Cyber-ketju: verkkovakoilu,kännyköiden ja wlanien seuranta, hakkerointi, virukset, DoS etc

Liittyykö tuo proof-of-concept jollain tavalla lohkoketjuteknologiaan ? Kuulostaa hurjalta.
Tuossa oli monta erillistä haavoittuvaisuutta. Muistaakseni meni jotenkin näin. Liikenne asiakasohjelmiston ja palvelimen välillä oli salaamatonta, joten liikennettä kaappaamalla ja muuttamalla saatiin vaihdettua salasanoja ja nostettua käyttöoikeuksia, johtuen huonosta sovellusarkkitehtuurista.

Palvelimesta saatiin myös etäyhteydellä suoraan pääsy tietokantoihin, koska pääkäyttäjäsalasana oli aina sama ja pystyttiin muuttamaan käytännössä kaikkia tietoja. Tämä mahdollisti sen, että hyökkääjä pystyi tekemään itselleen käyttätunnuksen ja antamaan sille oikeudet tehdä rahasiirtoja firman tileiltä, ja sen jälkeen poistaa kaikki tiedot tästä kirjanpidostsa.

Tämän lisäksi asiakasohjelmistosta pystyttiin saamaan yrityksen pankkien salausavaimet, joiden avulla saadaan täydet käyttöoikeudet yrityksen tileihin.

Sovelluskehittäjä ilmoitti aluksi että haavoittuvuuksia on mahdotonta paikata, jonka vuoksi viranomaiset päättivät olla pitää koko asian salassa. Pankkien kanssa käydyistä keskusteluista selvisi, että joillain pankeilla ei ole mitään tapaa mitätöidä salausavaimia tai edes tietoa mitä avaimia kellekin on jaettu. Tuossa sanottiin että koko maan maksuliikenne olisi pitänyt pistää kiinni vähintään viikoksi, jotta salausavaimet saataisiin tehtyä uudelleen, ja tämän takia oltiin jo varauduttu kutsumaan eduskunta koolle kesälomalta.

Hyökkääjä voisi siis käyttää tätä haavoittuvuutta paitsi rahan varastamiseen yrityksiltä, kuin myös käytännössä lamauttamaan koko maan rahaliikenteen joksikin aikaa. Suomen lisäksi tätä ohjelmistoa käytetään Baltian maissa sekä jonkun verran muissa pohjoismaissa.


Greatest Leader
An unsophisticated but effective botnet is targeting exposed cloud servers and racking up millions of infections.

A Linux-based DDoS botnet dubbed DemonBot has been found enslaving Hadoop frameworks, using a vulnerability in Hadoop’s resource management tool to infect cloud servers with the botnet malware.

Hadoop is a popular open-source framework, usually deployed in cloud environments, that organizations can use to create artificial intelligence or machine learning platforms for big-data analytics. It’s deployed on clusters of servers – virtual and physical – which are often connected to the internet. As such, it represents a ripe, and somewhat underutilized, attack surface.

Enter DemonBot, which is actively enslaving Hadoop clusters to carry out DDoS attacks based on UDP and TCP floods; the security team at Radware said that it has recorded more than 5 million server requests across the globe as of this week.


Greatest Leader
It’s October and the United Nations General Assembly and subsidiary committees have started their work in earnest. As expected, Russia tabled a draft resolution seeking the General Assembly’s endorsement of an “international code of conduct for international information security,” and a resumption of the UN Group of Governmental Experts (GGE) process next year. Somewhat less expected, however, is that the United States tabled a competing resolution, setting up a clash between Russia, China, and their largely autocratic friends on one side, and the United States, the European Union, Canada, Japan, and Australia on the other.

First, some background. Almost every year since 1998, Russia has sponsored a General Assembly resolution called “Developments in the field of information and telecommunications in the context of international security.” It’s the mechanism through which UN member states express concern that malicious activity in cyberspace can undermine international peace and security. It’s also the resolution that created the GGEs on cybersecurity in 2004/5, 2009/10, 2012/13, 2014/15, and 2016/17. Three of those GGEs (2010, 2013, and 2015) led to consensus reports that recommended states abide by a set of norms—including the applicability of international law to cyberspace—, participate in confidence building measures, and support capacity building initiatives to reduce the risk that state actions in cyberspace threaten international peace and security.


Greatest Leader
An Interior Department watchdog recommended the U.S. Geological Survey ratchet up internet security protocols after discovering its networks had been infected with malware from pornography sites.

The agency’s inspector general traced the malicious software to a single unnamed USGS employee, who reportedly used a government-issued computer to visit some 9,000 adult video sites, according to a report published Oct. 17.

Many of the prohibited pages were linked to Russian websites containing malware, which was ultimately downloaded to the employee’s computer and used to infiltrate USGS networks, auditors found. The investigation found the employee saved much of the pornographic material on an unauthorized USB drive and personal Android cellphone, both of which were connected to their computer against agency protocols.

The employee’s cell phone was also infected with malware.

“Our digital forensic examination revealed that [the employee] had an extensive history of visiting adult pornography websites” that hosted malware, the IG wrote. “The malware was downloaded to [the employee’s] government laptop, which then exploited the USGS’ network.”

Kun minkkikuvat aiheuttavat ongelmia...


Greatest Leader
“The FBI assesses the cyberterrorism threat to the U.S. to be rapidly expanding,” said one law-enforcement official, testifying before Congress. “Terrorist groups will either develop or hire hackers, particularly for the purpose of complementing large physical attacks with cyber attacks.”

