CV90-veikkaus

[samip]

Riippuen uuden prikaatin kokoonpanosta ja paljon vanhoista CV:stä muutetaan erikoisvaunuiksi tai ylipäätään on tallella. Niin hankinta tulee olemaan 160-200 uutta CV:tä + 2-4 (kokeilu kappaletta) eli 182kpl

 

[PJ85]

KarJPr:lla on/oli kuitenkin lähes sama määrä rynnäkkövaunuja (102 kpl), kuin SA-PsPr:lla (110 kpl), samalle määrää psjääk-yksiköitä. Ei siis olennaista eroa mielestäni? Mikä ajoneuvo KaiPr:lle olisi pitänyt hankkia Nasun sijasta?

Kyllähän Kainuulaisilla panssaritekat haaveissa oli jo yli 20 vuotta sitten, varmaankin BVS-10

Puolustusvoimat kaavailee panssaroitua tela-autoa

Tekniikka&Talous tarjoaa oivalluksia, näköaloja ja hyötytietoa teknologiasta ja sen vaikutuksista.

www.tekniikkatalous.fi

Jospa muutaman vuoden päästä olisi sitten jotain panssaroituakin (Patria Trackx)

 

[Karkki90]

Muutama kommentti sivustakatsojana:


Varmasti oli puutteensa, niiden takiahan jääkäriprikaatia kehitettiin, mutta toisaalta taitaa Ukrainakin sotia arolla pääosin "hirviprikaateilla" (lähinnä viittaan, että eivät ole mekanisoituja joukkoja pääosiltaan).


Käsittääkseni alkuperäisellä JPr "noin" M85:lla oli samat 3 Pasia tai 2 Nasua jääkärijoukkuetta kohti, kuin myöhemmin 90-luvulla. Miesvahvuutta sen sijaan pienennettiin (erillinen pstp poistettiin), joten miten tämä keventäminen haittasi liikkuvuutta? Mitä materiaalia olisi 90-luvun JK:lla jäänyt kuljettamatta?


Mikä näissä oli kehitysmaatasolla ja miksi? Toki esim. LV-217 oli jo vanhahkoa tekniikkaa, eikä LV-217M olennaisesti poikennut tästä, mutta monellako maalla oli digitaaliset radiot laajassa käytössä 90-luvulla? Mitä olennaista jäi hankkimatta? Lukumäärät olivat tietystkin esim. radioissa pieniä, kuinkahan myöhään joukkueen ainoa radio oli tjr:llä?


Pimeätoimintakyky oli toki puutteellinen, mutta olisiko vastustajallakaan ollut käytännössä olennaisesti parempi tilanne? Mieskohtaisia pimeätoimintavälineitä ei ollut, mutta oli valopistoolien lisäksi nyt jotain muutakin: tulenjohtajalla Wild Big, pst-ohjusjoukkueilla lämpökamerat ja sinkoyksiköillä joitakin Apilasten pimeätähtäimiä. Lisäksi oli tykistöllä ja rskrh:lla valoammukset.


KarJPr:lla on/oli kuitenkin lähes sama määrä rynnäkkövaunuja (102 kpl), kuin SA-PsPr:lla (110 kpl), samalle määrää psjääk-yksiköitä. Ei siis olennaista eroa mielestäni? Mikä ajoneuvo KaiPr:lle olisi pitänyt hankkia Nasun sijasta?


Kantama kuitenkin olennaisesti parempi kuin jpr:lla tai pspr:lla, ja tuliannoksen/tuli-iskun painokaan ei jää paljoa jpr:nkään vastaavasta. Länsimaissa patteristo per prikaati taitaa olla aika tavanomaista.


Milloin AMOS on ollut prikaatitasolla, en ole kuullutkaan?


"Vihdoin" kuulostaa hieman erikoiselta, koska PsP:lla on ollut 2:2 suhde psjääk/psv-yksiköiden välillä käsittääkseni noin vuodesta -85, ja prikaatitasolla tarkasteltuna suhde on ollut 6:6 noin vuodesta 1970 alkaen. Tai siis MEKTSTOS ei tuonut tuossa mitään uutta.

