CG Carl Gustaf - monitoimi-ihme-pst-tulituki-sinkoase myös Suomelle?

Uusi Carl Gustav -video. Ampuvat BMP-2:sta.

Olen aina vähän ihmetellyt miksei tuota CG:tä ole hankittu puolustusvoimille? Vaikka sitten perus kessin tai apilaksen tilalle?
 
Siitä voit kiittää vaikkapa entistä PV:n komentajaa Kaarlo Heiskasta, jonka aikana väkisin hankittiin kotimaasta 55 S 55. Singosta keskusteltiin menneet aseet langalla. Oikea valinta jo silloin 50-luvullaolisi ollut CG.
Toinen hetki meni ohi 1970-luvulla, jolloin hankittiin iso määrä KES:jä. Maavoimien länsiaseideostoja ei Kekkosen aikana spekuloitu julkisuudessa etukäteen eikä jälkeenpäin, joten valintaperusteita on mahdoton
sanoa. Luultavasti asetettiin määrä tässä ensisijaiseksi kriteeriksi.
 
Olen aina vähän ihmetellyt miksei tuota CG:tä ole hankittu puolustusvoimille? Vaikka sitten perus kessin tai apilaksen tilalle?

Ennen kertakäyttösinkoja se olisi ollut ihan paikallaan, mutta taisi olla niin, että ruotsalaiset pitivät noilla niin korkeaa hintaa, joten katsottiin paremmaksi hankkia halvempia kotimaasta. KES:t hankittiin "jokamiehen" PST-aseeksi, samalla kun nuo vanhat singot oli varmaankin yhä rivissä (musti ainakin 55:sta en tiedä). Tuo "jokamiehen" aseen periaate pätee nähdäkseni edelleenkin ja CG vaatii erikseen koulutetun miehistön (käyttö vaatii yhteistyötä), joten se ei kykene korvaamaan kessiä. Apilas peittoaa CG:n läpäisyssä (joskaan en olisi varma ERA panssaria vastaan ammuttaessa) ja siis myöskin läpäisyn jälkeisessä vaikutuksessa.

Joten mikä rooli CG:lle jäisi? Ei ainakaan PST-aseen. JV-ryhmään tai joukkueeseen tuota ei ole tarpeen lisätä PST-aseeksi, kun siellä on kessit ja Apilakset, niin mitä tuollainen vain kohtuullisesti läpäisevä, mutta erikoismiehistön vaativa ase toisi uutta? Ja komppanian tasolla on sitten vielä NLAW, joka peittoaa PST-kyvyllään oikeastaan kaiken kantamansa rajoissa.

Eli mikä sitten: Tulituki sen sijaan olisi validi käyttötarkoitus, jos siihen päätettäisiin satsata (tähän mennessä selvästikään ole). Ja tulituki sisältäisi toki myös PST:n, mutta asetta ei tulisi käsittää vain PST-aseena, vaan jonka tehtävä jatkuisi vielä senkin jälkeen kun ajoneuvot ovat tuhoutuneet.

Aseeseen saa siis seuraavia ammuksia:
Monikäyttöammus (periaatteessa ontelopanos, jossa on sirpaloituva kuori ja kova nokka, joka siis mahdollistaa hidasteisen sytyttimen käytön)
Onteloammus (useita malleja, myös tandem ontelo, joka läpäisee ilmeisesti n.440 milliä ERA:n jälkeen.)
Sirpaleammus (tässä on ajastettava sytytin, eli voit asettaa kranaatin räjähtämään sen ylittäessä vihollisen poteron)
Valoammus
Savuammus
Lähipuolustusammus (ammus joka sisältää pieniä teräsnuolia, toiminee kovasti haulikon tapaan)
 
Ennen kertakäyttösinkoja se olisi ollut ihan paikallaan, mutta taisi olla niin, että ruotsalaiset pitivät noilla niin korkeaa hintaa, joten katsottiin paremmaksi hankkia halvempia kotimaasta. KES:t hankittiin "jokamiehen" PST-aseeksi, samalla kun nuo vanhat singot oli varmaankin yhä rivissä (musti ainakin 55:sta en tiedä). Tuo "jokamiehen" aseen periaate pätee nähdäkseni edelleenkin ja CG vaatii erikseen koulutetun miehistön (käyttö vaatii yhteistyötä), joten se ei kykene korvaamaan kessiä. Apilas peittoaa CG:n läpäisyssä (joskaan en olisi varma ERA panssaria vastaan ammuttaessa) ja siis myöskin läpäisyn jälkeisessä vaikutuksessa.

