lähteä korjaamaan olemassa olevia puutteita kuin luoda uusia kokoonpanoja.
Juurikin näin. Ensin pitää kehittää niitä kohteita, jotka ovat jo olemassa ja jotka tarjoavat pienellä lisäpanostuksella suurehkon edun. Tällaisesta kalustopuolen esimerkkinä raskas raketinheitin. Joukoista taas esim. Karjalan prikaati (Pasit panssarijääkärijoukkueissa, puuttuvat telatykit).
 

Kapiainen

Respected Leader
Jos olisi valta niinkuin on mieli niin:
Ensimmäiseksi hakisin Suomelle NATO-jäsenyyttä.,ja puhuisin siinä ohessa Ruotsin samaan aikaan jäseneksi. Kun jäsenyys on taskussa, neuvottelisin Suomelle Viron ja muutaman muun NATO-maan tapaan yksilöllisen puolustussuunnitelman. Tämä tarve syntyisi siitä, että lakkauttaisin Suomesta Merivoimat alustoiminnan osalta kokonaan ja puolittaisin Ilmavoimien konemäärän. Puolustussuunnitelmalla siis järjesteltäisiin merialueiden puolustus alustoiminnan osalta ja rakennettaisiin riittävän vahva ilmapuolustus. Kumpikin todennäköisesti onnistuisi suhteellisen helposti ja yhdistyisi sujuvasti Viron vastaavan suunnitelman kanssa. Ruotsi todennäköisesti kantaisi suuren vastuun sekä meri- että ilmapuolustuksesta.

Näin säästyneet rahat lisäisin otsikon/tehtävänannon mukaiseen korotettuun puolustusbudjettiin, jolla kehittäisi maavoimia. Joukkojen kokonaismäärä pysyisi suunnilleen ennallaan. Operatiiviset joukot varustaisin pääosin telakalustolla. Ruotsista CV90-kalustoa riittävä määrä, siten että mahdollisimman monta PSJÄÄKÄRI-joukkoa voitaisiin varustaa niillä BMP- ja MTLB-kaluston sijaan. Leopardien määrän (vanhat + nyt hankinnassa olevat uudet) säilyttäisin suunnilleen ennallaan. Epäsuorantulen yksiköitä pyrkisin varustamaan mahdollisimman paljon teloilla olevalla (länsi)kalustolla..tyyppi pitäisi miettiä tarkemmin, mutta en lähde tässä yhteydessä siihen pohdintaan.

Alueellisten joukkojen osalta tilanne on siinä mielessä helpompi, että niiden tarvitsema kalusto on halvempaa kuin operatiivisten joukkojen. Alueellisille joukoille hankkisin entistä paremman lähiPST-kyvyn lisäämällä NLAW-kaluston määrää entisestään ja yhtä tärkeänä parantaisin alueellisten joukkojen ilmatorjuntakykyä hankkimalla niille riittävän määrän olalta ammuttavia IT-ohjuksia.

Molempien joukkotyyppien käytettävän epäsuorantulen osalta lisäisin MLRS-kaluston määrää ja monipuolistaisin niiden ampumatarvikevalikoimaa.

Kalusto olisi siis prioriteetti nro 1 - jos rahaa jää, kuten uskoisin jäävän Meri- ja Ilmavoimien laskeneiden kulujen myötä - lisäisi kertausharjoitusten määrän tasolle, jossa tärkempiä joukkoja kertautetaan ensialkuun 1x vuosi 14-21vrk pituisilla, TSTOS-raamissa olevilla harjoituksilla joiden lopussa käydään 2-puoleinen taisteluharjoitusvaihe TSTOS-raamissa. 3-4 vuoden jälkeen kertaustahtia voisi hiukan keventää siten, että joukko tulee harjoitukseen esim 3 vuoden välein.

Siinä hiukan ajatuksenjuoksua..
 

PJ85

Eversti
Lahjoittaja
Koskas nykyisten palvelusaikojen sisällä on ollut eniten maastovuorokausia? Eikös ennen esim. panssarijoukot käynyt ainakin Niinisalo (x2) ja Rovajärvi. Nyt jäljellä vain yksi Niinisalo, saas nähdä kohentuuko tuosta, toivottavasti.
 

Kapiainen

Respected Leader
Koskas nykyisten palvelusaikojen sisällä on ollut eniten maastovuorokausia? Eikös ennen esim. panssarijoukot käynyt ainakin Niinisalo (x2) ja Rovajärvi. Nyt jäljellä vain yksi Niinisalo, saas nähdä kohentuuko tuosta, toivottavasti.
Kyllähän tuossa "vanhaan hyvään aikaan" pitkän palvelusajan varusmies - hiukan aselajista/koulutushaarasta riippuen toki - sai olla maastoharjoituksissa sellaiset noin 100vrk, osa jopa hiukan yli. Tämän hetken tilanne on suunnilleen ehkä noin 45% vähemmän maastovuorokausia.
Ei se tietysti pelkästään huonokaan asia ole - nuo noin 100vrk:n määrät kun kuitenkin ovat aika raskasta puuhaa sekä varusmiehille, että kouluttajille - eikä varusmieskoulutuksenkaan tarkoitus ole ajaa varusmiestä fyysisesti loppuun palvelusaikana siten, että oppiminen alkaa kärsimään, fyysisen kunnon kehityskäyrä kääntyy laskuun ja palautumiseen menee kuukausia varusmiespalveluksen jälkeen..kuten tilanne jossain vaiheessa muutaman, sinänsä kylläkin suppean otannan tutkimuksenkin mukaan oli.
 