That assessment was made nearly 15 years ago. In the meantime, a generation of tech-savvy jihadists has exploited the internet to attract recruits, share bomb-making expertise, and incite violence. Yet they haven’t managed to pull off the devastating cyberattacks that experts have long feared.

With just days left before Americans go to the polls for midterm elections, it is worth considering: Why not?

“I’m as puzzled as you are,” said Michael Hayden, who served as CIA director from 2004 to 2008. “These folks are not cyberdumb.”

“They use the web and show a great deal of sophistication in how they use it, for many purposes,” he added. “But they have not yet used it to create either digital or physical destruction. Others have.”

Officials have never really stopped warning about the potential for destructive cyberattacks. As recently as last month, the U.S. government was warning that “foreign actors” including Russia, China, and Iran could try to meddle in the midterms—in a possible reprise of Russia’s internet-enabled attack on the 2016 presidential election.

With threats like those in mind, this fall the administration released what it billed as “the first fully articulated cyber strategy in 15 years.” But as more countries, and organizations, gain access to destructive online tools, the nightmare scenario of entire cities suddenly going dark, or rogue actors gaining control of weapons systems, doesn’t seem far-fetched. And the chaos and possible destruction that could result is just the sort of outcome a terrorist might seek to inflict.

Three main barriers are likely preventing this. For one, cyberattacks can lack the kind of drama and immediate physical carnage that terrorists seek. Identifying the specific perpetrator of a cyberattack can also be difficult, meaning terrorists might have trouble reaping the propaganda benefits of clear attribution. Finally, and most simply, it’s possible that they just can’t pull it off.

“Terrorists don’t want to just create random problems for the world. They want [to create] specific types of problems, that cause certain types of fear and terror, that garner certain media attention, that galvanize followers,” said Joshua Geltzer, who served as the senior director for counterterrorism on President Barack Obama’s National Security Council. “Some data being deleted or … ransomware locking the hospital out of its files, it’s not the same as those videos from 9/11.”

Then there is the question of attribution and propaganda value. When cyberweapons are deployed, proving who used them can be tough—and that can be unappealing from a terrorist’s perspective. Part of the point of a terrorist attack is the ability to credibly claim it, to spread fear by creating the impression of the ability to strike anywhere at any time. When attribution is murky, the psychological effect of a clear public claim is diminished.

The most powerful likely barrier, though, is also the simplest. For all the Islamic State’s much-vaunted technical sophistication, the skills needed to tweet and edit videos are a far cry from those needed to hack.

“ISIS and al-Qaeda, it’s hard to believe that they wouldn’t hit the send key” if they had the equivalent of a cyberweapon of mass destruction, “especially when they’re on the ropes like they are in some areas,” said David Petraeus, who served as CIA director from 2011 to 2012.

Indeed, Donald Trump’s administration has publicly warned that ISIS may find “virtual safe havens” as its physical territory shrinks. “Let’s remember that these are groups whose members are willing to blow themselves up to take us with them,” Petraeus said. “I don’t know how you deter an enemy like that from using whatever capability they might develop.”

The biggest cyberattacks so far attributed to ISIS have caused little real-world damage. In one instance in 2015, attackers calling themselves “CyberCaliphate” briefly took control of the Twitter and YouTube accounts of United States Central Command, which oversees U.S. military operations in the Middle East, posting threats and pro-ISIS messages. More serious was the 2015 case of Ardit Ferizi, a Kosovo citizen who pleaded guilty to stealing the personal information of more than 1,000 U.S. service members and federal employees and then providing them to an ISIS propagandist, who duly posted them on the internet with instructions to attack.

“It wasn’t as if they were staying away from this domain,” said Nicholas Rasmussen, who was the director of the National Counterterrorism Center until late 2017. “It’s just that it seemed their capability was limited to kind of the low-end stuff—what we thought of as harassment activity, as opposed to truly destructive activity.”

In this, they differ from state actors such as Russia—which in 2007 nearly crippled portions of Estonia’s digital infrastructure, including its biggest bank—or North Korea, which the U.S. has accused of stealing more than $80 million by hacking Bangladesh’s central bank.

“We drew a pretty sharp distinction when I was still in government between what state actors were capable of and what terrorist actors were capable of,” Rasmussen said. “And, speaking personally, it was just increasingly hard to understand why that divide hadn’t been crossed.”

Still, crippling critical infrastructure is difficult. One thing that protects an electrical grid, for example, is the complexity of the systems that comprise it, said Robert M. Lee, who founded and runs the industrial-cybersecurity company Dragos, and who helped investigate a 2015 Russian hack that shut down part of Ukraine’s power grid.

“When we think of a single power plant, it’s not that complex, and so having an effect on one power plant is entirely doable in a way that’s easier than people realize,” he said. “But when you talk about a portion of a grid, you’re talking about hundreds of utilities and power sites—now you’re talking about an overall complex system.”

With the near-disappearance of the Islamic State’s caliphate, Hayden and others have warned that terrorists will be looking to innovate and experiment, and no one knows what that will look like. Cybertools developed by sophisticated state actors can escape into the public realm—the WannaCry ransomware attack, which locked users out of computers around the world in 2017, is believed to have been carried out by North Korea with tools stolen from the NSA. Groups like Hezbollah—a proxy for Iran, which has sophisticated cybertools of its own—could receive support in the form of cyberweapons.

Officials may well warn about the possibility of a major cyberterror event for another 15 years with no incident. In congressional testimony this month, Kirstjen Nielsen, who heads the Department of Homeland Security, warned: “DHS was founded 15 years ago to prevent another 9/11, but I believe an attack of that magnitude today is now more likely to reach us online.”