En osaa laatikkoleikkiä. Sori siitä.

Kun kevennetty JPR otettiin 90-luvun alussa käyttöön, niin prikaatin TEKA-kirjavahvuushan nousi samalla 200 -> 250. Ymmärrän tuon muutoksen niin, että joukkueet saivat kolmannet ajoneuvot. Pasien määrä taas laski samassa yhteydessä 300 -> 200.

Erillistä PSTP:tä ei JPR:ssa käsittääkseni missään vaiheessa ollut, vaan kevennyksen yhteydessä pataljoonista lähti PSTK ja yksi JK. Tilalle tuli EK:n pst-joukkueet. Eli Musti lähti ja tilalle tuli PSTOHJ82/M ja APILAS.

Kevennys on tietysti osin harhaanjohtava muotoilu, koska raskaan krh:n ja molempien KT-patterien putkimäärää lisättiin samalla 50%. Miinuksena tietysti raskaan patteriston 155K:n korvaaminen 152H:lla.

Mitä viestikalustoon tulee, niin prikaatin viestijärjestelmä on tietysti "hieman" monimuotoisempi setti, kuin LV217, tai edes 217M. Eli puhutaan yhtymän viestijärjestelmästä viestiasemineen. Tuota osiotahan ei taidettu saatu kuntoon edes valmiusprikaateissa. Jatkuvaa kehitystyötä kyllä tehtiin, mutta järjestelmät pysyivät aina vain joiltain olennaisilta osin puutteellisina. Toivottavasti M18 menestyy paremmin.

 

[Jopuni]

Oma alkuperäinen ehdotukseni oli tosiaan 154 uutta vaunua ja 102 vanhaa, MLU:n läpikäynyttä vaunua. Tietenkin voisi miettiä vähän tarkemmin vaunujen jakoa:

• 2 * MEKTIEDK/MEKPR (á 14 vaunua) Uudet CV9035-vaunut, yhteensä 28 kpl
• 6 * KNTOJ/MEKP (á 2 vaunua) Vanhat CV9030MLU-vaunut, yhteensä 12 kpl
• 6 * MEKTIEDJ/MEKP (á 4 vaunua) Uudet CV9035-vaunut, yhteensä 24 kpl
• 6 * PSTOJ/MEKP (á 4 vaunua) Uudet CV9035-vaunut, yhteensä 24 kpl
• 6 * MEKK/MEKP (á 14 vaunua) Vanhat CV9030MLU-vaunut, yhteensä 84 kpl
• 6 * MEKK/MEKP (á 14 vaunua) Uudet CV9035-vaunut, yhteensä 84 kpl

Eli tällä jaolla 6 kpl CV9030-vaunuja jäisi organisaatiosta yli ja CV9035-vaunutarve olisi 160 kpl. Lukitaan siis pienen päivityksen jälkeen tarkaksi toiveeksi 160 kpl!

Kuinkas tuossa kokoonpanossa tulenjohto hoidetaan? Eikö niillekkin pitäs olla x määrä CV90 vaunuja? Ja riittääkö prikaatille tykistöksi 24kpl K9 (3x8)
Mie laittasin kaikkiin MEKK/MEKP uudet CV9035 vaunut, ja vanhoista CV9030MLU vaunuista osan siirtäisin/päivitettäs TJ-käyttöön, loput vanhat noihin muihin osiin joihin niitä riittää TJ-vaunujen jälkeen.
Eli uusia CV9035 vaunuja pitäs olla vielläkin enemmä kuin 160 kpl, tuollaiset 180-200 kpl, jos tj-porukoille tulisi CV90 pohjaiset vaunut.

"Ampulansseina" vois kai lisäpanssaroidut Patrian TrackX vaunut riittää samoin kuin viestiajoneuvoina. Ampulanssit olis varustettu paremmin ensihoitoon pystyviksi, vähän niinkuin siviiliampulanssit. Dronet aiheuttavat ongelmia haavoittuneiden evakointiin joten mikä olis paras ratkaisu siihen, pitäskö sielläkin olla paremmin panssaroituja vaunuja, CV90 tasoa.