Second

Eversti
Kyllähän tuossa "vanhaan hyvään aikaan" pitkän palvelusajan varusmies - hiukan aselajista/koulutushaarasta riippuen toki - sai olla maastoharjoituksissa sellaiset noin 100vrk, osa jopa hiukan yli. Tämän hetken tilanne on suunnilleen ehkä noin 45% vähemmän maastovuorokausia.
Ei se tietysti pelkästään huonokaan asia ole - nuo noin 100vrk:n määrät kun kuitenkin ovat aika raskasta puuhaa sekä varusmiehille, että kouluttajille - eikä varusmieskoulutuksenkaan tarkoitus ole ajaa varusmiestä fyysisesti loppuun palvelusaikana siten, että oppiminen alkaa kärsimään, fyysisen kunnon kehityskäyrä kääntyy laskuun ja palautumiseen menee kuukausia varusmiespalveluksen jälkeen..kuten tilanne jossain vaiheessa muutaman, sinänsä kylläkin suppean otannan tutkimuksenkin mukaan oli.

Hirvitti kun luin ne Häglundin kaavailut että 100 maastovuorokautta per saapumiserä tällä uudella kahden saapumiserän mallilla, tuleepahan kantahenkilökunnallekin kunnon lisät! ... Minun aikaan -99 tämä tuntui jossakin määrin vielä pitävän paikkaansa, jotkut kouluttajat puhuivat leirimasennuksen keskellä että noin puolet vuodesta ollaan maastossa, varmaan vähän asiaa väritettiin mutta aika paljon niitä on tullut. Sissiradistit viettivät puolet palvelusajasta maastossa, ja jääkärikomppanioilla oli useampia pitkiä leirejä pitkin palvelusta. On siinä varmasti ammattilaiset olleet kovilla kun tuota rulianssia vuodesta toiseen käy läpi.

Oma porukka, luojan kiitos, pääsi vähemmällä! Minulla taisi tulla 100 vrk vuoden palveluksella.
 

Kapiainen

Respected Leader
On siinä varmasti ammattilaiset olleet kovilla kun tuota rulianssia vuodesta toiseen käy läpi.
Joo, ei se pitkän päälle helppoa ja/tai kropalle kevyttä ole. Vuosi - pari menee vielä..mutta sen jälkeen alkaa tökkimään..ihan jokaisella, oli perhettä tai ei.. Hommahan nimittäin on niin, että noilla määrillä alkaa olemaan hankalaa harrastaa esimerkiksi yhtään mitään urheilua edes puoliksi järkevästi ja kuitenkin aika moni ammattisotilas on sellainen, jolla olisi intoa ja halua urheiluharrastuksiin. Samoin perheen kanssa on hankalaa - se kun on niin, että kun tulet perjantaina harjoituksesta kotiin, niin harvoin lauantain..tai edes sunnuntain vireystila on sellainen mitä esim lapset toivoisivat ja odottavat isältä löytyvän..
No, tämä on tietysti vain yksi puoli asiasta ja onhan monilla aloilla paljon reissuhommia, raskasta vuorotyötä jne, joten ei tuo sinänsä siis mitään erityisen harvinaista työelämässä kuitenkaan siis ole.
Se toinen puoli on sitten se, mitä jo sivusin: Ei ole koulutuksen kannalta tarkoituksenmukaista ajaa koulutettavia fyysisisesti loppuun viimeistään palveluksen viimeisellä kolmanneksella. Oppimisen tehokkuus kärsii, fyysinen kunto kääntyy laskuun jne jne jne - eli ei tässä maastoharjoitusvuorokausiasiassakaan homma taida mennä niin että mitä enemmän - sitä parempi.

Näkisin, että nykyinen määrä on ehkä alakanttiin - mutta vrk-määrän nosto ei tarvitse olla kovin suuri, että löytyy sellainen taso joka on nykypäivän varusmiehen fyysiset ominaisuudetkin huomioiden optimimäärä parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi - ja sitähän meidän tulee tavoitella!
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Jos olisi valta niinkuin on mieli niin:
Ensimmäiseksi hakisin Suomelle NATO-jäsenyyttä.,ja puhuisin siinä ohessa Ruotsin samaan aikaan jäseneksi. Kun jäsenyys on taskussa, neuvottelisin Suomelle Viron ja muutaman muun NATO-maan tapaan yksilöllisen puolustussuunnitelman. Tämä tarve syntyisi siitä, että lakkauttaisin Suomesta Merivoimat alustoiminnan osalta kokonaan ja puolittaisin Ilmavoimien konemäärän. Puolustussuunnitelmalla siis järjesteltäisiin merialueiden puolustus alustoiminnan osalta ja rakennettaisiin riittävän vahva ilmapuolustus. Kumpikin todennäköisesti onnistuisi suhteellisen helposti ja yhdistyisi sujuvasti Viron vastaavan suunnitelman kanssa. Ruotsi todennäköisesti kantaisi suuren vastuun sekä meri- että ilmapuolustuksesta.
Heti ensimmäisessä kappaleessa alkavat pilvilinnat. Haluaako NATO Suomen jäsenekseen, jos se tarkoittaa yhtä autettavaa lisää? Nykytilassa meillä on sentään jotain annettavaa yhteiseen puolustukseen, esim. maihinnousu Pohjois-Viroon, vaan miten se tehdään, jos merivoimilla ei ole enää paatin paattia? Maahanlasku on tietysti toinen mahdollisuus, mutta se vaatii ilmatilan hallintaa, eli Ämarissa pitäisi olla jo merkittävä määrä liittolaisten hävittäjäkoneita, ja siinä vaiheessa Suomesta tuleva pataljoona ei ehkä enää ole kovin tärkeä apujoukko.

Ilmavoimien puolitus tässä vaiheessa olisi myös typerää, sillä eipä niitä 15 vuodessa vanhenevia koneita kukaan ostaisi hyvään hintaan. Todennäköisesti koneyksilöltä voisi saada korkeintaan reilu 10 miljoonaa euroa ja se olisi siinä. Lentotunneissa tietysti säästettäisiin, mutta sekin olisi vain n. 50 miljoonan euron potti vuosittain. Hornetin korvaajaa hankittaessa tämä konevahvuuden puolitus on tietysti mahdollisuus, joka voitaisiin ja mielestäni pitäisi hyödyntää ihan reaalimaailmassakin, mikäli NATO-jäsenyyteen päädytään.

