Classic Firearms Finnish M39 Tour

Pystykorvia niin kauas ku silmät kantaa jännää että noin isoja eriä vielä löytyy.

 

Tuossa on muuten tuon firman oma aikaisempi video:

 

Halvalla lahti... Suomen valtio myi noi bulkissa alle viisikymppia kivaari joskus 80-luvun alussa, nyt retail noille hyvakuntoisille on 650-750 taalaa... mut hei, taas me tienattiin talla.
Virkamiehet on toivottomia myyntimiehia, jos ne olis hyvia myyjia niin ne ois myynnissa toissa eika virassa. Sapettaa taa jatkuva avuttomuus valilla, sorry. Voisivatko Suomen herrat joskus tehda yhden hyvan kaupan ettei kokoajan vituttaisi?
(Toisaalta sitten ei itsekehulta ja selkaantaputtelulta loppua kuultais ikina).

Mutta M39 on soiva peli, jopa alan miesten mielesta:

 

No, sanoisin että niiden panssarivaunujen huutokauppa meni ihan kiitettävästi. Ja jälkeenpäin taisivat myös myydä yhden Panzer nelosenkin ja saivat siitäkin melkoisesti rahaa.

 

Hyvä esimerkki siitä kuinka asia voidaan hoitaa mallikkaasti. Virka ei siis ole este, vaan huono osaaminen ja motivaatio.

 

No reiluuden nimissä pitää varmaan sanoa että 80-luvun alkupuolella noista ei paljon ton enempää maksettu, varsinkaan jos joku olis ostanut suurissa erissä. Joo, nykyään jos ostat yhden pystykorvan asekauppiaalta niin siitä joudut kärsimään useita satkuja (ittekin muistan kun mulle tarjottiin aktiiviressuna tarkastettua pystykorvaa 250 eurolla, en ottanut, olin tyhmä). Mutta jos 1980-luvulla olisit lähtenyt virkatyöksesi yksittäisiä pystykorvia yksityishenkilöille rapakon taakse kauppaamaan niin tuolla olisi varastot edelleen täynnä ruostuvia vorkolleja.

Sitä kyllä toivon, että kun nykyrynkyistä aika jättää, niin niiden kauppaaminen osataan pelata oikein. Vois valtion kassaan ehkä jopa satanen per pyssy kilahtaa sen jälkeen kun kulungit on otettu pois.

 

Hyva pointti... noissa sarjatuliaseissa vaan vissiin jenkeissa se 1986 lainsaadanto import-automatiikeista kirraa. Mutta tosiaan jos olis itsella ollut 500 pystykorvaa olohuoneen nurkassa 30 vuotta niin kyllahan niista jonkun roposen haluaisi pyytaa... Hienoa kuitenkin etta loytyy rapakon takanakin harrastuspiireja suomalaiselle sotaraudalle, siina samassa harrastajat usein tutustuvat myos Suomen historiaan ja toivottavasti meihin suomalaisiinkin jossain vaiheessa... ehka ase- ja ampumamatkailun kehittamisessa voisi olla ideaa, meilla riittaa komeita maastoja joissa voi/ saa ampua. En nyt maksavia asiakkaita veisi ensimmaiseksi mihkaan Hatilaan tms... suomalaisillakin ei-ampujilla on noista 'radoista' ja niiden fasiliteeteista yleensa vahan glorifioitu kasitys .

 

No tuopa se taitaa heittää kalikan rattaaseen nykyrynkkyjen kohdalta, ja siksi just kirjoitin että hyvässä lykyssä vois satasen per aseyksilö saada. Kun elättelen toiveita, että jonniinsortin laillinen puoliautomatisointi olisi tehtävissä.

Mutta voi kyllä jäädä tekemättä. Nyt Valmeteista maksetaan jenkeissä hirmuhintoja, mutta siinäkin pätee kysynnän ja tarjonnan laki. Jos markkinoille pärähtää edes 10 000 semiksi "dekottua" kalua suoraan Suomen raskaan luolastoista, niin saas nähdä mihin hinta asettuu - ei ainakaan varmana nykytasolle. Joten mikä tahansa firma tai taho joka noita lähtisi muokkaamaan, ottaisi aika huikean riskin. Ihan erikseen siitä, että menisikö konversio "jenkkikatsastuksessa" läpi.