Like Russia’s cyberattack on the 2016 U.S. elections, if—or when—the attack comes, it may ultimately take a form no one has predicted.


ELSO 3.0
Tietoturvayhtiö ThousandEyes selvitti, että Googlen palveluiden liikenne ohjattiin tuntemattomasta syystä Venäjälle, Nigeriaan sekä Kiinaan.

Venäjän ja Nigerian tapauksessa datavirta jatkoi sieltä matkaa eteenpäin, mutta Kiinaan päätyvä liikenne ohjautui valtion omistaman China Telecom -operaattorin käsiin ja katosi sinne.

ThousandEyesin mukaan tapahtuma ”minimissään aiheutti massiivisen palvelunestotulpan G Suiten ja Googlen hakukoneen käyttämiseen, ja ohjasi arvokasta Googlen liikennettä sellaisten maiden käsiin, joilla on pitkä historia internetvakoilussa”.

Osasto 31



Wednesday, November 28, 2018
On the front lines in the Donbas region of eastern Ukraine—an area known as the Joint Forces Operation, formerly the Anti-Terrorist Operation zone—ground combat operations are evolving and incorporating new features.

Previous installments of this column have examined information operations and electronic warfare in this context. But increasingly, cyber is also playing an impactful role, presenting a potential vision of future cyber-enabled conflict.

The use of cyber by Russian Spetsnaz (special forces) and their proxies in the Donbas may not be sexy. Bits and bytes still cannot take and hold territory. Cyber capabilities do not allow soldiers to avoid the cold, wet grind on a contact line with hundreds to thousands of daily cease-fire violations. Nor has the vision of a future conflict conducted at a computer terminal in a headquarters where the violence of warfare is somehow sanitized by strokes of a keyboard materialized. Instead, tactical cyber has devolved and intermingled with information operations and electronic warfare, becoming yet another daily part of the slog to maintain territory, the operational readiness of forces and the tactical viability of equipment.

In 2014, the U.S. Army released its first manual on cyber electromagnetic activities (CEMA), defining them as “activities leveraged to seize, retain, and exploit an advantage over adversaries and enemies in both cyberspace and the electromagnetic spectrum, while simultaneously denying and degrading adversary and enemy use of the same and protecting the mission command system.” Since the publication of Field Manual 3-38, the U.S. has struggled to incorporate CEMA at the tactical level.

Meanwhile, Russia has been perfecting its tactics, using the conflict zone in Ukraine as a low-cost test environment to field new technologies. The continuous tactical testing of technologies against a dynamic and adaptive adversary enables Russian forces to improve integration and agility of technologies and to hone the tactics, techniques and procedures associated with employment of CEMA and information operations at the tactical level.

On the battlefields of Ukraine, Russian forces conduct information warfare (informatsionnaya voyna) meant to provide specific tactical advantages and further increase the fog of war on the front lines and beyond. Russian concepts of information warfare have long frustrated the discrete distinctions of cyber, electronic warfare and information operations used within U.S. doctrine.

In a draft of the 2014 concept of Russia’s Cyber Security Strategy, Russia subordinated the concept of cyber within the broader concept of information security. The strategy noted the impact information manipulation can have on individuals, the broader public consciousness, information infrastructures and information ecosystems.

Russian utilization of cyberspace at the tactical level is dynamic: It attacks an adversary’s capability to wage war at multiple points while simultaneously seeking to minimize risks. In Ukraine, this has meant frequent and sustained attempts to undermine the hardware, software and members of front line units.

In 2017, a team from the Army Cyber Institute at West Point traveled to Ukraine and met with members of regular and volunteer battalions who had fought along the Anti-Terrorist Operation zone from 2014 through 2017, members of the Information Assurance Directorate of the General Staff, representatives of the Security Service of Ukraine and researchers at Ukrainian universities.

Mobile Phone Attacks

The team documented the use of SS7 mobile phone infrastructure attacks conducted by Russian RP-377L signals intercept platforms to engage in distribution of malware to personal mobile devices of front line soldiers, as well as man-in-the-middle attacks in which Russians inserted themselves between unsuspecting Ukrainian forces communicating with one another. These attacks intercepted the voice and text communications of soldiers. In some cases, soldiers had malware delivered to their phones in the form of pictures of spouses or families sent via text message. The phones of Ukrainian soldiers were compromised with malware indicating their geolocation. Some spouses or parents received messages indicating their husbands or sons had been killed on the front lines, or imploring them to ask their husbands or sons to give up and return home. Ukrainian service members also received texts in the early phases of the conflict informing them their battalion staffs had retreated and that they were surrounded and should give up.

Beyond targeting front line soldiers, Russian signals and electronic warfare units also rapidly disabled Ukrainian unmanned aerial vehicles (UAVs) along the Anti-Terrorist Operation zone via electronic warfare and cyber means. Russian units also employed distributed denial-of-service attacks against Ukrainian hard-line secure voice and data communications between company and battalion levels. These attacks reduced confidence and communications capabilities and limited tactical coordination among units.

Android App Targeted

Even more brazen attacks by the cyberespionage group “Fancy Bear” are believed to have targeted an android application developed by Ukrainian artillery officer Yaroslav Sherstuk to aid in Ukrainian artillery targeting. While seemingly fanciful that a modern military would use an android application developed by one of its own artillery officers to aid in the targeting of enemy positions, the conflict in Ukraine has not followed a traditional weapons development and acquisition framework. Ultimately, this malware allowed the Russians to retrieve communication and locational data.