Näin säästyneet rahat lisäisin otsikon/tehtävänannon mukaiseen korotettuun puolustusbudjettiin, jolla kehittäisi maavoimia. Joukkojen kokonaismäärä pysyisi suunnilleen ennallaan. Operatiiviset joukot varustaisin pääosin telakalustolla. Ruotsista CV90-kalustoa riittävä määrä, siten että mahdollisimman monta PSJÄÄKÄRI-joukkoa voitaisiin varustaa niillä BMP- ja MTLB-kaluston sijaan. Leopardien määrän (vanhat + nyt hankinnassa olevat uudet) säilyttäisin suunnilleen ennallaan. Epäsuorantulen yksiköitä pyrkisin varustamaan mahdollisimman paljon teloilla olevalla (länsi)kalustolla..tyyppi pitäisi miettiä tarkemmin, mutta en lähde tässä yhteydessä siihen pohdintaan.

Alueellisten joukkojen osalta tilanne on siinä mielessä helpompi, että niiden tarvitsema kalusto on halvempaa kuin operatiivisten joukkojen. Alueellisille joukoille hankkisin entistä paremman lähiPST-kyvyn lisäämällä NLAW-kaluston määrää entisestään ja yhtä tärkeänä parantaisin alueellisten joukkojen ilmatorjuntakykyä hankkimalla niille riittävän määrän olalta ammuttavia IT-ohjuksia.
Tämä kuulostaa hyväksyttävältä.

Molempien joukkotyyppien käytettävän epäsuorantulen osalta lisäisin MLRS-kaluston määrää ja monipuolistaisin niiden ampumatarvikevalikoimaa.
Kannatettava ajatus. Vihollinen on parhaimmillaan, kun se on jo esipaistettu ennen kuin sitä ruvetaan valmistamaan.

Kalusto olisi siis prioriteetti nro 1 - jos rahaa jää, kuten uskoisin jäävän Meri- ja Ilmavoimien laskeneiden kulujen myötä - lisäisi kertausharjoitusten määrän tasolle, jossa tärkempiä joukkoja kertautetaan ensialkuun 1x vuosi 14-21vrk pituisilla, TSTOS-raamissa olevilla harjoituksilla joiden lopussa käydään 2-puoleinen taisteluharjoitusvaihe TSTOS-raamissa. 3-4 vuoden jälkeen kertaustahtia voisi hiukan keventää siten, että joukko tulee harjoitukseen esim 3 vuoden välein.
Ne pilvilinnat, ne pilvilinnat. Kertausharjoitusvuorokausien maksimit ovat 40 vrk, 75 vrk ja 100 vrk(, mutta onneksi puolueita on myynnissä halvalla). Perusmiehistön kertausharjoituksiksi kelpaisi 7 vuorokautta toinen, kuudes ja kahdeksas vuosi kotiutumisesta sekä 14 vuorokautta neljäs vuosi kotiutumisesta. Sen jälkeen rivireserviläinen, johon ei VEH-kutsut tehoa, on muutenkin menetettyä ainesta.
 

Kapiainen

Respected Leader
Heti ensimmäisessä kappaleessa alkavat pilvilinnat. Haluaako NATO Suomen jäsenekseen, jos se tarkoittaa yhtä autettavaa lisää? Nykytilassa meillä on sentään jotain annettavaa yhteiseen puolustukseen, esim. maihinnousu Pohjois-Viroon, vaan miten se tehdään, jos merivoimilla ei ole enää paatin paattia? Maahanlasku on tietysti toinen mahdollisuus, mutta se vaatii ilmatilan hallintaa, eli Ämarissa pitäisi olla jo merkittävä määrä liittolaisten hävittäjäkoneita, ja siinä vaiheessa Suomesta tuleva pataljoona ei ehkä enää ole kovin tärkeä apujoukko.
Pilvilinnoista puheenollen koko keskustelu on hypoteettisena oletuksena pilvilinnaa - joten se siitä...

Mitä sitten tulee tuohon NATO-asiaan, niin ensinnäkään NATO ei halua ketään jäsenekseen - se hyväksyy jäseniä hakuprosessin lopputuloseksena. Mitä sitten tulee Suomen NATO-kelpoisuuteen, niin Suomi on NATO-kelpoisempi jo tällaisenaan kuin monet NATOn jäsenet.. Eikä sovi unohtaa tässä yhteydessä sitäkään, että NATOn pääsihteeri totesi muutama kuukausi sitten ovien olevan auki Suomelle ja Ruotsille.
Miksi meidän pitäisi tehdä maihinnousu Pohjois-Viroon? Virolla on jo sille laadittu, NATOn peruskirjan mukaisesti laadittu yksilöllinen puolustussuunnitelma ja Suomella ei ole siinä mitään roolia. Jos Viro olisi sotilaallisen agression kohteena ja Suomi olisi siinä tilanteessa NATOn jäsen, tuskin kukaan odottaisi siinä tilanteessa Suomelta mitään muuta isompaa kuin sen, että Suomi pitää oman pesän puhtaana ja siten estää alueensa käytön Viroon suuntautuvan operaation sivustan suojaamiseen/siten edesauttaa Viron puolustusta/mahdollistaa operaatioiden tai niiden tukitoimien toteuttamisen Suomen alueiden kautta.

Jos taas tilanne on sellainen, että Suomen toivotaan osallistuvan sotatoimiin muualla kuin omalla alueellaan, on tilanne todennäköisesti se, että NATOlla on jossainpäin maailmaa menossa ISAFIn kaltainen operaatio, johon osallistutaan.

Näin se vaan menee se homma..NATOssa Suomen ensisijainen tehtävä on pitää oma pesä puhtaana ja mitä todennäköisimmin siitä maa-alueet..
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Pilvilinnoista puheenollen koko keskustelu on hypoteettisena oletuksena pilvilinnaa - joten se siitä...