 

En tieda, epailisin ettei menisi. Suomalainen (itse asiassa pomminvarma) sotilasaseen dekoaminen menee Saksassa laillisena, mutta Briteissa ei... no, toivottavasti noita nyt ei kuitenkaan dekota. Mutta vaikka dekottaisiin niin saattaisin siedettavaan hintaan (saa alkaa kolmosella) ostaa vanhan 62:n metallisella kadensuojuksella. Oli se niin asiallinen peli plus alkaa nelikymppisena nostalgiakin vahan jarsimaan perus-vitutusta... . A Happy Wappu!

 

Noi Valmet 76:set Jenkeissa on kylla aivan hulluissa hinnoissa (pre-1986)... pyynnot on nykyaan jotain tyyliin 6500-7500 taalaa, sentaan aseiden luvatussa maassa... eika valia onko 5,56 vai .308..

 

Ja oli muuten Hatilassa tai jossain vaunuradalla maalina vissiin se Panzer 4, se naytti vahan nukkavierulta parin vuosikymmenen vaunu/ kes/ apilas -kovapanosammuntojen jalkeen!

 

Se kyllä näkyi kuvassakin.

 

irakin veteraani putsaa koko aseen

 

STG U9 Suomi kp kannulla.

http://www.thefirearmblog.com/blog/2016/07/05/brp-corps-transferable/

 

Pakkasin yhden päivän noita M/39:jä Tikkakoskella keväällä -86 tuommoisiin puulaatikoihin. Poistettiin Tikkakosken Itärannan varastosta ja lähtivät kuulemma Riihimäelle. Se olikin ainoa kerta, kun tuota käsissäni pitelin. Luokkahuoneen edessä se oli vaan meille opetettu. Jos sota olisi silloin syttynyt, olisi tuommonen lyöty minulle käteen.
Miksi muuten oli lentokoneapumekaanikkoudestani huolimatta tuon päivän asevarastolla? No, meillä oli velvollisuus olla joku määrä ryhmyrinä lentosotamiehille - vastenmielistä puuhaa. Joku meistä sitten keksi, että huomennahan niille on pst-koulutusta ja sehän on ryhmänjohtajalle iisi nakki. Seuraavana aamuna koulutukseen ilmaantui kuusi lentosotamiestä ja yksitoista alikersanttia. Puisteltuaan hetken päätään, viskasi vääpeli meistä kymmenen asevarastolle kiväärejä pakkaamaan. Saimme kuitenkin koulutusmerkinnän. Paitsi se ase-alikessu, joka teki samaa, muttei ollut viitsinyt ilmaantua "pst-koulutukseen".

 

Oliko pystykorvalle olemassa mitään optiikkaa?

 

Linkin mukaan M-39:ssä on käytetty useamman mallisia jo sodan aikana, muun muassa neuvostoliittolaisia PE ja PEM kiikareita, suomalaisia Physica merkkisiä sekä saksalaisia Ajack kiikareita.
Linkissä on muutkin Mosin-Nagant kiikarikiväärit, joten löytyy M91/30:stä pystykorviin.
http://www.jaegerplatoon.net/RIFLES7.htm

 

Ja jos ei olisi, niin siihen voisi tehdä kiskot/telineet optiikalle. Vähän kun näyttää kiväärille poraa niin siihen saa vaikka takapistimen.

 

Huomasin. Kävin itse ihmettelemässä, että kyllä niitä nyt löytyy. Kuten esim http://brassstacker.com/M39-Scout-Scope-Mount/

Mutta itse en ollut tietoinen että optiikkaa oli käytössä hyvin vähäisiä määriä. Ja mitkä rintamalla tuli vastaan naapurilta otettuina, päätyivät hirvikivääriin kiinni ennemmin kuin se annettiin takaisin sotavaltiolle. AW Virtanan kunnostautui sodan jälkeen tekemällä firmalla optiikkaa, joka säilyi käytössä kairan linkin mukaan aina kuuskyt luvulle.

Kuitenkin jos jollakin ressulla on tallessa pystykorva niin se sopii hyvin ressun perus TA taitojen hallintaan. Ei maksa liikoja m39sen modaaminen moderniin kuntoon. Tosin siinä menee sen historiallinen arvo.

 

Tämä on mielenkiintoinen pohdinnan kohde. Absoluuttinen historiallinen puhtaus siinä kyllä menee mutta mielestäni ase saavuttaa samaan aikaan uutta arvoa. Onko aseen tarina oikeastaan koskaan ohi? Entä jos tänään modattua M39:ä käytetään jossain tulevassa konfliktissa, niin eikö se saavuta uutta historiallista arvoa, vai menettääkö Pystykorva rotupuhtautensa pysyvästi kun sitä edes ajattelee hipaisevansa poralla?