DDR:n poistomyynti

[crane]

HET?

Oshkosh M1070

 

[TT]

Tykinputkien valmistustaito on aikaa sitten menetetty osaamisen eläköitymisen kautta. K98:n putkiaihiot tulivat muistaakseni Ranskasta. En tiedä onnistuisiko edes tuodun aihion muokkaaminen käyttökelpoiseksi putkeksi enää. @veeteetee on aiheen sisäpiiriläisiä, kannattaa käydä lukemassa hänen kirjoituksiaan Tampellan tykkiteollisuudesta ao. ketjussa.

On luettu. Asiaan liittyen, väliamerikkalainen kaveri on vahvistanut että sikäläisessä espanjanmurteessa "tampella" oli pitkään käyttötermi korohorolle. Ei ollut varma onko vieläkin kun ei sinänsä ole alalla.

Onko tosiaan noin että valmistus/osaaminen on mennen talven lumia? En edes ihmettelisi, mutta vähän päättömältä se vaan joutuu tuntumaan.

Tykin putki on muuten kuluva osa. Vaikka koulutuksessa käytettäisiinkin pääosin leiritykkejä ja ammuttaisiin vain pienillä panoksilla ja koulutettaisiin vain riittävästi väkeä korvaamaan reservistä poistuvan osan, niin silti kalusto kestää vain määränsä laukauksia. Kun varastossa on enemmän laukauksia kuin putkilla yhteensä kestoa ja kalusto on muutenkin vanhahtavaa ja suorituskyvyltään heikkoa, niin putkien uusiminen alkaa olla huonompi sijoitus koko kaluston korvaamiseen modernimmalla verraten. Julkisista tiedoista on mahdotonta tarkasti tietää missä kohti mennään, mutta H63-kalusto on vanhinta käytössä olevaa ja sillä on koulutettu paljon väkeä - eli ammuttu paljon laukauksia harjoituksissa.

Näin olen itsekin ymmärtänyt harjoituskäytöstä. Mutta en ihan purematta osaa niellä heikkoa suorituskykyä; eikö se pienempi varoalue ole tavallaan jollei nyt hyöty niin ainakin kaksipiippuinen juttu? Ja tulinopeus oli kai ihan hyvä? Ja tuntuu aikas optimistiselta että kaluston korvaaminen modernimmalla (K 155 98? K9?) korvaisi kokonaissuorituskyvyssä tuon hypoteettisen 122-putkien uusimisen, nyky-Suomemme mentaliteettia katsoen.

 

[Jukkis]

Onko tosiaan noin että valmistus/osaaminen on mennen talven lumia? En edes ihmettelisi, mutta vähän päättömältä se vaan joutuu tuntumaan.

@veeteetee kävi ystävällisesti oikomassa liiallista pessimismiäni:

155 mm tykinputkia Patria edelleenkin toimittaa Pv:ille

EDIT: Ja aihiot on viimeiset 30+ vuotta hankittu ulkomailta eli Saksasta, Belgiasta ja Ranskasta, Lokomon lopetettua aihiotuotannon.

Näin olen itsekin ymmärtänyt harjoituskäytöstä. Mutta en ihan purematta osaa niellä heikkoa suorituskykyä; eikö se pienempi varoalue ole tavallaan jollei nyt hyöty niin ainakin kaksipiippuinen juttu? Ja tulinopeus oli kai ihan hyvä? Ja tuntuu aikas optimistiselta että kaluston korvaaminen modernimmalla (K 155 98? K9?) korvaisi kokonaissuorituskyvyssä tuon hypoteettisen 122-putkien uusimisen, nyky-Suomemme mentaliteettia katsoen.

