Eikös tämä päde ihan politiikkaan yleensä. Mitä vähemmän kannat vastuuta sen vapaammin voit vaatia kaikenlaista. Tältä kannalta kun ajattelee niin persujen puheissa vasta epäsuhta onkin. Ensin eivät halunneet hallitukseen lainkaan vaan jatkoivat oppositiossa lupauksia joita ei tarvitse lunastaa. Sitten menivät hallitukseen ja luopuivat suuresta osasta oppositiossa esittämistä vaateistaan ja olivat mm oikeusministerin paikalla kun suurin turvapaikanhakijoiden maahanmuutto tapahtui. Sen jälkeen hajosivat reaalipolitiikkaa maistaneihin ministereihin ja muu osa taas oppositioon. Kautta linjan siis puolue joka välttää vastuuta tai jos tilaisuus tulee - ei pysty sitä kantamaan.
Joku kirjoittaa kuinka kokoomuksen puheiden ja tekojen välillä on epäsuhta ja vastaus siihen on se, kuinka perussuomalaisiin ei voi luottaa ja eivät kykene kantamaan vastuuta?
Kokoomuksen puheiden ja tekojen välillä on selvä epäsuhta, ei sitä whataboutismilla siitä saa muuksi muuttumaan. Näin vaalien alla ero on vielä poikkeuksellisen selkeä ja suuri, jopa puolueelle jonka - eittämättä hyvin toiminut - taktiikka on pitkään ollut kaksilla rattailla ajaminen. Puolueen johto ja ohjelma ajaa liittovaltionmyönteistä, maahaanmuuttoon erittäin myönteisesti ja talousliberaalisti (mm. tarveharkinnan poisto, sitovuuden kattamattomuus ym.) suhtautuvaa ja hyvinvointivaltiota sekä nationalismia vastustavaa linjaa, samalla kun vanhasta kaartista mm. Zyskowicz ja uudemmista esim. Rydman pitävät kovaa populistista melua oman puolueensa linjan vastaisesti, kuitenkin aina äänestäen puoluejohdon linjan mukaan. Tämän ei pitäisi olla kenellekään mikään yllätys tai uusi asia.
Keskustassa perinteisesti aina kuitenkin yllätytään siitä kuin "kokoomukseen ei mikään tartu", kun yhteisellä hallituskaudella keskustan kannatus putoaa kuin lehmän häntä, kokoomuksen pitäessä pintansa.
Syitä on monia, kaksilla rattailla ajaminen ei vähäisimpänä, mutta isoin ero johtuu kannattajakuntien erilaisuudesta. Kokoomuksen kannattajakunnan pääosa oikeasti kannattaa talousliberaalia, EU myönteistä, maahanmuuttomyönteistä, heikompaa ja ja vastikkeellisempaa sosiaaliturvaa ajavaa linjaa. Kypäräpappeja ei nykykokoomuksesta löydy kuin muutama täysin sivuraiteella oleva toteemi, joita esitellään niille, jotka vielä vanhasta muistista antavat äänensä kokoomukselle, luullen kyseessä olevan joko (arvo)konservatiivinen tai isänmaallinen puolue. (Isänmaalla tarkoitetaan tässä itsenäistä Suomen valtiota). Keskustan osalta näin ei pääosin ole.
Perussuomalaisissa oli tahoja jotka myös esittivät olevansa muuta kuin ovat, EU-kriittisiä, nuivia, klassisia liberaaleja yms. Esitys kesti niin pitkään, kunnes uuden puoluejohdon alaisuudessa huutoon olisi pitänyt tosissaan vastata, eikä enää "harjata", jos joku erehtyi vielä vaalien välissäkin hourailemaan samaa, mitä turuilla ja toreilla oli vaalikarjalle lupailtu ennen vaaleja. TJEU: ministeriryhmän ja puheenjohtajiston esim. Elovaara ja Ahva ulostulot ja ajama politiikka viimeisen 1,5 vuoden aikana. Epäsuhta oli niin suuri, että eivät enää perussuomalaisissa vaikuta ja muutaman kuukauden päästä maksavat lopullisen poliittisen hinnan takinkäännöistä ja valheellisesta mainostamisesta äänestäjille. Lähes jokaisen poliittinen ura valtakunnan tasolla tulee päätökseen.
Kokoomuksessa moni saa näin vaalien alla huudella maahanmuutosta ja jopa esim. EU:sta näennäisesti kriittisiä heittoja, mutta puolueohjelman mukaan vaalikaudet kiltisti painavat nappia. Muutama varoventtiili, mm. siis Rydman ja Zysse, saavat huudella vaalien välilläkin, jotta valveutuneemmatkin äänestäjät pysyvä ruodussa.