Kyllä kaikki kalusto sidotaan aina jollekin SA-joukolle, eikä ns. sitomatonta materiaalia varastoissa ole tai jos on niin silloin se on menossa hylättäväksi.
Järkevämpää on ostaa niiden esim 10 vaunun hinnalla n 90-110 milj€ varaosia ja vaihtolaitteita kunnossa pitoon, simulaattoreita koulutukseen. Meillä on ollut riittävästi niitä ostoksia missä vaunuja on purettu varaosiksi, koska koko rahalla on ostettu vain vaunuja.
Varaosista ja vaihtolaitteista on aina pulaa.

Mie kyllä näkisin, että joukoille pitäs olla sidottuna hiukan enemmän vaunuja kuin joukkojen kirjavahvuus vaatii, nimenomaan korvaamaan rikkoutunutta ja tuhottua kalustoa, edes muutamaksi eka päiviksi/viikoksi, ennen kuin täydennystä saadaan ulkomailta, miehistöä kai tulee muutenkin koulutettua enemmän kuin vaunuja on kirjavahvuudessa. Varaosia ja vaihtolaitteita tietenkin kuuluu olla tarpeeksi.

 

[Mikfin70]

Mie kyllä näkisin, että joukoille pitäs olla sidottuna hiukan enemmän vaunuja kuin joukkojen kirjavahvuus vaatii, nimenomaan korvaamaan rikkoutunutta ja tuhottua kalustoa, edes muutamaksi eka päiviksi/viikoksi, ennen kuin täydennystä saadaan ulkomailta, miehistöä kai tulee muutenkin koulutettua enemmän kuin vaunuja on kirjavahvuudessa. Varaosia ja vaihtolaitteita tietenkin kuuluu olla tarpeeksi.

Vaikka piikki on auki, niin eipä se rahoitus tule riittämään ihan kaikkeen, mielummin kunnossapitoa, kuin vaunuja.

 

[KIM]

Tuo varakalusto on Suomessa melko tarpeeton, koska vähintään 2/3 vaunuista on kuitenkin pitkäaikaisvarastoinnissa.

Täh? Kalusto hommataan sotaa varten. Ei varusmieskoulutusta varten. Varusmieskoulutus toki on tärkeä, mutta ei kaluston hankinnan itsetarkoitus. Tuossa kun varakalusto aiemmin mainittiin, niin oletan sillä tarkoitetun sodan ajan kokoonpanojen varakalustoa sotatilanteen kalustomenekkiä varten. Onko sotiemme välinen rauhanaika venynyt liian pitkäksi, kun sinulta tuli tuollainen lapsus?

 

[PEMM]

Jos on kalustoa ja miehiä, eikö se kannata mieluummin osoittaa jollekin joukolle kuin pistää varalle? Ei sitä kalustoa kuitenkaan niiin paljon ole, että kannattaa sota-aikana seisottaa.

 

[KRH-laskija]

En osaa laatikkoleikkiä. Sori siitä.

Kun kevennetty JPR otettiin 90-luvun alussa käyttöön, niin prikaatin TEKA-kirjavahvuushan nousi samalla 200 -> 250. Ymmärrän tuon muutoksen niin, että joukkueet saivat kolmannet ajoneuvot. Pasien määrä taas laski samassa yhteydessä 300 -> 200.