The extent of Russian cyber, electronic warfare and information operations in Ukraine highlights many of the future tactical challenges likely to arise in large-scale combat operations. The sustained tactical utilization of CEMA and information operations can provide the enemy tactical insights into American movements and communications, damage the effectiveness of “cybered” weapon systems (systems connected to networks), and target the psychological resilience of front line soldiers and their support networks at home. Some recommendations to mitigate this threat follow:

Training and Education. The Army must understand the threats and recognize the potential vulnerability of its systems. In 2008, a malware-laden flash drive inserted into a laptop at a base in the Middle East caused what was determined at the time to be “the most significant breach” of U.S. military computers ever. Likewise, blue-force tracker systems, the Advanced Field Artillery Tactical Data System, UAVs, GPS and GPS-enabled weapons, and our command, control and communication systems are vulnerable to attack. Beyond simply education, training at combat training centers and other locations should include scenarios in which some of these systems are compromised. Soldiers, therefore, must know how to navigate without a GPS, manually fire artillery systems, or fire and maneuver without use of blue-force tracker capabilities and communication systems.

Resilience. Given that soldiers are unlikely to entirely disconnect from social media while deployed, soldiers and their families must be prepared for the enemy to use cyber-enabled information operations to degrade troop morale and popular support for the conflict. The Army must ensure that the families of soldiers are prepared in order to minimize the impact of these enemy efforts.

Techniques, tactics and procedures. The Army must continue to develop its offensive and defensive cyber capabilities. Cyber defense, unlike a piece of military hardware, is not something developed, fielded, then developed again over a multiyear cycle. It must be constantly developed as new vulnerabilities are identified.

The world is in the early phases of the digital era. The changes to come are likely to increasingly challenge the Army and the nation as the number of internet-connected devices grows from 17 billion today to more than 100 billion in the decade to come. A failure to continuously evolve and adapt effective means of addressing new technologies will leave soldiers and the nation vulnerable to the actions of potential adversaries in ways that exceed the experiences of Ukrainian soldiers today.

Aaron Brantly
Aaron Brantly is an assistant professor in the Department of Political Science at Virginia Tech and an affiliated faculty member with Virginia Tech’s Hume Center for National Security and Technology, Washington, D.C. He is also cyber policy fellow for the Army Cyber Institute at West Point. He lived in Ukraine as a Peace Corps volunteer and has traveled extensively in the country over the past 10 years doing research and development work. He has a doctorate from the University of Georgia.
Col. Liam Collins
Col. Liam Collins is director of the Modern War Institute at West Point. He has traveled more than a dozen times to Ukraine over the past 18 months. A career Special Forces officer, he has conducted multiple combat operations in Afghanistan and Iraq as well as operational deployments to Bosnia, Africa and South America. He holds a master’s degree and a doctorate from Princeton University, N.J.


Supreme Leader
Suojelupoliisi varoittaa kiinalaisista yhtiöistä: Kytkökset valtiovaltaan otettava vakavasti
Suojelupoliisi ei kerro, onko se mahdollisesti ollut yhteydessä suomalaisiin teleoperaattoreihin, joiden verkossa on kiinalaisen Huawein laitteita ja ohjelmistoja.

Petri Sajari HS
Julkaistu: 7.2. 12:02

SUOJELUPOLIISI varoittaa suomalaisia yrityksiä yhteistyöstä kiinalaisten yritysten kanssa.

Kannanotto on mielenkiintoisen ajankohtainen siksi, että väitteet kiinalaisen verkkolaitteiden valmistajan Huawein tuotteiden tietovuodoista ovat viime aikoina kiihtyneet.

Suojelupoliisi ei ota suoraan kantaa Huaweista esitettyihin väitteisiin.

”On hyvä muistaa, että kiinalaisilla yhtiöillä on yleensä vahvat siteet Kiinan valtiovaltaan ja virkakoneistoon. Kiinassa on hiljattain tullut voimaan lainsäädäntö, joka velvoittaa kaikki yhtiöt auttamaan turvallisuusviranomaisia. Yhteistyötä kiinalaisten yritysten kanssa on syytä harkita myös tästä näkökulmasta”, Suojelupoliisi toteaa Helsingin Sanomille lähettämässään lausunnossa.

SUOJELUPOLIISI korostaa, ettei kiinalaisissa yhtiöissä tai niiden työntekijöissä sinänsä ole mitään epäilyttävää, mutta uusi lainsäädäntö ja kytkökset valtiovaltaan vaikuttavat niiden toimintaan.

Suojelupoliisi ei myöskään ota kantaa siihen, missä määrin se on mahdollisesti ollut yhteydessä suomalaisiin teleoperaattoreihin, joiden verkoissa on Huawein laitteita ja ohjelmistoja.

”Yhteistyömme viranomaisten, yritysten ja kansalaisten kanssa perustuu luottamukseen. Siksi emme voi kertoa, millaista yhteistyötä teemme esimerkiksi teleoperaattoreiden kanssa”, Suojelupoliisi sanoo.

VÄITTEITÄ kiinalaisen Huawein laitteiden turvallisuusuhista ovat esittäneet etenkin Yhdysvallat ja Euroopan komissio, mutta näyttöä niiden vahvistukseksi ei ole julkistettu.

Pelkona on, että yhtiön laitteiden ja ohjelmistojen tietoturvassa on puutteita, joiden takia tietoja saattaa vuotaa ulkopuolisille.

Suomessa liikenne- ja viestintävirasto on lähettänyt teleoperaattoreille tietopyynnön siitä, kenen laitevalmistajien verkkolaitteita teleoperaattorit käyttävät verkoissaan ja missä määrin.