Mitä sitten tulee tuohon NATO-asiaan, niin ensinnäkään NATO ei halua ketään jäsenekseen - se hyväksyy jäseniä hakuprosessin lopputuloseksena. Mitä sitten tulee Suomen NATO-kelpoisuuteen, niin Suomi on NATO-kelpoisempi jo tällaisenaan kuin monet NATOn jäsenet.. Eikä sovi unohtaa tässä yhteydessä sitäkään, että NATOn pääsihteeri totesi muutama kuukausi sitten ovien olevan auki Suomelle ja Ruotsille.
Tarkoitin sitä, että joku NATO-maa voi hyvinkin vastustaa ideaa Suomen jäsenyydestä, jos toteamme vuoden 20XY selonteossa, että haemme NATO-jäsenyyttä ja jätämme merivoimista ainoastaan rannikko-komponentin ja puolitamme ilmavoimamme.

Sitä paitsi, jos joku jäsenmaa ei halua Suomea painolastikseen, niin se voi torpedoida Suomen jäsenyyden vihjaisemalla vaikkapa Portugalille tai Kreikalla, että heidän halutaan vastustavan Suomen NATO-jäsenyyttä. Tällöin meillä ei olisi suoraa jälkeä siitä, kuka haluaa vältellä (todellisia tai kuviteltuja) vastuitaan meitä kohtaan, mutta haluaa silti käyttää meitä lypsylehmänä. Hypoteettinen skenaario: Yhdysvallat haluaa pitää Suomen tarvittaessa uhrattavana pelinappulana, mutta haluaa kuitenkin samalla pitää F-35-kaupan mahdollisena ---> Yhdysvaltain Kreikan suurlähettiläs käy Kreikan pääministerin puheilla, ja me ostamme F-35-hävittäjiä (parhaassa tapauksessa) entistä isomman määrän, kun "ei se NATOkaan auta meitä".

Miksi meidän pitäisi tehdä maihinnousu Pohjois-Viroon? Virolla on jo sille laadittu, NATOn peruskirjan mukaisesti laadittu yksilöllinen puolustussuunnitelma ja Suomella ei ole siinä mitään roolia. Jos Viro olisi sotilaallisen agression kohteena ja Suomi olisi siinä tilanteessa NATOn jäsen, tuskin kukaan odottaisi siinä tilanteessa Suomelta mitään muuta isompaa kuin sen, että Suomi pitää oman pesän puhtaana ja siten estää alueensa käytön Viroon suuntautuvan operaation sivustan suojaamiseen/siten edesauttaa Viron puolustusta/mahdollistaa operaatioiden tai niiden tukitoimien toteuttamisen Suomen alueiden kautta.
Oletan, että mikäli meistä tulisi jäsen, niin meidän pitäisi tuoda jokin uusi voimavara ko. liitolle. Tässä kohdin kuvaan astuu se maihinnousu Pohjois-Viroon.

Jo nykyisellään on päivänselvää, ettei Suomi antaisi aluettaan taisteluitta Venäjän käyttöön mahdollisessa kriisissä, joten mitä nykyiset NATO-maat hyötyisivät Suomen jäsenyydestä? Suomella on jo nykyisellään kyky avun vastaanottamiseen, mutta NATO-maana Suomella olisi oikeus sen saamiseen (joskin jokainen maa määrittelisi itse sen). Nähdäkseni nykytilanne on (useimmille) NATO-maille hyödyllinen. Niillä ei ole velvollisuuksia Suomea kohtaan, mutta toisaalta niillä on mahdollisuus tukea Suomea, mikäli se sattuisi olemaan heidän omien etujensa mukaista.

Jos taas tilanne on sellainen, että Suomen toivotaan osallistuvan sotatoimiin muualla kuin omalla alueellaan, on tilanne todennäköisesti se, että NATOlla on jossainpäin maailmaa menossa ISAFIn kaltainen operaatio, johon osallistutaan.

Näin se vaan menee se homma..NATOssa Suomen ensisijainen tehtävä on pitää oma pesä puhtaana ja mitä todennäköisimmin siitä maa-alueet..
Joka poikkeaa nykytilasta miten? Ei poikkea ---> Miksi Suomesta jäsen?
 

Tähystäjä

Eversti
Lahjoittaja
Tarkoitin sitä, että joku NATO-maa voi hyvinkin vastustaa ideaa Suomen jäsenyydestä, jos toteamme vuoden 20XY selonteossa, että haemme NATO-jäsenyyttä ja jätämme merivoimista ainoastaan rannikko-komponentin ja puolitamme ilmavoimamme.

Sitä paitsi, jos joku jäsenmaa ei halua Suomea painolastikseen, niin se voi torpedoida Suomen jäsenyyden vihjaisemalla vaikkapa Portugalille tai Kreikalla, että heidän halutaan vastustavan Suomen NATO-jäsenyyttä. Tällöin meillä ei olisi suoraa jälkeä siitä, kuka haluaa vältellä (todellisia tai kuviteltuja) vastuitaan meitä kohtaan, mutta haluaa silti käyttää meitä lypsylehmänä. Hypoteettinen skenaario: Yhdysvallat haluaa pitää Suomen tarvittaessa uhrattavana pelinappulana, mutta haluaa kuitenkin samalla pitää F-35-kaupan mahdollisena ---> Yhdysvaltain Kreikan suurlähettiläs käy Kreikan pääministerin puheilla, ja me ostamme F-35-hävittäjiä (parhaassa tapauksessa) entistä isomman määrän, kun "ei se NATOkaan auta meitä".



Oletan, että mikäli meistä tulisi jäsen, niin meidän pitäisi tuoda jokin uusi voimavara ko. liitolle. Tässä kohdin kuvaan astuu se maihinnousu Pohjois-Viroon.

Jo nykyisellään on päivänselvää, ettei Suomi antaisi aluettaan taisteluitta Venäjän käyttöön mahdollisessa kriisissä, joten mitä nykyiset NATO-maat hyötyisivät Suomen jäsenyydestä? Suomella on jo nykyisellään kyky avun vastaanottamiseen, mutta NATO-maana Suomella olisi oikeus sen saamiseen (joskin jokainen maa määrittelisi itse sen). Nähdäkseni nykytilanne on (useimmille) NATO-maille hyödyllinen. Niillä ei ole velvollisuuksia Suomea kohtaan, mutta toisaalta niillä on mahdollisuus tukea Suomea, mikäli se sattuisi olemaan heidän omien etujensa mukaista.