Muistaakseni alunperin JPr:lla oli joko 300 tekaa tai 250 Pasia, 90-luvulla noin 250 ja 200 kpl. Muutoksia selittää pitkälti alla mainitsemasi muutokset, eli neljä JK:a poistetut, PstK:t supistettu erillisjoukkueiksi - lisäksi lopuistakin jk:sta lähti kvkrhj:eet, eli niiden myötä poistui 2x12=24 tekaa/pasia myös. Samoin muissa joukoissa on voinut olla muutoksia (pionk, lähi-itohjptri, tied?), mutta niistä en tiedä sitäkään vähään. Sen sijaan jääkärijoukkueen ajoneuvot ovat käsittääkseni olleet samat 3 Pasia ja 2 Nasua. Mm. joukkueen opas vuodelta 1999 sanoo näin:

Erillistä PSTP:tä ei JPR:ssa käsittääkseni missään vaiheessa ollut, vaan kevennyksen yhteydessä pataljoonista lähti PSTK ja yksi JK. Tilalle tuli EK:n pst-joukkueet. Eli Musti lähti ja tilalle tuli PSTOHJ82/M ja APILAS.

Tarkoitin pstp:llä siis jääkärijoukkueen pst-partiota; alunperin oli jj:ssa nelimiehisenä, 90-luvulta alkaen kolmimiehinen ja osa 3. ryhmää eli joukkueen miesvahvuus pieneni.

Mitä viestikalustoon tulee, niin prikaatin viestijärjestelmä on tietysti "hieman" monimuotoisempi setti, kuin LV217, tai edes 217M. Eli puhutaan yhtymän viestijärjestelmästä viestiasemineen. Tuota osiotahan ei taidettu saatu kuntoon edes valmiusprikaateissa. Jatkuvaa kehitystyötä kyllä tehtiin, mutta järjestelmät pysyivät aina vain joiltain olennaisilta osin puutteellisina. Toivottavasti M18 menestyy paremmin.

Mietin kyllä, että mainitsenko esimerkkejä, kun yritin tulkita että mikä tarkalleen ottaen olisi kehitysmaatasoista. Olettaisin, että YVI-1 tai YVI-2 ei sitä ole, ja toisaalta radiokalusto ei tietääkseni sitä ollut myöskään - ainoa mieleen tullut asia on suhteellisen pieni radioiden määrä, joka ennen valmiusprikaateja olla jalkaväessä melko vähäinen.

 

[Karkki90]

Muistaakseni alunperin JPr:lla oli joko 300 tekaa tai 250 Pasia, 90-luvulla noin 250 ja 200 kpl. Muutoksia selittää pitkälti alla mainitsemasi muutokset, eli neljä JK:a poistetut, PstK:t supistettu erillisjoukkueiksi - lisäksi lopuistakin jk:sta lähti kvkrhj:eet, eli niiden myötä poistui 2x12=24 tekaa/pasia myös. Samoin muissa joukoissa on voinut olla muutoksia (pionk, lähi-itohjptri, tied?), mutta niistä en tiedä sitäkään vähään. Sen sijaan jääkärijoukkueen ajoneuvot ovat käsittääkseni olleet samat 3 Pasia ja 2 Nasua. Mm. joukkueen opas vuodelta 1999 sanoo näin:

Katso liite: 126301


Tarkoitin pstp:llä siis jääkärijoukkueen pst-partiota; alunperin oli jj:ssa nelimiehisenä, 90-luvulta alkaen kolmimiehinen ja osa 3. ryhmää eli joukkueen miesvahvuus pieneni.


Mietin kyllä, että mainitsenko esimerkkejä, kun yritin tulkita että mikä tarkalleen ottaen olisi kehitysmaatasoista. Olettaisin, että YVI-1 tai YVI-2 ei sitä ole, ja toisaalta radiokalusto ei tietääkseni sitä ollut myöskään - ainoa mieleen tullut asia on suhteellisen pieni radioiden määrä, joka ennen valmiusprikaateja olla jalkaväessä melko vähäinen.

Olennaista YVI-järjestelmien osalta on ehkä se, että niitä ei saatu hankittua kuin osalle prikaateja. Ei myöskään ajoneuvoja. Homma jäi pahasti puolitiehen. Eikä kaikille valmiusprikaateillekaan saatu YVI-kakkosta, vaan yhdelle valmiusprikaatille jäi YVI-1M.

