Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Kyllähän Kainuulaisilla panssaritekat haaveissa oli jo yli 20 vuotta sitten, varmaankin BVS-10KarJPr:lla on/oli kuitenkin lähes sama määrä rynnäkkövaunuja (102 kpl), kuin SA-PsPr:lla (110 kpl), samalle määrää psjääk-yksiköitä. Ei siis olennaista eroa mielestäni? Mikä ajoneuvo KaiPr:lle olisi pitänyt hankkia Nasun sijasta?
En osaa laatikkoleikkiä. Sori siitä.Muutama kommentti sivustakatsojana:
Varmasti oli puutteensa, niiden takiahan jääkäriprikaatia kehitettiin, mutta toisaalta taitaa Ukrainakin sotia arolla pääosin "hirviprikaateilla" (lähinnä viittaan, että eivät ole mekanisoituja joukkoja pääosiltaan).
Käsittääkseni alkuperäisellä JPr "noin" M85:lla oli samat 3 Pasia tai 2 Nasua jääkärijoukkuetta kohti, kuin myöhemmin 90-luvulla. Miesvahvuutta sen sijaan pienennettiin (erillinen pstp poistettiin), joten miten tämä keventäminen haittasi liikkuvuutta? Mitä materiaalia olisi 90-luvun JK:lla jäänyt kuljettamatta?
Mikä näissä oli kehitysmaatasolla ja miksi? Toki esim. LV-217 oli jo vanhahkoa tekniikkaa, eikä LV-217M olennaisesti poikennut tästä, mutta monellako maalla oli digitaaliset radiot laajassa käytössä 90-luvulla? Mitä olennaista jäi hankkimatta? Lukumäärät olivat tietystkin esim. radioissa pieniä, kuinkahan myöhään joukkueen ainoa radio oli tjr:llä?
Pimeätoimintakyky oli toki puutteellinen, mutta olisiko vastustajallakaan ollut käytännössä olennaisesti parempi tilanne? Mieskohtaisia pimeätoimintavälineitä ei ollut, mutta oli valopistoolien lisäksi nyt jotain muutakin: tulenjohtajalla Wild Big, pst-ohjusjoukkueilla lämpökamerat ja sinkoyksiköillä joitakin Apilasten pimeätähtäimiä. Lisäksi oli tykistöllä ja rskrh:lla valoammukset.
KarJPr:lla on/oli kuitenkin lähes sama määrä rynnäkkövaunuja (102 kpl), kuin SA-PsPr:lla (110 kpl), samalle määrää psjääk-yksiköitä. Ei siis olennaista eroa mielestäni? Mikä ajoneuvo KaiPr:lle olisi pitänyt hankkia Nasun sijasta?
Kantama kuitenkin olennaisesti parempi kuin jpr:lla tai pspr:lla, ja tuliannoksen/tuli-iskun painokaan ei jää paljoa jpr:nkään vastaavasta. Länsimaissa patteristo per prikaati taitaa olla aika tavanomaista.
Milloin AMOS on ollut prikaatitasolla, en ole kuullutkaan?
"Vihdoin" kuulostaa hieman erikoiselta, koska PsP:lla on ollut 2:2 suhde psjääk/psv-yksiköiden välillä käsittääkseni noin vuodesta -85, ja prikaatitasolla tarkasteltuna suhde on ollut 6:6 noin vuodesta 1970 alkaen. Tai siis MEKTSTOS ei tuonut tuossa mitään uutta.
Kuinkas tuossa kokoonpanossa tulenjohto hoidetaan? Eikö niillekkin pitäs olla x määrä CV90 vaunuja? Ja riittääkö prikaatille tykistöksi 24kpl K9 (3x8)Oma alkuperäinen ehdotukseni oli tosiaan 154 uutta vaunua ja 102 vanhaa, MLU:n läpikäynyttä vaunua. Tietenkin voisi miettiä vähän tarkemmin vaunujen jakoa:
Eli tällä jaolla 6 kpl CV9030-vaunuja jäisi organisaatiosta yli ja CV9035-vaunutarve olisi 160 kpl. Lukitaan siis pienen päivityksen jälkeen tarkaksi toiveeksi 160 kpl!