Pienempi varoalue on tavallaan hyöty, mutta sen salliva yksittäisen kranaatin pienempi vaara-alue samalla syö isomman tulinopeuden etua. 122mm on ehkä vielä kilpailukykyinen jalkautunutta vihollista vastaan, mutta ohuenkin panssarin kohdalla 155mm tuottaa paljon enemmän tehokkaita teloja katkovia sirpaleita. Ei 122-kalustoa voida ikinä korvata 1:1 155-millisellä, ei putkimäärässä ja tuskin laukausmassallakaan mitattuna. Kokonaissuorituskyky uskoakseni tulee laskemaan, mutta alue jolle ylletään ampumaan edes jotain voidaan ehkä pitää lähes ennallaan. Tärkeimpiin paikkoihin pystytään toivottavasti ampumaan tulevaisuudessa vieläkin massiivisemmin vähemmällä mutta kantavammalla kalustolla.

(En tiedä miten hyvin ajatteluni välittyy tuosta, mutta kännykällä editointi on peestä, yolo)

 

[TT]

@veeteetee kävi ystävällisesti oikomassa liiallista pessimismiäni:





Pienempi varoalue on tavallaan hyöty, mutta sen salliva yksittäisen kranaatin pienempi vaara-alue samalla syö isomman tulinopeuden etua. 122mm on ehkä vielä kilpailukykyinen jalkautunutta vihollista vastaan, mutta ohuenkin panssarin kohdalla 155mm tuottaa paljon enemmän tehokkaita teloja katkovia sirpaleita. Ei 122-kalustoa voida ikinä korvata 1:1 155-millisellä, ei putkimäärässä ja tuskin laukausmassallakaan mitattuna. Kokonaissuorituskyky uskoakseni tulee laskemaan, mutta alue jolle ylletään ampumaan edes jotain voidaan ehkä pitää lähes ennallaan. Tärkeimpiin paikkoihin pystytään toivottavasti ampumaan tulevaisuudessa vieläkin massiivisemmin vähemmällä mutta kantavammalla kalustolla.

(En tiedä miten hyvin ajatteluni välittyy tuosta, mutta kännykällä editointi on peestä, yolo)

YOLO

No joo hyvinkin välittyi. Mutta miten pienempi varoalue -- ei vaara-alue -- söisi tulinopeuden etua?

Ja jees aina mieluummin 155, poikamme paremmin turvassa / pitempääm tulta tarjoamassa. Onko "laukausmassa" vakiintunut termi, jokin PV:n uusi käännös vai oma heittosi aiheesta "throw weight"? (Rehellinen kysimys, ma ei tieta.)

Onneksi noita 155 piippuja on niin paljon että melkein joka paikkaan pystyy satamaan niistä isoa kovaa ja muualla ainakin 120 väliin. (81 saa olla taktinen. iiihanaa!)

 

[PSS]

YOLO

No joo hyvinkin välittyi. Mutta miten pienempi varoalue -- ei vaara-alue -- söisi tulinopeuden etua?

Ja jees aina mieluummin 155, poikamme paremmin turvassa / pitempääm tulta tarjoamassa. Onko "laukausmassa" vakiintunut termi, jokin PV:n uusi käännös vai oma heittosi aiheesta "throw weight"? (Rehellinen kysimys, ma ei tieta.)

Onneksi noita 155 piippuja on niin paljon että melkein joka paikkaan pystyy satamaan niistä isoa kovaa ja muualla ainakin 120 väliin. (81 saa olla taktinen. iiihanaa!)

Piippuja! Hyi sua! Ne on putkia. Kyllä se meille Ilmavoimissakin opetettiin.

 

[Jukkis]

No joo hyvinkin välittyi. Mutta miten pienempi varoalue -- ei vaara-alue -- söisi tulinopeuden etua?

Ei se syökään, vaan molemmat ovat seurausta siitä että yhden 122mm kranaatin tehokas sirpalepeitto (~vaara-alue) on selvästi pienempi säteeltään kuin 155mm kranaatin. 122mm voi siksi ampua lähemmäs omia, mutta joutuu siksi ampumaan enemmän kranaatteja maalialueelle että vaikutus on sama.

Onko "laukausmassa" vakiintunut termi, jokin PV:n uusi käännös vai oma heittosi aiheesta "throw weight"? (Rehellinen kysimys, ma ei tieta.)

Oma käännös sanoista "weight of fire." Tarkoitin siis sitä miten paljon kranaattia kiloina joku määrä kalustoa pistää maaliin per aikayksikkö.

