Eduskuntavaalit 2019
- Viestiketjun aloittaja hansai
- Aloitus PVM
Urdu on tosin sama kieli eri kirjaimistolla ja hindi on englannin rinnalla käytetty de facto keskushallinnon kieli.
Jako kansallisvaltioihin olisi muille helpompaa kuin joutua valitsemaan näiden kahden välillä.
Vihreät ovat valinneet ministerinsä tulevaan hallitukseen.
Ulkoministeri on odotetusti puheenjohtaja Pekka Haavisto, sisäministeri tuleva puheenjohtaja Maria Ohisalo ja ympäristö- ja ilmastoministeri eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen.
Keskustan ja vasemmistoliiton odotetaan valitsevan omat ministerinsä huomenna. Jos kaikki menee suunnitellusti, presidentti nimittää uuden hallituksen ylihuomenna.
Mtv3
Ulkoministeri on odotetusti puheenjohtaja Pekka Haavisto, sisäministeri tuleva puheenjohtaja Maria Ohisalo ja ympäristö- ja ilmastoministeri eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen.
Keskustan ja vasemmistoliiton odotetaan valitsevan omat ministerinsä huomenna. Jos kaikki menee suunnitellusti, presidentti nimittää uuden hallituksen ylihuomenna.
Mtv3
Hölpötän itse natiivia tukholman aksenttia ja voin vakuuttaa että pääosin suomenruotsalaiset puhuvat erittäin hyvää ja ymmärrettävää ruotsia vaikkakin hieman vanhanaikaisesti/perinteisellä tavalla. Eikä siinä mitään vikaa ole. Henkilökohtaisesti pidän eräitä suomenpuoleisia pohjanmaan rannikon murteita erittäin arvokkaana osana koko ruotsinkieleen historiaa. Toki välillä joutuu keskustelun myötä kysymään mitä toinen tarkoittaa, näin käy puolin ja toisin..vaikka yrittäisi adaptoitua vastapuolen puhetapaan. Toki Suomessa ja Ruotsissa puhutun kielen eroja löytyy tonaliteetista, puherytmistä, painotuksista jne. Samat asiat/alueelliset erot löytyy toki kaikista muistakin kielistä ja kielialueilta.
Suurien ruotsiinmuuttovuosien aikaisten suomalaisten jälkeläiset (toinen ja kolmas sukupolvi) puhuvat nykyään täysin samaa ruotsia kuin kuin muutkin ruotsalaiset. Suurin osa ko. maahanmuuttajien jälkeläisistä ovat myös ruotsin kansalaisia...en ole kuullut tuosta rinkkebysvenskasta mutta ymmärtäisin että se liittyy pikemminkin päivettyneempien, etelänmaista muuttaneiden puhetapaan. Mutta varmaan löytyy kaikenlaisia tapauksia. Omat kokemukseni lähtee siltä pohjalta että monet ystävät, työkaverit ja sukulaisetkin ovat jakautuneet (äidin)kieltä ja kansallisuutta myöten Suomeen, Ruotsiin ja vähän muuallekin. Eikä läheskään kaikki osaa edes puhua suomea.
Siitä olen varma että erityisesti suomalaisille ruotsin osaaminen helpottaa erittäin paljon muiden kielien oppimista. Toisekseen kaikkialla arvostetaan sitä jos osaa sanoa edes perustervehdykset, kiittämiset jne. paikallisella kielellä.
Suurien ruotsiinmuuttovuosien aikaisten suomalaisten jälkeläiset (toinen ja kolmas sukupolvi) puhuvat nykyään täysin samaa ruotsia kuin kuin muutkin ruotsalaiset. Suurin osa ko. maahanmuuttajien jälkeläisistä ovat myös ruotsin kansalaisia...en ole kuullut tuosta rinkkebysvenskasta mutta ymmärtäisin että se liittyy pikemminkin päivettyneempien, etelänmaista muuttaneiden puhetapaan. Mutta varmaan löytyy kaikenlaisia tapauksia. Omat kokemukseni lähtee siltä pohjalta että monet ystävät, työkaverit ja sukulaisetkin ovat jakautuneet (äidin)kieltä ja kansallisuutta myöten Suomeen, Ruotsiin ja vähän muuallekin. Eikä läheskään kaikki osaa edes puhua suomea.
Siitä olen varma että erityisesti suomalaisille ruotsin osaaminen helpottaa erittäin paljon muiden kielien oppimista. Toisekseen kaikkialla arvostetaan sitä jos osaa sanoa edes perustervehdykset, kiittämiset jne. paikallisella kielellä.
Onkos Suomessa ollut sama juttu, kun "minä" ja "mä" ovat vastaavalla tavalla hyväksyttyjä muotoja? ("Mig" äännetään "mej", ja jotkut ovat alkaneet kirjoittaa sen foneettisesti. Muoto on pitkin hampain alettu hyväksyä puhekielen kirjoitusasuksi.)