Pitääpä tarkastaa tuo ajoneuvojen osuus. Muisti tekee toisinaan tepposet. Etenkin kun tuo sijoittuu vuosille jolloin synnyin.

-täydennetty autopesulaan jäänyt lause

 

[Jopuni]

Jos on kalustoa ja miehiä, eikö se kannata mieluummin osoittaa jollekin joukolle kuin pistää varalle? Ei sitä kalustoa kuitenkaan niiin paljon ole, että kannattaa sota-aikana seisottaa.

Mie ajattelin niin....
Että kun sota-ajan joukkot on perustettu, niin siihen käytetään kaikki tuore koulutettu henkilöstö ja heille annetaan täysi kirjavahvuudessa määritelty kalusto.

Jatkossa kertaus harjoituksiin kutsutaan vanhempaa ikäryhmää, joille pitäs olla ne muutamat "ylimääräiset" vaunut joihin annetaan pikakoulutus ja heitä käytetään sitten korvaamaan tappioita. Mekanisoitu joukko kuluu aika nopeaan.
Vie kuitenkin aikansa ennen kuin ulkomailta saadaan uutta vaunukalustoa jos saadaan ensinkään ja niihin pitää viellä kouluttaakin joka vie aikaa varsinkin jos vaunukalusto on erilaista.

Kai tarkoitus on saada mekanisoidut joukot täysimääräisenä perustettua ja pidettyä joukkoja täydentämällä mahdollisimman taistelukykyisenä ne muutamat päivät/viikko ennenkuin NATO apu alkaa saapua suuremmassa määrin.

Eikös panssarijääkäriksi koulutettu mene hiukan hukkaan tavan puskajussina.

 

[Mikfin70]

Rumasti ilmaistuna, mekanisoidut joukot ovat kertakäyttöjoukkoja. Vastahyökkäys onnistuu tai epäonnistuu, mutta lopputuloksesta riippumatta joukkojen käyttöarvo on melkoisen huono. Henkilöstö ja kalustotappiot ovat suuria.

NATO-apu ei välttämättä tule muutamassa viikossa ja se mitä tulee menee melkoisella varmuudella pohjoiseen ja siellä olevaan prikaatin.

Pikakoulutetulla vaunumiehellä ei tee yhtään mitään.

 

[Jopuni]

Pikakoulutetulla vaunumiehellä ei tee yhtään mitään.

Tässä tapauksessa tarkoitin vanhempaa reservi ikäryhmää, joka ei oo sijoitettu heti perustettaviin joukkoihin, ja on jo saanut varushenkilö aikana koulutuksen CV9030 kalustoon, nyt annetaan vain koulutus uudempaan versioon.

Entiset BMP-2 koulutetut saavat sitten pitemmän koulutuksen. Pitäisin muuten nuo BMP-2 ja MT-LB kaluston jossain varastossa niin pitkään kun niihin löytyy miehistöä reserviläisistä. Puretaan osa varaosiksi, on ne pakettiautoa parempia.

 

[AKE-ukki]

Entiset BMP-2 koulutetut saavat sitten pitemmän koulutuksen. Pitäisin muuten nuo BMP-2 ja MT-LB kaluston jossain varastossa niin pitkään kun niihin löytyy miehistöä reserviläisistä. Puretaan osa varaosiksi, on ne pakettiautoa parempia.

Toivottavasti ei tehdä tyyliin: malli Käteinen. Tuloksena stenauksesta... siitä ei hyödy kuin Stena. Ja Ukrainaan en niitä lähettäisi. Me voimme myös olla niiden tarpeessa. Kuitenkin.

Lisäys: kyllä bemari/ällitälli aina Valmetin+sontakärryn sotahommissa voittaa..