 

[TT]

Piippuja! Hyi sua! Ne on putkia. Kyllä se meille Ilmavoimissakin opetettiin.

Tuli vahingossa. Moneen kertaan täällä nähnyt, mutta ei vaan pysy korjaus päässä. Enemmän tulee seurattua kiväärejä kuin BK/Adenin tai gastien gatlingien kehitystä. Piippu piippu piippu

(Hekoissa on noita "pieniä tultasyökseviä" nyt ihan vakiona? Eivät pitäneet helppona)

 

[TT]

Ei se syökään, vaan molemmat ovat seurausta siitä että yhden 122mm kranaatin tehokas sirpalepeitto (~vaara-alue) on selvästi pienempi säteeltään kuin 155mm kranaatin. 122mm voi siksi ampua lähemmäs omia, mutta joutuu siksi ampumaan enemmän kranaatteja maalialueelle että vaikutus on sama.


Oma käännös sanoista "weight of fire." Tarkoitin siis sitä miten paljon kranaattia kiloina joku määrä kalustoa pistää maaliin per aikayksikkö.

Hainkin takaa kai sitä että PV:n pitämä vaara-alue tykkiä siis ammuntaa kohden on pienempi eli juurikin saa ampua lähemmäs omia hyökkäävässä tai puolustavassa tulitukitehtävässä. Samaa mieltä olemme siitä että saman määrän venäläisiä haupitseja korvaaminen isommilla olisi parannus, mutta kun ei PV pääse tekemään noin vaan Stena (tai ostamatta jättäminen) kutsuu. Riittääköhän 155 + 120 määrät, ja tässä ei johonkin takalinjan Saksaan tai Britanniaan pidä vertailla vaan katsoa omaa tarvetta. (Menin asiastasi omaan kukkaruukkuun.)

 

[Sardaukar]

@TT

Velipuolelle kävi kun meni sanomaan aikoinaan putkea piipuksi...

"Tykkimies ottaa tuon "piipun" ja menee sen kanssa tykkihallin ympäri ja tulee kertomaan oliko piippu?"

 

[TT]

Tuli melko väsyneenä takaisin... matkan varrella olisi varmaan piipullinen maistunut mutta kuulostaa siltä että skapparit oli liian skarppeina tykäri-parkaa kohtaan

 

[Sardaukar]

Tuli melko väsyneenä takaisin... matkan varrella olisi varmaan piipullinen maistunut mutta kuulostaa siltä että skapparit oli liian skarppeina tykäri-parkaa kohtaan

Ei se ollu silloin kuulemma kuin 76mm, mutta rankkaa kuitenkin

 

[Panssari Salama]

Jos ymmärrätte saksaa, niin tässä on erittäin mielenkiintoinen teksi, missä lukee miten Itä-saksan puolustusmateriaali myytiin parhaan tarjouksen perusteella.

http://www.ddr-uniformen.com/?page_id=469
http://www.ddr-uniformen.com/?page_id=471

Ruotsi ja Suomi on pultattu yhteen, mutta olen yrittänyt erotella numerot:

An Schweden:
5 T-72
70 BLG-60 Brü.-Legepanzer (Wikipedian mukaan 32 kpl lähti Ruotsiin, Siprin mukaan 31 kpl, ja BLG-60M2-vaunuja hankittiin Suomeen NVA:n ylijäämävarastosta 16 kpl [lähde: http://hyvarinen.blogspot.fi/2014/02/viimeinkinlumisadetta-aamullaoli.html])
625 MTLB
Pio.-Gerät 3 MTLB
375 BMP-1