Joka poikkeaa nykytilasta miten? Ei poikkea ---> Miksi Suomesta jäsen?
Jaan osittain nämä @RPG83:n näkemykset, mutta muistuttaisin, että Suomen mahdolliseen NATO-jäsenyyteen liittyy paljon muitakin kuin vain kylmän laskelmoivia turvallisuuspoliittisia aspekteja. Tietyn maan mahdollinen NATO-jäsenyys kytkeytyy aina mitä suurimmissa määrin yleiseen kansainvälispoliittiseen tilanteeseen, sekä suurvaltapolitiikan suhdanteisiin. Jossakin tilanteessa meidät voidaan haluta jäseneksi ihan vain Venäjää nokittaakseen, tai näyttääkseen, että tietyillä toimilla on myös todellisia seurauksia. Toisaalta jokin valtio voi myös torjua Suomen mahdollisen NATO-jäsenyyden ihan omista sisäpoliittisista lähtökohdistaan, joilla ei välttämättä ole juuri mitään tekemistä kylmän analyyttisen turvallisuuspoliittisen analyysin kanssa...

Näkisinkin, että juuri nyt olisi tavallaan otollinen aika käynnistää Suomen NATO-jäsenhakemuksen valmistelu kun tilanne Ukrainan suhteen on vielä päällä. Tässä tilanteessa lännellä on tarve osoittaa yhtenäisyyttä suhteessa Venäjään, ja kohdistaa konkreettisia vastatoimia Venäjän toimille Ukrainassa, jolloin myös Suomen mahdollinen NATO-jäsenyys voidaan nähdä osana suurempaa kuviota Venäjän nousun hillitsemiseksi...

Täytyy myös muistaa, että tällä hetkellä Suomi on kuitenkin NATO:nkin kannalta pitkällä tähtäimellä tietynlainen arvaamaton tapaus, josta ei oikein voi varmaksi tietää, että miten se tulee toimimaan mahdollisessa kriisitilanteessa. Suomen NATO-jäsenyys varmistaisi NATO:n pohjoisen sivustan niin Baltian maiden kuin Norjan ja Ruotsinkin osalta, millä sinällään olisi jo Pohjolan turvallisuutta ja vakautta lisäävä vaikutus. Myös varma tieto siitä, että NATO pystyy tarvittaessa käyttämään Suomen aluetta hyödykseen sotilaallisissa operaatioissaan varmasti helpottaisi näiden suunnittelua ja toteuttamista Itämeren alueella. Kyllähän Suomen NATO-jäsenyys monellakin tapaa vahvistaisi koko NATO:n sotilaallista asemaa Itämerellä...

Tämä merivoimien suorittama maihinnousu Pohjois-Viroon kuulostaa kyllä aikamoiselta haavekuvalta. Millä aluksilla meinasit moisen toteuttaa? Miten huolehditaan näitten kuvitteellisten alusten ilmasuojasta? Entä sukellusveneentorjunnasta? Kuka tai mikä taho antaa riittävää tulitukea maihinnouseville joukoille? Miten näiden joukkojen huolto suoritetaan? Ja niin edelleen...

Jos taas NATO-joukot huolehtivat kaikesta tästä, jää Suomen rooli kyseisessä maihinnousuoperaatiossa melko pieneksi ja lähes hyödyttömäksi. Samalla vaivalla kun siirtää kaikki täysimittaiseen maihinnousuoperaatioon tarvittavat suorituskyvyt alueelle, niin antaa asiaa harjoitelleiden ammattilaisten, kuten Yhdysvaltain merijalkaväen, Ison-Britannian Kuninkaallisen merijalkaväen tai Hollannin merijalkaväen, hoitaa koko homman alusta loppuun asti. Mistä sait ylipäätään päähäsi, että nimenomaan Pohjois-Viroon kannattaisi Baltian miehitystilanteessa tehdä maihinnousu, miksei mieluummin vaikka Latvian alueelle?
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Tämä merivoimien suorittama maihinnousu Pohjois-Viroon kuulostaa kyllä aikamoiselta haavekuvalta. Millä aluksilla meinasit moisen toteuttaa? Miten huolehditaan näitten kuvitteellisten alusten ilmasuojasta? Entä sukellusveneentorjunnasta? Kuka tai mikä taho antaa riittävää tulitukea maihinnouseville joukoille? Miten näiden joukkojen huolto suoritetaan? Ja niin edelleen...
Itse maihinnousuun käytetään merivoimien kuljetuskalustoa ja Pansio-luokan aluksia. Ilmatorjuntaa tarjoavat Hamina-luokan ohjusveneet sekä oletettavasti 62 Hornetia pystyy jakautumaan hetkellisesti myös Suomenlahden päälle, jos Etelä-Suomi on muutenkin lentotoiminnan painopistealue. Hämeenmaa-luokka tarjoaa lisää ilmatorjuntaa sekä jonkinlaisen kyvyn SUTO-tehtäviin.

Kaluston riittävyys on tietysti siinä ja siinä niin määrällisesti kuin laadullisesti, mutta jos Kaliningradissa olevat alukset saadaan kuriin muiden NATO-maiden toimesta, niin tuo voisi riittääkin. Sääolosuhteet asettavat tietysti rajoituksia noille meidän pienemmille aluksille, eli keskellä talvea tai syysmyrskyä maihinnousu ei ehkä onnistuisi.

Tulitukea ei välttämättä ensivaiheessa tarvita suora-ammuntaa enemmän, koska aluetta ei vielä olisi ehditty linnoittaa, ja virolaisjoukot sitoisivat venäläisjoukkoja riittävästi, ettei alueella ole loputonta määrää prikaateja torjumassa maihinnousua. Kun rannalta on päästy syvemmälle sisämaahan, niin tulitukea tarjoavat 120mm kranaatinheittimet ja esim. 122mm haupitsit. Lisäksi alueelle voidaan ampua esim. JASSMeja ja/tai ATACMSeja.