- 2 * MEKTIEDK/MEKPR (á 14 vaunua) Uudet CV9035-vaunut, yhteensä 28 kpl
- 6 * KNTOJ/MEKP (á 2 vaunua) Vanhat CV9030MLU-vaunut, yhteensä 12 kpl
- 6 * MEKTIEDJ/MEKP (á 4 vaunua) Uudet CV9035-vaunut, yhteensä 24 kpl
- 6 * PSTOJ/MEKP (á 4 vaunua) Uudet CV9035-vaunut, yhteensä 24 kpl
- 6 * MEKK/MEKP (á 14 vaunua) Vanhat CV9030MLU-vaunut, yhteensä 84 kpl
- 6 * MEKK/MEKP (á 14 vaunua) Uudet CV9035-vaunut, yhteensä 84 kpl
Mie kyllä näkisin, että joukoille pitäs olla sidottuna hiukan enemmän vaunuja kuin joukkojen kirjavahvuus vaatii, nimenomaan korvaamaan rikkoutunutta ja tuhottua kalustoa, edes muutamaksi eka päiviksi/viikoksi, ennen kuin täydennystä saadaan ulkomailta, miehistöä kai tulee muutenkin koulutettua enemmän kuin vaunuja on kirjavahvuudessa. Varaosia ja vaihtolaitteita tietenkin kuuluu olla tarpeeksi.Kyllä kaikki kalusto sidotaan aina jollekin SA-joukolle, eikä ns. sitomatonta materiaalia varastoissa ole tai jos on niin silloin se on menossa hylättäväksi.
Järkevämpää on ostaa niiden esim 10 vaunun hinnalla n 90-110 milj€ varaosia ja vaihtolaitteita kunnossa pitoon, simulaattoreita koulutukseen. Meillä on ollut riittävästi niitä ostoksia missä vaunuja on purettu varaosiksi, koska koko rahalla on ostettu vain vaunuja.
Varaosista ja vaihtolaitteista on aina pulaa.
Vaikka piikki on auki, niin eipä se rahoitus tule riittämään ihan kaikkeen, mielummin kunnossapitoa, kuin vaunuja.Mie kyllä näkisin, että joukoille pitäs olla sidottuna hiukan enemmän vaunuja kuin joukkojen kirjavahvuus vaatii, nimenomaan korvaamaan rikkoutunutta ja tuhottua kalustoa, edes muutamaksi eka päiviksi/viikoksi, ennen kuin täydennystä saadaan ulkomailta, miehistöä kai tulee muutenkin koulutettua enemmän kuin vaunuja on kirjavahvuudessa. Varaosia ja vaihtolaitteita tietenkin kuuluu olla tarpeeksi.
Täh? Kalusto hommataan sotaa varten. Ei varusmieskoulutusta varten. Varusmieskoulutus toki on tärkeä, mutta ei kaluston hankinnan itsetarkoitus. Tuossa kun varakalusto aiemmin mainittiin, niin oletan sillä tarkoitetun sodan ajan kokoonpanojen varakalustoa sotatilanteen kalustomenekkiä varten. Onko sotiemme välinen rauhanaika venynyt liian pitkäksi, kun sinulta tuli tuollainen lapsus?Tuo varakalusto on Suomessa melko tarpeeton, koska vähintään 2/3 vaunuista on kuitenkin pitkäaikaisvarastoinnissa.
Muistaakseni alunperin JPr:lla oli joko 300 tekaa tai 250 Pasia, 90-luvulla noin 250 ja 200 kpl. Muutoksia selittää pitkälti alla mainitsemasi muutokset, eli neljä JK:a poistetut, PstK:t supistettu erillisjoukkueiksi - lisäksi lopuistakin jk:sta lähti kvkrhj:eet, eli niiden myötä poistui 2x12=24 tekaa/pasia myös. Samoin muissa joukoissa on voinut olla muutoksia (pionk, lähi-itohjptri, tied?), mutta niistä en tiedä sitäkään vähään. Sen sijaan jääkärijoukkueen ajoneuvot ovat käsittääkseni olleet samat 3 Pasia ja 2 Nasua. Mm. joukkueen opas vuodelta 1999 sanoo näin:En osaa laatikkoleikkiä. Sori siitä.
