Hyvinvointiyhteiskunnan täytyy valita, haluaako se lisää maahanmuuttoa vai lisää leikkauksia, kirjoittaa kokoomusvaikuttaja Sakari Rokkanen
blogissaan. Rokkanen on kokoomuksen eduskuntaryhmän talouspoliittinen sihteeri ja Vantaan kokoomuksen valtuustoryhmän johtaja.
Hän viittaa perjantaina julkaistuun väestöennusteeseen, jonka mukaan Suomen väkiluku kääntyy laskuun 2030-luvulla. Ilman nettomaahanmuuttoa väkiluku olisi jo voimakkaassa pudotuksessa, Rokkanen huomauttaa – vuosi 2018 on kolmas vuosi peräkkäin, kun Suomessa kuolee enemmän ihmisiä kuin syntyy.
”Syntyvyys on laskenut vuosikymmenen alusta 20 prosentilla. Muutos on dramaattinen, mutta ei ainutlaatuinen – vastaava kehitys on käynnissä monissa kehittyneissä maissa”, Rokkanen kirjoittaa.
”Julkisen talouden näkökulmasta ongelmaksi muodostuu huoltosuhteen heikkeneminen, minkä seurauksena jo entisestään korkean kestävyysvajeen on arvioitu heikkenevän edelleen
noin miljardilla.”
Rokkasen mielestä viimeinen asia, jota vapaassa yhteiskunnassa tarvitaan, on poliittisten päätöksentekijöiden suunnalta tuleva painostus synnytystalkoisiin.
”Lisäksi vaikka syntyvyys tuplaantuisi ensi vuonna, vaikutukset työmarkkinoille heijastuisivat vasta parin vuosikymmenen päästä.”
Sen sijaan Rokkanen pitää selvänä, että Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa. Työikäinen väestö on jo supistunut Suomessa ja jatkaa ennusteen mukaan voimakasta laskua seuraavina vuosikymmeninä. Samaan aikaan työvoiman ulkopuolella olevien määrä ja palvelutarve kasvaa.
”Hyvinvointiyhteiskunta on valinnan edessä. Joko on hyväksyttävä se, että Suomen tulee määrätietoisesti kasvattaa työperäistä maahanmuuttoa nykyisestä noin 10 000 hengellä vuodessa, tai alkaa ajaa alas hyvinvointiyhteiskunnan palveluita. Kokoomukselle ja muille ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan purkua kannattaville puolueille valinta on selvä, mutta esimerkiksi SDP ja perussuomalaiset ovat vaikean valinnan edessä. Käytännössä
työperäisen maahanmuuton lisäämisen vastustaminen tarkoittaa sitä, että on leikattava hyvinvointiyhteiskunnan palveluista sekä ajettava eläkeikää ylös ja eläkkeiden tasoa alas”, Rokkanen kirjoittaa.
LUE LISÄÄ: Suomi menettänyt 60 000 työpaikkaa – ”Byrokraattinen ja turha prosessi” pois heti, vaatii Keskuskauppakamari
”
Parhaassa työiässä olevien työperäisen maahanmuuton helpottaminen sekä Suomen korkean rakenteellisen työttömyyden laskeminen voivat olla myös huomattavasti vaikuttavampia ja kestävyysvajeen kannalta perustellumpia keinoja syntyvyyden lisäämiseen kuin esimerkiksi perhe-etuuksien korotukset.
Tilastot osoittavat, että nuorten miesten työllisyys on sukeltanut samanaikaisesti syntyvyyden kanssa. Tämä viittaisi siihen, että työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat heijastuvat myös parisuhdemarkkinoille kohtaanto-ongelmina.”
Rokkasen mukaan suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu sen oletuksen varaan, että huoltosuhde kehittyy suotuisasti.