 

[Hanski]

Muistaakseni alunperin JPr:lla oli joko 300 tekaa tai 250 Pasia, 90-luvulla noin 250 ja 200 kpl. Muutoksia selittää pitkälti alla mainitsemasi muutokset, eli neljä JK:a poistetut, PstK:t supistettu erillisjoukkueiksi - lisäksi lopuistakin jk:sta lähti kvkrhj:eet, eli niiden myötä poistui 2x12=24 tekaa/pasia myös. Samoin muissa joukoissa on voinut olla muutoksia (pionk, lähi-itohjptri, tied?), mutta niistä en tiedä sitäkään vähään. Sen sijaan jääkärijoukkueen ajoneuvot ovat käsittääkseni olleet samat 3 Pasia ja 2 Nasua. Mm. joukkueen opas vuodelta 1999 sanoo näin:

Katso liite: 126301


Tarkoitin pstp:llä siis jääkärijoukkueen pst-partiota; alunperin oli jj:ssa nelimiehisenä, 90-luvulta alkaen kolmimiehinen ja osa 3. ryhmää eli joukkueen miesvahvuus pieneni.


Mietin kyllä, että mainitsenko esimerkkejä, kun yritin tulkita että mikä tarkalleen ottaen olisi kehitysmaatasoista. Olettaisin, että YVI-1 tai YVI-2 ei sitä ole, ja toisaalta radiokalusto ei tietääkseni sitä ollut myöskään - ainoa mieleen tullut asia on suhteellisen pieni radioiden määrä, joka ennen valmiusprikaateja olla jalkaväessä melko vähäinen.

YVI-1 -kalustoa tarkoitin jos ei nyt ihan kehitysmaatasoisella ratkaisulla niin ei ainakaan nykyaikaisella länsimaisella ratkaisulla. YVI-1 oli käytännössä neljä puhelinkeskusta ajoneuvoihin asennettuna ja tilaajaliikenne kerättiin multipleksereiden kautta. Ratkaisu soveltui erittäin huonosti liikkuviin sotatoimiin ja datansiirtoon ei ollenkaan. Liikkuvan tilaajan palveluita ei ollut ollenkaan, mikä on onneksi YVI-2:ssa ja M18:ssa korjattu. Lisäksi oli se suomalainen ominaisuus, että YVI-1 -kalustoa saatiin hankittua ainoastaan osalle prikaateista.

LV-217 oli 1990-luvulla jo vanhentunut, USA:ssa ja Israelissa olivat hyppivätaajuiset digitaaliset radiot olleet käytössä jo 1980-luvulta ja Ruotsi otti 1990-luvulla vastaavan kaluston laajasti käyttöön. Lisäksi Suomessa radioiden määrä oli aneeminen. (USA:ssa ja Israelissa radiomäärät olivat tietysti niin huimat, että kummassakin maassa venttiseiskoja oli 1990-luvulla vielä laajalti käytössä, mutta suuntaus niistä pois oli jo tuolloin selvä).

Suomessa oli käytössä myös aitoa 1950-luvun neuvostotekniikkaa eli 1940-luvun saksalaistekniikkaa edustavat LV-305/306 -radiot. Näitä jouduttiin käyttämään myös jääkäriprikaateissa, koska radiokaluston määrä oli niin pieni.

 

[arix]

Suomessa oli käytössä myös aitoa 1950-luvun neuvostotekniikkaa eli 1940-luvun saksalaistekniikkaa edustavat LV-305/306 -radiot. Näitä jouduttiin käyttämään myös jääkäriprikaateissa, koska radiokaluston määrä oli niin pieni.

Huhujen mukaan nuo olivat ydiniskun kestäviä, ei mitään modernia tekniikkaa...

 

[Mikfin70]

Meillä on edelleen käytössä LV623MD (R123) radioita vaunuissa.

 

[Karkki90]

@KRH-laskija

Taktiikka ja strategia -osiosta löytyy Jääkäriprikaatin organisaatiota käsittelevä ketju. Tämä foorumi on kyllä varsin kattava tietolähde...

En ehtinyt vielä kunnolla perehtyä, mutta jotain muistin ilmeisesti oikein ja jotain en.

 

[samip]

182kpl

 

[KRH-laskija]

...

Vastailin tuonne Karkki90:n mainitsemaan jpr-ketjuun.