Kun kevennetty JPR otettiin 90-luvun alussa käyttöön, niin prikaatin TEKA-kirjavahvuushan nousi samalla 200 -> 250. Ymmärrän tuon muutoksen niin, että joukkueet saivat kolmannet ajoneuvot. Pasien määrä taas laski samassa yhteydessä 300 -> 200.

Tarkoitin pstp:llä siis jääkärijoukkueen pst-partiota; alunperin oli jj:ssa nelimiehisenä, 90-luvulta alkaen kolmimiehinen ja osa 3. ryhmää eli joukkueen miesvahvuus pieneni.Erillistä PSTP:tä ei JPR:ssa käsittääkseni missään vaiheessa ollut, vaan kevennyksen yhteydessä pataljoonista lähti PSTK ja yksi JK. Tilalle tuli EK:n pst-joukkueet. Eli Musti lähti ja tilalle tuli PSTOHJ82/M ja APILAS.
Mietin kyllä, että mainitsenko esimerkkejä, kun yritin tulkita että mikä tarkalleen ottaen olisi kehitysmaatasoista. Olettaisin, että YVI-1 tai YVI-2 ei sitä ole, ja toisaalta radiokalusto ei tietääkseni sitä ollut myöskään - ainoa mieleen tullut asia on suhteellisen pieni radioiden määrä, joka ennen valmiusprikaateja olla jalkaväessä melko vähäinen.Mitä viestikalustoon tulee, niin prikaatin viestijärjestelmä on tietysti "hieman" monimuotoisempi setti, kuin LV217, tai edes 217M. Eli puhutaan yhtymän viestijärjestelmästä viestiasemineen. Tuota osiotahan ei taidettu saatu kuntoon edes valmiusprikaateissa. Jatkuvaa kehitystyötä kyllä tehtiin, mutta järjestelmät pysyivät aina vain joiltain olennaisilta osin puutteellisina. Toivottavasti M18 menestyy paremmin.
Olennaista YVI-järjestelmien osalta on ehkä se, että niitä ei saatu hankittua kuin osalle prikaateja. Ei myöskään ajoneuvoja. Homma jäi pahasti puolitiehen. Eikä kaikille valmiusprikaateillekaan saatu YVI-kakkosta, vaan yhdelle valmiusprikaatille jäi YVI-1M.Muistaakseni alunperin JPr:lla oli joko 300 tekaa tai 250 Pasia, 90-luvulla noin 250 ja 200 kpl. Muutoksia selittää pitkälti alla mainitsemasi muutokset, eli neljä JK:a poistetut, PstK:t supistettu erillisjoukkueiksi - lisäksi lopuistakin jk:sta lähti kvkrhj:eet, eli niiden myötä poistui 2x12=24 tekaa/pasia myös. Samoin muissa joukoissa on voinut olla muutoksia (pionk, lähi-itohjptri, tied?), mutta niistä en tiedä sitäkään vähään. Sen sijaan jääkärijoukkueen ajoneuvot ovat käsittääkseni olleet samat 3 Pasia ja 2 Nasua. Mm. joukkueen opas vuodelta 1999 sanoo näin:
Katso liite: 126301
Tarkoitin pstp:llä siis jääkärijoukkueen pst-partiota; alunperin oli jj:ssa nelimiehisenä, 90-luvulta alkaen kolmimiehinen ja osa 3. ryhmää eli joukkueen miesvahvuus pieneni.
Mietin kyllä, että mainitsenko esimerkkejä, kun yritin tulkita että mikä tarkalleen ottaen olisi kehitysmaatasoista. Olettaisin, että YVI-1 tai YVI-2 ei sitä ole, ja toisaalta radiokalusto ei tietääkseni sitä ollut myöskään - ainoa mieleen tullut asia on suhteellisen pieni radioiden määrä, joka ennen valmiusprikaateja olla jalkaväessä melko vähäinen.