Joten mikä rooli CG:lle jäisi? Ei ainakaan PST-aseen. JV-ryhmään tai joukkueeseen tuota ei ole tarpeen lisätä PST-aseeksi, kun siellä on kessit ja Apilakset, niin mitä tuollainen vain kohtuullisesti läpäisevä, mutta erikoismiehistön vaativa ase toisi uutta? Ja komppanian tasolla on sitten vielä NLAW, joka peittoaa PST-kyvyllään oikeastaan kaiken kantamansa rajoissa.

Eli mikä sitten: Tulituki sen sijaan olisi validi käyttötarkoitus, jos siihen päätettäisiin satsata (tähän mennessä selvästikään ole). Ja tulituki sisältäisi toki myös PST:n, mutta asetta ei tulisi käsittää vain PST-aseena, vaan jonka tehtävä jatkuisi vielä senkin jälkeen kun ajoneuvot ovat tuhoutuneet.

Aseeseen saa siis seuraavia ammuksia:
Monikäyttöammus (periaatteessa ontelopanos, jossa on sirpaloituva kuori ja kova nokka, joka siis mahdollistaa hidasteisen sytyttimen käytön)
Onteloammus (useita malleja, myös tandem ontelo, joka läpäisee ilmeisesti n.440 milliä ERA:n jälkeen.)
Sirpaleammus (tässä on ajastettava sytytin, eli voit asettaa kranaatin räjähtämään sen ylittäessä vihollisen poteron)
Valoammus
Savuammus
Lähipuolustusammus (ammus joka sisältää pieniä teräsnuolia, toiminee kovasti haulikon tapaan)
Mille tasalle organisaatiossa sijoittaisit CG tulitukipartion? Joka joukkueeseen, vai riittäisikö komppaniaan?
 
Mille tasalle organisaatiossa sijoittaisit CG tulitukipartion? Joka joukkueeseen, vai riittäisikö komppaniaan?

Tämä on juuri se kysymys mitä olen pähkäillyt. Joukkueessa se olisi vain yksittäinen ase, enkä oikein näe että niitä olisi enemmän. Komppaniassa se toimisi, mutta olisiko se iso ongelma, jos komppanian komentojoukkueeseen lisätään vielä yksi ryhmä? Siellä on jo NLAW:t, joten yhdistäisikö nuo ryhmät joukkueeksi? Myös sitä mietin, että mikäli jossakin vahvuuksissa on edelleenkin musteja, niin voisiko ne PST-joukkueet "modernisoida" vaihtamalla aseita, vaikka kaksi CG:tä per musti? Mutta pataljoonatasolle noiden asettaminen ei varmastikaan olisi hyvä idea, etenkään jos niitä ei ole myös alemmalla tasolla.

Eli laittaisin komppanian tasolle. Siellä olisi kolme asetta ryhmässä ja yhdellä aseella olisi kolme ukkoa, eli ampuja, lataaja ja tähystäjä/johtaja/etäisyydenmittaaja. Mikäli aseeseen hankittaisiin tähtäin, jossa on integroitu LEM, niin silloin partio voisi periaatteessa olla vain kaksi miestä, mutta kolmas ukko on silti hyödyllinen ammusten kantajana. Radio olisi tietenkin hyödyllinen, mutta se voipi olla toiveajattelua.
 
CG:n ongelma on se, että se on ihan pirun painava verrattuna moderneihin vastineisiin. Uusin 2014 julkistettu M4-malli painaa tyhjänä vielä 7 kg, ja 1991 M3-malli 8,5 kg.