”Huawein nostattaman julkisen keskustelun seurauksena päätimme tehdä kokonaisselvityksen laitevalmistajista, joiden verkkolaitteita suomalaiset teleoperaattorit käyttävät verkoissaan”, sanoi Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen Turvallisuussääntely-yksikön päällikkö Jukka-Pekka Juutinen HS:lle tiistaina.

Suomessa Huawein laitteita ja ohjelmistoja on teleoperaattori Elisan verkossa ja Suomen yhteisverkossa, joka on Pohjois- ja Itä-Suomessa toimiva Telian ja Dna:n yhteisyritys.

Kiistelty yhtiö

Kiinalainen Huawei on maailman suurin verkkolaitteiden valmistaja ja maailman kolmanneksi suurin älypuhelimien valmistaja.

Huawei on ilmeisesti Kiinan keskushallinnon ohjauksessa ja valtio todennäköisesti myös rahoittaa yhtiön liiketoimintaa.

Huawei on toistuvasti kiistänyt väitteet keskushallinnon ohjauksesta tai rahoituksesta.

Yhdysvaltojen ja Euroopan komission mielestä Huawein tuotteet uhkaavat turvallisuutta, koska ne vuotava tietoja.


Respected Leader
Trumpin EU-lähettiläs: ”Suosi suomalaista” - USA:n Huawei-syytteet satavat Nokian laariin
8.2.201909:33päivitetty 8.2.201909:50

Huawein ympärillä viime kuukausina pysytelleen kohun on odotettu satavan Nokian ja Ericssonin laariin, mutta nyt Trumpin EU-lähettiläs suoraan vaatii liittolaisiaan suosimaan niitä.

Länsimaat jotka sallivat kiinalaisen verkkoteknologian käyttämisen kriittisessä infrastruktuurissaan, ottavat riskin Yhdysvaltojen vastatoimista, varoittaa Yhdysvaltojen EU-lähettiläs Gordon Sondland.
Bloombergin haastattelussa Sondland vaatii Euroopan maita valitsemaan suomalaisen tai muun skandinaavisen yhtiön uuden 5g-sukupolven verkkoteknologian laitetoimittajakseen.
Huawei on maailman suurin verkkolaitteiden valmistaja ja maailman kolmanneksi suurin älypuhelinten myyjä. Moni maa haluaisi käyttää Huawein kilpailukykyisesti hinnoiteltua teknologiaa 5g- verkkoa rakentaessaan. Sen kilpailijoita ovat suomalainen Nokia ja ruotsalainen Ericsson. Koska Huawei on suljettu ulos Yhdysvaltojen markkinoilta, kaksikolla on Yhdysvalloissa duopoli.
Huawein ympärillä viime kuukausina pysytelleen kohun odotetaan satavan Nokian ja Ericssonin laariin, mutta nyt siis Trumpin EU-lähettiläs suoraan vaatii liittolaisiaan suosimaan niitä.
Nokia itse on kommentoinut aihetta varovaisesti.
”Tilanne on yhä epävakaa, ja lopputulos riippuu eri maiden hallituksista, ei Nokiasta”, toimitusjohtaja Rajeev Suri kommentoi konferenssipuhelussa viime viikolla yhtiön tilinpäätöksen julkaisun jälkeen.
”Jos asiakkaamme pyytävät apua, toki sitä annamme, mutta tällä hetkellä vain seuraamme tilanteen kehittymistä.”
Sondland viittaa Kiinan viime vuonna voimaan tulleeseen tiedustelulakiin, jonka mukaan kiinalaisten yritysten on pyydettäessä luovutettava tietoja Kiinan hallinnolle, ja tehtävä yhteistyötä maan turvallisuusviranomaisten kanssa kaikissa tiedusteluun liittyvissä asioissa.
"Ne jotka sokeasti syleilevät kiinalaista teknologiaa huomioimatta näitä huolia, voivat huomata olevansa epäsuotuisassa asemassa suhteessa Yhdysavaltoihin", Sondland varoittaa.
Länsiliittolaisten riippuvaisuus kiinalaisista laitteista voi tarkoittaa hänen mukaansa, että Yhdysvaltojen olisi "oltava varovaisempi tiedon jakamisessa ja liiketoiminnassa" näiden maiden kanssa, hän sanoo.
Yhdysvaltojen lietsomat poliittiset epäilyt Huaweita vastaan ovat saaneet Euroopassa vastakaikua. Euroopan komission digitaalisista sisämarkkinoista vastaava komissaari Andrus Ansip arvioi joulukuussa, että kiinalaiset verkkolaitteet ovat uhka EU:n turvallisuudelle ja teollisuudelle.
Ansip oli huolissaan siitä, että Kiinan hallinto vaatii maan yrityksiä tekemään yhteistyötä turvallisuusviranomaistensa kanssa. Se voisi tarkoittaa, että laitteissa olisi ”takaportteja”, joista viranomaiset pääsisivät suojattuihin tietoihin.
Tällä viikolla Liikenne- ja viestintävirasto pyysi Suomessa toimivilta teleoperaattoreilta tietoa siitä, minkä valmistajien verkkolaitteita ne käyttävät. Ministeriön mukaan suomalaisissa viestintäverkoissa ei toistaiseksi ole havaittu epäilyttävää toimintaa, kertoi Helsingin Sanomat. Tietoliikenneinfrastruktuuri on kuitenkin keskeinen kansalliselle turvallisuudelle.
Kyse on osin Kiinan ja Yhdysvaltojen välisestä kauppasodasta, eli kiistan takana ovat myös poliittiset syyt. Yhdysvaltojen toimet Huaweita vastaan ovat kärjistyneet viime kuukausina. Joulukuussa Kanada pidätti Huawein talousjohtajan Meng Wanzhoun, joka on perustaja–toimitusjohtaja Ren Zhengfein tytär.

