Rikosoikeuden professori pitää tärkeänä, ettei jalkapannasta tule automaattista ratkaisua kaikille turvapaikanhakijoille
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio ymmärtää jalkapannan käyttöä säilöönoton sijasta. Ongelmia kuitenkin syntyy, jos kriteereitä aletaan löysentää nykyisestä.
Suomeen saapui yli 30 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2015. Suurin osa saapui Ruotsin ja Tornion kautta.
KOTIMAA Lännen Media 21:18 0
Joonas Kuikka
Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio pitää jalkapantaa parempana vaihtoehtona kuin turvapaikanhakijan säilöönottoa, joka on ollut kallis ja yksilönvapauksiin puuttuva ratkaisu. Jalkapanta ei kuitenkaan saa pelkkää suitsutusta.
– Nyt ongelma on, että mitä tahansa esitetään, se on se panta, sanoo Helsingin yliopiston professori Nuotio.
Hallitusneuvotteluissa on keskusteltu mahdollisuudesta laittaa jalkapanta sellaisille kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille, joiden epäillään aiheuttavan rikosuhan tai kansallisen turvallisuuden uhan.
Jalkapannasta kertoi torstaina Helsingin Sanomat uutisessaan. Lehden mukaan jalkapantakäytännöstä olisi tehty jo päätös hallitusneuvotteluissa.
Nuotion mukaan lain mahdollistamaa turvapaikanhakijan säilöönoton käyttöä on rajoittanut se, että käytäntö on hyvin kallis. Hänen tietojensa mukaan säilöönotto on tehty vain hetki ennen palautusta.
Jalkapanta ainakin on vapaudenmenetystä halvempi ratkaisu.
– Ongelma voi tulla siitä, että jalkapantaa on helpompi käyttää, joten se voi tulla laajempaan käyttöön, sanoo Nuotio.
Tällä hetkellä palautukset Irakiin eivät onnistu. Kun ei ole kansainvälisiä sopimuksia tai tietoa kielteisen päätöksen saaneen turvapaikanhakijan palautusajankohdasta, pannasta voisi tulla hänelle pitkäaikainenkin riesa.
– Käytön pitäisi olla ajallisesti rajattu. Jos jalkapanta on aidosti harvoin käytetty, samassa tilanteessa kuin säilöönotto, se voisi olla hyväkin, Nuotio kertoo.
Hän kuitenkin muistuttaa, ettei pantavalvonta ole sekään ilmaista. Se vaatii henkilön liikkumisen rajoittamista ja ihmistä valvomaan liikkeitä.
Periaatteellisesti jalkapanta on isompi kysymys kuin tekninen vaihtoehto säilöönotolle.
Kysymystä ratkaistaessa on mietittävä myös palautettavan turvapaikanhakijan leimaantumista.
Hän ei välttämättä olisi syyllistynyt rikokseen ennen jalkapannan saamista.
–
Tämä voi lisätä pakolaisia syrjiviä asenteita. Signaali julkiseen keskusteluun on herkkä asia, sanoo Nuotio.
Kuitenkin rikosoikeuden professori ymmärtää kansalliseen turvallisuuteen liittyvien lakien tiukennuksia, kunhan ei mennä äärimmäisyyksiin.
– Välillä tuntuu, että pyrimme olemaan jyrkkiä ja kovia, vähän houkutteleva kohde. Sen ei pitäisi olla valtion linja. Toisaalta emme tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Vaikka olemme pussin perällä Euroopassa, ei vaadi muuta kuin että Venäjältä alkaa tulla turvapaikanhakijoita, Nuotio toteaa.
Viranomaisilla pitää olla myös keinot puuttua turvapaikanhakijoidenkin mahdolliseen rikollisuuteen ja terrorismiuhkaan.
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio ymmärtää jalkapannan käyttöä säilöönoton sijasta. Ongelmia kuitenkin syntyy, jos kriteereitä aletaan löysentää nykyisestä.
www.ts.fi