Oletan myös, että kykymme tuollaiseen operaatioon kasvaisi NATO-jäsenyyden myötä esim. kaluston ja harjoittelun puolesta. Merivoimathan ovat saamassa 2020-luvulla niitä uusia monitoimialuksia, jotka voisivat myös toimia maihinnousussa.

Jos taas NATO-joukot huolehtivat kaikesta tästä, jää Suomen rooli kyseisessä maihinnousuoperaatiossa melko pieneksi ja lähes hyödyttömäksi. Samalla vaivalla kun siirtää kaikki täysimittaiseen maihinnousuoperaatioon tarvittavat suorituskyvyt alueelle, niin antaa asiaa harjoitelleiden ammattilaisten, kuten Yhdysvaltain merijalkaväen, Ison-Britannian Kuninkaallisen merijalkaväen tai Hollannin merijalkaväen, hoitaa koko homman alusta loppuun asti. Mistä sait ylipäätään päähäsi, että nimenomaan Pohjois-Viroon kannattaisi Baltian miehitystilanteessa tehdä maihinnousu, miksei mieluummin vaikka Latvian alueelle?
Oletan Viroon hyökkäyksen tapahtuvan itä-länsi suuntaisesti Viron pohjoisella rantamaalla. Toki toinen hyökkäyskiila voi tulla Kaakkois-Virosta tai etelästä Latvian puolelta, mikäli Venäjän operaatio siellä on edennyt hyvin. Se, että Suomi tekisi maihinnousun Pohjois-Viroon, ei ole mikään ongelma esim. Riianlahdella tapahtuvan maihinnousun kannalta. Päin vastoin, on hyvä, jos venäläisjoukkoja päästään puristamaan kolmelta suunnalta: pohjoisesta, lännestä, ja panssareilla etelästä. Ei se Suomen Pohjois-Viroon tekemä maihinnousu Baltian maiden puolustusta ainakaan heikentäisi, päin vastoin.
 
Viimeksi muokattu:

Tähystäjä

Eversti
Lahjoittaja
Itse maihinnousuun käytetään merivoimien kuljetuskalustoa ja Pansio-luokan aluksia. Ilmatorjuntaa tarjoavat Hamina-luokan ohjusveneet sekä oletettavasti 62 Hornetia pystyy jakautumaan hetkellisesti myös Suomenlahden päälle, jos Etelä-Suomi on muutenkin lentotoiminnan painopistealue. Hämeenmaa-luokka tarjoaa lisää ilmatorjuntaa sekä jonkinlaisen kyvyn SUTO-tehtäviin.

Kaluston riittävyys on tietysti siinä ja siinä niin määrällisesti kuin laadullisesti, mutta jos Kaliningradissa olevat alukset saadaan kuriin muiden NATO-maiden toimesta, niin tuo voisi riittääkin. Sääolosuhteet asettavat tietysti rajoituksia noille meidän pienemmille aluksille, eli keskellä talvea tai syysmyrskyä maihinnousu ei ehkä onnistuisi.

Tulitukea ei välttämättä ensivaiheessa tarvita suora-ammuntaa enemmän, koska aluetta ei vielä olisi ehditty linnoittaa, ja virolaisjoukot sitoisivat venäläisjoukkoja riittävästi, ettei alueella ole loputonta määrää prikaateja torjumassa maihinnousua. Kun rannalta on päästy syvemmälle sisämaahan, niin tulitukea tarjoavat 120mm kranaatinheittimet ja esim. 122mm haupitsit. Lisäksi alueelle voidaan ampua esim. JASSMeja ja/tai ATACMSeja.

Oletan myös, että kykymme tuollaiseen operaatioon kasvaisi NATO-jäsenyyden myötä esim. kaluston ja harjoittelun puolesta. Merivoimathan ovat saamassa 2020-luvulla niitä uusia monitoimialuksia, jotka voisivat myös toimia maihinnousussa.



Oletan Viroon hyökkäyksen tapahtuvan itä-länsi suuntaisesti Viron pohjoisella rantamaalla. Toki toinen hyökkäyskiila voi tulla Kaakkois-Virosta tai etelästä Latvian puolelta, mikäli Venäjän operaatio siellä on edennyt hyvin. Se, että Suomi tekisi maihinnousun Pohjois-Viroon, ei ole mikään ongelma esim. Riianlahdella tapahtuvan maihinnousun kannalta. Päin vastoin, on hyvä, jos venäläisjoukkoja päästään puristamaan kolmelta suunnalta: pohjoisesta, lännestä, ja panssareilla etelästä. Ei se Suomen Pohjois-Viroon tekemä maihinnousu Baltian maiden puolustusta ainakaan heikentäisi, päin vastoin.
Tähän ei voi kuin todeta, että onko sinulla minkäänlaista käsitystä Suomen merivoimien toimintakyvyistä tai merivoimien toiminnasta yleensä?
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Tähän ei voi kuin todeta, että onko sinulla minkäänlaista käsitystä Suomen merivoimien toimintakyvyistä tai merivoimien toiminnasta yleensä?
Ei. Toimintakyky on taidettu suunnitella puolustukselliseen toimintaan rannikon tuntumassa. Suomenlahti on kuitenkin lahti ja siten suljettavissa miinoitteilla.
 

Kapiainen

Respected Leader
Jo nykyisellään on päivänselvää, ettei Suomi antaisi aluettaan taisteluitta Venäjän käyttöön mahdollisessa kriisissä, joten mitä nykyiset NATO-maat hyötyisivät Suomen jäsenyydestä? Suomella on jo nykyisellään kyky avun vastaanottamiseen, mutta NATO-maana Suomella olisi oikeus sen saamiseen (joskin jokainen maa määrittelisi itse sen). Nähdäkseni nykytilanne on (useimmille) NATO-maille hyödyllinen. Niillä ei ole velvollisuuksia Suomea kohtaan, mutta toisaalta niillä on mahdollisuus tukea Suomea, mikäli se sattuisi olemaan heidän omien etujensa mukaista.
Tämä ei oikeastaan enää kuulu tähän keskusteluun, mutta aihe on mielenkiintoinen joten:

Olet oikeassa - asia on juuri noin...ja SE jos mikä on meidän kannaltamme entistäkin kiusallisempaa! Viittaan tällä siihen mitä olen muutamassa muussa keskustelussa jo tuonut esiin..eli Suomella on niskassaan kaikki liittoutumisen haitat, muttei mitään etuja ja tuo kuvaamasi tilanne - joka siis mielestäni pitää paikkansa - vain korostaa entisestään meidän osaltamme tuota että kaikki haitat on - hyötyjä ei nimeksikään.