Tammikuun lopussa Yhdysvaltain oikeusministeriö julkaisi listan listan asioista, joista se syyttää Huaweita ja sen talousjohtajaa. Listalla on muun muassa teollisuusvakoilu, joka liittyy puhelimia testaavaan robottikäteen nimeltä Tappy. USA syyttää Huaweita myös Iran-pakotteiden rikkomisesta. Presidentti Donald Trump syyttää Kiinan loukkaavan amerikkalaisten yritysten immateriaalioikeuksia.
Sen sijaan Yhdysvallat ei vieläkään ole esittänyt todisteita siitä, että Kiina olisi valjastanut Huawein tietoliikennelaitteet vakoiluun.
Onneksi tuli hankittua Trumpin hyväksymä Nokia 6.1 kesällä. :)


Greatest Leader
US prosecutors on Wednesday announced the indictment of a former US counterintelligence agent on charges of helping Iran conduct cyberattacks on her former colleagues.

The legal eagles also charged four Iranian nationals said to have carried out related computer crimes.

Former US Air Force intelligence agent Monica Elfriede Witt, 39, defected to Iran in 2013, according to the Justice Department. She's charged with providing Iranian intelligence with classified information and with helping to compile background research on US intelligence agents to facilitate online attacks against them.

The four Iranians named in the indictment – Mojtaba Masoumpour, Behzad Mesri, Hossein Parvar and Mohamad Paryar – have been charged with conspiracy, attempted computer intrusion and aggravated identity theft for cyber attacks against Witt's former colleagues and other US intelligence personnel in 2014 and 2015. The four are said to have worked on behalf of the Iranian Revolutionary Guard Corps (IRGC).

Arrest warrants have been issued for Witt and her alleged co-conspirators, who remain at large.

"This case underscores the dangers to our intelligence professionals and the lengths our adversaries will go to identify them, expose them, target them, and, in a few rare cases, ultimately turn them against the nation they swore to protect," said Assistant Attorney General for National Security John Demers in a statement.

"When our intelligence professionals are targeted or betrayed, the National Security Division will relentlessly pursue justice against the wrong-doers."


Greatest Leader

Since the beginning of the year, the US government and private security companies have been warning of a sophisticated wave of attacks that’s hijacking domains belonging to multiple governments and private companies at an unprecedented scale. On Monday, a detailed report provided new details that helped explain how and why the widespread DNS hijackings allowed the attackers to siphon huge numbers of email and other login credentials.

The article, published by KrebsOnSecurity reporter Brian Krebs, said that, over the past few months, the attackers behind the so-called DNSpionage campaign have compromised key components of DNS infrastructure for more than 50 Middle Eastern companies and government agencies. Monday’s article goes on to report that the attackers, who are believed to be based in Iran, also took control of domains belonging to two highly influential Western services—the Netnod Internet Exchange in Sweden and the Packet Clearing House in Northern California. With control of the domains, the hackers were able to generate valid TLS certificates that allowed them to launch man-in-the-middle attacks that intercepted sensitive credentials and other data.

Short for domain name system, DNS acts as one of the Internet’s most fundamental services by translating human-readable domain names into the IP addresses one computer needs to locate other computers over the global network. DNS hijacking works by falsifying the DNS records to cause a domain to point to an IP address controlled by a hacker rather than the domain’s rightful owner. DNSpionage has taken DNS hijacking to new heights, in large part by compromising key services that companies and governments rely on to provide domain lookups for their sites and email servers.


Greatest Leader

A deceptively simple malware attack has stolen a wide array of credentials from thousands of computers over the past few weeks and continues to steal more, a researcher warned on Tuesday.

The ongoing attack is the latest wave of Separ, a credential stealer that has been known to exist since at least late 2017, a researcher with security firm Deep Instinct said. Over the past few weeks, the researcher said, Separ has returned with a new version that has proven surprisingly adept at evading malware-detection software and services. The source of its success: a combination of short scripts and legitimate executable files that are used so often for benign purposes that they blend right in. Use of spartan malware that's built on legitimate apps and utilities has come to be called "living off the land," and it has been used in a variety of highly effective campaigns over the past few years.


Greatest Leader
Poorly maintained IT systems on container ships are leaving the vessels open to cyber-attack and catastrophe, it is claimed.

This is according to folks this week at security house Pen Test Partners, who found that in some cases, connected maritime devices dating back to the early 1990s are being left open to the public internet for miscreants to play with. Many devices also have hardcoded and easily discoverable passwords.

This may all seem like some kind of fantasy based on the plot of the hit 1990s movie Hackers, in which heroes Acid Burn and Zero Cool and their cyber-pals race to stop malware sinking a bunch of oil tankers. However, UK-based Pen Test Partners (PTP) have dug up legit vulnerabilities before, so forgive us if we give them the benefit of the doubt here.

"If one was suitably motivated, perhaps by a nation state or a crime syndicate, one could bring about the sinking of a ship," explained PTP consultant Ken Munro. "Maybe one wanted to delay an LNG shipment in winter to a country running out of gas, affecting spot prices."

And how exactly would the theoretical hacker go about sinking or waylaying the ship? Munro says that wreaking havoc on your average container ship would be as simple as messing with its ballast tanks, shifting the distribution of the weight from one part of the vessel to another and causing it to tip.