An Finnland:
100 T-72
228 SFL-2S1 z. Ersatzteilgew. (varaosia 122 PSH 74 telahaupitseille, Sipri: "(72) Former GDR equipment; Finnish designation PsH-74; up till 157 more delivered probably for spares only", ja 157+72=229 - eli numerot täsmää melkein)
218 Haub. D-30 (122 H 63)
44 Minenräumer (miinanraivausjyrät, suomeen tuli 22kpl (lähde: http://www.welt.de/print-welt/artic...-von-der-NVA-nur-ein-MG-und-eine-Patrone.html))
140 BMP-1
300 Flak ZU 23 mm (23 ITK 61)
166 Kan. M-46 (130 K 54)
100.000 MPi AK-47
48.000 t ammuksia
27 SFL 2S1 (122 PSH 74) tämä oli lisätilaus, aiemmin oli hankittu 50 kpl (lähde: Panssariseminaari 2013) - mutta mun mielestä nämät vaunut pitää olla mukana tuossa '228'-luvussa

En oikein tiedä, mikseivät RM-70/85 (122 RAKH 89) ole mukana näissä luvuissa.

Hintalappu tuli lopuksi olemaan 159 800 220 Mark und 65 Pfennig, eli noin 82 M. EUR (lähde: http://www.welt.de/print-welt/artic...-von-der-NVA-nur-ein-MG-und-eine-Patrone.html)

Ps. Fun fact: Englantilaiset osti yhden Mi-8-kopterin ja tuhosivat sen "Die Another Day" Bond-elokuvassa

Herätelläänpä tätä vitjaa henkiin taas vaihteeksi. AEMI 2020 -ilmoituksessa PV listaa 122 PSH 74 lukumääräksi 74 kpl aiemman 72 kpl sijaan. PIeni muutos, mutta olin kokonaan unohtanut tuon varaosiksi hankittujen(?) telahaupitsien kokonaismäärän.

Osaisiko joku valoittaa 122 PSH 74 tilannetta, onko niitä tosiaan hankittu peräti parisataa kappaletta. Tästä olisi mielenkiintoista lukea lisää, osaisiko joku suositella jotain kirjaa tai artikkelia näistä?

 

[Rannari]

Herätelläänpä tätä vitjaa henkiin taas vaihteeksi. AEMI 2020 -ilmoituksessa PV listaa 122 PSH 74 lukumääräksi 74, aiemman 72 sijaan. PIeni muutos, mutta olin kokonaan unohtanut tuon varaosiksi hankittujen(?) telahaupitsien kokonaismäärän.

Osaisiko joku valoittaa 122 PSH 74 tilannetta, onko niitä tosiaan hankittu peräti parisataa kappaletta. Tästä olisi mielenkiintoista lukea lisää, osaisiko joku suositella jotain kirjaa tai artikkelia näistä?

Tätä on veivattu foorumillakin moneen kertaan ja kotimaisen kirjallisuuden aikalaiskeromusten pohjalta tieto hankintamäärästä 200+ on väärinkäsitys.

Julki kerrottu PSH:n hankintamäärä on 77kpl. 72 riviin ja 4 varalle sekä yksi koulutuskappaleeksi/havaintovälineeksi.

Ruotsi osti kaikki muut 2S1:t ja purkautti ne Saksassa Ällien varaosiksi. Suomi hankki samaisesta purkaamosta tykkien osia joita Ruotsi ei tarvinnut.

 

[Panssari Salama]

Tätä on veivattu foorumillakin moneen kertaan ja kotimaisen kirjallisuuden aikalaiskeromusten pohjalta tieto hankintamäärästä 200+ on väärinkäsitys.

Julki kerrottu PSH:n hankintamäärä on 77kpl. 72 riviin ja 4 varalle sekä yksi koulutuskappaleeksi/havaintovälineeksi.

Ruotsi osti kaikki muut 2S1:t ja purkautti ne Saksassa Ällien varaosiksi. Suomi hankki samaisesta purkaamosta tykkien osia joita Ruotsi ei tarvinnut.

Kiitos tack, tämä kuulostaa jo järkeen käyvältä.

 

[Huhta]

Piippuja! Hyi sua! Ne on putkia. Kyllä se meille Ilmavoimissakin opetettiin.

Mutta te raahasitte vain 30 mm putkia hangaarin ympäri?

 

[PSS]

Mutta te raahasitte vain 30 mm putkia hangaarin ympäri?

Eikä. Me kiinnitettiin semmoinen Hawkin alle...

(Ja olihan kentän laidalla muuan 2*23 mm...)