”Kun suunta onkin heikkenevä, on uusien palveluiden ja eläkesatasten lupaaminen pahimmanlaatuinen pyramidihuijaus. Musta Pekka jää pieneneville ikäluokille, joiden niskaan lyödään yhä kasvavia velvoitteita”, Rokkanen kirjoittaa viitaten oppositiopuolue sdp:n puheenjohtajan Antti Rinteen lupailemaan eläkkeiden tasokorotukseen.
LUE LISÄÄ: Antti Rinne puski vappulupaustaan Juha Sipilälle – sai täystyrmäyksen: ”Tarkoittaa 1,4 miljardia euroa”
”
Työperäisen maahanmuuton lisääminen olisi keskeinen keino hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi ja kestävyysvajeen selättämiseksi, mutta siihen ei haluta tarttua.”
Rokkasen mielestä osaksi seuraavaa hallitusohjelmaa tarvitaan
siirtolaisohjelma, jolla ”määrätietoisesti avataan suomalaisia työmarkkinoita ulkomaiselle työvoimalle”.
Hän ei tyrmää kriitikkojen huolia ulkomaalaistaustaisten alhaisesta työllisyysasteesta.
”
Erityisesti työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan rakenteilla on keskeinen merkitys yhtä lailla niin maahanmuuttajien kuin vaikeammin työllistyvien natiivien työttömyyteen. Esimerkiksi lisäämällä paikallista sopimista ja kiristämällä sosiaaliturvan vastikkeellisuutta laskettaisiin molempien ryhmien työttömyyttä”, Rokkanen uskoo.
Kokoomuksen puheenjohtaja Orpo: Tarvitaan ”erityisesti väkeä joilla työllisyysaste on korkea”
Myös kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) puhui
työperäisen maahanmuuton tarpeesta kommentoidessaan väestöennustetta medialle perjantaina.
LUE LISÄÄ: Petteri Orpo: Suomen talouden tärkein laskelma menee nyt uusiksi – ”Toivon että tämä avaa kaikkien silmät”
”Me tarvitsemme ulkomaista, osaavaa työvoimaa, se on selvä, mutta sillä ei pystytä ratkaisemaan tätä koko haastetta”, Orpo sanoi viitaten väkiluvun laskusuuntaan.
Kokoomusjohtaja korosti, että
Suomi ei tarvitse mitä tahansa maahanmuuttoa, vaan nimenomaan työperäistä maahanmuuttoa ja ihmisiä, joiden työllistymistä voidaan pitää todennäköisenä.
”Osaavaa työvoimaa
, eli sellaista väkeä erityisesti, joiden joukossa työllisyysaste on korkea – jotka nostavat meidän [Suomen] työllisyysastettamme”, Orpo sanoi.
Hänen mukaansa ensimmäinen keino tehostaa työperäistä maahanmuuttoa olisi työvoiman tarveharkinnasta luopuminen. Se on kuulunut kokoomuksen tavoitteisiin. Orpo mainitsi perusteluna, että ”tälläkin hetkellä 40 prosentissa yrityksiä eri puolilla Suomea on osaajapula”, ja että osaavan työvoiman tuloa rajoittaa juuri tarveharkinta.
LUE MYÖS: Petteri Orpo: ”Yritykset kaikkialla Suomessa viestivät työvoimapulasta – samaan aikaan 270 000 työtöntä”
Orpo pohdiskeli, että tämän lisäksi työperäistä maahanmuuttoa voi ylläpitää vaikuttamalla siihen, millainen ja miten houkutteleva yhteiskunta Suomi on. Tähän vaikuttavat Orpon mukaan samat asiat kuin omien kansalaisten viihtyvyyteen: täytyy pitää huolta perheiden palveluista ja siitä, että yhteiskunta on turvallinen, Orpo totesi.
”Pidetään huolta siitä, että verotus kannustaa tänne tulemaan ja täällä työtä tekemään”, Orpo lisäsi.
https://www.uusisuomi.fi/raha/26500...nmuuttajaa-vuodessa-tai-palvelut-alas-rinteen