Esimerkiksi saksalaisten Panzerfaust 3 painaa tyhjänä vain 2,3 kg, ja sen ammusten kaliiperi ei ole rajoitettu, koska se on ylikaliiperisinko. Myös amerikkalaisten SMAW painaa tyhjänä vain 5,3 kg.
Nammo (josta muuten Patria omistaa puolet) ja Raytheon ovat lisäksi suunnitelleet SMAW 2:ta, joka painaisi 2 kg vähemmän, ja kykenee ampumaan samoja ammuksia kuin SMAW. Lisäksi uusia ammuksia on suunnitteilla SMAW 2:n mukana. SMAW 2:sta poistuisi SMAW:n tähystyskivääri, joka korvattaisiin kehittyneemmällä ammunnanhallintajärjestelmällä.

Panzerfaust 3:n kaksoisonteloraketeilla on 900 mm RHA-läpäisyä, tavallisella ontelolla 700 mm, ja lisäksi siihen valmistetaan myös viivästetyllä räjäytyksellä toimivaa sirpalerakettia. Aseen suhteellisen yksinkertaisuuden vuoksi siihen ei liene vaikeaa suunnitella myös savu-, valaisu-, polttotaistelu- tai termobaarisia raketteja. Panzerfaust 3:n lähtönopeus tosin on vain puolet CG:n tai SMAW:n lähtönopeudesta.

SMAW:n onteloraketti läpäisee 600 mm RHA:ta, ja siihen saa myös kaksitoimisen sirpaleraketin (jonka sytytin toimii eri tavalla kovaan tai pehmeään kohteeseen osuessaan). Lisäksi SMAW:iin on myös termobaarinen raketti.
 
Viimeksi muokattu:
CG:n ongelma on se, että se on ihan pirun painava verrattuna moderneihin vastineisiin. Uusin 2014 julkistettu M4-malli painaa tyhjänä vielä 7 kg, ja 1991 M3-malli 8,5 kg.

Esimerkiksi saksalaisten Panzerfaust 3 painaa tyhjänä vain 2,3 kg, ja sen ammusten kaliiperi ei ole rajoitettu, koska se on ylikaliiperisinko. Myös amerikkalaisten SMAW painaa tyhjänä vain 5,3 kg.
Nammo (josta muuten Patria omistaa puolet) ja Raytheon ovat lisäksi suunnitelleet SMAW 2:ta, joka painaisi 2 kg vähemmän, ja kykenee ampumaan samoja ammuksia kuin SMAW. Lisäksi uusia ammuksia on suunnitteilla SMAW 2:n mukana. SMAW 2:sta poistuisi SMAW:n tähystyskivääri, joka korvattaisiin kehittyneemmällä ammunnanhallintajärjestelmällä.

Panzerfaust 3:n kaksoisonteloraketeilla on 900 mm RHA-läpäisyä, tavallisella ontelolla 700 mm, ja lisäksi siihen valmistetaan myös viivästetyllä räjäytyksellä toimivaa sirpalerakettia. Aseen suhteellisen yksinkertaisuuden vuoksi siihen ei liene vaikeaa suunnitella myös savu-, valaisu-, polttotaistelu- tai termobaarisia raketteja. Panzerfaust 3:n lähtönopeus tosin on vain puolet CG:n tai SMAW:n lähtönopeudesta.

SMAW:n onteloraketti läpäisee 600 mm RHA:ta, ja siihen saa myös kaksitoimisen sirpaleraketin (jonka sytytin toimii eri tavalla kovaan tai pehmeään kohteeseen osuessaan). Lisäksi SMAW:iin on myös termobaarinen raketti.

Panzerfaust 3:n puolesta puhuisi vahvasti myös se, että sen voi turvallisesti ampua sisätiloista, kiitos muovihiutaleisiin perustuvan vastamassan. Wikipedian mukaan uuteen SMAWiin olisi tuommoinen kans kehitteillä.
 
Olisiko hullumpi idea antaa kessien ja apilasten antaa toistaiseksi olla tavan jalkaväellä ja miettiä sen sijaan korvaavaa sinkoasetta panssarintorjuntakomppanioille, joilla on mustikalusto. Ehkä Panzerfaust, ehkä RPG-29, ehkä SMAW?
 