Mie ajattelin niin....Jos on kalustoa ja miehiä, eikö se kannata mieluummin osoittaa jollekin joukolle kuin pistää varalle? Ei sitä kalustoa kuitenkaan niiin paljon ole, että kannattaa sota-aikana seisottaa.
Tässä tapauksessa tarkoitin vanhempaa reservi ikäryhmää, joka ei oo sijoitettu heti perustettaviin joukkoihin, ja on jo saanut varushenkilö aikana koulutuksen CV9030 kalustoon, nyt annetaan vain koulutus uudempaan versioon.Pikakoulutetulla vaunumiehellä ei tee yhtään mitään.
Toivottavasti ei tehdä tyyliin: malli Käteinen. Tuloksena stenauksesta... siitä ei hyödy kuin Stena. Ja Ukrainaan en niitä lähettäisi. Me voimme myös olla niiden tarpeessa. Kuitenkin.Entiset BMP-2 koulutetut saavat sitten pitemmän koulutuksen. Pitäisin muuten nuo BMP-2 ja MT-LB kaluston jossain varastossa niin pitkään kun niihin löytyy miehistöä reserviläisistä. Puretaan osa varaosiksi, on ne pakettiautoa parempia.
YVI-1 -kalustoa tarkoitin jos ei nyt ihan kehitysmaatasoisella ratkaisulla niin ei ainakaan nykyaikaisella länsimaisella ratkaisulla. YVI-1 oli käytännössä neljä puhelinkeskusta ajoneuvoihin asennettuna ja tilaajaliikenne kerättiin multipleksereiden kautta. Ratkaisu soveltui erittäin huonosti liikkuviin sotatoimiin ja datansiirtoon ei ollenkaan. Liikkuvan tilaajan palveluita ei ollut ollenkaan, mikä on onneksi YVI-2:ssa ja M18:ssa korjattu. Lisäksi oli se suomalainen ominaisuus, että YVI-1 -kalustoa saatiin hankittua ainoastaan osalle prikaateista.Muistaakseni alunperin JPr:lla oli joko 300 tekaa tai 250 Pasia, 90-luvulla noin 250 ja 200 kpl. Muutoksia selittää pitkälti alla mainitsemasi muutokset, eli neljä JK:a poistetut, PstK:t supistettu erillisjoukkueiksi - lisäksi lopuistakin jk:sta lähti kvkrhj:eet, eli niiden myötä poistui 2x12=24 tekaa/pasia myös. Samoin muissa joukoissa on voinut olla muutoksia (pionk, lähi-itohjptri, tied?), mutta niistä en tiedä sitäkään vähään. Sen sijaan jääkärijoukkueen ajoneuvot ovat käsittääkseni olleet samat 3 Pasia ja 2 Nasua. Mm. joukkueen opas vuodelta 1999 sanoo näin:
Katso liite: 126301
Tarkoitin pstp:llä siis jääkärijoukkueen pst-partiota; alunperin oli jj:ssa nelimiehisenä, 90-luvulta alkaen kolmimiehinen ja osa 3. ryhmää eli joukkueen miesvahvuus pieneni.
Mietin kyllä, että mainitsenko esimerkkejä, kun yritin tulkita että mikä tarkalleen ottaen olisi kehitysmaatasoista. Olettaisin, että YVI-1 tai YVI-2 ei sitä ole, ja toisaalta radiokalusto ei tietääkseni sitä ollut myöskään - ainoa mieleen tullut asia on suhteellisen pieni radioiden määrä, joka ennen valmiusprikaateja olla jalkaväessä melko vähäinen.
Huhujen mukaan nuo olivat ydiniskun kestäviä, ei mitään modernia tekniikkaa...Suomessa oli käytössä myös aitoa 1950-luvun neuvostotekniikkaa eli 1940-luvun saksalaistekniikkaa edustavat LV-305/306 -radiot. Näitä jouduttiin käyttämään myös jääkäriprikaateissa, koska radiokaluston määrä oli niin pieni.
Vastailin tuonne Karkki90:n mainitsemaan jpr-ketjuun.