Mutta niin kuin ihan oikein huomautettiin, väärä ketju, lopetan omalta osaltani kielten kommentoinnin tähän.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Olihan tästä jo puhetta ennen kuin Oras Tynkkysestä oli mediassa mainintoja. Kun Tynkkysestä alettiin puhua, vihreisiin kohdistettiin huomioideni mukaan somessa "pientä" vinoilua. Tyyliin, että olisi tärkeää, että kolmaskin olisi mies. Mahtoiko (hybridi)vaikuttaa?
Ei ole kyse samasta. Mä/mää/mnää/mie on lähempänä. Tuossa taas toinen on svean versio, toinen götan. Samasta on kyse, kun mietit äännätkö sanan 'är' joko är vai ee tai du/dy. Ruotsissa nämä on "sulautettu" kahdeksi hyväksytyksi muodoksi "yhtä" kieltä.
Virossa on muuten myös ma/mina ja sa/sina.
Kaikki kielitaito on tietysti hyvä asia, mutta ei se tarkoita että ruotsin tulisi olla pakollinen aine YO-kirjoituksissa. Tietysti jotkut mainitsevat, että juuri heille ruotsista on ollut hyötyä, mutta samalla unohtuu kaikki he, joille ruotsin opiskelu on ollut turhaa. Juuri tuon turhuuden takia ruotsin opiskeluun suhtaudutaan nuivasti Itä-Suomessa!
Jos pakollisuutta on aivan pakko lisätä ylioppilaskirjoituksissa, niin matematiikan tulisi olla pakollinen kirjoitettava aine.
Ode on tässä oikeassa.
Jos pakollisuutta on aivan pakko lisätä ylioppilaskirjoituksissa, niin matematiikan tulisi olla pakollinen kirjoitettava aine.
Ode on tässä oikeassa.
Voisitko hieman perustella tätä? Olen opiskellut mandariinikiinaa enkä ole huomannut ruotsista olevan mitään hyötyä. Englannista kyllä on hyötyä, sillä oppimateriaalia on runsaasti englanniksi ja kiinalaisilta voi kysyä apua käyttäen englantia apukielenä.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Ona monenlaisia opiskeluaineita, joista ei tiedä etukäteen, onko siitä juuri jollekin yksilölle hyötyä. Elämänkaaret menevät niin eri tavoin. Minä en emianopinnoistani muistanut mitään kokeissa enkä nyt. Enkä muuten tarvitse. Kiljua osaan tehdä ilmankin.
Moni ei tarvitse B-kieltään koskaan, oli se sitten ranska tai saksa tai venäjä ja mitä niitä on. Joku taas tarvitsee ja kehuu, että oli hyötyä.
Minä olen jonkin verran hyötynyt siitä, että voin puhua jonkin verran ruotsia ja vielä paremmin ymmärrän sitä. Puhun minä ahvenanmaatakin.
Moni ei tarvitse B-kieltään koskaan, oli se sitten ranska tai saksa tai venäjä ja mitä niitä on. Joku taas tarvitsee ja kehuu, että oli hyötyä.
Minä olen jonkin verran hyötynyt siitä, että voin puhua jonkin verran ruotsia ja vielä paremmin ymmärrän sitä. Puhun minä ahvenanmaatakin.
Mikkonen. Joten kepulit nimennevät Kulmunin tai Savolan, ei Heikkistä. Muuten olisi kaksi savokarjalaa.
Ohisalohan ei ollut millään muotoa yllätys.
Uusi pakollinen aine kirjoituksiin lisäisi hylsyjen määrää, joka tarkoittaisi lisää välivuosia. Siinä yksi esimerkki haitoista, joka toteutuisi varmasti. Hyödyt sen sijaan vaikuttavat höttöisiltä.
Oli toki itsellekin pakko aikanaan kirjoittaa, mutta en välttämättä haluaisi nähdä palautettavan nykynuoria entiseen kun ovat saaneet maistaa vapautta.
Ohisalohan ei ollut millään muotoa yllätys.
Ihan kivoja nämä subjektiiviset kokemukset, mutta ei niille voi väestötason päätöstä pohjata.
Uusi pakollinen aine kirjoituksiin lisäisi hylsyjen määrää, joka tarkoittaisi lisää välivuosia. Siinä yksi esimerkki haitoista, joka toteutuisi varmasti. Hyödyt sen sijaan vaikuttavat höttöisiltä.
Oli toki itsellekin pakko aikanaan kirjoittaa, mutta en välttämättä haluaisi nähdä palautettavan nykynuoria entiseen kun ovat saaneet maistaa vapautta.
Viimeksi muokattu:
"Vaihda kättä niin saat välillä vierasta"?
Ihan kivoja nämä subjektiiviset kokemukset, mutta ei niille voi väestötason päätöstä pohjata.
Uusi pakollinen aine kirjoituksiin lisäisi hylsyjen määrää, joka tarkoittaisi lisää välivuosia. Siinä yksi esimerkki haitoista, joka toteutuisi varmasti. Hyödyt sen sijaan vaikuttavat höttöisiltä.
Oli toki itsellekin pakko aikanaan kirjoittaa, mutta en välttämättä haluaisi nähdä palautettavan nykynuoria entiseen kun ovat saaneet maistaa vapautta.