Hyödyt saamme olemalla jäsen, joten miksi ihmeessä emme niitä hyötyjä ottaisi vastaan kun ne meille on tarjolla????

Muutama ajatus maihinnoususta Viroon:

Teoriassa varmaan voisi mennä jotenkin noin kuin tuossa edellä kuvasit - JOS kokonaistilanne olisi sellainen, että meidän olisi mahdollista joukkoja sellaiseen operaatioon irroittaa. Suhtaudun hyvin skeptisesti siihen, että meidän olisi mahdollista irroittaa tuossa tilanteessa joukkoja. Perustelen sillä, että meidän Maavoimien vahvuus on se mikä on - se riittää kyllä oman alueen puolustamiseen, mutta ei siitä siinä tilanteessa juurikaan ole mahdollista irroittaa joukkoja silloin muualle. Näen kuitenkin tun tilanteen (Venäjän hyökkäys Viroon - Suomi NATOn jäsen) kokonaisuutena sellaiseksi, että meihin kohdistuu sen johdosta lähes väistämättä samanaikainen sotilaallinen uhka - joka tekee lähes mahdottomaksi Maavoimien joukkojen irroittamisen Viroon tehtävään maihinnousuun. JOS Maavoimiemme koko olisi tupla, niin sitten...mutta ei ole, eikä tule varmaankaan jatkossakaan olemaan.
Näin tukemme tuossa tilanteessa Viron suuntaan voisi olla merialueella tapahtuvaa Merivoimien toimintaa, Ilmavoimien osallistumista taistelutoimintaan myös Viron alueella ja ennenkaikkea oman alueemme pitäminen puhtaana siten ettei vihollinen voi sitä hyödyntää/ alueemme pysyy operoitavissa niille NATOn joukoille jotka sitä kautta operoivat..USAn joukot mahdollisesti jne.
 
Viimeksi muokattu:

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Hyödyt saamme olemalla jäsen, joten miksi ihmeessä emme niitä hyötyjä ottaisi vastaan kun ne meille on tarjolla????
Kyllä, jäsenyyttä pitäisi hakea. Toivottavasti olen turhan pessimistinen, ja alueemme varmistaminen muiden NATO-maiden käyttöön kriisissä olisi riittävän suuri syy päästää Suomi jäseneksi. (Sivuutan nyt kylmästi Rasmussenin Suomen jäsenyydelle antamat vihreät valot, koska hän ei asiaa loppupeleissä päätä.)
 

Kapiainen

Respected Leader
Kyllä, jäsenyyttä pitäisi hakea. Toivottavasti olen turhan pessimistinen, ja alueemme varmistaminen muiden NATO-maiden käyttöön kriisissä olisi riittävän suuri syy päästää Suomi jäseneksi. (Sivuutan nyt kylmästi Rasmussenin Suomen jäsenyydelle antamat vihreät valot, koska hän ei asiaa loppupeleissä päätä.)
Ymmärrän pointtisi/ huolesi siitä, onko Suomella tarpeeksi annettavaa NATOlle jos Suomi jäseneksi päätyy. Kuitenkin, jos tarkastelee viimeisen noin 15 vuoden aikana NATOn jäseniksi hyväksyttyjä, niin perustellusti voi kysyä onko niillä yhdelläkään ollut mitään annettavaa NATOlle?! Vaikkapa nyt sitten Viro - eikä se ole edes "pahin" esimerkki tässä suhteessa.

Se on tietysti selvää, että jotain pitäisi pystyä jossain vaiheessa antamaankin - mutta se anti ei liity pelkästään perinteiseen, "isoon" sotaan Euroopassa Venäjää vastaan - se uhka on vasta nyt noussut taas vahvemmin esille, eikä jatku ikuisesti, joten kun asiaa tarkastellaan asiaa laajemmin ja isommassa aikaikkunassa, niin eiköhän Suomella ole ihan riittämiin annettavaakin..
 

Tähystäjä

Eversti
Lahjoittaja
Ei. Toimintakyky on taidettu suunnitella puolustukselliseen toimintaan rannikon tuntumassa. Suomenlahti on kuitenkin lahti ja siten suljettavissa miinoitteilla.
Todetaan tähän nyt sen verran vielä, että onko käynyt mielessä, että myös vastustaja voi miinoittaa esimerkiksi Viron pohjoisrannikkoa, mitäs sitten tehdään?

Suurin ongelma tässä on kuitenkin mielestäni suomalaisten sota-alusten kuljetuskapasiteetti, edes jonkinlaista omasuojaa omaavia vähänkin raskaamman kaluston merikuljettamiseen soveltuvia aluksia on vain lähes olematon määrä. Käytännössä suurin osa tällaisen uhkarohkean operaation aluskalustosta tulisi olemaan siviilistä pakkolunastettua aluskalustoa, joka soveluisi tehtävään enemmän tai vähemmän huonosti...

Mitä taas tulee tuohon ilmapuolustukseen, niin en usko Horneteista olevan paljoakaan apua tässä skenaariossa. Suurin osa Suomenlahdesta ja Baltiasta on joka tapauksessa venäläisen alueilmatorjunnan piirissä, jolloin Hornettien on hyvin vaikea operoida siellä tehokkaasti. Lisäksi vaikka ne siihen jotenkin ihmeen kummassa pystyisivät, niin Hornetit ovat varsin tehoton lavetti torjumaan maalta ja mereltä moista maihinnousulaivastoa vastaan laukaistavia meritorjuntaohjuksia. Suomen merivoimilta kun puuttuu käytännössä täysin alueilmatorjuntaan kykenevät sota-alukset, Umkhontojen kantama ja määrä ei vain riitä suojaamaan muuta kuin sota-aluksia itseään juuri ja juuri. Keskellä Suomenlahtea kun ei ole edes mitään paikkaa minne voisi piiloutua...