CG:n ongelma on se, että se on ihan pirun painava verrattuna moderneihin vastineisiin. Uusin 2014 julkistettu M4-malli painaa tyhjänä vielä 7 kg, ja 1991 M3-malli 8,5 kg.

Esimerkiksi saksalaisten Panzerfaust 3 painaa tyhjänä vain 2,3 kg, ja sen ammusten kaliiperi ei ole rajoitettu, koska se on ylikaliiperisinko.

Toki PZF:ssä on puolensa, nimellisesti tuo läpäisykyky, mutta se hävisi jo kerran NLAW:lle, joten kun ei nyt olla hakemassa PST-asetta, niin pitää katsoa niitä muita juttuja mitä se osaa.

Mitä taas tulee painoon, niin tuo "tyhjäpaino" selittyy sillä, että laukaisuputki tulee ammuksen mukana ja ammukset painavat sen 13 kiloa per putki.
 
Panzerfaust 3:n puolesta puhuisi vahvasti myös se, että sen voi turvallisesti ampua sisätiloista, kiitos muovihiutaleisiin perustuvan vastamassan. Wikipedian mukaan uuteen SMAWiin olisi tuommoinen kans kehitteillä.

PZF-3:sta harkittiin, mutta hankittiin NLAW.
 
Olisiko hullumpi idea antaa kessien ja apilasten antaa toistaiseksi olla tavan jalkaväellä ja miettiä sen sijaan korvaavaa sinkoasetta panssarintorjuntakomppanioille, joilla on mustikalusto. Ehkä Panzerfaust, ehkä RPG-29, ehkä SMAW?

NLAW. Siis jos nuo olisi panssarintorjuntakomppanioita ja joukkueita. Mutta jos niiden tehtävä olisi tulituki, niin silloin CG osaa enemmän temppuja.
 
Olisiko hullumpi idea antaa kessien ja apilasten antaa toistaiseksi olla tavan jalkaväellä ja miettiä sen sijaan korvaavaa sinkoasetta panssarintorjuntakomppanioille, joilla on mustikalusto. Ehkä Panzerfaust, ehkä RPG-29, ehkä SMAW?
Eiköhän NLAW:lla saada paras vaikutus.

Mietin lähinnä, että KES 12 PST pysyisi tietenkin peruskertasinkona, mutta jalkaväen tukiaseeksi (esim. kaupunkijääkärikomppanioiden sinkoryhmille) SMAW voisi olla omiaan. KES 12 RAK on siitä rajoittunut, että sillä on vain se yksi sirpaleampumatarvike, kun kyseessä on kertasinko.
 
Eiköhän NLAW:lla saada paras vaikutus.

Mietin lähinnä, että KES 12 PST pysyisi tietenkin peruskertasinkona, mutta jalkaväen tukiaseeksi (esim. kaupunkijääkärikomppanioiden sinkoryhmille) SMAW voisi olla omiaan. KES 12 RAK on siitä rajoittunut, että sillä on vain se yksi sirpaleampumatarvike, kun kyseessä on kertasinko.

Heillä on jo 12 KES RAK, körkki ja kranaattipistooli.
 
KES:t hankittiin "jokamiehen" PST-aseeksi, samalla kun nuo vanhat singot oli varmaankin yhä rivissä (musti ainakin 55:sta en tiedä).

Olivat yhtä aikaa käytössä 80-luvulla.
 
Heillä on jo 12 KES RAK, körkki ja kranaattipistooli.

Kaikki nuo ovat varmasti tarpeellisia, mutta...
Körkki, ei liiku käytänössä miesvoimin ja vaatii ehkä valmistellumman tuliaseman. Hyvä vekotin puolustuksessa ja toimii ajoneuvoja ja henkilömaaleja vastaan. Ei kuitenkaan vaikuta rakennuksen sisälle linnoittautuneeseen viholliseen kovin hyvin.
Kranaattipistooli, hyvä ryhmän tukiase
12 KES RAK tämä on jo suuri parannus, mutta sen suorituskyky on hiukan epäselvä. Ainoa tästä joukosta joka kilpailee CG;n kanssa.

CG;n plussa on kuitenkin laaja a-tarvike valikoima. miinuksena on paino ja ehkä hinta.
 
Back
Top