Modern container ships are basically floating hulls that are stacked high with cargo that has been weighed to make the boat stable. Blowing the ballast tanks on one side and filling the others might well make a craft unstable, particularly if coupled with an attacker forcing the ship to make a sharp turn at 25 knots.

This, explains Munro, would be terrifyingly easy to accomplish once the hacker gains a foothold within the ship's computer network, such as by finding a vulnerable edge device like a digital compass or GPS receiver, or simply by getting malware onto the personal laptop of a captain or crew member.

Once within the ship's network, the attacker would likely encounter little in the way of resistance or protections that would stop access to the industrial controllers that manage the critical ballast pumps and autopilot or navigation (ECDIS) systems. Shipping systems rarely have firewalls or intrusion detection systems and, once in place, malware usually has a free rein.

"Consider that some ECDIS devices still run Windows XP, and to a lesser degree Windows NT, released in 1993 don’t forget," Munro explained.

"Any half-decent attacker can happily abuse these operating systems all day long and still cover their tracks effectively. This means that trying to establish confidence in the data that these systems hold will be difficult at best, impossible at worst."

This isn't the first time Munro and his crew have taken the maritime industry to task for lax security protections. Last summer, Pen Test Partners put together a full presentation showing the myriad ways miscreants can mess with vessels on the high seas by exploiting bugs in connected appliances and tracking gear on board.


5G-teknologian turvallisuus huolettaa sotilaita Suomessa – Ruotsin teollisuusvaikuttaja Ylelle: Tärkeä poliittinen päätös

Puolustusvoimat käyttää ensisijaisesti kotimaisia laitetoimittajia eikä ota kiinalaista teknologiaa kriittiseen infraansa.
24.2.2019 klo 12:23

Myös Etelä-Koreassa on rajoitettu kiinalaisen 5G-teknologian pääsyä markkinoille.AOP

Timo Keränen
Mobiiliverkon nopeuden jopa satakertaistava 5G on oven takana myös Suomessa, mutta tuleeko digitaalista silkkitietä pitkin myös kutsumattomia vakoilijoita, jotka tarpeen tullen pistävät koko yhteiskunnan sekaisin?

Kyse on Kiinasta. Yhdysvaltojen lisäksi muun muassa Australia, Japani, Intia, Kanada ja lukuisat Euroopan maat ovat asettaneet tai harkitsevat rajoituksia kiinalaisen 5G-teknologian käyttöönotolle. Myös Norjassa(siirryt toiseen palveluun), Suomessa ja Ruotsissa on alettu keskustella kiinalaisen teknologian turvallisuudesta.

– Kiina on aktiivinen monilla aloilla. Olemme tehneet selvityksen, kuinka voimme estää ulkomaiden yritykset häiritä yhteiskunnan keskeisiä toimintoja, sanoo Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist Ylen haastattelussa.

5G:n ympärillä vellova huhumylly turvallisuusuhkista ja kaupallisista eduista ei ole mikään ihme kun katsoo, mihin kaikkeen uusi verkkoteknologia saattaa pystyä. Kyse ei siis ole pelkästään vakoilusta vaan myös siitä, että nopeat verkkoyhteydet osaltaan mullistavat ja nopeuttavat merkittävästi muun muassa liikenteen automatisointia, teollisuustuotantoa ja jopa sairaaloita.
Käytännössä 5G mahdollistaa älykaupungit ja esineiden internetin. Kuluttajalle 5G näkyy myös niin, että puhelut eivät katkeile entiseen tapaan esimerkiksi junassa.

Monissa maissa on herännyt pelko, että 5G-verkkomarkkinoiden haltija pystyy aiheuttamaan sekasortoa, koska tulevaisuudessa yhä useammat laitteet linkittyvät toisiinsa 5G-verkon avulla.
5G-verkosta tulee myös merkittävä osa maanpuolustusta, minkä vuoksi se kiinnostaa myös Puolustusvoimia.

– Kyllä varmasti kiinnostaa, kun on tällainen verkko, missä tekniikka pystyy olemaan puolustusvoimien järjestelmien edellyttämien vaatimusten tasolla. Näitä vaatimuksia ovat esimerkiksi nopeus, tarkkuus sekä toimintakyky liikkeessä, sanoo väitöskirjatutkija Aarne Hummelholm.
Hummelholm on diplomi-insinööri, jolla on pitkä työura Puolustusvoimissa ja siviilipuolella muun muassa turvallisuusviranomaisten tietoliikenneverkkojen arkkitehtuurityössä ja suunnittelussa. Hän valmistelee parhaillaan väitöskirjaa kyberturvallisuudesta älykaupungeissa.

Aarne HummelholmYle
Vakoilu ja tukiasemien alasajo

Vakoilusyytteillä on kätevää hillitä kiinalaisten pääsyä maailman 5G-valtiaaksi. Oli syytteissä perää tai ei, joka tapauksessa turvallisuus askarruttaa sekä siviilejä että sotilaita.

Aarne Hummelholm muistuttaa, että mikään tuote ei ole aukoton. Kaikista löytyy haavoittuvuuksia ja aukkoja, jotka voitaisiin välttää vain, jos koko tuotantoketju piirisuunnittelusta ja tuotannosta toimituksiin saakka pystyttäisiin varmistamaan.

– Toimitusketjussa voidaan vaihtaa sopivia laitteita alkuperäisten tilalle. Esimerkiksi kaapeleihin voi upottaa pieniä vakoilujuttuja, jota on jo tehtykin maailmalla.
Lisäksi tulevat vielä koko palveluketju, ylläpitoketju ja alihankinta.