Ja vaikka jollain ihmeenkaupalla suuri suomalainen maihinnousujoukko onnistuisi rantautumaan Viron kamaralle sotatilanteessa, niin miten ihmeessä ylläpidämme moisen joukon tarvitsemaa päivittäistä materiaalivirtaa Suomenlahden ylitse venäläisten sitä mitenkään estämättä?

Tässä hieman pureskeltavaa näin alkupaloiksi. Mieleen tulee noin tuhat ja yksi asiaa mikä voi mennä pieleen moisessa operaatiossa...
 

Kapiainen

Respected Leader
Mitä taas tulee tuohon ilmapuolustukseen, niin en usko Horneteista olevan paljoakaan apua tässä skenaariossa. Suurin osa Suomenlahdesta ja Baltiasta on joka tapauksessa venäläisen alueilmatorjunnan piirissä, jolloin Hornettien on hyvin vaikea operoida siellä tehokkaasti. Lisäksi vaikka ne siihen jotenkin ihmeen kummassa pystyisivät,
Varmasti - ja toisaalta pitää muistaa se, ettei Suomi tuossa tilanteessa tuota operaatiota yksin ole toteuttamassa. Eli vaikka Venäläisten IT on tällä hetkellä heillä eri aselajeista moderneimmasta päästä, on NATOlla vastaavasti kyky lamauttaa vastustajan ilmatorjuntaa, eli ei se Venäläisten IT siellä häiriöttä ja vapaasti mellasta..
 

RPG83

Soome Majori
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Kuitenkin, jos tarkastelee viimeisen noin 15 vuoden aikana NATOn jäseniksi hyväksyttyjä, niin perustellusti voi kysyä onko niillä yhdelläkään ollut mitään annettavaa NATOlle?! Vaikkapa nyt sitten Viro - eikä se ole edes "pahin" esimerkki tässä suhteessa.
Asiahan on kyllä kuten kirjoitat. Toisaalta näiden ex-Varsovan liiton maiden NATO-jäsenyyksien kohdalla uskon olleen kyse myös niiden pysyvästä sitouttamisesta länteen, ja kuten sanoit, niin uhkakuvatkin ovat muuttuneet vuosien varrella.

Todetaan tähän nyt sen verran vielä, että onko käynyt mielessä, että myös vastustaja voi miinoittaa esimerkiksi Viron pohjoisrannikkoa, mitäs sitten tehdään?

Suurin ongelma tässä on kuitenkin mielestäni suomalaisten sota-alusten kuljetuskapasiteetti, edes jonkinlaista omasuojaa omaavia vähänkin raskaamman kaluston merikuljettamiseen soveltuvia aluksia on vain lähes olematon määrä. Käytännössä suurin osa tällaisen uhkarohkean operaation aluskalustosta tulisi olemaan siviilistä pakkolunastettua aluskalustoa, joka soveluisi tehtävään enemmän tai vähemmän huonosti...

Mitä taas tulee tuohon ilmapuolustukseen, niin en usko Horneteista olevan paljoakaan apua tässä skenaariossa. Suurin osa Suomenlahdesta ja Baltiasta on joka tapauksessa venäläisen alueilmatorjunnan piirissä, jolloin Hornettien on hyvin vaikea operoida siellä tehokkaasti. Lisäksi vaikka ne siihen jotenkin ihmeen kummassa pystyisivät, niin Hornetit ovat varsin tehoton lavetti torjumaan maalta ja mereltä moista maihinnousulaivastoa vastaan laukaistavia meritorjuntaohjuksia. Suomen merivoimilta kun puuttuu käytännössä täysin alueilmatorjuntaan kykenevät sota-alukset, Umkhontojen kantama ja määrä ei vain riitä suojaamaan muuta kuin sota-aluksia itseään juuri ja juuri. Keskellä Suomenlahtea kun ei ole edes mitään paikkaa minne voisi piiloutua...

Ja vaikka jollain ihmeenkaupalla suuri suomalainen maihinnousujoukko onnistuisi rantautumaan Viron kamaralle sotatilanteessa, niin miten ihmeessä ylläpidämme moisen joukon tarvitsemaa päivittäistä materiaalivirtaa Suomenlahden ylitse venäläisten sitä mitenkään estämättä?

Tässä hieman pureskeltavaa näin alkupaloiksi. Mieleen tulee noin tuhat ja yksi asiaa mikä voi mennä pieleen moisessa operaatiossa...
Olin ajatellut sellaista pienehköä pataljoonan tai taisteluosaston kokoista joukkoa... Eli en mitään suurisuuntaista, vaan sellaista joukkoa, millä voitaisiin häiritä venäläisjoukkojen huoltoa ja ehkä iskeä jonkun sopivan poppoon kylkeen. Tällöin myös kuljetuskaluston tarve vähenee, kun operaatioalueelle ei ole tarkoitus rahdata mitään panssarivaunuja, vaan miehiä, kevyttä epäsuoraa ja kuorma-autoja.

Vihollisen ilmatorjunnasta totean sen, että oletettavasti kykenemme vaikuttamaan sen tehokkuuteen ainakin jossain määrin. S-400:n pitäisi periaatteessa sulkea yli puolet meidän ilmatilasta, mutta puolustusvoimat tai edes evp:t eivät jostain syystä vielä ole aloittaneet parkua mediassa, että "tarvitsemme kymmenen SAMP/T-patteria".

Ja mitä huoltoon tulee, niin se lienee varsin pieni ongelma, jos tuo pataljoona/taisteluosasto on kaikista maalailemistasi uhkista huolimatta saatu Suomenlahden eteläpuolelle.
 
Top