CV90-veikkaus

[samip]

Riippuen uuden prikaatin kokoonpanosta ja paljon vanhoista CV:stä muutetaan erikoisvaunuiksi tai ylipäätään on tallella. Niin hankinta tulee olemaan 160-200 uutta CV:tä + 2-4 (kokeilu kappaletta) eli 182kpl

 

[PJ85]

KarJPr:lla on/oli kuitenkin lähes sama määrä rynnäkkövaunuja (102 kpl), kuin SA-PsPr:lla (110 kpl), samalle määrää psjääk-yksiköitä. Ei siis olennaista eroa mielestäni? Mikä ajoneuvo KaiPr:lle olisi pitänyt hankkia Nasun sijasta?

Kyllähän Kainuulaisilla panssaritekat haaveissa oli jo yli 20 vuotta sitten, varmaankin BVS-10

Puolustusvoimat kaavailee panssaroitua tela-autoa

Tekniikka&Talous tarjoaa oivalluksia, näköaloja ja hyötytietoa teknologiasta ja sen vaikutuksista.

www.tekniikkatalous.fi

Jospa muutaman vuoden päästä olisi sitten jotain panssaroituakin (Patria Trackx)

 

[Karkki90]

Muutama kommentti sivustakatsojana:


Varmasti oli puutteensa, niiden takiahan jääkäriprikaatia kehitettiin, mutta toisaalta taitaa Ukrainakin sotia arolla pääosin "hirviprikaateilla" (lähinnä viittaan, että eivät ole mekanisoituja joukkoja pääosiltaan).


Käsittääkseni alkuperäisellä JPr "noin" M85:lla oli samat 3 Pasia tai 2 Nasua jääkärijoukkuetta kohti, kuin myöhemmin 90-luvulla. Miesvahvuutta sen sijaan pienennettiin (erillinen pstp poistettiin), joten miten tämä keventäminen haittasi liikkuvuutta? Mitä materiaalia olisi 90-luvun JK:lla jäänyt kuljettamatta?


Mikä näissä oli kehitysmaatasolla ja miksi? Toki esim. LV-217 oli jo vanhahkoa tekniikkaa, eikä LV-217M olennaisesti poikennut tästä, mutta monellako maalla oli digitaaliset radiot laajassa käytössä 90-luvulla? Mitä olennaista jäi hankkimatta? Lukumäärät olivat tietystkin esim. radioissa pieniä, kuinkahan myöhään joukkueen ainoa radio oli tjr:llä?


Pimeätoimintakyky oli toki puutteellinen, mutta olisiko vastustajallakaan ollut käytännössä olennaisesti parempi tilanne? Mieskohtaisia pimeätoimintavälineitä ei ollut, mutta oli valopistoolien lisäksi nyt jotain muutakin: tulenjohtajalla Wild Big, pst-ohjusjoukkueilla lämpökamerat ja sinkoyksiköillä joitakin Apilasten pimeätähtäimiä. Lisäksi oli tykistöllä ja rskrh:lla valoammukset.


KarJPr:lla on/oli kuitenkin lähes sama määrä rynnäkkövaunuja (102 kpl), kuin SA-PsPr:lla (110 kpl), samalle määrää psjääk-yksiköitä. Ei siis olennaista eroa mielestäni? Mikä ajoneuvo KaiPr:lle olisi pitänyt hankkia Nasun sijasta?


Kantama kuitenkin olennaisesti parempi kuin jpr:lla tai pspr:lla, ja tuliannoksen/tuli-iskun painokaan ei jää paljoa jpr:nkään vastaavasta. Länsimaissa patteristo per prikaati taitaa olla aika tavanomaista.


Milloin AMOS on ollut prikaatitasolla, en ole kuullutkaan?


"Vihdoin" kuulostaa hieman erikoiselta, koska PsP:lla on ollut 2:2 suhde psjääk/psv-yksiköiden välillä käsittääkseni noin vuodesta -85, ja prikaatitasolla tarkasteltuna suhde on ollut 6:6 noin vuodesta 1970 alkaen. Tai siis MEKTSTOS ei tuonut tuossa mitään uutta.

En osaa laatikkoleikkiä. Sori siitä.

Kun kevennetty JPR otettiin 90-luvun alussa käyttöön, niin prikaatin TEKA-kirjavahvuushan nousi samalla 200 -> 250. Ymmärrän tuon muutoksen niin, että joukkueet saivat kolmannet ajoneuvot. Pasien määrä taas laski samassa yhteydessä 300 -> 200.

Erillistä PSTP:tä ei JPR:ssa käsittääkseni missään vaiheessa ollut, vaan kevennyksen yhteydessä pataljoonista lähti PSTK ja yksi JK. Tilalle tuli EK:n pst-joukkueet. Eli Musti lähti ja tilalle tuli PSTOHJ82/M ja APILAS.

Kevennys on tietysti osin harhaanjohtava muotoilu, koska raskaan krh:n ja molempien KT-patterien putkimäärää lisättiin samalla 50%. Miinuksena tietysti raskaan patteriston 155K:n korvaaminen 152H:lla.

Mitä viestikalustoon tulee, niin prikaatin viestijärjestelmä on tietysti "hieman" monimuotoisempi setti, kuin LV217, tai edes 217M. Eli puhutaan yhtymän viestijärjestelmästä viestiasemineen. Tuota osiotahan ei taidettu saatu kuntoon edes valmiusprikaateissa. Jatkuvaa kehitystyötä kyllä tehtiin, mutta järjestelmät pysyivät aina vain joiltain olennaisilta osin puutteellisina. Toivottavasti M18 menestyy paremmin.