Kun yo-kirjoituksiin nyt on lisätty pääsykoetoiminto niin olisi kohtuullista että siellä voisi keskittyä oman suunnitelman kannalta olennaisiin aineisiin. Itsekin tuon aikanaan kirjoitin ihan sujuvasti mutta minulla oli onni oppia kielet isommin ponnistelematta. Ollenkaan kaikki eivät ole saaneet samaa lahjaa ja heidän kantiltaan tilanne on kohtuuton. Pakollisuuden voisi edelleen rajata yhteen vieraaseen kieleen jollainen se toinen kotimainenkin useimmille kuitenkin on.
Sinänsä viime hallitusten koulutuspolitiikka on ollut ihan persestä. Ensiksi ensikertalaiskiintiöt six-packiltä, sitten vielä päälle tämä pääsykoeuudistus triplaässältä. Oikein kunnolla kustu 25-30-vuotiaiden ja siitä ylöspäin ikäisten mahdollisuuksiin vaihtaa uraa. Jonkun nelikymppisen vanhemman nyt pitäisi ruveta johonkin YO-kokeeseen tenttaamaan taas, että saa vaikka vaihtaa lakimieheksi insinööristä, ja sitten vielä pääsykoemallissakin varataan joillekin ensikertalaisille kohtuuton määrä kiintiöllä paikkoja (75-80%). Ja entäs sitten niille, jotka huomasivat, etteivät olekaan omalla alallaan, niin kuin tiedänkin henkilöitä, jotka olivat lukioaikoina niin varmoja, että minustahan tulee X ja sitten ensimmäisen yliopistovuoden jälkeen huomataan, että tämä ei todellakaan ole minun juttuni.
Nämä kaksi päätöstä haiskahtaa siltä, että Kataisen ja Sipilän hallitus on halunnut säästää verotuksessa rahaa, kun ei enää pyöritellä samalla tasolla pääsykokeita ja vähennetään välivuosia. Toivotaan, että nämä uudistukset joutuisi peruttavaksi punamullan aikana. Nimittäin tiedän henkilöitä, joita nämä molemmat uudistukset potkaisevat kunnolla päähän.
Nämä kaksi päätöstä haiskahtaa siltä, että Kataisen ja Sipilän hallitus on halunnut säästää verotuksessa rahaa, kun ei enää pyöritellä samalla tasolla pääsykokeita ja vähennetään välivuosia. Toivotaan, että nämä uudistukset joutuisi peruttavaksi punamullan aikana. Nimittäin tiedän henkilöitä, joita nämä molemmat uudistukset potkaisevat kunnolla päähän.
Hesarin pääkirjoituksen laatija on sitä mieltä, että tuskin pakkoruotsi toteutuu: https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006131012.html
Hallituksen salajuoni, pidetään opiskelijat kauemmin pois työelämästä. Kun reputtavat ruotsista, niin riittää työpaikkoja. Puolustusyhteistyötä lisätään Ruotsin kanssa, tulikomennot på svenska.
Kaikki opiskelu on varmasti hyväksi, kannattaa satsata tärkeimpiin, aika ja rahkeet riittävät paremmin.
Vielä yksi subjektiivinen kokemus; olen kaksi kertaa puhunut ruotsia koulun jälkeen, kerran Maariahaminassa ja kerran Närpiössä( on aivan totta). Molemmilla kerroilla oli kysymyksessä asiakaspalvelija, eikä pätkääkään suomea. Uskoisin kuitenkin, ettei ollut kysymys taidosta.
Opetetaanko ruotsinkielisillä alueilla pakkosuomea?
Olin ruotsalaisessa firmassa töissä vuosia, aina kun esikunnasta oli vieraita käymässä täällä Suomessa, käyttivät he englantia, eivätkä edes yrittäneet ruotsilla. Ruotsissa kaikki tuntuvat osaavan englantia, joten Maarianhamina ja Närpiö on se syy.
Tietenkin. Minä olen peruskoulun käynyt ruotsinkielellä. En nyt enää muista millä luokalla alkoi mutta melko varhain ala-asteella.
Katsoinkin kellosta kauanko menee aikaa, ennen kuin vastaat @Herman30. Osaat mielestäni suomea siinä kuin minäkin, en olisi huomannut ruotsinkielisyyttäsi, jos et olisi sitä itse maininnut.
Se on ilmeisesti samoin kuin suomekielisellä alueella, mutta käänteisesti.
Semmoinen kommentti vielä että "pakkosuomi"...kyllä Suomessa on pakko osata suomea mikäli aikoo tässä maassa elää ja pärjätä jossain muuallakin kuin Närpiön peräkylässä.
Ja vielä kommentti Hilan lukolle: En identifioi itseäni ns suomenruotslaisena vaan suomalaisena jolla äidinkieli ruotsi.
Ja vielä kommentti Hilan lukolle: En identifioi itseäni ns suomenruotslaisena vaan suomalaisena jolla äidinkieli ruotsi.