– Eli koko tuotteen elinkaaren turvallisuus pitäisi pystyä analysoimaan ja tarkistamaan, jotta voitaisiin olla varmoja laitteiden tai niillä rakennettujen järjestelmien turvallisuudesta.
Majuri, insinööri Juha Lehto arvioi, että huoli kiinalaisen 5G-verkon turvallisuudesta liittyy juuri vakoiluohjelmiin tai verkkojen etähallintaan kriisiaikana.

– Etänä suoritettavalla 5G-tukiasemien alasajolla voitaisiin kyetä lamauttamaan 2020-luvulla käytännössä koko Suomen toiminnan kannalta kriittinen infrastruktuuri, Lehto vastaa sähköpostilla.

Lehto on pääesikunnassa tietoverkkosektorin hankepäällikkö.

Ilmapuolustus tarvitsee 5G-verkkoja

USAssa Kiinan arvioidaan pyrkivän maailmanlaajuiseen 5G-verkkoon. Viime vuoden marraskuussa Yhdysvaltain siviili- ja sotilasasiantuntijoiden julkaisemassa raportissa (siirryt toiseen palveluun)väitetään, että Kiina on jo lähellä tavoitettaan ja se hallitsisi jo suurta osaa 5G-verkkojen komponenttien ja antennien tuotannosta.

Raportissa arvioidaan, että 5G-verkon haltija pystyy hallinnoimaan koko internetiä.
Miksi sitten 5G-verkko kiinnostaa aseteollisuutta? Vastaus on sama kuin siviilipuolella: tiedonsiirron nopeus.
Hummelholmin mukaan nopea verkko on tärkeä juuri ilmapuolustukselle, missä viiveet ja viivevaihtelut voivat olla hyvinkin haitallisia.

– Ilmapuolustuksessa puolikin sekuntia on pitkä aika.
Majuri, insinööri Juha Lehto arvioi, että 5G on erityisen tärkeä tulevaisuuden sensori- ja asejärjestelmille, vaikka ei se mikään hopealuoti olekaan. Lisäksi 5G mahdollistaa koneoppimisen ja keinoälyn sotilaskäytössä.
– 5G mahdollistaa miehittämättömien järjestelmien, kuten lennokkien, kauko-ohjauksen verkon kautta.

Omissa järjestelmissään Puolustusvoimat käyttää ensisijaisesti kotimaisia tai eurooppalaisia laitetoimittajia. Lehdon mukaan Puolustusvoimien kriittisessä infrastruktuurissa ei käytetä kiinalaisvalmisteisia laitteistoja.
Käytännössä Puolustusvoimat joutuu kuitenkin usein turvautumaan kaupallisten operaattoreiden verkkoihin, joihin Puolustusvoimat rakentaa oman tiedosuojaamisjärjestelmänsä. 5G-verkkoon tulee eri toimijoille omia viipaleita, omansa myös Puolustusvoimille. Joissakin yhteyksissä tästä on käytetty nimitystä taktinen internet.

Marcus WallenbergMårten Lampén / Yle
Suuri merkitys teollisuudelle

Ruotsin teollisuuden keskeisin vaikuttaja Marcus Wallenberg näkee, että 5G-teknologialla on suuri merkitys teollisuudelle, koska sitä tarvitaan robottien ja keinoälyn hyödyntämisessä. Myös hän on pannut merkille Kiinan 5G-osaamisen ja ylipäätään uuteen verkkoon liittyvät turvallisuuskysymykset.

– Turvallisuuskysymys on tärkeä kaikille maille, hän sanoo Ylen haastattelussa.
Hänen mukaansa teollisuus toimii sen mukaan, mitä hallituksessa päätetään mutta asia on tärkeä.

– Meidän täytyy ymmärtää, että 5G-kysymys on iso poliittinen päätös, joka tulee eteemme.
Wallenberg on Saabin hallituksen puheenjohtaja ja merkittävä omistaja. Saabin puolustusteollisuus valmistaa muun muassa hävittäjiä, tutkia ja ohjuksia.

Lue myös:
Onko Huawei oikea turvallisuusriski vai osa kauppasotaa? "Vaikea sanoa, koska näyttöä vaikoilusta ei ole"


Supreme Leader
Puolustusvoimat käyttää ensisijaisesti kotimaisia laitetoimittajia eikä ota kiinalaista teknologiaa kriittiseen infraansa.
Majuri, insinööri Juha Lehto arvioi, että huoli kiinalaisen 5G-verkon turvallisuudesta liittyy juuri vakoiluohjelmiin tai verkkojen etähallintaan kriisiaikana.

Etänä suoritettavalla 5G-tukiasemien alasajolla voitaisiin kyetä lamauttamaan 2020-luvulla käytännössä koko Suomen toiminnan kannalta kriittinen infrastruktuuri, Lehto vastaa sähköpostilla.

En ymmärrä miksi ongelman muodostaa vasta 5G.
Tulevaisuuden viranomaisverkko tulee 4G:n(sekä 5G) Push to Talkin päälle ja joku voisi olla jo siinä huolissaan kiinanraudasta.


Mitkä kuvauskopterit mahtaa olla PV:n käytössä ja miten lienee olevien kuvauskoptereiden tietoturva?

Esimerkiksi markkinajohtaja DJI:n kopterit kun pitää toimiakseen kun aktivoida DJI:n palveluun ja kaikki mitä sillä tehdään menee DJI GO 4 -ohjelman kautta.